Propheta Jona
1689
1:16 Ja ne miehet pelkäisit HERra
suurest/ ja teit HERralle uhria ja
lupausta.
Vers.7. Heittäkäm arwat) Ei tästedes
pidä arwalla tutkittaman/ cuca
wiallinen eli wiatoin olis josacusa asias:
sillä ei meillä ole sijhen käskyä/ ja se
taita pian pettä ja wäärin tapahtua.
II. Lucu .
JOna rucoile HERra calan wadzas/ v. 2.
HERra anda calan cacaista hänen
maalle jällens/ v. 11.
2:1 MUtta HERra toimitti suuren calan/
nielemän Jonata. Ja Jona oli calan
wadzas colme päiwä ja colme yötä.
2:2 JA Jona rucoili hänen HERrans
Jumalatans calan wadzast/ ja sanoi:
2:3 Minä huusin HERra minun
ahdistuxesani/ ja hän wastais minua:
minä parguin Helwetin wadzast/ ja sinä
cuulit minun äneni.
2:4 Sinä heitit minun sywyteen keskelle
merta/ nijn että allot minua pyörsit
ymbärins/ caicki sinun laines ja aldos
käwit minun päällidzeni.
2:5 Minä ajattelin minuni hyljätyxi sinun
silmäis edestä/ cuitengin saan minä
wielä nähdä sinun pyhän Templis.
2:6 Wedet piirsit minua ymbärins
sieluni asti/ sywydet pijritit minun/
caisilisto peitti minun pääni.
2:7 Minä wajoisin wuorten perustuxen
asti/ maa salpais minun teljilläns
ijancaickisest: mutta sinä otit minun
sieluni cadotuxest/ HERra minun
Jumalan.
2:8 Cosca minun sielun epäili minusa/
nijn minä muistin HERran päälle: ja
minun rucouxen tuli sinun tygös/ sinun
pyhäsä Templisäs.
2:9 Mutta jotca luottawat turhaan/ ei
he armo löydä.
2:10 Mutta minä tahdon uhrata
kijtoxella/ minä pidän lupauxeni
HERralle/ että hän autti minua.
2:11 Ja HERra sanoi calalle/ että hän
oxensi Jonan maan päälle.
III. Lucu .
JOna mene HERran käskystä toisen
kerran Niniween Saarnaman/ ja
neuwoman parannuxeen/ v. 2.
Niniwiterit uscowat ja cuuluttawat
paaston ja parandawat idzens/ v. 6. ja
HERra armahta heitä/ v. 10.
3:1 NIjn HERran sana tapahdui toisen
kerran Jonalle/ ja sanoi:
3:2 Nouse ja mene sijhen suureen
Caupungijn Niniween/ Saarnaman sitä
Saarna/ jonga minä sinulle sanon.
3:3 Silloin Jona nousi/ ja meni
Niniween HERran sanan jälken. Ja
Niniwe oli Jumalan Caupungi/ colme
päiwäcunda suuri.
3:4 Ja cosca Jona rupeis sijnä käymän
yhden päiwäcunnan/ Saarnais hän/ ja
sanoi: wielä owat neljäkymmendä
päiwä/ nijn Niniwen pitä huckuman.
