15 luku

Kristittyjen tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia ja elää lähimmäiselleen rakentumiseksi 1 – 4, olla keskenään yksimielisiä 5, 6 ja hoivata toinen toistansa, niin kuin Kristus on ottanut hoivaansa sekä juutalaiset että pakanat 7 – 13 Apostoli puolustaa rohkeaa kirjettään sillä, että hänen on papillisesti toimittaminen evankeliumin palvelusta pakanain seassa 14 – 16, jota hän on tehnytkin Jerusalemista Illyrikoniin asti 17 – 21, ja tämä on estänyt häntä tulemasta Roomaan 22 Vietyään Makedonian ja Akaian keräämän avustuksen Jerusalemiin hän aikoo matkallaan Hispaniaan käydä veljien luona Roomassa 23 – 29 ja pyytää nyt heidän esirukouksiaan 30 – 33.

1 Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi.

1 Mutta meidän, vahvojen, on kannettava heikkojen vajavuuksia eikä oltava itsellemme mieliksi.

1. Mutta meidän, jotka väkevät olemme, tulee heikkoin voimattomuutta kärsiä, eikä itsellemme kelvata.

1. MUtta meidän jotca wäkewät olemma tule heickoin woimattomutta kärsiä eikä idzellemmme kelwata.

1. MUtta meiden tule iotca Wekeuet olema/ ninen * Heickoin Woimattomwtta canda/ ia ei itzemme keluata. (Mutta meidän tulee jotka wäkewät olemme/ niiden heikkoin woimattomuutta kantaa/ ja ei itsemme kelwata.)

2 Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi.

2 Olkoon (siis) kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi, hänen hyväkseen, rakentumista varten.

2. Niin jokainen meistä kelvatkoon lähimmäisellensä siinä, mikä hyvä on, parannukseksi.

2. Nijn sowittacan jocainen meistä idzens että hän kelpais lähimmäisellens sijnä cuin hywä on parannuxexi:

2. Nin souittacan henens iocainen meiste/ ette hen Lehimeisens kelpais sijnä quin hyue on Paranoxexi/ (Niin sowittakaan hänens jokainen meistä/ että hän lähimmäisensä kelpaa siinä kuin hywä on parannukseksi/)

3 Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun".

3 Sillä Kristuskaan ei ollut itselleen mieliksi, vaan niin kuin on kirjoitettu: "Niitten herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun."

3. Sillä ei Kristuskaan itsellensä kelvannut, vaan niinkuin kirjoitettu on: heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesivat minun päälleni.

3. Sillä ei Christuscan idzellens kelwannut waan nijncuin kirjoitettu on: heidän pilckans jotca sinua pilckaisit langeisit minun päälleni.

3. Sille ettei Christus mös itzense keluanut Waan sillemoto quin kirioitettu on/ Heide' Pilcansa iotca sinua ouat pilcaneet/ ne langesit minun päleni. (Sillä ettei Kristus myös itsensä kelwannut waan sillä muotoa kuin kirjoitettu on/ Heidän pilkkansa jotka sinua owat pilkanneet/ ne lankesit minun päälleni.)

4 Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.

4 Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on (ennalta) kirjoitettu meille opiksi, jotta meillä kärsivällisyyden ja Kirjoitusten lohdutuksen perusteella olisi toivo.

4. Sillä mitä ennen kirjoitettu on, se on meille opiksi kirjoitettu, että meillä kärsivällisyyden ja Raamattuin lohdutuksen kautta toivo olis.

4. Sillä mitä ennen kirjoitettu on se on meille opixi kirjoitettu että meillä kärsimisen ja Ramattuin lohdutuxen cautta toiwo olis.

4. Sille ette mite edeskirioitettu ombi/ se on meiden Opixi kirioitettu/ Senpäle ette meille kerssimisen ia Ramattuidhen Lohutoxen cautta Toiuo olis. (Sillä että mitä edeskirjoitettu ompi/ se on meidän opiksi kirjoitettu/ Senpäälle että meillä kärsimisen ja Raamattuiden lohdutuksen kautta toiwo olisi.)

