Salomon Saarnaja
1253
heitä pois paha ruumistas: sillä
lapsillisus ja nuoruus on turha.
Vers.1. Weden ylidzen) se on/ anna
runsast mitäs woit: sillä aica taita/ tulla
ettäs mielelläs annaisit/ mutta ei ole
sinulla wara. v. 5. Tiedä) Joca tulewa
on/ se on meildä salattu/ sentähden
pitä caicki tapahtuman coettelemisella/
täsä ajallises elämäs.
XII. Lucu .
NEuwotan iloidzeman cosca se tila on:
sillä se rauke pian/ v. 9. totuta sinuas
Jumalan pelcoon nuorudesta: sillä
cosca wanhat päiwät tulewat
saerauden ja caiken puuttumisen
cansa/ nijn et sinä sijhen ole sowelias/
v. 1. Ajattele/ cungas tulet tämän
elämän perästä/ ennencuin cuolema
tule/ v. 6. Salomo päättä/ että tämä on
terwellinen oppi/ ja ei caickinaiset opit
ole hywät/ v. 8. mutta caiken hywän
opin ydyin on tämä: pelkä Jumalata ja
pidä hänen käskyns/ ajattele myös että
caicki sinun työs pitä tuleman Jumalan
duomion eteen/ v. 13.
12 :1 Ajattele sinun luojas sinun
nuorudesas/ ennen cuin pahat päiwät
tulewat/ ja wuodet lähestywät.
12:2 Coscas olet sanowa: ei ne minulle
kelpa. Cosca Auringo ja walkeus/ Cuu
ja tähdet pimiäxi tulewat/ ja pilwet
tulewat jällens saten jälken.
12:3 Silloin cosca wartiat huonesa
wärisewät/ ja wekewät notkistawat
idzens/ ja jauhajat owat joutilasna/ että
he harwaxi tullet owat/ ja näkö tule
pimiäxi ackunan läpidze.
12:4 Ja owet catua wastan suljetan/ nijn
että myllyn äni waickene/ ja heräjä
cosca lindu laula/ ja weisun tyttäret
taipuwat.
12:5 Nijn että cuckulat pelkäwät ja
wapisewat tiellä/ Cosca Mandelpuut
cucoistuwat ja heinäsircat rascaxi
tulewat/ ja caicki himo cato.
12:6 (Sillä ihminen mene sinne/ josa
hänen ijancaickisesta oleman pitä) ja
itkejät käywät ymbäri catuja. Ennen
cuin hopiaside catke/ ja culdalähde
juoxe ulos/ ja ämbäri rawistu lähten
tykönä/ ja ratas mene ricki caiwon
tykönä.
12:7 Sillä mulda pitä jällens maahan
tuleman/ nijncuin se ollut on/ ja hengi
jällens Jumalan tygö/ joca hänen
andanut on.
12:8 CAicki on turha/ sano Saarnaja:
caicki on turha.
12:9 Se Saarnaja ei ollut ainoastans
wijsas/ mutta hän opetti myös
Canssalle hywä oppia/ ja ymmärsi/ ja
tutkei/ ja pani cocoon monda
sananlascua.
12:10 Hän edzei soweliaita sanoja/ ja
kirjoitti aiwa totuden sanat.
12:11 Nämät owat sen wijsan sanat/
keihät ja naulat/ kirjoitetut
seuracunnan mestarilda/ ja annetut
paimenelda.
12:12 Cawata sinuas poican muista:
