12 luku

Auringolla vaatetettu vaimo synnyttää poika lapsen, jonka lohikäärme tahtoo niellä; lapsi temmataan Jumalan tykö, ja vaimo pelastuu 1 – 6 Enkeli Miikael voittaa lohikäärmeen, joka enkeleineen heitetään maan päälle 7 – 12 Lohikäärme ajaa vaimoa takaa ja sotii muita hänen jälkeläisiänsä vastaan 13 – 18.

1 Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä.

1 Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo *pukunaan aurinko*, ja kuu jalkainsa alla ja päässään seppeleenä kaksitoista tähteä.

1. Ja suuri ihme ilmestyi taivaassa: vaimo oli puetettu auringolla, ja kuu hänen jalkainsa alla, ja hänen päässänsä kruunu kahdestatoistakymmenestä tähdestä.

1. JA suuri ihme ilmestyi Taiwasa yxi waimo oli puetettu Auringolla ja Cuu hänen jalcains alla ja hänen pääsäns yxi Cruunu cahdestatoistakymmenestä tähdestä.

1. Ja swri Mercki ilmestui Taiuasa/ yxi Waimo puetettu Auringoisella ia Cw hene' Jalcains alla/ ia hene' pääs päle yxi Crunu cadhestoistakymenest Tecdheiste. (Ja suuri merkki ilmestyi taiwaassa/ yksi waimo puetettu aurinkoisella ja kuu hänen jalkainsa alla/ ja hänen päänsä päälle yksi kruunu kahdestoistakymmenestä tähdestä.)

2 Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää.

2 Hän oli raskaana ja huusi, kun oli synnytyskivuissa ja hänen oli vaikea synnyttää.

2. Ja hän oli raskas, ja huusi synnyttäissänsä, ja hänellä oli suuri vaiva synnyttää.

2. Ja hän oli rascas ja huusi ja oli synnyttämisen kiwusa a kärsei synnyttäisäns suurta waiwa.

2. Ja se oli raskas/ ia hwsi/ ia oli synnyttemisen kiuus/ ia piti swren waiuan synnytteisens. (Ja se oli raskas/ ja huusi/ ja oli synnyttämisen kiwussa/ ja piti suuren waiwan synnyttäissänsä.)

3 Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua;

3 Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea ja sen päissä seitsemän kruunua.

3. Ja toinen ihme näkyi taivaassa, katso: suuri ruskia lohikärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja hänen päissänsä seitsemän kruunua.

3. JA toinen ihme nägyi Taiwasa cadzo suuri ruskia Draki jolla oli seidzemen päätä ja kymmenen sarwe ja hänen päisäns seidzemen Cruunua.

3. Ja nägyi toine' mercki Taiuasa/ ia catzo/ swri Ruskia Lohikerme/ iolla oli seitzemen Pääte ia kymene' Sarue/ ia henen päidhens päle seitzemen Crunua/ (Ja näkyi toinen merkki taiwaassa/ ja katso/ suuri ruskia lohikäärme/ jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarwea/ ja hänen päidensä päällä seitsemän kruunua/)

4 ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.

4 Ja sen pyrstö lakaisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän synnyttäisi.

4. Ja hänen pyrstönsä veti kolmannen osan taivaan tähdistä, ja heitti ne maan päälle. Ja lohikärme seisoi vaimon edessä, joka oli synnyttämällänsä, että kuin hän olis synnyttänyt, se olisi syönyt hänen lapsensa.

4. Ja hänen pyrstöns weti colmannen osan Taiwan tähdistä ja heitti ne maan päälle.

4. ia henen pyrstens weti colmane'/ osan Taiuan Tehdhiste/ ia heitti ne Maan päle. Ja se Lohikerme seisoi Waimon edes/ ioca oli synnyttemellens/ senpäle ette coska hen olis synnyttenyt/ ylessöis hene' Lapsens. (ja hänen pyrstönsä weti kolmannen/ osan taiwaan tähdistä/ ja heitti ne maan päälle. Ja se lohikäärme seisoi waimon edessä/ joka oli synnyttämällänsä/ senpäälle että koska hän olis synnyttänyt/ ylössöis hänen lapsensa.)

5 Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.

5 Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautavaltikalla. Ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan luo ja Hänen valtaistuimensa luo.

5. Ja hän synnytti poikalapsen, joka oli kaikki pakanat hallitseva rautaisella vitsalla. Ja hänen poikansa temmattiin Jumalan tykö ja hänen istuimensa tykö.