5 Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan,

5 Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teidän olla samaa mieltä keskenänne Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan,

5. Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala antakoon teille, että te keskenänne yksimieliset olisitte Jesuksen Kristuksen perään:

5. Mutta kärsimisen ja lohdutuxen Jumala andacon että te keskenän yximieliset olisitta Jesuxen Christuxen perän:

5. Mutta se kerssimisen ia Lohutoxen Jumala/ andakon teille/ ette te olisitta keskenen yximieliset/ Iesusen Christusen möten/ (Mutta kärsimisen ja lohdutuksen Jumala/ antakoon teille/ että te olisitte keskenään yksimieliset/ Jesuksen Kristuken myöten/)

6 niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää.

6 jotta yksimielisesti yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää.

6. Että te yksimielisesti yhdestä suusta kiittäisitte Jumalaa ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen Isää.

6. Että te yximielisest yhdestä suusta kijtäisitte Jumalata ja meidän HERran Jesuxen Christuxen Isä.

6. Senpäle ette te yximielisesta ydheste suusta kijtteisitta Jumalata ia meiden HERRAN Iesusen Christusen Ise. (Senpäälle että te yksimielisesti yhdestä suusta kiittäisitte Jumalata ja meidän HERRAN Jesuksen Kristuksen Isää.)

7 Hoivatkaa sentähden toinen toistanne, niinkuin Kristuskin on teidät hoivaansa ottanut Jumalan kunniaksi.

7 Hoivatkaa siis toisianne, niin kuin Kristuskin on meitä* hoivannut Jumalan kunniaksi.

7. Sentähden korjatkaat toinen toistanne, niinkuin Kristuskin on meitä Jumalan kunniaksi korjannut.

7. Sentähden corjatcat toinen toistan nijncuin Christuskin on meitä Jumalan cunniaxi corjannut.

7. Senteden coriatkat toinen toistanna ninquin Christus mös ombi meite corianut Jumala' cunniaxi. (Sentähden korjatkaat toinen toistanne niinkuin Kristus myös ompi meitä korjannut Jumalan kunniaksi.)

8 Sillä minä sanon, että (Jeesus) Kristus on tullut ympärileikattujen palvelijaksi Jumalan totuuden tähden, vahvistaaksensa isille annetut lupaukset,

8 Sillä minä sanon, että (Jeesus) Kristus on tullut ympärileikattujen palvelijaksi Jumalan totuuden vuoksi vahvistaakseen isien saamat lupaukset

8. Mutta minä sanon: Jesus Kristus on ollut ympärileikkauksen palvelia Jumalan totuuden tähden, vahvistamaan sitä lupausta, joka isille tapahtunut oli.

8. MUtta minä sanon: Jesus Christus on ollut ymbärinsleickauxen palwelia Jumalan totuuden tähden wahwistaman sitä lupausta cuin Isille tapahtunut oli.

8. Mutta mine sanon. Ette Iesus Christus ombi ollut Ymberileickauxen Paluelia/ Jumalan totudhen tedhen/ wahwistaman site Lupausta quin Isille tapachtanut oli. (Mutta minä sanon. Että Jesus Kristus ompi ollut ympärileikkauksen palwelija/ Jumalan totuuden tähden/ wahwistamaan sitä lupausta kuin isille tapahtunut oli.)

9 mutta että pakanat laupeuden tähden ovat ylistäneet Jumalaa, niinkuin kirjoitettu on: "Sentähden minä ylistän sinua pakanain seassa ja veisaan kiitosta sinun nimellesi".

9 ja jotta pakanat laupeuden vuoksi ylistäisivät Jumalaa, niin kuin on kirjoitettu: "Sen vuoksi ylistän sinua pakanain keskellä ja laulan kiitosta nimellesi."

9. Mutta että pakanat laupiuden edestä Jumalaa kiittäisivät, niinkuin kirjoitettu on: sentähden kiitän minä sinua pakanain seassa ja veisaan sinun nimelles.

9. Mutta että pacanat laupiuden edestä Jumalata kijttäisit nijncuin kirjoitettu on: sentähden kijtän minä sinua pacanain seas ja weisan sinun Nimees.

9. Mutta ette Pacanat kijteisit Jumala Laupiude' edeste/ Ninquin kirioitettu o'bi/ Senteden minun pite kijttemen sinua pacanain keskene/ ia weisaman sinun Nimes. (Mutta että pakanat kiittäisit Jumalaa laupeuden edestä/ Niinkuin kirjoitettu ompi/ Sentähden minun pitää kiittämän sinua pakanain keskenään/ ja weisaaman sinun nimesi.)

