11 luku

Jumala ei kuitenkaan ole kokonaan hyljännyt kansaansa, sillä siitä pysyy jäännös Jumalalle uskollisena 1 – 10 Israelin lankeamisen kautta on pelastus tullut pakanoille 11 – 16, jotka siitä älkööt kerskatko, sillä vielä on koko Israel pelastuva 17 – 27; näin Jumala on jättänyt kaikki tottelemattomuuden valtaan, että hän kaikkia armahtaisi 28 – 32 Apostoli ylistää Jumalan armon ja viisauden syvyyttä 33 – 36.

1 Minä sanon siis: ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa.

1 Sanon siis: ei kai Jumala ole hylännyt kansaansa? Eihän toki! Sillä minäkin olen israelilainen, Aabrahamin jälkeläinen, Benjaminin sukukuntaa.

1. Niin minä siis sanon: onkos Jumala kansansa hyljännyt? Pois se! sillä minä olen myös Israelilainen, Abrahamin siemenestä, Benjaminin suvusta.

1. NIin minä sijs sanon: ongosta Jumala Canssans hyljännyt? Pois se: sillä minä olen myös Israeliteri Abrahamin siemenestä ja BenJaminin sugusta.

1. NIn mine nyt sanon/ Ongo sis Jumala Canssansa poishylienyt? Pois se. Sille ette mineki mös olen yxi Israeliti/ Abrahamin Siemeniste/ Ja Ben Jamin sughusta. (Niin minä nyt sanon/ Onko siis Jumalan kansansa pois hyljännyt? Pois se. Sillä että minäkin myös olen yksi israeliti/ Abrahamin siemenestä/ ja BenJamin suwusta.)

2 Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut. Vai ettekö tiedä, mitä Raamattu sanoo kertomuksessa Eliaasta, kuinka hän Jumalan edessä syyttää Israelia:

2 Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka Hän on ennalta tuntenut. Vai ettekö tiedä, mitä Raamattu sanoo kertomuksessa Eliasta, kuinka hän kääntyy Jumalan puoleen Israelia vastaan (sanoen):

2. Ei Jumala ole kansaansa hyljännyt, jonka hän ennen on tuntenut. Ettekö te tiedä, mitä Raamattu Eliaasta sanoo? kuinka hän rukoilee Jumalaa Israelia vastaan, sanoen:

2. Ei Jumala ole Canssans hyljännyt jonga hän ennen on edescadzonut. Ettekö te tiedä mitä Ramattu Eliasta sano? Cuinga hän mene Jumalan eteen Israeli wastan ja sano:

2. Ei ole Jumala poisheittenyt henen Canssans/ ionga hen ennen on * edeskatzonut. Taicka eikö te tiedhä/ mite Ramattu Eliasta sanopi? Quinga hen Jumalan eten kieupi Israelin wastan/ ia sano/ (Ei ole Jumala pois heittänyt hänen kansaansa/ jonka hän ennen on edeskatsonut. Taikka eikö te tiedä/ mitä Raamattu Eliasta sanoopi? Kuinka hän Jumalan eteen käypi Israelia wastaan/ ja sanoo/)

3 Herra, he ovat tappaneet sinun profeettasi ja hajottaneet sinun alttarisi, ja minä yksin olen jäänyt jäljelle, ja he väijyvät minun henkeäni?

3 Herra, he ovat tappaneet profeettasi ja hajoittaneet alttarisi. Minä yksin olen jäänyt jäljelle, ja he väijyvät henkeäni?"

3. Herra, he ovat tappaneet sinun prophetas ja sinun alttaris kukistaneet, ja minä yksinäni jäin, ja he etsivät minunkin henkeäni.

3. HERra he owat tappanet sinun Prophetas ja sinun Altaris cukistanet ja minä olen ainoastans jäänyt ja he wäjywät minungin hengeni.

3. HERRA/ He ouat tappaneet sinun Prophetas/ ia sinun Altaris cukistaneet/ ia mine olen waan yxinen ienyt/ ia he weijuuet minun Hengeni ielken. (HERRA/ He owat tappaneet sinun prophetat/ ja sinun alttarisi kukistaneet/ ja minä olen waan yksinään jäänyt/ ja he wäijywät minun henkeni jälkeen.)

