25 luku

Juudan seitsemänkymmenvuotinen pakkosiirtolaisuus. Herran vihan malja.

1. Sana, joka tuli Jeremialle, sana koko Juudan kansaa vastaan, Joojakimin, Joosian pojan, Juudan kuninkaan, neljäntenä vuotena, se on Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, ensimmäisenä vuotena —

1. Tämä on se sana, joka tapahtui Jeremialle koko Juudan kansasta, neljäntenä Jojakimin Josian pojan, Juudan kuninkaan vuotena, joka oli ensimäinen Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan, vuosi;

1. TÄmä on se sana joca tapahdui Jeremialle coco Judan Canssasta neljändenä Jojachimin Josian pojan Judan Cuningan wuotena/

1 The word that came to Jeremiah concerning all the people of Judah, in the fourth year of Jehoiakim the son of Josiah, king of Judah (what was the first year of Nebuchadnezzar king of Babylon),

1. The word that came to Jeremiah concerning all the people of Judah in the fourth year of Jehoiakim the son of Josiah king of Judah, that was the first year of Nebuchadrezzar king of Babylon;

1. Dies ist das Wort, welches zu Jeremia geschah über das ganze Volk Juda im vierten Jahr Jojakims, des Sohnes Josias, des Königs in Juda (welches ist das erste Jahr Nebukadnezars, des Königs zu Babel),

1. PALABRA que fué a Jeremías de todo el pueblo de Judá, en el año cuarto de Joacim, hijo de Josías, rey de Judá, el cual es el año primero de Nabucodonosor, rey de Babilonia.

1 Слово, которое было к Иеремии о всем народе Иудейском, в четвертый год Иоакима, сына Иосии, царя Иудейского, – это был первый год Навуходоносора, царя Вавилонского, –

2. sana, jonka profeetta Jeremia lausui koko Juudan kansaa ja kaikkia Jerusalemin asukkaita vastaan sanoen:

2. Jonka propheta Jeremia puhui kaikelle Juudan kansalle ja kaikille Jerusalemin asuvaisille, ja sanoi:

2. ( Joca oli ensimäinen NebucadNezarin Babelin Cuningan wuosi ) jonga myös Propheta Jeremia puhui caikelle Judan Canssalle ja caikille Jerusalemin asuwaisille ja sanoi:

2 which Jeremiah the prophet spoke to all the people of Judah and to all the inhabitants of Jerusalem, saying,

2. The which Jeremiah the prophet spake unto all the people of Judah, and to all the inhabitants of Jerusalem, saying,

2. welches auch der Prophet Jeremia redete zu dem ganzen Volk Juda und zu allen Bürgern zu Jerusalem und sprach:

2. Lo que habló Jeremías profeta a todo el pueblo de Judá, y a todos los moradores de Jerusalem, diciendo:

2 и которое пророк Иеремия произнес ко всему народу Иудейскому и ко всем жителям Иерусалима и сказал:

3. Joosian, Aamonin pojan, Juudan kuninkaan, kolmannestatoista vuodesta alkaen tähän päivään saakka — kaksikymmentä kolme vuotta — on Herran sana tullut minulle, ja minä olen teille puhunut varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuulleet.

3. Herran sana on tapahtunut minulle Josian Amonin pojan, Juudan kuninkaan, kolmannesta vuodesta toistakymmentä tähän päivään asti; ja minä olen sitä kolme ajastaikaa kolmattakymmentä teille ahkerasti saarnannut, vaan ette koskaan tahtoneet kuulla.

3. HERran sana on tapahtunut minulle colmannest toistakymmenest Josian Amonin pojan Judan Cuningan wuodesta tähän päiwän asti ja minä olen sitä colme ajastaica colmattakymmendä teille ahkerast saarnannut waan et te coscan tahtonet cuulla.

3 From the thirteenth year of Josiah the son of Amon, king of Judah, even to this day, these twenty-three years, the word of Jehovah has come to me and I have spoken to you*, rising up early and speaking. But you* have not listened.

3. From the thirteenth year of Josiah the son of Amon king of Judah, even unto this day, that is the three and twentieth year, the word of the LORD hath come unto me, and I have spoken unto you, rising early and speaking; but ye have not hearkened.

3. Es ist vom dreizehnten Jahr an Josias, des Sohnes Amons, des Königs Juda's, des HERRN Wort zu mir geschehen bis auf diesen Tag, und ich habe euch nun dreiundzwanzig Jahre mit Fleiß gepredigt; aber ihr habt nie hören wollen.

3. Desde el año trece de Josías, hijo de Amón, rey de Judá, hasta este día, que son veinte y tres años, fué a mi palabra de Jehová, la cual hablé a vosotros, madrugando y hablando, y no oisteis.

3 от тринадцатого года Иосии, сына Амонова, царя Иудейского, до сегодня, вот уже двадцать три года, было ко мне слово Господне, и я с раннего утра говорил вам, – и вы не слушали.

4. Ja Herra on lähettänyt teidän tykönne kaikki palvelijansa, profeetat, varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuulleet, ette kallistaneet korvaanne kuullaksenne,

4. Niin on myös Herra lähettänyt teidän tykönne kaikki palveliansa, prophetat, juuri ahkerasti; mutta ette kuulleet ettekä kallistaneet korvianne kuulemaan.

4. Nijn on myös HERra lähettänyt teidän tygön caicki hänen palwelians Prophetat juuri ahkerast mutta et te cuullet heitä etkä callistanet corwian cuuleman cosca hän sanoi:

4 And Jehovah has sent to you* all his servants the prophets, rising up early and sending them, (but you* have not listened, nor inclined your* ear to hear),

4. And the LORD hath sent unto you all his servants the prophets, rising early and sending them; but ye have not hearkened, nor inclined your ear to hear.

4. So hat der HERR auch zu euch gesandt alle seine Knechte, die Propheten, fleißig; aber ihr habt nie hören wollen noch eure Ohren neigen, daß ihr gehorchtet,

4. Y envió Jehová a vosotros todos sus siervos profetas, madrugando y enviando, y no oisteis, ni abajasteis vuestro oido para oir;

4 Господь посылал к вам всех рабов Своих, пророков, с раннего утра посылал, – и вы не слушали и не приклоняли уха своего, чтобыслушать.