10 Ja vielä on sanottu: "Riemuitkaa, te pakanat, hänen kansansa kanssa".

10 Ja Hän* sanoo vielä: "Riemuitkaa, pakanat, Hänen kansansa kanssa"

10. Ja taas hän sanoo: iloitkaat pakanat hänen kansansa kanssa!

10. Ja taas hän sano: iloitcat pacanat hänen Canssansa cansa.

10. Ja taas hen sanopi/ Iloitka te Pacanat henen Canssansa cansa. (Ja taas hän sanoopi/ Iloitkaa te pakanat hänen kansansa kanssa.)

11 Ja taas: "Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat, ja ylistäkööt häntä kaikki kansat".

11 ja taas: "Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat, ja *ylistäkää Häntä, kaikki* kansat."

11. Ja taas: kiittäkäät Herraa, kaikki pakanat, ja kaikki kansa ylistäkään häntä!

11. Ja taas: kijttäkät HERRA caicki pacanat ja caicki Canssa ylistäkän händä.

11. Ja taas/ Kijtteke HERRA caiki pacanat/ ia caiki Canssa ylisteken hende. (Ja taas/ Kiittäkäät HERRAA kaikki pakanat/ ja kaikki kansa ylistäkään häntä.)

12 Ja myös Esaias sanoo: "On tuleva Iisain juurivesa, hän, joka nousee hallitsemaan pakanoita; häneen pakanat panevat toivonsa".

12 Ja vielä Jesaja sanoo: "On tuleva Iisain juurivesa ja Hän, joka nousee hallitsemaan pakanoita. Häneen pakanat panevat toivonsa."

12. Ja taas sanoo Jesaias: sen pitää oleman Jessen juuren, joka on nouseva pakanoita hallitsemaan, jonka päälle pakanat toivoman pitää.

12. Ja taas sano Esaias: sen pitä oleman Jessen juuren joca on nousewa pacanoita hallidzeman jonga päälle pacanat toiwoman pitä.

12. Ja taas Esaias sanopi/ Sen pite oleman Jessen iwri/ ia se ioca ylesnouseman pite pacanoita hallitzeman/ HENEN pälens pite Pacanat toiuoman. (Ja taas Esaias sanoopi/ Sen pitää oleman Jesuksen juuri/ ja se joka ylösnouseman pitää pakanoita hallitseman/ Hänen päällen pitää pakanat toiwoman.)

13 Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.

13 Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, jotta olisitte runsain määrin osalliset toivosta Pyhän Hengen voimassa.

13. Mutta toivon Jumala täyttäköön teitä kaikella riemulla ja rauhalla uskossa, että teillä Pyhän Hengen voiman kautta yltäkylläinen toivo olis.

13. Mutta toiwon Jumala täyttäkön teitä caikella riemulla ja rauhalla uscosa että teillä Pyhän Hengen woiman cautta täydellinen toiwo olis.

13. Mutta Jumala ioca toiuon andapi teuttekön teite caikella riemulla ia rauhalla vskossa/ Ette teille olis teudhelinen Toiuous/ sen pyhen Hengen woiman cautta. (Mutta Jumala joka toiwon antaapi täyttäköön teitä kaikella riemulla ja rauhalla uskossa/ Että teillä olisi täydellinen toiwo/ sen Pyhän Hengen woiman kautta.)

14 Veljeni, minä kyllä olen varma teistä, että te jo ilmankin olette täynnä hyvyyttä ja kaikkinaista tietoa, niin että myös kykenette neuvomaan toinen toistanne.

14 Veljeni, olen itsekin varma teistä, että myös te itse olette täynnä hyvyyttä, teillä on ylen runsaasti kaikkinaista tietoa ja kykenette neuvomaan toisianne.

14. Mutta minä tiedän hyvästi, rakkaat veljeni, teistä, että te olette hyvyyttä täynnä, kaikella tuntemisella täytetyt, että te voitte toinen toistanne neuvoa.

14. MInä tiedän hywästi rackat weljeni että te oletta hywyttä täynäns caikella tundemisella täytetyt että te woitta toinen toistanne neuwo.

