1962
Ensimmäinen makkabealaisten kirja
Ja palatessaan he kohottivat ylistys- ja kiitosvirsiä kohti taivasta,
"sillä hyvä, iankaikkisesti pysyvä on hänen armonsa". Ja suuri voit-
to oli suotu Israelille sinä päivänä. Mutta kaikki ne vierasheimoiset,
jotka olivat päässeet pakoon, menivät ja ilmoittivat Lysiaalle kaiken,
mitä oli tapahtunut. Kuultuaan kaiken hän hämmästyi ja tuli alaku-
loiseksi, koska Israelille ei ollut käynyt niinkuin hän oli tahtonut, ei-
kä asia ollut niin päättynyt, kuin kuningas oli hänelle antanut toi-
meksi. Seuraavana vuonna hän kokosi kuusikymmentä tuhatta jal-
kamiestä valioväkeä ja viisituhatta ratsumiestä sotiaksensa heitä
vastaan. Ja he kulkivat Idumeaan ja leiriytyivät Beetsuuriin, mutta
Juudas lähti heitä vastaan johdossansa kymmenentuhatta miestä.
Kun hän näki tuon vahvan sotajoukon, niin hän rukoili ja sanoi:
"Ole kiitetty, sinä Israelin pelastaja, joka olet tehnyt tyhjäksi jättiläi-
sen hyökkäyksen palvelijasi Daavidin käden kautta ja antanut filis-
tealaisten sotajoukon Joonatanin, Saulin pojan, ja hänen aseenkan-
tajansa käsiin. Jätä tämä sotajoukko kansasi Israelin käsiin, ja jou-
tukoot ne häpeään, jotka luottavat sotaväkeensä ja ratsumiehiinsä.
Herätä heissä pelko ja masenna heidän rohkeutensa ja voimansa,
niin että he horjuvat ja tulevat murskatuiksi. Lyö heidät niiden mie-
kalla, jotka sinua rakastavat, ja niin ylistäkööt sinua kiitosvirsillä
kaikki, jotka tuntevat sinun nimesi." Sitten joukot iskivät yhteen, ja
Lysiaan sotajoukosta kaatui noin viisituhatta miestä, jotka kaatuivat
taistellessaan heitä vastaan. Kun Lysias näki, kuinka hänen oma
sotajoukkonsa oli lyöty pakoon, mutta kuinka Juudan miehet olivat
pelottomat, ja kuinka he olivat valmiit uljaasti taistelemaan henken-
sä edestä, niin hän lähti Antiokiaan. Sitten hän pestasi vierasta so-
taväkeä, lähteäksensä jälleen, joukon tultua täysilukuiseksi, Juude-
aan. Silloin Juudas ja hänen veljensä sanoivat: "Katso, meidän vi-
hollisemme ovat muserretut; lähtekäämme siis puhdistamaan py-
häkkö ja vihkimään se uudelleen". Ja koko sotajoukko kerääntyi
yhteen, ja he lähtivät Siionin vuorelle. Kun he näkivät, että pyhäkkö
oli autiona ja alttari häväistynä ja portit poltetut ja että esipihoissa
kasvoi pensaikkoa niinkuin metsässä tai niinkuin jollakin vuorella ja
että kammiot olivat hävitetyt, niin he repäisivät vaatteensa, valittivat
