21 luku

Johannes näkee uuden taivaan ja uuden maan ynnä uuden Jerusalemin, jossa Jumala asuu niiden kanssa, jotka ovat voittaneet; muut joutuvat toiseen kuolemaan 1 – 8 Enkeli näyttää uuden Jerusalemin ihanuuden 9 – 27.

1 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.

1 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet eikä merta enää ole.

1. Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä ensimäinen taivas ja ensimäinen maa katosi, ja ei meri silleen ole.

1. JA minä näin vden Taiwan ja vden maan: sillä endinen maa catois ja ei meri sillen ole.

1. JA mine näin wdhen Taiuan ia whden Maa' sille ette se ensimeinen Maa poiskatosi/ ia se Meri ei ole sillen. (Ja minä näin uuden taiwaan ja uuden maan sillä että se ensimmäinen maa pois katosi/ ja se meri ei ole silleen.)

2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.

2 (Minä Johannes) näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin laskeutuvan taivaasta Jumalan luota, valmistettuna niin kuin miehellensä kaunistettu morsian.

2. Ja minä Johannes näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, astuvan alas taivaasta, Jumalalta valmistetun, niinkuin morsiamen kaunistetun hänen miehellensä.

2. Ja minä Johannes näin sen pyhän Caupungin vden Jerusalemin alasastuwan Taiwasta Jumalalda walmistetun nijncuin morsiamen caunistetun hänen miehellens.

2. Ja mine Johannes näin sen pyhen Caupungin/ sen wdhen Jerusalem alasastuuan Taiuasta/ Jumalalda walmistetun/ ninquin Morsiamen caunistetun henen Miehellens. (Ja minä Johannes näin sen pyhän kaupungin/ sen uuden Jerusalemin alas astuwan taiwaasta/ Jumalalta walmistetun/ niinkuin morsiamen kaunistetun hänen miehellensä.)

3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;

3 Ja kuulin voimakkaan äänen taivaasta* sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Hän on asuva heidän keskellään, ja he ovat Hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa.

3. Ja kuulin suuren äänen taivaasta sanovan: katso Jumalan maja ihmisten seassa, ja hän on asuva heidän kanssansa, ja he tulevat hänen kansaksensa, ja itse Jumala on oleva heidän kanssansa ja heidän Jumalansa.

3. Ja cuulin suuren änen istuimelda sanowan: Cadzo Jumalan maja ihmisten seas ja hän on asuwa heidän cansans ja he tulewat hänen Canssaxens ja idze Jumala heidän cansans on olewa heidän Jumalans.

3. Ja cwlin swren Änen Stolilda sanouan/ Catzo/ Jumalan Maia Inhimisten seas/ ia hene' pite asuman heiden cansans/ ia he tuleuat henen Canssaxens/ ia itze Jumala heiden cansans/ pite oleman heiden Jumalans. (Ja kuulin suuren äänen tuolilta sanowan/ Katso/ Jumalan maja ihmisten seassa/ ja hänen pitää asuman heidän kanssansa/ ja he tulewat hänen kansaksensa/ ja itse Jumala heidän kanssansa/ pitää oleman heidän Jumalansa.)

4 ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."

4 Ja Jumala* on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva eikä murhetta eikä parkua eikä tuskaa ole enää oleva, sillä entiset ovat menneet."

4. Ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, ja ei kuolemaa pidä silleen oleman, eikä itkua, eikä parkua, eikä kipua pidä silleen oleman; sillä ne entiset poismenivät.

4. Ja Jumala on pyhkiwä pois caicki kyynelet heidän silmistäns ja ei cuolemata pidä sillen oleman eikä parcua eikä kipua pidä sillen oleman: sillä ne endiset poismenit.

4. Ja Jumala on poispyhckiue caiki Kynelit heiden Silmistens/ ia ei Cooleman sillen pidhe oleman/ eike Idkun/ eike parghun/ eike kiwun pidhe sillen oleman/ Sille ette ne ensimeiset poismenit. (Ja Jumala on pois pyyhkiwä kaikki kyyneleet heidän silmistänsä/ ja ei kuoleman silleen pidä oleman/ eikä itkun/ eikä parun/ eikä kiwun pidä silleen oleman/ Sillä että ne ensimmäiset pois menit.)

5 Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi (minulle): "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".

5 Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki." Ja Hän sanoi (minulle): "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat *todet ja varmat*."