14. MIne tiedhen teiste sen hyuesti (rackat Welieni) ette te oletta teunens Hywuytte/ ylesteutetyt caikella Tundemisella/ ette te woitta keskenenne toinen toistanne manata. (Minä tiedän teistä sen hywästi (rakkaat weljeni) että te olette täynnäns hywyyttä/ ylöstäytetyt kaikella tuntemisella/ että te woitte keskenänne toinen toistanne manata.)

15 Kuitenkin olen paikka paikoin jotenkin rohkeasti teille kirjoittanut, uudestaan muistuttaakseni teille näitä asioita, sen armon kautta, jonka Jumala on minulle antanut

15 Kuitenkin olen kirjoittanut teille (veljet) osin melko rohkeasti, jälleen muistuttaakseni teitä sen armon nojalla, minkä Jumala on minulle antanut,

15. Minä olen kuitenkin puolittain rohkiasti teidän tykönne, rakkaat veljet, kirjoittanut, niinkuin muistuttain teille sen armon puolesta, joka minulle Jumalalta on annettu.

15. Minä olen cuitengin puolittain rohkiast teidän tygön rackat weljet kirjoittanut muistuttain teille sen armon puolesta cuin minulle Jumalalda on annettu.

15. Mutta quitengin mine olen polittain rochkiamasta kirioittanut teille/ Rackat Weliet) neuuoman teite/ sen Armon polesta ioca Jumalalda minulle on annettu/ (Mutta kuitenkin minä olen puolittain rohkeammasti kirjoittanut teille/ Rakkaat weljet) neuwomaan teitä/ sen armon puolesta joka Jumalalta minulle on annettu/)

16 sitä varten, että minä olisin Jeesuksen Kristuksen palvelija pakanain keskuudessa, papillisesti toimittaakseni Jumalan evankeliumin palvelusta, niin että pakanakansoista tulisi otollinen ja Pyhässä Hengessä pyhitetty uhri.

16 että olisin *Jeesuksen Kristuksen* palvelija pakanain keskellä, suorittaessani Jumalan ilosanoman papillista palvelua, jotta pakanoista tulisi otollinen, Pyhässä Hengessä pyhitetty uhri.

16. Että minun pitää oleman pakanain seassa Jesuksen Kristuksen palvelian, Jumalan evankeliumia uhraamassa, että pakanatkin olisivat Jumalalle otollinen uhri, Pyhän Hengen kautta pyhitetty.

16. Että minun pitä oleman pacanain seas Jesuxen Christuxen palwelian Jumalan Evangeliumita uhramas että pacanatkin olisit Jumalalle otollinen uhri Pyhän Hengen cautta pyhitetyt.

16. ette minun pite oleman Iesusen Christusen Paluelian Pacanain seassa/ Jumalan Euangeliumin Wfframan/ Senpäle/ ette pacanat madhaisit olla yxi Wffri/ Jumalalle otolinen/ Pyhitetty sen pyhen Hengen cautta. (että minun pitää oleman Jesuksen Kristuksen palwelian pakanain seassa/ Jumalan ewankeliumin uhraaman/ Senpäälle/ että pakanat mahtaisit olla yksi uhri/ Jumalalle otollinen/ Pyhitetty sen Pyhän Hengen kautta.)

17 Minulla on siis kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa palvellessani Jumalaa;

17 Minulla on siis kerskausta Kristuksessa Jeesuksessa siinä, mikä koskee Jumalaa.

17. Sentähden minulla on se, josta minä Jesuksessa Kristuksessa kerskaan, niissä mitkä Jumalan ovat.

17. Sentähden minulla on josta minä Jesuxes Christuxes kerscan että minä Jumalata palwelen:

17. Senteden minulla ombi iosta mine kerskan itzeni Iesuses Christuses/ ette mine Jumalata Paluelen. (Sentähden minulla ompi josta minä kerskaan itseni Jesuksessa Kristuksessa/ että minä Jumalata palwelen.)