5. kun he sanoivat: Kääntykää itsekukin pahalta tieltänne ja pahoista teoistanne, niin saatte asua maassa, jonka Herra on antanut teille ja teidän isillenne, iankaikkisesta iankaikkiseen.

5. Koska hän sanoi: kääntäkäät teitänne kukin pahalta tieltänsä ja teidän pahasta menostanne, niin teidän pitää pysymän siinä maassa, jonka Herra teille ja teidän isillenne antanut on, ijankaikkisesta ijankaikkiseen.

5. Käändäkät teitän cukin pahalda tieldäns ja teidän pahasta menostan nijn teidän pitä pysymän sijnä maasa jonga HERra teille ja teidän Isillen andanut on ijancaickisest.

5 saying, Return now each one from his evil way and from the evil of your* practices and dwell in the land that Jehovah has given to you* and to your* fathers, from everlasting even to everlasting.

5. They said, Turn ye again now every one from his evil way, and from the evil of your doings, and dwell in the land that the LORD hath given unto you and to your fathers for ever and ever:

5. da er sprach: Bekehrt euch, ein jeglicher von seinem bösen Wesen, so sollt ihr in dem Lande, das der HERR euch und euren Vätern gegeben hat, immer und ewiglich bleiben.

5. Diciendo: Volvéos ahora de vuestro mal camino, y de la maldad de vuestras obras, y morád sobre la tierra que os dió Jehová, a vosotros y a vuestros padres para siempre;

5 Вам говорили: „обратитесь каждый от злого пути своего и от злых дел своих и живите на земле, которую Господь дал вам и отцам вашим из века в век;

6. Älkää seuratko muita jumalia, älkää palvelko ja kumartako niitä älkääkä vihoittako minua kättenne töillä, etten tuottaisi teille onnettomuutta. —

6. Älkäät muita jumalia seuratko, niin että te palvelette ja kumarratte heitä; ettette minua teidän kättenne töillä vihoittaisi, ja minä teille kovan onnen saattaisin.

6. Älkät muita jumalita seuratco nijn että te palwelette ja cumarratte heitä ettet te minua teidän kätten töillä wihoitais ja minä teillen cowan onnen saattaisin.

6 And do not go after other gods to serve them and to worship them and provoke me not to anger with the work of your* hands. And I will do you* no hurt.

6. And go not after other gods to serve them, and to worship them, and provoke me not to anger with the works of your hands; and I will do you no hurt.

6. Folget nicht andern Göttern, daß ihr ihnen dienet und sie anbetet, auf daß ihr mich nicht erzürnt durch eurer Hände Werk und ich euch Unglück zufügen müsse.

6. Y no caminéis en pos de dioses ajenos, sirviéndoles y encorvándoos a ellos; ni me provoquéis a ira con la obra de vuestras manos, y no os haré mal.

6 и не ходите во след иных богов, чтобы служить им и поклоняться им, и не прогневляйте Меня делами рук своих, и не сделаю вам зла".

7. Mutta te ette kuulleet minua, sanoo Herra, ja niin te vihoititte minut kättenne töillä, omaksi onnettomuudeksenne.

7. Mutta ette tahtoneet kuulla minua, sanoo Herra; että te minun kumminkin vihoititte kättenne töillä omaksi onnettomuudeksenne.

7. Mutta et te tahtonet cuulla minua sano HERra että te minun cummingin wihoititte teidän kätten töillä teidän omaxi onnettomudexen.

7 Yet you* have not listened to me, says Jehovah, that you* may provoke me to anger with the work of your* hands to your* own hurt.

7. Yet ye have not hearkened unto me, saith the LORD; that ye might provoke me to anger with the works of your hands to your own hurt.

7. Aber ihr wolltet mir nicht gehorchen, spricht der HERR, auf daß ihr mich ja wohl erzürntet durch eurer Hände Werk zu eurem eigenen Unglück.

7. Y no me oisteis, dijo Jehová para provocarme a ira con la obra de vuestras manos, para mal vuestro.

7 Но вы не слушали Меня, говорит Господь, прогневляя Меня делами рук своих, на зло себе.

8. Sentähden näin sanoo Herra Sebaot: Koska te ette ole kuulleet minun sanojani,

8. Sentähden sanoo Herra Zebaot: ettette kuulleet minun sanojani,

8. Sentähden sano HERra Zebaoth: ettet te cuullet minun sanojani cadzo nijn minä tahdon lähettä ja anda tulla caicki Canssat pohjaisesta sano HErra ja minun palwelian NebucadNezarin Babelin Cuningan/

8 Therefore Jehovah of hosts says thus: Because you* have not heard my words,

8. Therefore thus saith the LORD of hosts; Because ye have not heard my words,

8. Darum so spricht der HERR Zebaoth: Weil ihr denn meine Worte nicht hören wollt,

8. Por tanto así dijo Jehová de los ejércitos: Porque no oisteis mis palabras.

8 Посему так говорит Господь Саваоф: за то, что вы не слушали слов Моих,

9. niin katso, minä lähetän sanan, minä nostan kaikki pohjanpuolen kansanheimot, sanoo Herra, sanan Nebukadressarille, Baabelin kuninkaalle, palvelijalleni, ja tuon heidät tätä maata ja sen asukkaita vastaan ja kaikkia näitä ympärillä olevia kansoja vastaan. Ja nämä minä vihin tuhon omiksi ja teen heidät kauhistukseksi, ivan vihellykseksi ja ikuisiksi raunioiksi.

9. Katso, niin minä tahdon lähettää ja antaa tulla kaikki kansat pohjoisesta, sanoo Herra, ja palveliani Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan, ja tuoda hänen tälle maalle niiden päälle, jotka siinä asuvat, ja kaiken tämän kansan päälle, joka tässä ympäristöllä on; ja tahdon antaa heidät haaskaksi ja hävitykseksi, ja vihellykseksi ja ijankaikkiseksi autioksi;

9. Ja tahdon tuoda heidän tälle maalle nijden päälle jotca sijnä asuwat ja caiken tämän Canssan päälle cuin täsä ymbäristöllä on ja tahdon anda heidän haascaxi ja häwityxexi ja tahdon tehdä heitä häwäistyxexi ja ijancaickisexi autioxi.