5. Ja se, joka istuimella istui, sanoi: katso, minä uudistan kaikki. Ja sanoi minulle: kirjoita! sillä nämä sanat ovat totiset ja vahvat.

5. Ja se joca istuimella istui sanoi: Cadzo minä udistan caicki. Ja hän sanoi minulle: Kirjoita: Sillä nämät sanat owat totiset ja wahwat.

5. Ja ioca istui Stolilla se sanoi/ Catzo/ mine teen caiki wdhexi. Ja hen sanoi minulle/ Kirioita/ Sille ette neme Sanat ouat totiset ia wissit. (Ja joka istui tuolilla se sanoi/ Katso/ minä teen kaikki uudeksi. Ja hän sanoi minulle/ Kirjoita/ Sillä että nämä sanat owat totiset ja wissit)

6 Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

6 Hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja 0, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

6. Ja hän sanoi minulle: Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoovalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

6. Ja hän sanoi minulle: se on tehty. Minä olen A ja O Alcu ja Loppu: Minä annan janowan sijtä eläwän weden lähtestä andimexi.

6. Ja he' sanoi minulle/ se o'bi techty. Mine olen A ia O/ Alcu ia loppu. Mine annan Janouan sijte eleuen wedhe' Lechteste Andimexi. (Ja hän sanoi minulle/ se ompi tehty. Minä olen A ja O/ Alku ja loppu. Minä annan janoowan siitä eläwän weden lähteestä antimeksi.)

7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.

7 Joka voittaa on perivä kaiken*, ja minä olen oleva hänen Jumalansa ja hän on oleva minun poikani.

7. Joka voittaa, sen pitää kaikki nämät perimän, ja minä olen hänen Jumalansa, ja hänen pitää oleman minun poikani.

7. Joca woitta hänen pitä caicki nämät perimän ja minä olen hänen Jumalans ja hänen pitä oleman minun Poican.

7. Joca woittapi henen pite neite caikia perime' ia minun pite oleman henelle Jumalaxi/ ia henen pite oleman minulle Poiaxi. (Joka woittaapi hänen pitää näitä kaikkia perimän ja minun pitää oleman hänelle Jumalaksi/ ja hänen pitää oleman minulle pojaksi.)

8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."

8 Mutta pelkurien ja uskomattomain ja saastaisten ja murhaajain ja haureellisten ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valehtelijain osa on siinä järvessä, joka palaa tulta ja tulikiveä. Tämä on toinen kuolema."

8. Mutta pelkureille ja uskottomille, ja hirmuisille, ja murhaajille, ja salavuoteisille, ja velhoille, ja epäjumalisille, ja kaikille valehtelioille pitää osa oleman siinä järvessä, joka tulesta ja tulikivestä palaa, joka on toinen kuolema.

8. Mutta nijlle pelcureille ja uscottomille ja hirmuisille ja murhaille ja salawuoteisille ja welhoille ja epäjumalalisille ja caikille walehteljille pitä osa oleman sijnä järwesä joca tulesta ja tulikiwestä pala joca toinen cuolema on.

8. Mutta nijlle Pelcurille ia wskotomille/ ia hirmulisille/ ia Murhaille/ ia Salawuoteisille/ ia welholisille/ ia Epeiumalisille/ ia caikille walectelijlle/ heiden osans pite olema' sijne Jeruese quin Tulesta ia Tulikiueste palapi/ ioca ombi se toinen Coolema. (Mutta niille pelkureille ja uskottomille/ ja hirmulisille/ ja murhaajaille/ ja salawuoteisille/ ja welhoille/ ja epäjumalisille/ ja kaikille walehtelijoille/ heidän osansa pitää oleman siinä järwessä kuin tulesta ja tulikiwestä palaapi/ joka ompi se toinen kuolema.)

9 Ja (luokseni) tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani sanoen: "Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon".

9 (Luokseni) tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja hän puhui kanssani sanoen: "Tule, näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon."

9. Ja minun tyköni tuli yksi seitsemästä enkelistä, joilla oli seitsemän maljaa täynnä seitsentä viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani, sanoen: tule, minä osoitan sinulle morsiamen, Karitsan emännän.

9. JA minun tygöni tuli nijstä seidzemestä Engelistä joilla oli ne seidzemen malja täynäns seidzemestä wijmeisestä widzauxesta ja hän puhui minun cansani sanoden: tule ja minä osotan sinulle morsiamen sen Caridzan emännän.