18 sillä minä en rohkene puhua mistään muusta kuin siitä, mitä Kristus, saattaakseen pakanat kuuliaisiksi, on minun kauttani vaikuttanut sanalla ja teolla,

18 Sillä en rohkene puhua muusta kuin siitä, mitä Kristus sanalla ja teolla on välitykselläni saanut aikaan pakanain kuuliaisuudeksi,

18. Sillä en minä rohkene mitään puhua niistä, mitä ei Kristus minun kauttani vaikuttanut pakanain kuuliaisuudeksi, sanalla ja työllä,

18. Sillä en minä rohke mitän puhua ellei Christus sitä minun cauttani waicutais saattaman pacanoita cuuliaisexi sanan ja työn cautta merckein woimalla ja ihmetten cautta ja Jumalan Hengen wäellä.

18. Sille em mine iulke miten puhua/ ellei Christus site sama minun cauttani waickutaisi/ ne pacanat saattaman cwliaisexi/ sanan ia töön cautta/ Merckien woimalla ia Ihmein cautta/ ia sen Jumalan Hengen wäen lepitze/ (Sillä en minä julkea mitään puhua/ ellei Kristus sitä samaa minun kauttani waikuttaisi/ ne pakanat saattaman kuuliaiseksi/ sanan ja työn kautta/ Merkkien woimalla ja ihmein kautta/ ja sen Jumalan Hengen wäen läwitse/)

19 tunnustekojen ja ihmeiden voimalla, Pyhän Hengen voimalla, niin että minä Jerusalemista ja sen ympäristöstä alkaen Illyrikoniin saakka olen suorittanut Kristuksen evankeliumin julistamisen,

19 tunnustekojen ja ihmeitten voimalla, Jumalan* Hengen voimalla, niin että minä Jerusalemista alkaen kaikkialla Illyrikoniin saakka olen saattanut päätökseen Kristuksen ilosanoman julistamisen.

19. Merkkien ja ihmeiden voimalla, Jumalan Hengen väellä; niin että minä hamasta Jerusalemista ja niissä ympäri Illyrikoon asti olen kaikki Kristuksen evankeliumilla täyttänyt.

19. Nijn että minä hamasta Jerusalemist ja nijsä ymbärins Illyricumin asti olen caicki Christuxen Evangeliumilla täyttänyt.

19. Nin/ ette mine hamasta Jerusalemista ia nijse ymberille nin Illiricumin asti/ caiki olen teuttenyt Christusen Eua'geliumilla. (Niin/ että minä hamasta Jerusalemista ja niissä ympärillä niin Illiricumiin asti/ kaikki olen täyttänyt Kristuksen ewankeliumilla.)

20 ja sillä tavoin, että olen pitänyt kunnianani olla julistamatta evankeliumia siellä, missä Kristuksen nimi jo on mainittu, etten rakentaisi toisen laskemalle perustukselle,

20 Näin olen pitänyt kunnianani julistaa ilosanomaa siellä, missä Kristusta ei ole mainittu, jotten rakentaisi toisen perustukselle,

20. Ja minä olen ollut ahkera evankeliumia saarnaamaan, joissa Kristuksen nimi ei mainittu ollut, etten minä muukalaisen perustuksen päälle rakentaisi;

20. Ja minä olen ollut ahkera Evangeliumita saarnaman joisa Christuxen nimi ei ennen mainittucan ollut etten minä muucalaisen perustuxen päälle rakennais waan nijncuin kirjoitettu on:

20. Ja nin achkera mine ole' ollut sarnaman Jumalan Euangelium/ iossa Christusen Nimi ei ollut ensingen * mainittu/ senpäle/ ettei minun pitenyt mucalaisen Peruxen päle rakendaman/ Waan ninquin kirioitettu o'bi/ (Ja niin ahkera minä olen ollut saarnaaman Jumalan ewankelium/ jossa Kristuksen nimi ei ollut ensinkään mainittu/ senpäälle/ ettei minun pitänyt muukalaisen peruksen päälle rakentaman/ Waan niinkuin kirjoitettu ompi/)

21 vaan niinkuin kirjoitettu on: "Ne, joille ei ole julistettu hänestä, saavat hänet nähdä, ja jotka eivät ole kuulleet, ne ymmärtävät".

21 vaan niin kuin on kirjoitettu: "Joille ei ole julistettu Hänestä, ne *saavat nähdä*, ja jotka eivät ole kuulleet, ne saavat ymmärtää."

21. Vaan niinkuin kirjoitettu on: joille ei ensinkään hänestä julistettu ollut, niiden pitää sen näkemän, ja jotka ei kuulleet ole, niiden pitää ymmärtämän.