9 behold, I will send and take all the families of the north, says Jehovah and Nebuchadnezzar the king of Babylon, my servant and will bring them against this land and against the inhabitants of it and against all these nations all around. And I will utterly destroy them and make them an astonishment and a hissing and everlasting desolations.

9. Behold, I will send and take all the families of the north, saith the LORD, and Nebuchadrezzar the king of Babylon, my servant, and will bring them against this land, and against the inhabitants thereof, and against all these nations round about, and will utterly destroy them, and make them an astonishment, and an hissing, and perpetual desolations.

9. siehe, so will ich ausschicken und kommen lassen alle Völker gegen Mitternacht, spricht der HERR, auch meinen Knecht Nebukadnezar, den König zu Babel, und will sie bringen über dies Land und über diese Völker, so umherliegen, und will sie verbannen und verstören und zum Spott und zur ewigen Wüste machen,

9. He aquí que yo enviaré, y tomaré todos los linajes del aquilón, dice Jehová, y a Nabucodonosor, rey de Babilonia, mi siervo, y traerlos he contra esta tierra, y contra sus moradores, y contra todas estas naciones al derredor; y matarlos he, y ponerlos he por escarnio, y por silbo, y en soledades perpetuas.

9 вот, Я пошлю и возьму все племена северные, говорит Господь, и пошлю к Навуходоносору, царю Вавилонскому, рабу Моему, и приведу их на землю сию и на жителей ее и на все окрестные народы; и совершенно истреблю ихи сделаю их ужасом и посмеянием и вечным запустением.

10. Minä hävitän heidän keskuudestaan riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja huudon morsiamelle, käsikivien äänen ja lampun valon.

10. Ja tahdon heiltä ottaa pois kaiken ilon ja riemun äänen, yljän äänen ja morsiamen äänen, myllyn äänen, ja kynttilän valistuksen.

10. Ja tahdon heildä otta pois caiken ilon wirren yljän ja morsiamen änen myllyn änen ja kyntilän walituxen.

10 Moreover I will take from them the voice of joy and the voice of gladness, the voice of the bridegroom and the voice of the bride, the sound of the millstones and the light of the lamp.

10. Moreover I will take from them the voice of mirth, and the voice of gladness, the voice of the bridegroom, and the voice of the bride, the sound of the millstones, and the light of the candle.

10. und will herausnehmen allen fröhlichen Gesang, die Stimme des Bräutigams und der Braut, die Stimme der Mühle und das Licht der Lampe,

10. Y haré perder de entre ellos voz de gozo, y voz de alegría, voz de desposado, y voz de desposada, voz de muelas, y luz de antorcha.

10 И прекращу у них голос радости и голос веселия, голос жениха и голос невесты, звук жерновов и свет светильника.

11. Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.

11. Että kaikki tämä maa pitää kylmillä ja hävitettynä oleman, ja nämät kansat pitää Babelin kuningasta palveleman seitsemänkymmentä ajastaikaa.

11. Että caicki tämä maa pitä kylmillä ja häwitettynä oleman. Ja nämät Canssat pitä Babelin Cuningasta palweleman seidzemenkymmendä ajastaica.

11 And this whole land will be a desolation and an astonishment. And these nations will serve the king of Babylon seventy years.

11. And this whole land shall be a desolation, and an astonishment; and these nations shall serve the king of Babylon seventy years.

11. daß dies ganze Land wüst und zerstört liegen soll. Und sollen diese Völker dem König zu Babel dienen siebzig Jahre.

11. Y toda esta tierra será puesta en soledad, en espanto; y servirán estas naciones al rey de Babilonia setenta años:

11 И вся земля эта будет пустынею и ужасом; и народы сии будут служить царю Вавилонскому семьдесят лет.

12. Mutta kun seitsemänkymmentä vuotta on täyttynyt, niin minä kostan Baabelin kuninkaalle ja sille kansalle, sanoo Herra, heidän pahat tekonsa, kostan kaldealaisten maalle ja teen sen ikuiseksi erämaaksi.

12. Ja pitää tapahtuman, että kuin ne seitsemänkymmentä vuotta kuluneet ovat, niin minä tahdon kostaa Babelin kuninkaalle ja tälle kansalle, sanoo Herra, heidän pahain tekoinsa tähden, siihen myös Kaldealaisten maalle, ja tehdä sen ijankaikkiseksi autioksi.

12. COsca ne seidzemenkymmendä wuotta culunet owat nijn minä tahdon costa Babelin Cuningalle sano HERra heidän pahain tecoins tähden sijhen myös Chaldealaisten maalle ja tahdon tehdä ijancaickisexi autioxi.

12 And it will happen, when seventy years are accomplished, that I will punish the king of Babylon and that nation, says Jehovah, for their iniquity and the land of the Chaldeans and I will make it desolate everlasting.

12. And it shall come to pass, when seventy years are accomplished, that I will punish the king of Babylon, and that nation, saith the LORD, for their iniquity, and the land of the Chaldeans, and will make it perpetual desolations.

12. Wenn aber die siebzig Jahre um sind, will ich den König zu Babel heimsuchen und dies Volk, spricht der HERR, um ihre Missetat, dazu das Land der Chaldäer, und will es zur ewigen Wüste machen.

12. Y será que cuando fueren cumplidos los setenta años, visitaré sobre el rey de Babilonia, y sobre aquella nación su maldad, dijo Jehová, y sobre la tierra de los Caldeos; y yo la pondré en desiertos para siempre.

12 И будет: когда исполнится семьдесят лет, накажу царя Вавилонскогои тот народ, говорит Господь, за их нечестие, и землю Халдейскую, и сделаю ее вечною пустынею.

13. Ja minä tuotan sen maan ylitse kaikki sanani, jotka minä olen puhunut sitä vastaan, kaiken, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, mitä Jeremia on ennustanut kaikkia niitä kansoja vastaan.