9. Ja tuli minun tyköni yxi nijste seitzemeste Engeleiste/ ioilla oli ne seitzemen Malia teune seitzemeste wimeiseste witzauxista/ ia hen puhui minun cansani/ sanodhen/ tule ia mine osotan sinulle Morsianen sen Caritzan Emennen. (Ja tuli minun tyköni yksi niistä seitsemästä enkelistä/ joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä seitsemästä wiimeisestä witsauksesta/ ja hän puhui minun kanssani/ sanoen/ tule ja minä osoitan sinulle morsiamen ja sen Karitsan emännän.)

10 Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä,

10 Hän vei minut hengessä isolle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle *suuren kaupungin, pyhän* Jerusalemin, joka laskeutui taivaasta Jumalan luota,

10. Ja hän vei minun hengessä suurelle ja korkialle vuorelle, ja osoitti minulle suuren kaupungin, pyhän Jerusalemin, astuvan alas taivaasta Jumalalta,

10. Ja hän wei minun Hengesä suurelle ja corkialle wuorelle ja osotti minulle sen suuren Caupungin pyhän Jerusalemin alasastuwan Taiwasta Jumalalda.

10. Ja hen wei minun Hengese ydhen swren ia corkean wooren päle/ Ja hen osotti minulle sen swren Caupungin/ sen pyhen Jerusalemin alasastuuan Taiuasta Jumalalda/ (Ja hän wei minun hengessä yhden suuren ja korkean wuoren päälle/ Ja hän osoitti minulle sen suuren kaupungin/ ja pyhän Jerusalemin alas astuwan taiwaasta Jumalalta/)

11 ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niinkuin kristallinkirkas jaspis-kivi;

11 ja siinä oli Jumalan kirkkaus. Sen loisto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niin kuin kristallinkirkas jaspiskivi.

11. Jolla oli Jumalan kirkkaus; ja sen valkeus oli kaikkein kalleimman kiven muotoinen, niinkuin kirkas jaspis.

11. Jolla oli Jumalan kirckaus. Ja sen walkeus oli caickein callimman kiwen muotoinen nijncuin kircas Jaspis.

11. iolla oli Jumalan Kircaus. Ja sen walkeus oli caikein calliman Kiuen motoinen/ ninquin yxi kircas Jaspis. (jolla oli Jumalan kirkkaus. Ja sen walkeus oli kaikkein kalliimman kiwen muotoinen/ niinkuin yksi kirkas jaspis.)

12 siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet;

12 Siinä oli (myös) iso ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä ja portteihin kirjoitettuna nimiä, jotka ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan [nimet].

12. Ja hänellä oli suuri ja korkia muuri, jolla oli kaksitoistakymmentä porttia, ja porteissa kaksitoistakymmentä enkeliä, ja nimet kirjoitetut, jotka ovat kahdentoistakymmenen Israelin lasten sukukuntain nimet:

12. Ja hänellä oli suuri ja corkia muuri jolla oli caxitoistakymmendä porttia ja porteisa caxitoistakymmendä Engelitä ja nimet kirjoitetut jotca owat cahdentoistakymmenen Israelin lasten sucucundain nimet.

12. Ja henelle oli swri ia corckea Muri/ iolla oli caxi toistakymende Portia/ ia Porteisa caxitoistakymende Engelite/ ia kirioitetut Nimet/ iotca ouat ne/ cadhentoistakymenen Israelin Lasten Sucucundain Nimet. (Ja hänellä oli suuri ja korkea muuri/ jolla oli kaksi toistakymmentä porttia/ ja porteissa kaksitoista kymmentä enkeliä/ ja kirjoitetut nimet/ jotka owat ne/ kahdentoista Israelin lasten sukukuntain nimet.)

13 idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia.

13 Idässä oli kolme porttia, pohjoisessa kolme porttia, etelässä kolme porttia [ja] lännessä kolme porttia.

13. Idässä kolme porttia, pohjoisessa kolme porttia, etelässä kolme porttia, lännessä kolme porttia.

13. Idäsä colmet porttia pohjaisesa colme porttia eteläsä colme porttia lännesä colme porttia:

13. Idheste colme Portia/ Pohiaisesta colme Portia/ Eteleste colme Portia/ Lenneste colme Portia. (Idästä kolme porttia/ pohjoisesta kolme porttia/ etelästä kolme porttia/ lännestä kolme porttia.)

14 Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.

14 Kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.

14. Ja sen kaupungin muurilla oli kaksitoistakymmentä perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoistakymmenen apostolin nimet.