21. Joille ei ensingän hänestä julistettu ollut nijden pitä sen näkemän: ja jotca ei hänestä mitän cuullet ole nijden pitä ymmärtämän.

21. Joillen ei ensinge' ollut heneste iulghistettu/ ne pite sen näkeme'/ ia iotca ei heneste miten cwlleet ole/ ne pite ymmertäme'. (Joillen ei ensinkään ollut hänestä julkistettu/ ne pitää sen näkemän/ ja jotka ei hänestä mitään kuulleet ole/ ne pitää ymmärtämän.)

22 Sentähden olenkin niin usein ollut estetty tulemasta teidän tykönne.

22 Sen vuoksi olenkin niin usein ollut estynyt tulemasta luoksenne.

22. Sentähden myös minä olen usein estetty teidän tykönne tulemasta.

22. Se myös on syy mingätähden minä olen usein estetty teidän tygön tulemast.

22. Se mös syyn ombi/ mingeteden mine olen wsein estettu tulemasta teiden tygen. (Se myös syyn ompi/ minkä tähden minä olen usein estetty tulemasta teidän tykön.)

23 Mutta koska minulla nyt ei enää ole tilaa näissä paikkakunnissa ja kun jo monta vuotta olen halunnut tulla teidän tykönne,

23 Mutta koska minulla nyt ei enää ole tilaa näissä paikkakunnissa ja kun minulla jo monena vuotena on ollut halu tulla luoksenne,

23. Mutta nyt, ettei minulla ole näissä maakunnissa enempi siaa ja minä olen jo monta vuotta halainnut teidän tykönne tulla,

23. Nyt ettei minun ole näisä maacunnisa enä sia ja minä olen jo monda wuotta halainnut teidän tygönne tulla.

23. Nyt ettei minulla enembi sija ole neisse Makunnisa/ ia olen monda aijastaica halanut tulla teiden tygen/ (Nyt ettei minulla enempi sijaa ole näissä maakunnissa/ ja olen monta ajastaikaa halannut tulla teidän tykön/)

24 niin minä, jos milloin Hispaniaan matkustan, tulen luoksenne, sillä minä toivon sieltä kautta matkustaessani näkeväni teidät ja teidän avullanne pääseväni sinne, kunhan ensin olen vähän saanut iloita teidän seurastanne.

24 niin minä, kun Espanjaan matkustan, tulen luoksenne. Sillä toivon sitä kautta matkustaessani näkeväni teidät ja teidän auttavan minua sinne, saatuani ensin vähän nauttia seurastanne.

24. Sentähden kuin minä Hispaniaan vaellan, niin minä tulen teidän tykönne; sillä minä toivon, että kuin minä sen kautta matkustan, niin minä saan teidät nähdä, ja niin teiltä sinne saatettaisiin; kuitenkin, että minä ennen saisin kerran minuni teistä ilahuttaa.

24. Sentähden cosca minä Hispaniaan waellan nijn minä tulen teidän tygön: sillä minä toiwon että cosca minä sen cautta matcustan nijn minä saan teidän nähdä ja nijn teildä sinne saatetaisin. Cuitengin että minä ennen saisin kerran minuni teistä ilahutta.

24. koska mine waellan Hispanian/ nin mine tulen teiden tygenne. Sille mine toiuon/ ette koska mine sen cautta matkustan/ nin mine saan teiden nähdä/ Ja mahdan teiste sinne saatetuxi tulla. Nin quitengin/ ette mine ennen saisin iongu' aijan minuani teidhen menostan ilahutta. (koska minä waellan Hispaniaan/ niin minä tulen teidän tykönne. Sillä minä toiwon/ että koska minä sen kautta matkustan/ niin minä saan teidän nähdä/ Ja mahdan teistä sinne saatetuksi tulla. Niin kuitenkin/ että minä ennen saisin jonkun ajan saatuani teidän menostan ilahuttaa.)

25 Mutta nyt minä matkustan Jerusalemiin viemään pyhille avustusta.

25 Mutta nyt matkustan Jerusalemiin pyhiä palvellen.

25. Mutta nyt minä vaellan Jerusalemiin pyhille palvelusta tekemään;

25. MUtta nyt minä waellan tääldä Jerusalemijn Pyhille palwelusta tekemän:

25. Mutta nyt mine tälde Jerusalemin waellan nijllen Pyhille paluelusta tekemehe'. (Mutta nyt minä täältä Jerusalemiin waellan niillen pyhille palwelusta tekemähän.)