4 Mutta mitä sanoo hänelle Jumalan vastaus? "Minä olen jättänyt itselleni seitsemäntuhatta miestä, jotka eivät ole notkistaneet polvea Baalille."

4 Mutta mitä jumalallinen vastaus sanoo hänelle? "Olen jättänyt itselleni seitsemän tuhatta miestä, jotka eivät ole notkistaneet polvea Baalille."

4. Mutta mitä Jumalan vastaus sanoo hänelle? Minä olen itselleni jättänyt seitsemäntuhatta miestä, jotka ei ole Baalille polviansa taivuttaneet.

4. Mutta mitä Jumalan wastaus sano hänelle? Minä olen minulleni jättänyt seidzemen tuhatta miestä jotca ei ole Baalin edesä polwens taiwuttanet.

4. Mutta mite se Jumalan wastaus sano henelle? Mine olen iettenyt itzelleni seitzemen Tuhatta Mieste/ iotca ei ole taiwuttaneet poluiansa Baalin edesse. (Mutta mitä se Jumalan wastaus sanoo hänelle? Minä olen jättänyt itselleni seitsemän tuhatta miestä/ jotka ei ole taiwuttaneet polwiansa baalin edessä.)

5 Samoin on nyt tänäkin aikana olemassa jäännös armon valinnan mukaan.

5 Niin on siis nykyaikanakin jäännös armon valinnan mukaan.

5. Niin ovat jääneet tälläkin ajalla armon valitsemisen jälkeen.

5. Nijn on jäänyitten cansa tälläkin ajalla tapahtunut Armon walidzemisen jälken.

5. Nin ombi mös tapachtanut nyt telle aijalla/ neinen Tächtexi ienyten cansa/ sen Armon wloswalitzemisen ielken. (Niin ompi myös tapahtunut nyt teille ajalla/ näiden tähteeksi jääneitten kanssa/ sen armon ulos walitsemisen jälkeen.)

6 Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo. (mutta jos tekoihin, se ei ole enää armoa, sillä muuten teko ei enää ole teko).

6 Mutta jos valinta perustuu armoon, se ei enää perustu tekoihin, sillä muuten armo ei enää ole armo, (mutta jos tekoihin, se ei ole enää armoa, sillä muuten teko ei enää ole teko).

6. Mutta jos se armosta on, niin ei se ole enään töistä, sillä ei armo muutoin armo olisikaan. Mutta jos se on töistä, niin ei se silleen armo ole; muutoin ei työ enään ole työ.

6. Mutta jos se armosta on nijn ei se ole töiden ansiosta: sillä ei armo muutoin armo oliscan. Mutta jos se on töiden ansiosta nijn ei se sillen armo ole muutoin ei ansio olis ansio.

6. Mutta ios se nyt on Armosta/ nin ei se ole Töidhen ansiosta/ Eipe Armo mwtoin Armo olisi. Mutta ios se on Töidhen ansiosta/ nin ei se sillen Armo ole/ Mwtoin eipe ansio olisi ansio. (Mutta jos se nyt on armosta/ niin ei se ole töiden ansiosta/ Eipä armo muutoin armo olisi. Mutta jos se on töiden ansiosta/ niin ei se silleen armo ole/ Muutoin eipä ansio olisi ansio.)

7 Miten siis on? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut, mutta valitut ovat sen saavuttaneet; muut ovat paatuneet,

7 Kuinka siis on? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut, mutta valitut ovat saavuttaneet, ja muut ovat paatuneet,

7. Kuinkas siis? Jota Israel etsii, sitä ei hän ole saanut; mutta valitut sen ovat saaneet ja ne muut ovat paatuneet,

7. CUingasta sijs? Jota Israel edzi sitä ei hän saa mutta walitut sen saawat ja ne muut owat paatunet.

7. Quingasta se sis ombi? Jota Israel etzipi/ site ei hen saa/ Mutta se wloswalitus sen saapi. Ja ne mwdh ouat soghastetut/ (Kuinkaste se siis ompi? Jota Israel etsiipi/ sitä ei hän saa/ Mutta se uloswalitus sen saapi. Ja ne muut owat sokaistetut/)

8 niinkuin kirjoitettu on: "Jumala on antanut heille uneliaisuuden hengen, silmät, etteivät he näkisi, ja korvat, etteivät he kuulisi, tähän päivään asti".

