P. Pawalin Epistola Romarein tygö
2039
Hengen vtiset/ on Jumala meille nijn lepyinen ja armollinen/ ettei hän sencaltaisita
synnejä duomidze eikä tottele/ mutta teke meidän cansam uscon jälken Christuxen
päälle/ sijhenasti cuin syndi peräti cuoletetan. USco ei ole jocu inhimillinen luulo eli
uni/ jonga muutamat uscoxi sanowat: Ja cuin he näkewät ettei yhtän elämän
parannust/ eikä hywä työtä usco noudata/ ja cuitengin paljo uscosta cuulewat ja
puhuwat: langewat he sijhen erhetyxeen/ että he sanowat: ei uscosa kyllä ole/
ihmisen pitä töitäkin tekemän/ jos hän wapaxi ja autuaxi tulla tahto. Sijtä tule/ cosca
he Evangeliumin cuulewat/ rupewat he tekemän ajatuxen omasta woimastans
heidän sydämesäns/ joca sano: Minä uscon: jonga he sijtte oikiana uscona pitäwät.
Mutta nijncuin se on inhimillinen teco ja ajatus/ nijn ei se myös taida mihingän
hywyten sydändä käändä eli muutta/ ei myös sijtä yhtän elämän parannust seura.
Mutta usco on Jumalan teco ja waicutus meisä/ joca meidän muutta/ ja Jumalasta
wastudest synnyttä/ Joh. 1:13. ja cuoletta wanhan Adamin/ ja teke meidän peräti
toisixi ihmisixi sydämestä/ mielestä ja taidosta/ ja Pyhä Hengi on hänen cansans. Hän
on eläwä/ ja wäkewä. Nijn ettei hän ikänäns taida olla hywä tekemät/ eikä kysy jos
hywiä töitä tehtämän pitä. Mutta ennencuin jocu sitä kysy/ on hän sen jo tehnyt/ ja
on aina töisä. Waan joca ei sencaltaisita töitä tee/ se on uscotoin ihminen/ joca usco
ymbärillens edzi ja coperoidze/ nijn myös hywiä töitä/ eikä tiedä cummastacan/ mikä
usco eli hywät työt owat. Usco on eläwä ja wahwa toiwo Jumalan armoihin/ nijn luja
että jocu sen edest tuhannen kerta cuolis. Ja sencaltainen uscallus Jumalan
armohon/ teke ihmisen iloisexi ja rohkiaxi Jumalan ja caickein luondocappalden
puoleen/ jonga Pyhä Hengi uscosa teke. Sijtte on ihminen waatimat walmis ja iloinen
caikille hywä tekemän/ jocaista palweleman/ caickinaista kärsimän Jumalan mielen
jälken/ ja kijtoxexi joca hänelle sencaltaisen armon andanut on. Nijn ettei kengän
taida hywiä töitä vscosta eroitta: nijn työläst/ cuin palawus ja paiste taitan tulesta
eroitta. Sentähden carta oma wäärä ajatustas/ ja turhan puhuwaisi/ jotca heidäns
ylön wijsaxi tekewät/ duomidzeman uscosta ja hywistä töistä/ ja owat cuitengin
caickein tyhmimmät tompelit. Rucoile Jumalata sinusas waicuttaman usco/ muutoins
kyllä jäät uscottomaxi ijancaickisest: hae ja tee nijn paljo cuins tahdot ja taidat.
WAnhurscaus on sencaltainen usco/ joca cudzutan Jumalan wanhurscaudexi/ eli se
joca Jumalalle kelpa: sillä Jumala anda sen/ ja luke sen wanhurscaudexi/ Christuxen
meidän wälimiehemme tähden/ ja saatta ihmisen andaman sen cuin cungin tule. Sillä
uscon cautta ihminen tule wapaxi synnistä/ ja saa halun Jumalan käskyihin/ ja anda
sen cansa Jumalalle cunnian/ ja maxa mitä hän on hänelle welca. Palwele myös
ihmisiä mielelläns nijncuin hän taita/ ja maxa nijn jocaidzelle. Ei meidän luondom eli
oma ehtomma/ eikä woimam taida sencaltaista Wanhurscautta matcan saatta. Sillä
nijncuin ei yxikän taida idzellens vsco anda/ nijn ei myös taida yxikän vsco idzeldäns