26 Sillä Makedonia ja Akaia ovat halunneet kerätä yhteisen lahjan niille Jerusalemin pyhille, jotka ovat köyhyydessä.

26 Sillä Makedonia ja Akaia ovat nähneet hyväksi toimittaa jonkin yhteisen lahjan Jerusalemissa asuvien pyhien köyhille.

26. Sillä ne Makedoniasta ja Akajasta ovat mielellänsä Jerusalemin köyhiä pyhiä varten yhteisen avun koonneet.

26. Sillä ne Macedoniasta ja Achajasta owat mielelläns Jerusalemin köyhiä Pyhiä warten yhteidzen awun coonnet.

26. Sille ette ne Macedoniasta ia Achaiasta ouat mielellens ydhen ychteitzen Aun koconpannuet nijte kieuhie Pyhije warten iotca Jerusalemis ouat. (Sillä että ne Makedoniasta ja Achaista owat mielellänsä yhden yhteisen awun kokoon panneet niitä köyhiä pyhiä warten jotka Jerusalemissa owat.)

27 Niin he ovat halunneet, ja he ovatkin sen heille velkaa; sillä jos pakanat ovat tulleet osallisiksi heidän hengellisistä aarteistaan, niin he puolestaan ovat velvolliset auttamaan heitä maallisilla.

27 He ovat siis nähneet tämän hyväksi, ja he ovat heille velassa. Sillä jos pakanat ovat tulleet osallisiksi heidän hengellisistä aarteistaan, niin he puolestaan ovat velvolliset palvelemaan heitä maallisilla.

27. He ovat sen mielellänsä tehneet, niinkuin he siihen heille velkapäätkin ovat; sillä jos pakanat ovat heidän hengellisestä tavarastansa osallisiksi tulleet, niin on kohtuullinen, että he myös heitä ruumiillisella tavarallansa palvelevat.

27. He owat sen mielelläns tehnet nijncuin he sijhen heille welcapäätkin owat: Sillä jos pacanat owat heidän hengellisestä tawarastans osallisexi tullet nijn on cohtullinen että he myös heitä heidän ruumillisella tawarallans palwelewat.

27. He ouat mielelense tehnyet/ ia ouat mös heille sijhen Welcapäät. Sille ette ios ne Pacanat ouat heiden Hengelisesta tauarasta osalisexi tulluet/ Nin on cochtolinen/ ette he mös heite paluelisit heiden Rumilisella Tauarallansa. (He owat mielellänsä tehneet/ ja owat myös heille siihen welkapäät. Sillä että jos ne pakanat owat heidän hengellisestä tawarasta osalliseksi tulleet/ Niin on kohtuullinen/ että he myös heitä palwelisit heidän ruumiillisella tawarallansa.)

28 Kun olen tehtäväni suorittanut ja heille tämän hedelmän perille vienyt, lähden teidän kauttanne Hispaniaan;

28 Suoritettuani siis tämän tehtävän ja vietyäni heille varmennettuna tämän hedelmän lähden kauttanne Espanjaan.

28. Kuin minä siis sen asian päättänyt olen ja heille tämän hedelmän lukinnut, tahdon minä teidän kauttannen Hispaniaan palata.

28. Cosca minä sijs sen asian päättänyt olen ja heille tämän hedelmän lukinnut tahdon minä teidän cauttan Hispaniaan palata.

28. Coska mine sis sen asian olen pättenyt/ ia heille temen Hedhelmen insiglanut/ nin mine tadhon teiden cauttan Hispanian palata. (Koska minä siis sen asian olen päättänyt/ ja heille tämän hedelmän insiglannut/ niin minä tahdon teidän kauttan Hispaniaan palata.)

29 ja minä tiedän, että tullessani teidän tykönne tulen Kristuksen evankeliumin täydellinen siunaus mukanani.

29 Tiedän, että tullessani luoksenne tulen Kristuksen (ilosanoman) täydellinen siunaus mukanani.

29. Mutta minä tiedän, kuin minä teidän tykönne tulen, että minä tulen Kristuksen evankeliumin täydellisellä siunauksella.