8 niin kuin on kirjoitettu: "Jumala on antanut heille uneliaisuuden hengen, silmät, jotteivät näkisi ja korvat, jotteivät kuulisi — tähän päivään asti."

8. (Niinkuin kirjoitettu on: Jumala on antanut heille uppiniskaisen hengen, silmät, ettei he näkisi, ja korvat, ettei he kuulisi) tähän päivään asti.

8. Nijncuin kirjoitettu on: Jumala on andanut heille vppiniscaisen Hengen silmät ettei he näkis ja corwat ettei he cuulis haman tähän päiwän asti.

8. ninquin kirioitettu on/ Jumala on andanut heille ydhen Haikia' Henge'/ Silmet ettei heiden näkeme' pide/ ia Coruat ettei heiden pide cwleman/ haman tehen peiuen asti. (Niinkuin kirjoitettu on/ Jumala on antanut heille yhden haikian hengen/ Silmät ettei heidän näkemän pidä/ ja korwat ettei heidän pidä kuuleman/ hamaan tähän päiwään asti.)

9 Ja Daavid sanoo: "Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi ja ansaksi ja lankeemukseksi ja kostoksi,

9 Ja Daavid sanoo: "Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi ja ansaksi ja lankeemukseksi ja kostoksi.

9. Ja David sanoo: heidän pöytänsä tulkoon heille paulaksi, ja satimeksi, ja pahennukseksi, ja kostoksi.

9. Ja Dawid sano: heidän pöytäns tulcon heille paulaxi ja satimexi ja pahennuxexi ja costoxi.

9. Sille Dauid sanopi/ Anna heiden Peutense tulla Paulaxi ia Temmatuxexi/ ia Pahannoxexi/ ia heille Costoxi. (Sillä Dawid sanoopi/ Anna heidän pöytänsä tulla paulaksi ja temmatetuksi/ ja pahennukseksi/ ja heille kostoksi.)

10 soetkoot heidän silmänsä, etteivät he näkisi; ja paina yhäti heidän selkänsä kumaraan".

10 Soetkoot heidän silmänsä, jotteivät he näkisi ja paina aina heidän selkänsä kumaraan."

10. Heidän silmänsä soetkoon, ettei he näkisi, ja taita aina heidän selkänsä!

10. Heidän silmäns soetcon ettei he näkis ja heidän selkäns aina taipucon.

10. Soghaise heiden Silmense/ ettei he näkisi/ ia taiwuta aina heiden Selkense. (Sokaise heidän silmänsä/ ettei he näkisi/ ja taiwuta aina heidän selkänsä.)

11 Minä siis sanon: eivät kaiketi he ole sitä varten kompastuneet, että lankeaisivat? Pois se! Vaan heidän lankeemuksensa kautta tuli pelastus pakanoille, että he itse syttyisivät kiivauteen.

11 Sanon siis: eivät kai he ole kompastuneet sitä varten, että lankeaisivat? Eihän toki! Vaan heidän lankeemuksensa vuoksi tuli pakanoille pelastus, sytyttämään juutalaiset* kiivauteen.

11. Niin minä siis sanon: ovatko he sentähden itsensä loukanneet, että heidän piti lankeeman? Pois se! vaan heidän lankeemisestansa tapahtui pakanoille autuus, että hän sais heitä kiivaaksi heidän tähtensä.

11. NIin minäkin sanon: owatco he sentähden heidäns loucannet että heidän pidäis langeman? Pois se waan heidän langemisestans tapadui pacanoille autuus että hän sais heitä kijwaxi heidän tähtens.

11. Nin mine nyt sanon/ Ouatko he senteden heidens louckaneet/ ette heiden pideis langeman? Pois se. Waan heiden Langemisesta tapachtui Pacanoille Terueys/ Senpäle/ ette henen piti sillä heite cateutehen yllyttemen. (Niin minä nyt sanon/ Owatko he sentähden heidäns loukanneet/ että heidän pitäisi lankeeman? Pois se. Waan heidän lankeemisesta tapahtui pakanoille terweys/ Senpäälle/ että hänen piti sillä heitä kateutehen yllyttämän.)

12 Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailmalle rikkaudeksi ja heidän vajautensa pakanoille rikkaudeksi, kuinka paljoa enemmän heidän täyteytensä!

