P. Pawalin Epistola Romarein tygö
2042
wanhurscasna/ nijncuin hywäkin hedelmä puun hywäxi osotta. Ja näin P. Pawali
wahwista Ramatuista endisen opetuxens/ cuin hän uscosta colmannes Lugus
opettanut oli: ja lisä wielä Dawidin todistuxen/ Psal. 32:1. joca myös sano ihmisen
ilman töitä wanhurscaxi tulewan: waicka ei hän ilman töitä ole/ cosca hän on
wanhurscaxi tullut. Sijtte lewittä hän tämän caickia muita Lain töitä wastan/ ja päättä
ettei Judalaiset taida ainoastans olla Abrahamin perilliset sugun puolesta/ paljo
wähemmin Lain töiden tähden: mutta heidän pitä perimän Abrahamin uscon/ jos he
oikiat perilliset olla tahtowat. Että Abraham/ ennencuin Mosexen taicka
ymbärinsleickauxen Laki tuli/ oli uscon cautta wanhurscaxi tullut/ ja caickein
uscowaisten Isäxi cudzuttin. Ja myös paljo enämmin/ että Laki saatta pikemmin
wihan cuin Armon/ ettei yxikän täytä Lakia rackaudella ja mielelläns. Sentähden pitä
ainoan Uscon sen Armon hakeman/ joca Abrahamille luwattu oli. Ja nijn sencaltaiset
owat meidän tähtemmä kirjoitetut/ että mekin uscoisimma. WIjdennes Lugus puhu
hän Uscon hedelmäst ja tegoist/ cuin owat Rauha/ Ilo/ Rackaus Jumalan ja jocaidzen
ihmisen puoleen/ suruttomus/ rohkeus/ ja wahwa Toiwo murHes ja kärsimises: sillä
sencaltaiset aina oikiata usco noudattawat/ sen sanomattoman hywyden tähden/
cuin Jumala on meille Christuxes osottanut/ että hän on andanut hänen cuolla
meidän tähtem ennencuin me sitä häneldä taisimmacan rucoilla/ Ja/ cosca me wielä
hänen wihollisens olimma. Nijn tietkäm sijs Uscon/ ilman yhdetäkän työtä/
wanhurscaxi tekewän: mutta ei sijtä cuitengan seura/ ettei ensingän pidä hywiä töitä
tehtämän/ waan ettei oikiat työt jäis tacaperin/ joista Tecopyhät ei mitän tiedä/ jotca
omia tecojans ajattelewat/ joisa ei Rauha/ Riemu/ Lepo/ Rackautta/ Toiwo/ eikä
jongun Christillisen työn taicka Uscon muoto ole. Sijtte lewittä hän tämän suloisest/
ja luettele/ custa molemmat sekä syndi että Wanhurscaus/ Cuolema ja Elämä
tulewat/ ja asetta nämät caxi toinen toistans wastan: Adamin ja Christuxen. Nijncuin
hän tahdois sano: Christus/ nijncuin toinen Adam/ tuli meille omistaman hänen
wanhurscaudens/ vden syndymisen cautta uscosa: nijncuin toinen Adam oli synnin/
wanhan lihallisen syndymän cautta/ meidän päällemme saattanut. Nijn sen cansa nyt
saadan tietä ja wahwistetan/ ettei yxikän taida hänen töilläns idziäns synnistä autta
wanhurscauten/ nijncuin ei yxikän myös taida idziäns estä/ ettei hän lihallisest synny.
Tällä myös osotetan/ että Jumalan Laki/ joca oikeutta myöden auttaman pidäis/ jos
muutoin jotakin olis cuin wanhurscauten auttais/ ei ole ainoastans ilman awuta
tullut/ mutta on myös enändänyt syndiä/ että paha luondo sais sitä suuremman
mielicarwauden Lain puoleen/ ja sitä enämmin sammutais himons/ jota enämmin
Laki sitä kieldä. Sillä jota paremmin ihminen Lain ymmärtä/ sitä enämmin tunde
jocainen hänen tuscans/ ja että cullekin on paljo tarpellisembi Armo ja Christus/ joca
meidän heicko luondom autta. CUudennes Lugus/ otta hän eteens ylimmäiset Uscon