5. Ja se Draki seisoi waimon edesä joca oli synnyttämälläns että cosca hän olis synnyttänyt hän olis saanut syödä hänen lapsens. Ja hän synnytti poicalapsen joca oli caicki pacanat hallidzewa rautaisella widzalla. Ja hänen poicans temmattin Jumalan tygö ja hänen istuimens tygö.

5. Ja hen synnytti Pilti poighan/ ioca caiki pacanat piti Hallitzema' Raudhaisella witzalla. Ja henen Poicas temmattin Jumalan tyge ia henen Stolins tyge. (Ja hän synnytti piltti pojan/ joka kaikki pakanat piti hallitseman rautaisella witsalla. Ja hänen poikans temmattiin Jumalan tykö ja hänen tuolinsa tykö.)

6 Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää.

6 Mutta vaimo pakeni autiomaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, jotta häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää.

6. Ja vaimo pakeni korpeen, kussa hänelle oli sia Jumalalta valmistettu, siinä ruokittaa tuhannen kaksisataa ja kuusikymmentä päivää.

6. Ja se waimo pakeni corpeen cusa hänelle oli sia Jumalalda walmistettu sijnä ruokitta caxi sata ja cuusikymmendä päiwä.

6. Ja se Waimo pakeni Corpehen/ cusa henelle Sia oli Jumalalda walmistettu/ Ette he' sijne caitaisin tuhat ia caxisata ia cwsikymende peiue. (Ja se waimo pakeni korpehen/ kussa hänelle sija oli Jumalalta walmistettu/ Että hän siinä kaittaisiin tuhat ja kaksisataa ja kuusikymmentä päiwää.)

7 Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,

7 Ja taivaassa syttyi sota. Miikael ja hänen enkelinsä taistelivat lohikäärmettä vastaan, ja lohikäärme taisteli enkeleineen,

7. Ja (suuri) sota tapahtui taivaassa: Mikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikärmeen kanssa, ja lohikärme soti ja hänen enkelinsä.

7. JA suuri sota tapahdui Taiwas Michael ja hänen Engelins sodeit Drakin cansa. Ja Draki sodei ja hänen Engelins.

7. Ja tapactui swri Sota Taiuaas/ Michael ia henen Engelins sodhit Lohikermen cansa. Ja se Lohikerme sodhei ia henen Engelins/ (Ja tapahtui suuri sota/ Mikael ja hänen enkelinsä sodit lohikäärmeen kanssa. Ja se lohikäärme soti ja hänen enkelinsä/)

8 mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.

8 mutta he eivät voittaneet, eikä *heille enää löytynyt sijaa* taivaassa.

8. Ja ei he voittaneet, eikä heidän siaansa enää löydetty taivaassa.

8. Ja ei he woittanet eikä heidän sians enämbi löytty Taiwas.

8. ia eiuet he woittanuet/ Eike heidhen Siansa enemin leutty Taiuas. (ja eiwät he woittaneet/ Eikä heidän sijaansa enemmin löytty taiwaassa.)

9 Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.

9 Se suuri lohikäärme heitettiin ulos, se vanha käärme, jota kutsutaan paholaiseksi ja saatanaksi, koko maanpiirin villitsijä, hänet heitettiin maan päälle ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssaan.

9. Ja suuri lohikärme, vanha mato, joka perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, heitettiin ulos, joka koko maan piirin viettelee, hän heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä myös hänen kanssansa heitettiin sinne.

9. Ja se suuri Draki se wanha mato joca Perkelexi ja Satanaxi cudzutan oli ulosheitetty: ja coco mailman pijrin wiettele ja hän oli maan päälle heitetty ja hänen Engelins olit myös hänen cansans sinne heitetyt.

9. Ja se swri Lohikerme/ se wanha Mato/ ioca cutzutan Perkelexi ia Satanaxi/ oli wlosheitetty/ ioca coco Mailman Pirin wiettelepi/ ia oli heitetty Man päle/ ia henen Engelins olit mös henen cansans sinne heitetyt. (Ja se suuri lohikäärme/ se wanha mato/ joka kutsutaan perkeleeksi ja saatanaksi/ oli ulos heitetty/ joka koko maailman piirin wietteleepi/ ja oli heitetty maan päälle/ ja hänen enkelinsä olit myös hänen kanssansa sinne heitetyt.)

10 Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: "Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos.