14. Ja sen Caupungin muurilla oli caxitoistakymmendä perustusta ja nijsä Caridzan cahdentoistakymmenen Apostolin nimet.

14. Ja sen Caupungin Murilla oli caxitoistakymende perusta/ ia nijse ninen Caritzan cahdentoistakymenen Apostoleiten Nimet. (Ja sen kaupungin muurilla oli kaksitoistakymmentä perustaa/ ja niissä niinen Karitsan kahdentoista kymmenen apostoleiden nimet.)

15 Ja sillä, joka minulle puhui, oli mittasauvana kultainen ruoko, mitatakseen kaupungin ja sen portit ja sen muurin.

15 Hänellä, joka puhui kanssani oli [mittana] kultainen ruoko mitatakseen kaupungin ja sen portit ja sen muurin.

15. Ja sillä, joka minun kanssani puhui, oli kultainen ruoko, kaupunkia mitataksensa ja hänen porttejansa ja muuriansa.

15. Ja sillä cuin minun cansani puhui oli cullainen ruoco Caupungita mitataxens ja hänen portejans ja muurians.

15. Ja ioca puhui minun cansani/ Henelle oli cullainen Rooco/ ette hene' piti mittaman Caupungin/ ia henen Portinsa ia hene' Murinsa. (Ja joka puhui minun kanssani/ Hänellä oli kultainen ruoko/ että hänen piti mittaaman kaupungin/ ja hänen porttinsa ja hänen muurinsa.)

16 Ja kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys. Ja hän mittasi sillä ruovolla kaupungin: se oli kaksitoista tuhatta vakomittaa. Sen pituus ja leveys ja korkeus olivat yhtä suuret.

16 Kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys. Hän mittasi kaupungin ruokosauvalla: kaksitoista tuhatta vakomittaa*. Sen pituus ja leveys ja korkeus olivat yhtä suuret.

16. Ja kaupunki on pantu nelikulmaiseksi, ja hänen pituutensa on niin suuri kuin hänen leveytensä. Ja hän mittasi kaupungin ruovolla kaksitoistakymmentä tuhatta vakomittaa; ja hänen pituutensa ja leveytensä ja korkeutensa ovat yhtäläiset.

16. Ja se Caupungi on pandu neliculmaisexi ja hänen pituudens on nijn suuri cuin myös hänen leweydens. Ja hän mittais sen Caupungin sillä cullaisella ruogolla caxitoistakymmendä tuhatta wacomitta. Ja hänen pituudens ja leweydens ja corkeudens owat yhtäläiset.

16. Ja se Caupungi ombi pandu nelieculmaisexi/ ia henen pitudhens ombi nin swri quin mös henen lauiuns. Ja hen mittasi sen Caupungin sille cullaisella Rogholla/ cadhentoistakymenen tuhane' Wacomitan. Ja henen pituuns ia lauiuns/ ia corkiu's/ ouat ycteleiset. (Ja se kaupunki ompi pantu neljäkulmaiseksi/ ja hänen pituutensa ompi niin suuri kuin myös hänen laweutensa. Ja hän mittasi sen kaupungin sillä kultaisella ruokolla/ kahdentoistakymmenen tuhannen wakomitan. Ja hänen pituutensa ja laweutensa/ ja korkeus/ owat yhtäläiset.)

17 Ja hän mittasi sen muurin: se oli sata neljäkymmentä neljä kyynärää, ihmismitan mukaan, joka on enkelin mitta.

17 Hän mittasi myös sen muurin: sata neljäkymmentä neljä kyynärää — ihmisen mittana,* joka on enkelin mitta.

17. Ja mittasi hänen muurinsa, sata ja neljäviidettäkymmentä kyynärää ihmisen mitan jälkeen, joka enkelillä oli.

17. Ja hän mittais hänen muurins sata ja neljä wijdettäkymmendä kyynärätä ihmisen mitan jälken cuin Engelillä oli.

17. Ja hen mittasi henen Murinsa/ sata ia nelikymende ia nelie Kynerete Inhimisen Mitan ielken quin Engelille oli. (Ja hän mittasi hänen muurinsa/ sata ja neljäkymmentä ja neljä kyynärätä ihmisen mitan jälkeen kuin enkelillä oli.)