13. Ja näin minä tahdon antaa tulla tämän maan päälle kaikki minun sanani, jotka minä olen puhunut häntä vastaan, kaiken sen, mikä tässä Raamatussa on kirjoitettu, jonka Jeremia kaikille kansoille on ennustanut.

13. Cadzo näin minä tahdon anda tulla tämän maan päälle caicki minun sanani cuin minä olen puhunut händä wastan nimittäin caiken sen cuin Ramatus on kirjoitettu jota Jeremia caikelle Canssalle on ennustanut.

13 And I will bring upon that land all my words which I have pronounced against it, even all that is written in this book, which Jeremiah has prophesied against all the nations.

13. And I will bring upon that land all my words which I have pronounced against it, even all that is written in this book, which Jeremiah hath prophesied against all the nations.

13. Also will ich über dies Land bringen alle meine Worte, die ich geredet habe wider sie (nämlich alles, was in diesem Buch geschrieben steht, das Jeremia geweissagt hat über alle Völker).

13. Y traeré sobre aquella tierra todas mis palabras que he hablado contra ella, con todo lo que está escrito en este libro, profetizado por Jeremías, contra todas las naciones.

13 И совершу над тою землею все слова Мои, которые Я произнес на нее, все написанное в сей книге, что Иеремия пророчески изрек на все народы.

14. Sillä hekin joutuvat palvelemaan monia kansoja ja suuria kuninkaita, ja minä maksan heille heidän tekojensa ja kättensä töiden mukaan.

14. Ja heidän pitää myös palveleman, vaikka he voimallinen kansa ja valtiaat kuninkaat ovat. Näin tahdon minä maksaa heille heidän ansionsa jälkeen ja heidän kättensä tekoin jälkeen.

14. Ja heidän pitä myös palweleman waicka he woimallinen Canssa ja waldiat Cuningat owat. Näin tahdon minä maxa heille heidän ansions jälken ja heidän kättens tecoin jälken.

14 For many nations and great kings will make bondmen of them, even of them and I will recompense them according to their deeds and according to the work of their hands.

14. For many nations and great kings shall serve themselves of them also: and I will recompense them according to their deeds, and according to the works of their own hands.

14. Und sie sollen auch großen Völkern und großen Königen dienen. Also will ich ihnen vergelten nach ihrem Verdienst und nach den Werken ihrer Hände.

14. Porque se servirán también de ellos muchas naciones, y reyes grandes; y yo les pagaré conforme a su obra, y conforme a la obra de sus manos.

14 Ибо и их поработят многочисленные народы и цари великие; и Я воздам им по их поступкам и по делам рук их.

15. Sillä näin sanoi Herra, Israelin Jumala, minulle: Ota tämä vihan viinin malja minun kädestäni ja juota sillä kaikki kansat, joiden tykö minä sinut lähetän.

15. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, minulle: ota tämä viinamalja minun kädestäni täynnänsä vihaa, ja kaada sitä kaikille kansoille, joiden tykö minä sinun lähetän.

15. SIllä näin sano HERra Israelin Jumala minulle: ota tämä wijnamalja minun kädestäni täynäns wiha ja caada sijtä caikille Canssoille joiden tygö minä sinun lähetän.

15 For Jehovah says thus, the God of Israel, to me: Take this cup of the wine of wrath at my hand and cause all the nations, to whom I send you, to drink it.

15. For thus saith the LORD God of Israel unto me; Take the wine cup of this fury at my hand, and cause all the nations, to whom I send thee, to drink it.

15. Denn also spricht zu mir der HERR, der Gott Israels: Nimm diesen Becher Wein voll Zorns von meiner Hand und schenke daraus allen Völkern, zu denen ich dich sende,

15. Porque así me dijo Jehová Dios de Israel: Toma de mi mano el vaso del vino de este furor, y da de beber de él a todas las naciones a las cuales yo te envíó.

15 Ибо так сказал мне Господь, Бог Израилев: возьми из руки Моей чашу сию с вином ярости и напой из нее все народы, к которым Я посылаю тебя.

16. He juovat ja horjuvat ja tulevat mielettömiksi miekan edessä, jonka minä lähetän heidän keskellensä.

16. Että se joisivat, horjuisivat ja hokariksi tulisivat miekan edessä, jonka minä heidän sekaansa tahdon lähettää.

16. Että he joisit horjuisit ja hocarixi tulisit miecan edes jonga minä heidän secaans tahdon lähettä.

16 And they will drink and reel to and fro and be mad, because of the sword that I will send among them.

16. And they shall drink, and be moved, and be mad, because of the sword that I will send among them.

16. daß sie trinken, taumeln und toll werden vor dem Schwert, das ich unter sie schicken will.

16. Y beberán, y temblarán, y enloquecerán delante de la espada que yo envío entre ellos.

16 И они выпьют, и будут шататься и обезумеют при виде меча, который Я пошлю на них.

17. Ja minä otin maljan Herran kädestä ja juotin kaikkia kansoja, joiden tykö Herra minut lähetti:

17. Ja minä otin maljan Herran kädestä, ja kaasin kaikille kansoille, joiden tykö Herra minun lähetti:

17. Ja minä otin maljan HERran kädestä ja caadin caikille Canssoille joiden tygö HERra minun lähetti/

17 Then I took the cup at Jehovah's hand and made all the nations to drink, to whom Jehovah had sent me:

17. Then took I the cup at the LORD'S hand, and made all the nations to drink, unto whom the LORD had sent me:

17. Und ich nahm den Becher von der Hand des HERRN und schenkte allen Völkern, zu denen mich der HERR sandte,

17. Y tomé el vaso de la mano de Jehová, y dí de beber a todas las naciones a las cuales me envió Jehová:

17 И взял я чашу из руки Господней и напоил из нее все народы, ккоторым послал меня Господь:

18. Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja, sen kuninkaita ja ruhtinaita, tehdäkseni heidät raunioiksi, kauhistukseksi, ivan vihellykseksi ja kiroukseksi, niinkuin tänä päivänä tapahtuu;

18. Jerusalemille, Juudan kaupungeille, hänen kuninkaillensa ja päämiehillensä, että heidän pitää oleman pilkkana ja kirouksena, niinkuin tänäpänä on:

18. Nimittäin Jerusalemille Judan Caupungeille hänen Cuningaillens ja Försteillens että heidän pitä kylmillä ja cukistettuna oleman ja pitä oleman pilckana ja kirousna nijncuin tänäpän on.