12 Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailman rikkaus ja heidän vajautensa pakanain rikkaus, kuinka paljoa enemmän heidän täyteytensä!

12. Mutta jos heidän lankeemisensa on maailman rikkaus ja heidän vähennöksensä on pakanain rikkaus; kuinka paljoa enemmin heidän täydellisyytensä?

12. Mutta jos heidän langemisens on mailman rickaus Ja heidän wähennöxens on pacanain rickaus cuinga paljo enämmin cosca heidän lucuns täytetäisin?

12. Mutta ios nyt heidhen la'gemisens ombi Mailman Rickaus/ ia heidhe' Wehenoxensa o'bi Pacanain rickaus/ Quinga palio enämin coska heiden Lucunsa teutetyxi tulis? (Mutta jos nyt heidän lankeemisensa ompi maailman rikkaus/ ja heidän wähennyksensä ompi pakanain rikkaus/ Kuinka paljon enemmin koska heidän lukunsa täytetyksi tulisi?)

13 Teille, pakanoille, minä sanon: Koska olen pakanain apostoli, pidän minä virkaani kunniassa,

13 Puhun näet teille, pakanoille. Koska olen pakanain apostoli, kunnioitan virkaani,

13. Sillä teille pakanoille minä puhun: että minä pakanain apostoli olen, ylistän minä minun virkaani.

13. Teille pacanoille minä puhun että minä pacanain Apostoli olen ylistän minä minun wircani.

13. Teille pacanoille mine puhun/ Senwoxi ette mine olen Pacanain Apostoli/ nin mine ylisten minun Wircani/ (Teille pakanoille minä puhun/ Sen wuoksi että minä olen pakanain apostoli/ niin minä ylistän minun wirkani/)

14 sytyttääkseni, jos mahdollista, kiivauteen niitä, jotka ovat minun heimolaisiani, ja pelastaakseni edes muutamia heistä.

14 sytyttääkseni, jos mahdollista kiivauteen heimolaisiani* ja pelastaakseni muutamia heistä.

14. Jos minä taitaisin jollakin tavalla niitä, jotka minun lihani ovat, kiivaaksi saada ja muutamatkin heistä autuaaksi saattaa.

14. Ja jos minä taidaisin jollakin tawalla nijtä jotca minun lihani owat kijwaxi saada ja muutamatkin heistä autuaxi saatta.

14. Jos mine taidhaisin iollaki modalla nijte iotca minun Lihan ouat cateutehen yllytte/ ia heiste mwtomat autuaxi saattaisin. (Jos minä taitaisin jollakin muodolla niitä jotka minun lihan owat kateutehen yllyttää/ ja heistä muutamat autuaaksi saattaisin.)

15 Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailmalle sovitukseksi, mitä heidän armoihin ottamisensa on muuta kuin elämä kuolleista?

15 Sillä jos heidän hylkäämisensä on *maailmalle sovitukseksi*, mitä heidän hyväksymisensä on muuta kuin elämä kuolleista?

15. Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailman sovinto, mitäs heidän korjaamisensa muuta on kuin elämä kuolleista?

15. Sillä jos heidän cadotuxens mailman sowindo olis mitästä heidän corjamisens muuta olis cuin elämä cuolleista?

15. Sille ios heiden * poisheittemus ombi Mailman souindo/ Miteste heiden ylesottamus mwta olis/ quin Eleme otetaisin nijste Coolluista? (Sillä jos heidän poisheittämys ompi maailman sowinto/ Mitäste heidän ylösottamus muuta olisi/ kuin elämä otettaisiin niistä kuolleista?)

16 Mutta jos uutisleipä on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.

16 Jos nimittäin uutisleipä on pyhä, on koko taikinakin, ja jos juuri on pyhä, ovat oksatkin.

16. Sillä jos alku on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.

16. Sillä jos alcu on pyhä nijn on myös coco taikina pyhä: ja jos juuri on pyhä nijn owat myös oxat pyhät.

16. Jos Alkeet ouat pyhet/ nin ombi mös coco Taikina pyhe. Ja ios iwri ombi pyhe/ Nin ouat mös Oxat pyhet. (Jos alkeet owat pyhät/ niin ompi myös koko taikina pyhä. Ja jos juuri ompi pyhä/ Niin owat myös oksat pyhät.)