10 Kuulin voimakkaan äänen taivaassa sanovan: "Nyt on tullut Jumalamme pelastus ja voima ja valtakunta ja Hänen Kristuksensa* valta, sillä veljiemme syyttäjä, joka yöt päivät syytti heitä Jumalamme edessä, on heitetty maahan.

10. Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: nyt on autuus, ja voima, ja valtakunta, ja väki meidän Jumalamme, ja valta hänen Kristuksensa: että meidän veljiemme päällekantaja on heitetty ulos, joka heidän päällensä yötä ja päivää Jumalan edessä kantoi.

10. Ja minä cuulin suuren änen Taiwasa sanowan: nyt on autuus ja woima ja waldacunda ja wäki meidän Jumalam ja hänen Christuxens että se on ulosheitetty joca meidän weljeimme päälle yötä ja päiwä Jumalan edes candoi.

10. Ja mine cwlin swren Änen sanouan Taiuasa. Nyt ombi se Terueys/ ia Woima/ ia Waldacunda ia Weki meidhen Jumalan ia henen Christusens/ ette se wlosheitettu on ioca meiden Welieden päle öte ia peiue cannoi Jumalan edhes. (Ja minä kuulin suuren äänen sanowan taiwaassa. Nyt ompi se terweys/ ja woima/ ja waltakunta ja wäki meidän Jumalan ja hänen Kristuksensa/ että se ulos heitetty on joka meidän weljeiden päälle yötä ja päiwää kantoi Jumalan edessä.)

11 Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti.

11 Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren voimalla ja todistuksensa sanalla, eivätkä ole henkeään rakastaneet *kuolemankaan edessä*.

11. Ja he ovat hänen voittaneet Karitsan veren kautta, ja heidän todistuksensa sanan kautta; ja ei he henkeänsä kuolemaan asti rakastaneet.

11. Ja he owat hänen Caridzan weren cautta woittanet ja hänen todistuxens sanan tähden ja ei he heidän hengens cuoleman asti racastanet.

11. Ja he ouat henen woittanuet Caritzan Weren cautta/ ia henen Todistoxen Sanan tedhen/ Ja eiuet he heiden Hengens racastanuet Cooleman asti. (Ja he owat hänen woittaneet Karitsan weren kautta/ ja hänen todistuksensa sanan tähden/ Ja eiwät he heidän henkeensä rakastaneet kuolemaan asti.)

12 Sentähden riemuitkaa, taivaat, ja te, jotka niissä asutte! Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!"

12 Sen vuoksi riemuitkaa taivaat ja te, jotka niissä asutte! Voi *maan ja meren asukkaita*, sillä paholainen on astunut alas luoksenne ja pitää suurta vihaa tietäessään, että hänellä on lyhyt aika!”

12. Sentähden te, taivaat, iloitkaat, ja jotka niissä asutte. Voi maan ja meren asuvia! sillä perkele astuu alas teidän tykönne, pitäin suurta vihaa, tietäen itsellänsä vähän aikaa olevan.

12. Sentähden te Taiwat iloitcat ja jotca nijsä asutta. Woi maan ja meren asuwita: sillä Perkele astu alas teidän tygönne pitäin suurta wiha tieten hänelläns wähän aica olewan.

12. Senteden te Taiuat iloitcat/ ia iotca asutta heisse. We Maan ia Meren asuuille/ Sille ette Perkele alasastupi teidhen tygenne/ pitedhen swren Wihan/ tieten henellens oleuan wehen Aica. (Sentähden te taiwaat iloitkaat/ ja jotka asutte heissä. Woi maan ja meren asuwille/ Sillä että perkele alas astuupi teidän tykönne/ pitäen suuren wihan/ tieten hänelläns olewan wähän aikaa.)

13 Ja kun lohikäärme näki olevansa heitetty maan päälle, ajoi hän takaa sitä vaimoa, joka oli poikalapsen synnyttänyt.

13 Havaittuaan olevansa heitetty maan päälle lohikäärme ajoi takaa vaimoa, joka oli synnyttänyt poikalapsen.

13. Ja kuin lohikärme näki itsensä maahan heitetyksi, vainosi hän vaimoa, joka pojan synnytti.

13. JA sijttecuin Draki näki hänens maahan heitetyxi wainois hän sitä waimoa joca sen pojan synnytti.

13. Ja sijttequin Lohikerme näki ette hen oli Mahan heitetty/ nin hen wainosi site Waimoa/ ioca sen Piltin synnytti. (Ja sittenkuin lohikäärme näki että hän oli maahan heitetty/ niin hän wainosi sitä waimoa/ joka sen piltin synnytti.)