18 Jerusalem and the cities of Judah and the kings of it and the rulers of it, to make them a desolation, an astonishment, a hissing and a curse, as it is this day,

18. To wit, Jerusalem, and the cities of Judah, and the kings thereof, and the princes thereof, to make them a desolation, an astonishment, an hissing, and a curse; as it is this day;

18. nämlich Jerusalem, den Städten Juda's, ihren Königen und Fürsten, daß sie wüst und zerstört liegen und ein Spott und Fluch sein sollen, wie es denn heutigestages steht;

18. A Jerusalem, y a las ciudades de Judá, y a sus reyes, y sus príncipes, para que yo las pusiese en soledad, en escarnio, y en silbo y en maldición, como este día:

18 Иерусалим и города Иудейские, и царей его и князей его, чтоб опустошить их и сделать ужасом, посмеянием и проклятием, как и видно ныне,

19. faraota, Egyptin kuningasta, ja hänen palvelijoitansa ja ruhtinaitansa ja koko hänen kansaansa;

19. Pharaolle, Egyptin kuninkaalle, palvelioinensa, ruhtinainensa ja kaikelle hänen kansallensa,

19. Sijtte Pharaolle Egyptin Cuningalle palwelioinens Ruhtinoinens ja Canssoinens/

19 Pharaoh King of Egypt and his servants and his rulers and all his people,

19. Pharaoh king of Egypt, and his servants, and his princes, and all his people;

19. auch Pharao, dem König in Ägypten, samt seinen Knechten, seinen Fürsten und seinem ganzen Volk;

19. A Faraón, rey de Egipto, y a sus siervos, y a sus príncipes, y a todo su pueblo:

19 фараона, царя Египетского, и слуг его, и князей его и весь народ его,

20. kaikkea sekakansaa ja kaikkia Uusin maan kuninkaita ja kaikkia filistealaisten maan kuninkaita ja Askelonia ja Gassaa ja Ekronia ja Asdodin tähteitä;

20. Kaikille maille etelään päin, kaikille kuninkaille Utsin maalla, kaikille kuninkaille Philistealaisten maalla, Askalonin, Gatsan, Akaronin ja Asdodin jääneiden kanssa,

20. Caikille maille etelän päin caikille Cuningaille Uzin maalla caikille Cuningaille Palestinan maalla Achalonin Gazan Acharonin ja Asdodin jäänyitten cansa.

20 and all the mixed people and all the kings of the land of the Uz and all the kings of the Philistines and Ashkelon and Gaza and Ekron and the remnant of Ashdod,

20. And all the mingled people, and all the kings of the land of Uz, and all the kings of the land of the Philistines, and Ashkelon, and Azzah, and Ekron, and the remnant of Ashdod,

20. allen Ländern gegen Abend, allen Königen im Lande Uz, allen Königen in der Philister Lande, samt Askalon, Gaza, Ekron und den übrigen zu Asdod;

20. Y a toda la mistura; y a todos los reyes de tierra de Hus; y a todos los reyes de tierra de Palestina, y a Ascalón, y Gaza, y Accarón, y a la resta de Azoto:

20 и весь смешанный народ, и всех царей земли Уца, и всех царей земли Филистимской, иАскалон, и Газу, и Екрон, и остатки Азота,

21. Edomia, Mooabia ja ammonilaisia;

21. Edomilaisille, Moabilaisille ja Ammonin lapsille,

21. Edomitereille Moabitereille Ammonitereille/

21 Edom and Moab and the sons of Ammon,

21. Edom, and Moab, and the children of Ammon,

21. denen zu Edom, denen zu Moab, den Kindern Ammon;

21. A Edom, y Moab, y a los hijos de Ammón:

21 Едома, и Моава, и сыновей Аммоновых,

22. kaikkia Tyyron kuninkaita ja kaikkia Siidonin kuninkaita ja rantamaan kuninkaita, jotka ovat meren tuolla puolen;

22. Kaikille Tyron kuninkaille, kaikille Sidonin kuninkaille, luotoin kuninkaille sillä puolen merta,

22. Caikille Tyrin Cuningaille caikille Sidonin Cuningaille luotoin Cuningaille sillä puolen merta/

22 and all the kings of Tyre and all the kings of Sidon and the kings of the isle which is beyond the sea,

22. And all the kings of Tyrus, and all the kings of Zidon, and the kings of the isles which are beyond the sea,

22. allen Königen zu Tyrus, allen Königen zu Sidon, den Königen auf den Inseln jenseit des Meeres;

22. Y a todos los reyes de Tiro, y a todos los reyes de Sidón, y a los reyes de las islas que están de ese cabo de la mar:

22 и всех царей Тира, и всех царей Сидона, и царей островов, которые за морем,

23. Dedania, Teemaa ja Buusia ja kaikkia päälaen ympäriltä kerittyjä;

23. Dedanille, Temalle, Busille ja kaikille maan äärissä asuvaisille,

23. Dedanille Themalle Busille ja caikille culmis asuwaisille/

23 Dedan and Tema and Buz and all who have the corners of their hair cut off,

23. Dedan, and Tema, and Buz, and all that are in the utmost corners,

23. denen von Dedan, denen von Thema, denen von Bus und allen, die das Haar rundherum abschneiden;

23. Y a Dedán, y Tema, y Buz, y a todos los que están al cabo del mundo:

23 Дедана, и Фему, и Буза, и всех, стригущих волосы на висках,

24. kaikkia Arabian kuninkaita ja kaikkia sekakansan kuninkaita, jotka asuvat erämaassa;

24. kaikille Arabian kuninkaille, kaikille kuninkaille lännen puolessa, jotka korvessa asuvat,

24. Caikille Arabian Cuningaille caikille etelän Cuningaille jotca corwesa asuwat.

24 and all the kings of Arabia and all the kings of the mixed people who dwell in the wilderness,