17 Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta,

17 Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet *villiä öljypuuta*, olet oksastettu niitten oikeain joukkoon ja olet tullut osalliseksi öljypuun juuresta ja mehevyydestä,

17. Mutta jos muutamat oksista ovat murtuneet, ja sinä, joka metsä-öljypuu olit, olet niihin istutettu, ja olet öljypuun juuresta ja lihavuudesta osalliseksi tullut,

17. MUtta jos muutamat oxista owat murtunet ja sinä joca medzäöljypuu olit olet nijhin jällens istutettu ja olet sijtä juuresta osallisexi tullut ja sen öljypuun höystöstä nijn älä ylpeile oxia wastan.

17. Mutta ios nyt mwtomat Oxista ouat murtuneet/ Ja sine coskas olit yxi Metze Oliupw/ olet nijhin ielle's istutettu/ ia olet osalisexi tullut sijte Jwresta/ ia sijte Oliopuun höistösta/ Nin ele sinuas kerska Oxi wastaan. (Mutta jos nyt muutamat oksista owat murtuneet/ Ja sinä koskas olit yksi metsä öljypuu/ olet niihin jällens istutettu/ ja olet osalliseksi tullut siitä juuresta/ ja siitä öljypuun höystöstä/ Niin älä sinuas kerskaa oksia wastaan.)

18 niin älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua.

18 niin älä ylpeile oksia vastaan. Mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri sinua.

18. Niin älä ylpeile oksia vastaan; mutta jos sinä heitä vastaan ylpeilet, niin tiedä, ettet sinä juurta kanna, vaan juuri kantaa sinua.

18. Mutta jos sinä heitä wastan ylpeilet nijn tiedä ettet sinä juurta canna waan juuri canda sinua.

18. Mutta ios sine itzes kerskat heite wastaan/ Nin sinun pite tietemen/ Ettei sine site Jwrta canna/ waan se Jwri candapi sinun. (Mutta jos sinä itseäsi kerskaat heitä wastaan/ Niin sinun pitää tietämän/ Ettei sinä sitä juurta kanna/ waan se juuri kantaapi sinun.)

19 Sinä kaiketi sanonet: "Ne oksat taitettiin pois, että minut oksastettaisiin".

19 Sinä sanot nyt: "Ne oksat taitettiin pois, jotta minut oksastettaisiin."

19. Niin sanot; oksat ovat murtuneet, että minun piti siihen jälleen istutettaman.

19. Ja sinä sanot: oxat owat murtunet että minun piti sijhen jällens istutettaman.

19. Nin sine sanot/ Ne Oxat ouat murtuneet/ ette minun piti sijhen iellens istutettaman. (Niin sinä sanot/ Ne oksat owat murtuneet/ että minun piti siihen jällens istutettaman.)

20 Oikein; epäuskonsa tähden ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskosi kautta. Älä ole ylpeä, vaan pelkää.

20 Oikein. Epäuskon vuoksi ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskon avulla. Älä ylpeile, vaan pelkää.

20. Oikein: he ovat murtuneet epäuskonsa tähden, mutta sinä pysyt uskon kautta: älä ole röyhkeä, vaan pelkää.

20. Se on oikein sanottu: he owat murtunet heidän epäuscons tähden mutta sinä pysyt uscon cautta.

20. Se on oikein sanottu/ He ouat murtuneet/ heiden epeuskonsa tedhen/ Mutta sine seisot vskon cautta. Ele ole reuckije mieleses/ waan pelke. (Se on oikein sanottu/ He owat murtuneet/ heidän epäuskonsa tähden/ Mutta sinä seisot uskon kautta. Älä ole röyhkeä mielessäsi/ waan pelkää.)

21 Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, ei hän ole säästävä sinuakaan.

21 Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, (ehkä) Hän ei ole säästävä sinuakaan.

21. Sillä jos ei Jumala luonnollisia oksia armahtanut, katso, ei hän sinuakaan armahda.

21. Älä ole röyckiä waan pelkä: Sillä jos ei Jumala luonnolisia oxia armahtanut cadzo ei hän sinuacan armahda.

21. Sille ios Jumala ei ole nijte loonolisi Oxia armainut/ catzo site/ ettei hen sinuakan armaitze. (Sillä jos Jumala ei ole niitä luonnollisia oksia armainnut/ katso sitä/ ettei hän sinuakaan armaitse.)