14 Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa poissa käärmeen näkyvistä.

14 Mutta vaimolle annettiin ison kotkan kaksi siipeä hänen lentääkseen autiomaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja ajat ja puoli aikaa suojassa* käärmeeltä.

14. Ja vaimolle annettiin kaksi suuren kotkan siipeä, että hän olis korpeen siaansa lentänyt, kussa hän elätetään ajan, ja kaksi aikaa, ja puolen aikaa, kärmeen kasvoin edestä.

14. Ja sille waimolle annettin caxi sijpe nijncuin suuren Cotcan että hän olis corpeen hänen siaans lendänyt cusa hän elätetän ajan ja caxi aica ja puolen aica sen kärmen caswon edestä.

14. Ja sille Waimolle annettin caxi Sipie/ ninquin swren Cotcan/ ette hene' piti Corpehen lendeme' henen Siahansa/ cusa hen eläteten yhden aian/ ia caxi aica/ ia polen aica sen Kermen Casuon edheste. (Ja sille waimolle annettiin kaksi siipeä/ niinkuin suuren kotkan/ että hänen piti korpehen lentämän hänen sijahansa/ kussa hän elätetään yhden ajan/ ja kaksi aikaa/ ja puolen aikaa sen käärmeen kaswon edestä.)

15 Ja käärme syöksi kidastansa vaimon jälkeen vettä niinkuin virran, saattaakseen hänet virran vietäväksi.

15 Niin käärme syöksi kidastaan vaimon jälkeen vettä niin kuin virran saattaakseen hänet virran vietäväksi.

15. Ja kärme puuskasi vaimon jälkeen suustansa vettä niinkuin kosken, upottaaksensa häntä.

15. Ja se kärme puuscais wettä suustans sen waimon jälken nijncuin cosken upottaxens händä.

15. Ja se kerme wlospuuskasi Suustans Wette Waimon ielkin ninquin Cosken/ ette hen olis henen wpottanut. (Ja se käärme ulos puuskasi suustansa wettä waimon jälkeen niinkuin kosken/ että hän olisi hänen upottanut.)

16 Mutta maa auttoi vaimoa: maa avasi suunsa ja nieli virran, jonka lohikäärme oli syössyt kidastansa.

16 Mutta maa auttoi vaimoa, ja maa avasi suunsa ja nieli virran, jonka lohikäärme oli syössyt kidastaan.

16. Mutta maa autti vaimoa, ja maa avasi suunsa, ja särpi veden, jonka lohikärme suustansa puuskannut oli.

16. Mutta maa autti sitä waimoa ja awais suuns ja särpi sen weden jonga se Draki suustans puuscannut oli.

16. Mutta Maa autti site Waimoa/ ia auasi Suuns ia poisserpi sen Cosken ionga se Lohikerme hene' Suustans wlospuuskasi. (Mutta maa autti sitä waimoa/ ja awasi suunsa ja pois särpi sen kosken jonka se lohikäärme hänen suustansa ulos puuskasi.)

17 Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen (Kristuksen) todistus.

17 Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiään vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen (Kristuksen) todistus.

17. Ja lohikärme vihastui vaimon päälle, ja meni sotimaan muiden kanssa hänen siemenestänsä, jotka Jumalan käskyt kätkevät ja Jesuksen Kristuksen todistuksen pitävät.

17. Ja se Draki wihastui sen waimon päälle ja meni sotiman muiden cansa hänen siemenistäns jotca Jumalan käskyt kätkewät ja Jesuxen Christuxen todistuxen pitäwät.

17. Ja se Lohikerme wihastui site Waimoa wastan/ ia poismeni sotiman mwinen cansa henen Siemenestensa/ iotca ketkeuet Jumalan Keskyt/ ia piteuet IesuSEN Christusen Todhistoxen. (Ja se lohikäärme wihastui sitä waimoa wastaan/ ja pois meni sotimaan muinen kanssa hänen siemenestänsä/ jotka kätkewät Jumalan käskyt/ ja pitäwät Jesuksen Kristuksen todistuksen.)

18 Ja se asettui seisomaan meren hiekalle.

18 Ja *minä asetuin* meren hiekalle.

1. (H12:18) Ja minä seisoin meren sannalla.

1. (12:18) Ja hän seisoi meren sannalla.

18. Ja hen seisoi Meren Sannan päle. (Ja hän seisoi meren sannan päälle.)