24. And all the kings of Arabia, and all the kings of the mingled people that dwell in the desert,

24. allen Königen in Arabien, allen Königen gegen Abend, die in der Wüste wohnen;

24. Y a todos los reyes de Arabia, y a todos los reyes de la Arabia que habita en el desierto:

24 и всех царей Аравии, и всех царей народов разноплеменных, живущих в пустыне,

25. kaikkia Simrin kuninkaita ja kaikkia Eelamin kuninkaita ja kaikkia Meedian kuninkaita;

25. Kaikille Simrin kuninkaille, kaikille kuninkaille Elamissa, kaikille kuninkaille Madaissa,

25. Caikille Simrin Cuningaille caikille Cuningaille Elamis caikille Cuningaille Madais.

25 and all the kings of Zimri and all the kings of Elam and all the kings of the Medes,

25. And all the kings of Zimri, and all the kings of Elam, and all the kings of the Medes,

25. allen Königen in Simri, allen Königen in Elam, allen Königen in Medien;

25. Y a todos los reyes de Zambrí, y a todos los reyes de Elam, y a todos los reyes de Media:

25 всех царей Зимврии, и всех царей Елама, и всех царей Мидии,

26. kaikkia pohjanpuolen kuninkaita, läheisiä ja kaukaisia, toista toisensa jälkeen, ja kaikkia maan valtakuntia, mitä maan päällä on. Ja heidän jälkeensä on Seesakin kuningas juova.

26. Kaikille kuninkaille pohjoisessa, sekä läsnä että kaukana toinen toisensa kanssa, ja kaikille valtakunnille maan päällä, jotka maan piirin päällä ovat; ja kuningas Sesakin pitää juoman näiden jälkeen.

26. Caikille Cuningaille pohjaises sekä läsnä että caucana toinen toisens cansa ja caikille Cuningaille maan päälle jotca maan pijrin päällä owat ja Cuningas Sesachin pitä juoman näiden perän.

26 and all the kings of the north, far and near, one with another and all the kingdoms of the world, which are upon the face of the earth. And the king of Sheshach will drink after them.

26. And all the kings of the north, far and near, one with another, and all the kingdoms of the world, which are upon the face of the earth: and the king of Sheshach shall drink after them.

26. allen Königen gegen Mitternacht, in der Nähe und Ferne, einem mit dem andern, und allen Königen auf Erden, die auf dem Erdboden sind; und der König zu Sesach soll nach diesen trinken.

26. Y a todos los reyes del aquilón, los de cerca y los de léjos, los unos de los otros; y a todos los reinos de la tierra que están sobre la haz de la tierra, y el rey de Sesac beberá después de ellos.

26 и всех царей севера, близких друг к другу и дальних, и все царства земные, которые на лице земли, а царь Сесаха выпьет после них.

27. Sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Juokaa ja juopukaa, oksentakaa ja kaatukaa, älkääkä enää nousko, — miekan edessä, jonka minä lähetän teidän keskellenne.

27. Ja sano heille: näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: juokaat ja juopukaat, oksentakaat ja langetkaat, ja ette taida nousta miekan edessä, jonka minä teidän sekaanne lähettää tahdon.

27. Ja sano heille: näitä sano HERra Zebaoth Israelin Jumala: juocat ja juopucat oxendat ja langetcat ja et te taida nosta miecan edestä jonga minä teidän secaan lähettä tahdon.

27 And you will say to them, Jehovah of hosts says thus, the God of Israel: Drink you* and be drunken and spew and fall and rise no more, because of the sword which I will send among you*.

27. Therefore thou shalt say unto them, Thus saith the LORD of hosts, the God of Israel; Drink ye, and be drunken, and spue, and fall, and rise no more, because of the sword which I will send among you.

27. Und sprich zu ihnen: So spricht der HERR Zebaoth, der Gott Israels: Trinket, daß ihr trunken werdet, speiet und niederfallt und nicht aufstehen könnt vor dem Schwert, das ich unter euch schicken will.

27. Decirles has pues: Así dijo Jehová de los ejércitos, Dios de Israel: Bebéd, y emborracháos, y vomitád, y caéd, y no os levantéis delante de la espada que yo envío entre vosotros.

27 И скажи им: так говорит Господь Саваоф, Бог Израилев: пейте и опьянейте, и изрыгните и падите, и не вставайте при видемеча, который Я пошлю на вас.

28. Mutta jos he eivät tahdo ottaa maljaa sinun kädestäsi ja juoda, niin sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Teidän täytyy juoda.

28. Ja jollei he tahdo ottaa maljaa sinun kädestäs ja juoda, niin sano heille: näin sanoo Herra Zebaot: teidän pitää kaiketi juoman;

28. Ja jollei he tahdo otta malja sinun kädestäs ja juoda nijn sano heille: juuri näin sano HERra Zebaoth: teidän pitä juoman:

28 And it will be, if they refuse to take the cup at your hand to drink, then you will say to them, Jehovah of hosts says thus: You* will surely drink.

28. And it shall be, if they refuse to take the cup at thine hand to drink, then shalt thou say unto them, Thus saith the LORD of hosts; Ye shall certainly drink.

28. Und wo sie den Becher nicht wollen von deiner Hand nehmen und trinken, so sprich zu ihnen: Also spricht der HERR Zebaoth: Nun sollt ihr trinken!

28. Y será que si no quisieren tomar el vaso de tu mano para beber, decirles has: Así dijo Jehová de los ejércitos: Bebiendo bebéd.

28 Если же они будут отказываться брать чашу из руки твоей, чтобы пить, то скажи им: так говорит Господь Саваоф: вы непременно будете пить.

29. Sillä katso, siitä kaupungista alkaen, joka on otettu minun nimiini, minä alotan onnettomuuden tuottamisen; ja tekö jäisitte rankaisematta! Te ette jää rankaisematta, sillä minä kutsun miekan kaikkia maan asukkaita vastaan, sanoo Herra Sebaot.

29. Sillä katso, siinä kaupungissa, joka minun nimelläni nimitetty on, rupeen minä vaivaamaan; luuletteko että teidän pitää rankaisematta pääsemän? Ei teidän pidä rankaisematta pääsemän; sillä minä kutsun miekan kaikkein niiden päälle, jotka maalla asuvat, sanoo Herra Zebaot.