29. Mutta minä tiedän cosca minä teidän tygönne tulen että minä tulen Christuxen Evangeliumin täydellisellä siunauxella.

29. Mutta mine tiedhen/ coska mine tulen teiden tygen/ nin mine tulen Cheristusen Euangeliumin teudhelisen hyuestisiugnauxen cansa. (Mutta minä tiedän/ koska minä tulen teidän tykön/ niin minä tulen Kristuksen ewankeliumin täydellisen hywästisiunauksen kanssa.)

30 Mutta minä kehoitan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta ja Hengen rakkauden kautta auttamaan minua taistelussani, rukoilemalla minun puolestani Jumalaa,

30 Mutta kehoitan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Hengen rakkauteen vedoten taistelemaan kanssani rukoilemalla puolestani Jumalaa,

30. Mutta minä neuvon teitä, rakkaat veljet, meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta ja Hengen rakkauden kautta, että te minun kanssani kilvoittelisitte rukouksissa minun edestäni Jumalan tykö:

30. Mutta minä neuwon teitä rackat weljet meidän HERran Jesuxen Christuxen cautta ja Hengen rackauden cautta että te minun cansani kilwoittelisitte rucouxis minun edestäni Jumalan tygö että minä Judeas epäuscoisista pelastettaisin.

30. Mutta mine manan teite/ rackat Weliet/ meiden HERRAN Iesusen CHristusen cautta/ ia Hengen rackaudhen lepitze/ ette te minua autaisitta minun Tööseni teiden rucouxilla'ne minun techteni Jumalan tyge/ Senpäle ette mine pelastetaisijn nijste Epeuskoisista Judeassa. (Mutta minä manaan teitä/ rakkaat weljet/ meidän HERRAN Jesuksen Kristuksen kautta/ ja Hengen rakkauden läwitse/ että te minua auttaisitte minun työssäni teidän rukouksillanne minun tähteni Jumalan tykö/ Senpäälle että minä pelastettaisiin niistä epäuskoisista Judeassa.)

31 että minä pelastuisin joutumasta Juudean uskottomien käsiin ja että Jerusalemia varten tuomani avustus olisi pyhille otollinen,

31 että varjeltuisin Juudean uskottomilta ja että Jerusalemia varten hankkimani avustus olisi pyhille otollinen,

31. Että minä Juudeassa epäuskoisista pelastettaisiin, ja että minun palvelukseni Jerusalemissa olis pyhille otollinen;

31. Ja että minun palweluxen cuin minä teen Jerusalemis olis Pyhille otollinen.

31. Ja ette minu' palueluxe' ionga mine teen Jerusalemissa/ madhais pyhein otolinen olla (Ja että minun palweluksen jonka minä teen Jerusalemissa/ mahtais pyhäin otollinen olla.)

32 niin että minä, jos Jumala niin tahtoo, ilolla saapuisin teidän tykönne ja virkistyisin teidän seurassanne.

32 niin että minä Jumalan tahdosta ilolla saapuisin luoksenne ja virkistyisin seurassanne.

32. Että minä ilolla teidän tykönne tulisin Jumalan tahdon kautta, ja minuani ynnä teidän kanssanne virvoittaisin.

32. Että minä ilolla teidän tygönne tulisin Jumalan tahdon cautta ja minuani ynnä teidän cansan toiwutaisin.

32. Senpäle ette mine tulisin teiden tygen ilon cansa/ Jumalan tadhon cautta/ ia minuani teiden cansa toiwutaisin. (Senpäälle että minä tulisin teidän tykön ilon kanssa/ Jumalan tahdon kautta/ ja minuani teidän kanssa toiwuttaisin.)

33 Rauhan Jumala olkoon kaikkien teidän kanssanne. Amen.

33 Mutta rauhan Jumala olkoon kaikkien teidän kanssanne! Aamen.

33. Mutta rauhan Jumala olkoon teidän kaikkein kanssanne! Amen.

33. Mutta rauhan Jumala olcon teidän caickein cansan Amen.

33. Mutta Rauhan Jumala olcoon teiden caikein cansa/ Amen. (Mutta rauhan Jumala olkoon teidän kaikkein kanssa/ Amen.)