22 Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan, mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois.

22 Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta — ankaruutta langenneita kohtaan ja hyvyyttä sinua kohtaan, jos pysyt Hänen hyvyydessään; muuten sinutkin hakataan pois."

22. Sentähden katso tässä Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: ankaruutta niissä, jotka lankesivat, mutta hyvyyttä itse sinussas, jos sinä ainoastaan hyvyydessä pysyt; muutoin sinäkin leikataan pois.

22. Sentähden cadzo täsä Jumalan hywyttä ja angarutta: angarutta nijsä jotca langeisit mutta hywyttä idze sinusas jos sinä ainoastans hywydes pysyt muutoin sinäkin poisleicatan.

22. Senteden catzo nyt tesse Jumalan hywuytte ia Angarutta. Sen Angarudhen nijnen päle/ iotca langesit/ Mutta hywuydhen sinun päles/ Jos sine waan hywuydhes pysyt/ Mutoin sine mös poisleickatan. (Sentähden katso nyt tässä Jumalan hywyyttä ja ankaruutta. Sen ankaruuden niiden päälle/ jotka lankesit/ Mutta hywyyden sinun päällesi/ Jos sinä waan hywyytesi pysyt/ Muutoin sinä myös pois leikataan.)

23 Mutta nuo toisetkin, jos eivät jää epäuskoonsa, tulevat oksastettaviksi, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne jälleen.

23 Mutta nuokin, jos eivät jää epäuskoonsa, oksastetaan, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne jälleen.

23. Ja ne jälleen istutetaan, ellei he epäuskossansa pysy; sillä Jumala on voimallinen heitä jälleen istuttamaan.

23. Ja ne jällens istutetan ellei he heidän epäuscosans pysy: sillä kyllä Jumala woi heidän jällens istutta.

23. Ja ne iellens istutetaan/ ellei he ole heiden epeuskosansa/ Sille ette kylle Jumala woipi heite iellens istutta. (Ja ne jällens istutetaan/ ellei he ole heidän epäuskossansa/ Sillä että kyllä Jumalan woipi heitä jällens istuttaa.)

24 Sillä jos sinä olet leikattu luonnollisesta metsäöljypuusta ja vasten luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan öljypuuhunsa!

24 Sillä jos sinä olet hakattu pois luontonsa puolesta villistä öljypuusta ja vastoin luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä, jotka ovat luonnollisia oksia, oksastetaan omaan öljypuuhunsa!

24. Sillä jos sinä olet luonnollisesta metsä-öljypuusta karsittu, ja olet vastoin luontoa hyvään öljypuuhun istutettu, kuinka paljon enemmin ne, jotka luonnolliset ovat, omaan öljypuuhunsa istutetaan?

24. Sillä jos sinä olet luonnolisesta medzäöljypuusta carsittu ja olet wastoin luondo hywään öljypuuhun istutettu: cuinga paljo enämmin ne jotca luonnoliset owat heidän omaan öljypuuhuns istutetan?

24. Sille ette ios sine olet ydheste loonolisesta Metze Olipwsta poiskarssittu/ Ja olet ylitze loonnon sihen hyuen Olio puhun istutettu. Quinga palio enämin ne/ iotca loonoliset ouat/ heiden omahan Oliopwhunsa istutetaan? (Sillä että jos sinä olet yhdestä luonnollisesta metsä öljypuusta pois karsittu/ Ja olet ylitse luonnon siihen hywää öljypuuhun istutettu. Kuinka paljon enemmin ne/ jotka luonnolliset owat/ heidän omahan öljypuuhunsa istutetaan?)

25 Sillä minä en tahdo, veljet — ettette olisi oman viisautenne varassa — pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus — hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut,

25 En näet halua, veljet — jottette olisi itsessänne viisaita — teidän olevan tietämättömiä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on tullut sisälle.

25. Sillä en minä tahdo salata teiltä, rakkaat veljet, tätä salaisuutta, (ettette itsellänne ylpeilisi,) että paatumus on puolittain Israelille tullut, siihenasti kuin pakanain täydellisyys tulis.