18 Ja sen muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki oli puhdasta kultaa, puhtaan lasin kaltaista.

18 Sen muurin rakennelma oli jaspista, ja kaupunki oli puhdasta kultaa, puhtaan lasin kaltaista.

18. Ja muurin rakennus oli jaspiksesta, ja itse kaupunki puhtaasta kullasta, puhtaan lasin kaltainen.

18. Ja sen muurin rakennus oli Jaspixesta ja idze Caupungi puhtasta cullasta puhtan clasin caltainen.

18. Ja oli sen Murin Rake'nus Jaspista/ ia itze Caupungi puchtasta Cullasta/ puchta' Clasin caltaine'. (Ja oli sen muurin rakennus jaspista/ ja itse kaupunki puhtaasta kullasta/ puhtaan lasin kaltainen.)

19 Ja kaupungin muurin perustukset olivat kaunistetut kaikkinaisilla kalleilla kivillä; ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedon, neljäs smaragdi,

19 Kaupungin muurin perustukset olivat koristellut kaikenlaisilla kalliilla kivillä: ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedoni, neljäs smaragdi,

19. Ja kaupungin muurin perustukset olivat kaikkinaisilla kalliilla kivillä kaunistetut: ensimäinen perustus oli jaspis, toinen saphiri, kolmas kalkedoni, neljäs smaragdi,

19. Ja sen Caupungin muurin perustuxet olit caickinaisilla calleilla kiwillä caunistetut: ensimäinen perustus oli Jaspis toinen Saphirus colmas Calcedonius/

19. Ja sen Caupungin Murin Perustoxet/ olit caikinaisilla Calilla Kiuille caunistetut. Se ensimeinen Perustos oli Jaspis/ se toinen oli Saphirus/ se colmas oli Calcedonius/ se nelies Smaragdus/ (Ja sen kaupungin muurin perustukset/ olit kaikkinaisilla kalliilla kiwillä kaunistetut. Se ensimmäinen perustus oli jaspis/ ja toinen oli saphirus/ se kolmas oli calcedonius/ ja se neljäs smaragdus/)

20 viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli, yhdeksäs topaasi, kymmenes krysoprasi, yhdestoista hyasintti, kahdestoista ametisti.

20 viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli. Yhdeksäs topaasi, kymmenes krysopraasi, yhdestoista hyasintti. kahdestoista ametisti.

20. Viides sardoniks, kuudes sardius, seitsemäs krysoliti, kahdeksas berilli, yhdeksäs topasis, kymmenes krysoprasi, yksitoistakymmenes hyakinti, kaksitoistakymmenes ametysti.

20. Neljäs Smaragdus wijdes Sardonix cuudes Sardius seidzemes Chrysolitus cahdexas Berillus yhdexäs Topazius kymmenes Chrysoprasus yxitoistakymmenes Hyacinthus toinentoistakymmenes Ametystus.

20. se widhes Sardonix/ Se cudes Sardius/ Se seitzemes Chrysolitus/ Se cadhexes Berillus/ Se ydhexes Topazius/ se kymenes Chrisoprasus/ Se yxitoistakymenes Hyacinctus/ Se toinentoistakymenes Ametystus. (se wiides sardonix/ se kuudes sardius/ Se seitsemän crysolitus/ se kahdeksas berillus/ se yhdeksäs topazius/ se kymmenes chriroprasus/ se yksitoistakymmenes hyacintus/ se toinentoista kymmenes ametystus.)

21 Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä; kukin portti oli yhdestä helmestä; ja kaupungin katu oli puhdasta kultaa, ikäänkuin läpikuultavaa lasia.

21 Ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä, itsekukin portti oli yhdestä helmestä. Kaupungin katu oli puhdasta kultaa, ikään kuin läpikuultavaa lasia.

21. Ja ne kaksitoistakymmentä porttia olivat kaksitoistakymmentä päärlyä, ja kukin portti oli yhdestä päärlystä; ja kaupungin kadut olivat puhdas kulta, niinkuin lävitse paistavainen lasi.

21. Ja ne caxitoistakymmendä porttia olit caxitoistakymmendä Pärlyä ja cukin portti oli yhdestä Pärlystä ja sen Caupungin catut olit aiwa cullasta nijncuin paistawaisesta clasista.

21. Ja ne caxitoistakymende Portia olit caxitoistakymende Perlye/ ia cuki Porti oli ydhest Perlyste/ ia sen Caupungin Catut olit sulasta cullasta/ ninquin lepitzepaistaua Clasi. (Ja ne kaksitoistakymmentä porttia olit kaksitoistakymmentä päärlyä/ ja kukin portti oli yhdestä päärlystä/ ja sen kaupungin kadut olit sulasta kullasta/ niinkuin läwitse paistawa lasi.)