29. Sillä cadzo sijnä Caupungis joca minun nimelläni nimitetty on rupen minä waiwaman: luulettaco että teidän pitä rangaisemata pääsemän? ei teidän pidä rangaisemata pääsemän: sillä minä cudzun miecan caickein nijden päälle jotca maalla asuwat sano HERra Zebaoth.

29 For behold, I begin to work evil at the city which is called by my name and should you* be utterly unpunished? You* will not be unpunished. For I will call for a sword upon all the inhabitants of the earth, says Jehovah of hosts.

29. For, lo, I begin to bring evil on the city which is called by my name, and should ye be utterly unpunished? Ye shall not be unpunished: for I will call for a sword upon all the inhabitants of the earth, saith the LORD of hosts.

29. Denn siehe, in der Stadt, die nach meinem Namen genannt ist, fange ich an zu Plagen; und ihr solltet ungestraft bleiben? Ihr sollt nicht ungestraft bleiben; denn ich rufe das Schwert herbei über alle, die auf Erden wohnen, spricht der HERR Zebaoth.

29. Porque he aquí que a la ciudad sobre la cual es llamado mi nombre yo comienzo a hacer mal, ¿y vosotros solos seréis absueltos? No seréis absueltos; porque espada traigo sobre todo los moradores de la tierra, dijo Jehová de los ejércitos.

29 Ибо вот на город сей, на котором наречено имя Мое, Я начинаю наводить бедствие; и вы ли останетесь ненаказанными? Нет, не останетесь ненаказанными; ибо Я призываю меч на всех живущих на земле, говорит Господь Саваоф.

30. Mutta sinä, ennusta heille kaikki nämä sanat ja sano heille: Herra ärjyy korkeudesta, antaa äänensä kaikua pyhästä asunnostansa. Hän ärjyy väkevästi yli laitumensa. Hän nostaa kuin viinikuurnan polkijat huudon kaikkia maan asukkaita vastaan.

30. Ja sinun pitää ennustaman heille kaikki nämät sanat, ja sanoman heille: Herra on kiljuva korkeudesta, ja antava kuulla äänensä pyhästä asunuinsiastansa, hän on kaiketi kiljuva majastansa, hän veisaa virren, niinkuin viinan sotkuja, kaikista maan asuvaisista,

30. JA sinun pitä ennustaman heille caicki nämät sanat ja sano heille: HERra on räyskywä corkeudesta ja andawa cuulla jylinäns hänen pyhästä asuinsiastans hän on räyskywä hänen majastans hän weisa wirren nijncuin wijnan polkia caikista maan asuwaisista.

30 Therefore prophesy you against them all these words and say to them, Jehovah will roar from on high and utter his voice from his holy habitation. He will mightily roar against his fold. He will give a shout, as those who tread grapes, against all the inhabitants of the earth.

30. Therefore prophesy thou against them all these words, and say unto them, The LORD shall roar from on high, and utter his voice from his holy habitation; he shall mightily roar upon his habitation; he shall give a shout, as they that tread the grapes, against all the inhabitants of the earth.

30. Und du sollst alle diese Wort ihnen weissagen und sprich zu ihnen: Der HERR wird brüllen aus der Höhe und seinen Donner hören lassen aus seiner heiligen Wohnung; er wird brüllen über seine Hürden; er wird singen ein Lied wie die Weintreter über alle Einwohner des Landes, des Hall erschallen wird bis an der Welt Ende.

30. Tú pues profetizarás a ellos todas estas palabras, y decirles has: Jehová bramará como león de lo alto, y de la morada de su santidad dará su voz: bramando bramará sobre su morada, canción de lagareros cantará a todos los moradores de la tierra.

30 Посему прореки на них все слова сии и скажи им: Господь возгремитс высоты и из жилища святыни Своей подаст глас Свой; страшно возгремит на селение Свое; как топчущие в точиле, воскликнет на всех живущих наземле.

31. Pauhina käy maan ääriin asti, sillä Herralla on riita-asia kansoja vastaan, hän käy oikeutta kaiken lihan kanssa: jumalattomat hän antaa miekalle alttiiksi, sanoo Herra.

31. Jonka ääni on kuuluva maan ääriin; sillä Herra toimittaa pakanat oikeuden eteen, ja tahtoo tuomita kaiken lihan; jumalattomat antaa hän miekan alle, sanoo Herra.

31. Jonga äni on cuuluwa maan ärijn: sillä HERra toimitta pacanat oikiuden eteen ja tahto duomita caiken lihan: jumalattomat anda hän miecan ala sano HERra.

31 A noise will come even to the end of the earth, for Jehovah has a controversy with the nations. He will enter into judgment with all flesh. As for the wicked, he will give them to the sword, says Jehovah.

31. A noise shall come even to the ends of the earth; for the LORD hath a controversy with the nations, he will plead with all flesh; he will give them that are wicked to the sword, saith the LORD.

31. Der HERR hat zu rechten mit den Heiden und will mit allem Fleisch Gericht halten; die Gottlosen wird er dem Schwert übergeben, spricht der HERR.

31. Llegó el estruendo hasta el cabo de la tierra; porque juicio de Jehová con las naciones: él es el Juez de toda carne: los impíos entregará a la espada, dijo Jehová.

31 Шум дойдет до концов земли, ибо у Господа состязание с народами:Он будет судиться со всякою плотью, нечестивых Он предаст мечу, говорит Господь.

32. Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, onnettomuus kulkee kansasta kansaan, ja suuri myrsky nousee maan perimmäisistä ääristä.

32. Näin sanoo Herra Zebaot: katso, vaiva tulee kansasta kansaan, ja suuri ilma nousee maan sivusta.

32. Näitä sano HERra Zebaoth: cadzo waiwa tule toiselda Canssalda toiselle ja suuri ilma nouse maan siwusta.

32 Jehovah of hosts says thus: Behold, evil will go forth from nation to nation and a great tempest will be raised up from the outermost parts of the earth.

32. Thus saith the LORD of hosts, Behold, evil shall go forth from nation to nation, and a great whirlwind shall be raised up from the coasts of the earth.