25. SIllä en minä tahdo salata teildä rackat weljet tätä salaisutta ettet te olis ylpiät että paatumus on puolittain Israelille tullut sijhenasti cuin pacanain täyttämys tulis:

25. Sille em mine tadho teilde (rackat Weliet) peitte täte Salasutta/ senpäle ettei te olisi teisenne coriamieliset/ Senwoxi ette Sokius ombi polittain Israelin cochtan tullut/ Sihenasti ette se Pacanaiden teuttemys siselletulis/ (Sillä en minä tahdo teiltä (rakkaat weljet) peittää tätä salaisuutta/ sen päälle ettei te olisi toisenne koriamieliset/ Senwuoksi että sokeus ompi puolittain Israelin kohtaan tullut/ Siihen asti että se pakanaiden täyttämys sisälle tulisi/)

26 ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: "Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.

26 Niin koko Israel on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: "Pelastaja tulee Siionista, (ja) Hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.

26. Ja niin kaikki Israel pitää autuaaksi tuleman, niinkuin kirjoitettu on: se tulee Zionista, joka päästää ja jumalattoman menon Jakobista kääntää pois.

26. Ja nijn caicki Israel autuaxi tule. Nijncuin kirjoitettu on: se tule Zionista joca päästä ja jumalattoman menon Jacobista poiskäändä.

26. ia nin caiki Israel wapaaxi tulepi. Nin quin kirioitettu on/ Se tulepi Zionista/ ioca pästepi/ ia poiskiende sen Jumalattoman menon Jacobista. (ja niin kaikki Israel wapaaksi tuleepi. Niin kuin kirjoitettu on/ Se tuleepi Zionista/ joka päästääpi/ ja pois kääntää sen jumalattoman menon Jakobista.)

27 Ja tämä on oleva minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä."

27 Ja tämä on liittoni heidän kanssaan, kun otan pois heidän syntinsä."

27. Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa, kuin minä otan pois heidän syntinsä.

27. Ja tämä on minun Testamentin heidän cansans cosca minä poisotan heidän syndins.

27. Ja teme ombi minun Testame'tin heiden cansans/ coska mine poisotan heiden Synninse. (Ja tämä ompi minun testamentin heidän kanssansa/ koska minä pois otan heidän syntinsä.)

28 Evankeliumin kannalta he kyllä ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tähden.

28 Ilosanoman kannalta he tosin ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta rakastettuja isien vuoksi.

28. Evankeliumin puolesta tosin ovat he viholliset teidän tähtenne; mutta valitsemisen puolesta rakastetaan heitä isäin tähden.

28. Evangeliumin puolesta minä tosin heitä teidän tähten wihollisna pidän: mutta walidzemisen puolesta minä heitä Isäin tähden racastan.

28. Euangeliumin polesta/ mine tosin heite pidhen wiholiszna teiden tedhen/ Mutta wloswalitzemisen polesta mine heite racastan Iseden tedhen. (Ewankeliumin puolesta/ minä tosin heitä pidän wihollisina teidän tähden/ Mutta uloswalitsemisen puolesta minä heitä rakastan isien tähden.)

29 Sillä ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu.

29 Jumalan armolahjat ja kutsu ovat näet peruuttamattomat.

29. Sillä ei Jumala lahjojansa ja kutsumistansa kadu.

29. Sillä ei Jumala lahjojans ja cudzumistans cadu:

29. Sille ette Jumalan Lahia ia cutzutus ouat sencaltaiset/ ettei he' heite catua taidha. (Sillä että Jumalan lahja ja kutsutus owat senkaltaiset/ ettei hän heitä katua taida.)

30 Samoin kuin te ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, mutta nyt olette saaneet laupeuden näiden tottelemattomuuden kautta,

30 Sillä niin kuin tekin* ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, mutta nyt olette saaneet armon näitten tottelemattomuuden vuoksi,

30. Sillä niinkuin ette tekään muinen Jumalan päälle uskoneet, mutta olette nyt laupiuden heidän epäuskonsa kautta saaneet;

30. Sillä et tekän muinnen Jumalan päälle usconet waan nyt te oletta laupiuden heidän epäuscons cautta saanet.

30. Sille samalmoto quin ei te mös muinen vskoneet Jumala' päle/ Mutta nyt te oletta saneet Laupiudhen/ heiden Epeuskonsa cautta. (Sillä samalla muotoa kuin ei te myös muinen uskoneet Jumalan päälle/ Mutta nyt te olette saaneet laupeuden/ heidän epäuskonsa kautta.)