22 Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.

22 Temppeliä en siinä nähnyt. sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.

22. Ja en minä hänessä templiä nähnyt; sillä Herra kaikkivaltias Jumala on hänen templinsä, ja Karitsa.

22. Ja en minä hänesä Templiä nähnyt sillä HERra Caickiwaldias Jumala on hänen Templins ja Caridza.

22. Ja em mine Henesse Templit nehnyt/ sille ette HErra Caikiualdias o'bi henen Templins ia Caritza. (Ja em minä hänessä templit nähnyt/ sillä että HErra Kaikkiwaltias ompi hänen templinsä ja Karitsa.)

23 Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa.

23 Eikä kaupunki tarvitse aurinkoa eikä kuuta, jotta ne siihen loistaisivat, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppuna on Karitsa.

23. Ja ei se kaupunki tarvitse aurinkoa eikä kuuta hänessä valistamaan; sillä Jumalan kirkkaus valistaa hänessä, ja hänen valkeutensa on Karitsa.

23. Ja ei se Caupungi tarwidze Auringota eikä Cuuta hänesäns walistaman sillä Jumalan kirckaus walista hänes ja hänen walkeudens on Caridza.

23. Ja se Caupungi ei taruitze Auringota eike Cuuta/ henesse walistaman/ sille ette Jumalan Kircaus ylesualghista hene'/ Ja henen Walkiuns ombi Caritza/ (Ja se kaupunki ei tarwitse aurinkoa eikä kuuta/ hänessä walistaman/ sillä että Jumalan kirkkaus ylös walkistaa hänen/ Ja hänen walkeutens ompi Karitsa/)

24 Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa, ja maan kuninkaat vievät sinne kunniansa.

24 Ja (pelastettujen) kansat vaeltavat sen valossa, ja maan hallitsijat* vievät sinne (loistonsa ja) kunniansa.

24. Ja pakanat, jotka autuaaksi tulevat, pitää hänen valkeudessansa vaeltaman, ja maan kuninkaat tuovat kunniansa ja ylistyksensä siihen.

24. Ja ne pacanat jotca autuaxi tulewat pitä hänen walkeudesans waeldaman ja Cuningat maan päällä tuowat heidän cunnians sijhen.

24. ia ne Pacanat iotca Autuaxi tuleuat pite waeldaman henen Walkeudhesans ia ne Kuningat Maan päle heiden Cunnians sihen siseltoouat/ (Ja ne pakanat jotka autuaaksi tulewat pitää waeltaman hänen walkeudessansa ja ne kuninkaat maan päällä heidän kunniansa siihen sisälle tuowat/)

25 Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä ole,

25 Sen portteja ei suljeta päivällä, sillä yötä siellä ei ole.

25. Ja ei sen portteja suljeta päivillä; sillä ei siellä yötä pidä oleman.

25. Ja ei sen porttia suljeta päiwällä: sillä ei siellä yötä pidä oleman. Ja pacanain cunnia ja ylistys sinne tuodan.

25. Ja sen Portit eiuet Kijnisulieta Peiuelle. Sille eipe sielle Öete pidhe oleman. (Ja sen portit eiwät kiinni suljeta päiwällä. Sillä eipä siellä yötä pidä oleman.)

26 ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet.

26 Ja sinne viedään kansakuntien loisto ja kunnia.

26. Ja pakanain ylistys ja kunnia tuodaan siihen.

26. Ja ei pidä hänehen mitän saastuttapa tuleman taicka sitä cuin cauhistuxen eli walhen saatta waan ne jotca Caridzan elämän Kirjasa kirjoitetut owat.

26. Ja ei pidhe henen sisellens tuleman iotakin quin saastuttapi/ taicka Cauhistoxen ia Walehen tekepi/ waa' ne iotca kirioitetut ouat sijne Caritza' Eleme' Kiriasa. (Ja ei pidä hänen sisällensä tuleman jotakin kuin saastuttaapi/ taikka kauhistuksen ja walheen tekeepi/ waan ne jotka kirjoitetut owat siinä Karitsan elämän kirjassa.)

27 Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.

27 Eikä sinne pääse mitään saastuttavaa* eikä ketään kauhistuksen ja valheen harjoittajaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.

27. Ja ei pidä häneen mitään saastuttavaa tuleman sisälle, taikka sitä, mikä kauhistuksen eli valheen saattaa; vaan ne, jotka Karitsan elämän kirjassa kirjoitetut ovat.