1954
Ensimmäinen makkabealaisten kirja
nen, Eleasar, lisänimeltä Avaran, ja Joonatan, lisänimeltä Apfus. Kun
hän näki sen jumalanpilkan, mikä tapahtui Juudassa ja Jerusale-
missa, niin hän sanoi: "Voi minua! Miksi olen syntynyt näkemään
kansani tuhon ja pyhän kaupungin tuhon ja istumaan täällä toime-
tonna, kun se on annettu vihollisten valtaan ja pyhäkkö muukalais-
ten valtaan? Sen temppelistä on tullut ikäänkuin häväisty mies. Sen
ihanat astiat on viety saaliiksi, sen pienet lapset on tapettu sen
kaduilla, sen nuorukaiset vihollisen miekalla. Mikä kansa ei olisi ol-
lut valtaamassa sen linnoja, anastamassa siltä saalista? Kaikki sen
kaunistus on otettu pois, vapaasta on tullut orjatar. Ja katso, mikä
meillä on pyhää, mikä meillä oli kaunista ja ihanaa, se on hävitet-
ty, ja pakanat ovat sen saastuttaneet. Mitä varten me vielä
eläisimme?" Ja Mattatias ja hänen poikansa repäisivät vaatteensa
ja pukeutuivat surupukuun ja murehtivat katkerasti. Mutta kuninkaan
lähettiläät, joiden tuli pakottaa luopumukseen, tulivat Moodeinin
kaupunkiin, saattaaksensa sen uhraamaan. Ja monet Israelista tuli-
vat heidän luoksensa, mutta Mattatias ja hänen poikansa myös ko-
koontuivat sinne. Silloin kuninkaan lähettiläät alkoivat puhua ja sa-
noivat Mattatiaalle näin: "Sinä olet päämies, arvossapidetty ja vai-
kutusvaltainen tässä kaupungissa, ja sinulla on tukea pojissasi ja
veljissäsi. Astu nyt siis esiin ensimmäisenä ja tee niinkuin kuningas
on käskenyt, niinkuin ovat tehneet kaikki kansat ja Juudan miehet
ja Jerusalemiin jäljelle jääneet. Silloin sinut ja sinun huoneesi lue-
taan kuninkaan ystäviin, ja sinua ja sinun poikiasi kunnioitetaan
hopealla ja kullalla ja monilla lahjoilla." Mutta Mattatias vastasi ja
sanoi kuuluvalla äänellä: "Vaikka kaikki kansat, jotka ovat kunin-
kaan valtakunnan alueella, tottelevat häntä, luopuen kukin isiensä
jumalanpalveluksesta ja alistuen hänen käskyihinsä, niin minä, mi-
nun poikani ja minun veljeni, me tahdomme vaeltaa isiemme liitos-
sa. Pois se, että luopuisimme laista ja sen säädöksistä! Kuninkaan
lakia me emme tottele emmekä poikkea jumalanpalveluksestamme,
emme oikealle emmekä vasemmalle." Kun hän juuri oli lopettanut
puheensa, astui esiin muuan juutalainen mies kaikkien nähden ru-
vetakseen uhraamaan Moodeinin alttarilla kuninkaan käskyn mu-