31 samoin nämäkin nyt ovat olleet tottelemattomia, että myös he teille tulleen armahtamisen kautta nyt saisivat laupeuden.

31 niin nämäkin ovat nyt olleet tottelemattomia, jotta myös he teille* tulleen armon vuoksi [nyt] saisivat armon.

31. Niin ei he ole myös nyt uskoneet sitä laupiutta, joka teille on tapahtunut, että heillekin laupius tapahtuis.

31. Nijn ei he ole tahtonet sitä laupiutta usco cuin teille on tapahtunut että heillengin laupius tapahduis:

31. Nin eiuet he nyt ole tachtoneet sen Laupiudhen päle vskalda ioca teiden cochtan ombi tullut/ Ette heillengi mös machtais Laupius cochtan tulla. (Niin eiwät he nyt ole tahtoneet sen laupeuden päälle uskaltaa joka teidän kohtaan ompi tullut/ Että heillekin myös mahtaisi laupeus kohtaan tulla.)

32 Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.

32 Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, jotta Hän kaikkia armahtaisi.

32. Sillä Jumala on kaikki epäuskon alle sulkenut, että hän kaikkia armahtais.

32. Sillä Jumala on caicki epäuscon ala sulkenut että hän caickia armahdais.

32. Sille ette Jumala ombi caiki * sulkenut Epeuskon ala. Se' päle ette henen pideis armachtaman caikein päle. (Sillä että Jumala ompi kaikki sulkenut epäuskon alle. Sen päälle että hänen pitäisi armahtaman kaikkein päälle.)

33 Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!

33 Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat Hänen tuomionsa ja käsittämättömät Hänen tiensä!

33. Oi sitä Jumalan rikkauden, ja viisauden, ja tunnon syvyyttä! kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!

33. O sitä Jumalan rickauden wijsauden ja tunnon sywyttä: cuinga tutkimattomat owat hänen duomions ja käsittämättömät hänen tiens.

33. O site Rickaudhen sywuytte/ seke Jumalan wijsaudhes ette henen tundemisesa/ Quinga sangen tutkimattomat henen Domionsa ouat/ ia kysymettomat henen Tiense. (Oi sitä rikkauden sywyyttä/ sekä Jumalan wiisaudessa että hänen tuntemisessa/ Kuinka sangen tutkimattomat hänen tuomionsa owat/ ja kysymättömät hänen tiensä.)

34 Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa?

34 Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut Hänen neuvonantajansa?

34. Sillä kuka on Herran mielen tietänyt? Eli kuka on hänen neuvonantajansa ollut?

34. Cuca on HERran mielen tiennyt? Eli cuca on hänen neuwonandajans ollut?

34. Sille cuca ombi HERRAN mielen tundenut? Eli cuca on henen Neuuonandaijansa ollut? (Sillä kuka ompi HERRAN mielen tuntenut? Eli kuka on hänen neuwonantajansa ollut?)

35 Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava?

35 Tai kuka on ensin antanut Hänelle, ja se olisi tälle korvattava?

35. Eli kuka on hänelle jotakin ennen antanut, jota hänelle pitäis jälleen maksettaman.

35. Eli cuca on hänelle jotakin ennen andanut jota hänelle pidäis jällens maxettaman? Sillä hänestä ja hänen cauttans ja hänesä owat caicki: jolle olcon cunnia ijancaickisest Amen.

35. Eli cuca ombi henelle iotaki ennen andanut/ iota henelle piteis iellens maxettaman? Sille ette heneste/ ia henen cauttansa/ ia henesse ouat caiki cappalet/ henelle olcoon Cunnia ijancaikisudhesa. Amen. (Eli kuka ompi hänelle jotakin ennen antanut/ jota hänelle pitäisi jälleens maksettaman? Sillä että hänestä/ ja hänen kauttansa/ ja hänessä owat kaikki kappaleet/ hänelle olkoon kunnia iankaikkisuudessa. Amen.)

36 Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen.

36 Sillä kaikki on alkuisin Hänestä ja Hänen vaikutuksestaan ja Hänen tähtensä. Hänelle kunnia ikuisesti*! Aamen.

36. Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja hänessä ovat kaikki: hänelle olkoon kunnia ijankaikkisesti, amen!