32. So spricht der HERR Zebaoth: Siehe, es wird eine Plage kommen von einem Volk zum andern, und ein großes Wetter wird erweckt werden aus einem fernen Lande.

32. Así dijo Jehová de los ejércitos: He aquí que el mal sale de nación en nación, y grande tempestad se levantará de los fines de la tierra.

32 Так говорит Господь Саваоф: вот, бедствие пойдет от народа к народу, и большой вихрь поднимется от краев земли.

33. Ja Herran surmaamia on oleva sinä päivänä maan äärestä maan ääreen. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata; he tulevat maan lannaksi.

33. Niin pitää Herralta lyötyjä sinä päivänä oleman yhdestä maan äärestä niin toiseen asti; ei pidä heitä itkettämän eikä korjattaman, eli haudattaman, vaan pitää oleman kedolla ja loaksi tuleman.

33. Nijn pitä HERralda lyötyjä sinä päiwänä oleman toisesta maan ärestä toisen asti ei pidä heitä itkettämän eikä corjattaman eli haudattaman waan pitä oleman kedolla ja loaxi tuleman.

33 And the slain of Jehovah will be at that day from one end of the earth even to the other end of the earth. They will not be lamented, nor gathered, nor buried; they will be manure upon the face of the ground.

33. And the slain of the LORD shall be at that day from one end of the earth even unto the other end of the earth: they shall not be lamented, neither gathered, nor buried; they shall be dung upon the ground.

33. Da werden die Erschlagenen des HERRN zu derselben Zeit liegen von einem Ende der Erde bis an das andere Ende; die werden nicht beklagt noch aufgehoben noch begraben werden, sondern müssen auf dem Felde liegen und zu Dung werden.

33. Y serán muertos de Jehová en aquel día desde el un cabo de la tierra hasta el otro cabo: no se endecharán, ni se cogerán, ni se enterrarán: como estiércol serán sobre la haz de la tierra.

33 И будут пораженные Господом в тот день от конца земли до конца земли, не будут оплаканы и не будут прибраны ипохоронены, навозом будут на лице земли.

34. Parkukaa, te paimenet, ja huutakaa, vieriskelkää tuhassa, te lauman valtiaat; sillä aika on tullut teidän joutua teurastettaviksi. Te hajoatte pirstoiksi, te kaadutte niinkuin kallisarvoinen astia.

34. Parkukaat nyt, te paimenet, huutakaat ja vieristelkäät teitänne tuhassa, te lauman valtiaat; sillä aika on tullut teitä teurastaa ja hajoittaa, ja teidän pitää putooman rikki, niinkuin kallis astia.

34. Parcucat nyt te paimenet huutacat ja wieritelkät teitän tuhwas te lauman waldiat: sillä aica on tullut teitä teurasta ja hajotta ja teidän pitä putoman ricki nijncuin callis astia.

34 Wail, you* shepherds and cry. And wallow, principal men of the flock. For the days of your* slaughter and of your* dispersions have fully come and you* will fall like a desirable vessel.

34. Howl, ye shepherds, and cry; and wallow yourselves in the ashes, ye principal of the flock: for the days of your slaughter and of your dispersions are accomplished; and ye shall fall like a pleasant vessel.

34. Heulet nun, ihr Hirten, und schreiet, wälzet euch in der Asche, ihr Gewaltigen über die Herde; denn die Zeit ist hier, daß ihr geschlachtet und zerstreut werdet und zerfallen müßt wie ein köstliches Gefäß.

34. Aullád, pastores, y clamád, y rebolcáos en el polvo, los mayorales del hato; porque vuestros dias son cumplidos para ser degollados, y esparcidos vosotros; y caeréis como vaso de codicia.

34 Рыдайте, пастыри, и стенайте, и посыпайте себяпрахом, вожди стада; ибо исполнились дни ваши для заклания и рассеяния вашего, и падете, как дорогой сосуд.

35. Mennyt on paimenilta pakopaikka ja pelastus lauman valtiailta.

35. Ja ei paimenten pidä taitaman paeta, ja lauman valtiaat ei pidä pääsemän pois.

35. Ja ei paimenden pidä taitaman paeta ja lauman waldiat ei pidä pääsemän pois.

35 And the shepherds will have no way to flee, nor the principal men of the flock to escape.

35. And the shepherds shall have no way to flee, nor the principal of the flock to escape.

35. Und die Hirten werden nicht fliehen können, und die Gewaltigen über die Herde werden nicht entrinnen können.

35. Y la huida se perderá de los pastores; y el escapamiento, de los mayorales del hato.

35 И не будет убежища пастырям и спасения вождям стада.

36. Kuule paimenten huutoa, lauman valtiaitten valitusta! Sillä Herra hävittää heidän laumansa;

36. Niin pitää paimenet surkiasti huutaman, ja lauman valtiaat surkutteleman, että Herra on niin hävittänyt heidän laitumensa.

36. Nijn pitä paimenet huutaman ja lauman waldiat surcutteleman että HERra on nijn häwittänyt heidän laituimens.

36 A voice of the cry of the shepherds and the wailing of the principal men of the flock! For Jehovah lays waste their pasture.

36. A voice of the cry of the shepherds, and an howling of the principal of the flock, shall be heard: for the LORD hath spoiled their pasture.

36. Da werden die Hirten schreien, und die Gewaltigen über die Herde werden heulen, daß der HERR ihre Weide so verwüstet hat

36. Voz de la grita de los pastores, y aullido de los mayorales del hato se oirá; porque Jehová asoló sus majadas.

36 Слышен вопль пастырей и рыдание вождей стада, ибо опустошил Господь пажить их.

37. heidän rauhaisat laitumensa ovat tuhoutuneet Herran vihan hehkusta.

37. Ja heidän niittynsä, jotka niin kauniit olivat, ovat hävitetyt Herran julmalta vihalta.

37. Ja heidän nijttuns jotca nijn caunit olit owat häwitetyt HERran julmalda wihalda.

37 And the peaceable folds are brought to silence because of the fierce anger of Jehovah.

37. And the peaceable habitations are cut down because of the fierce anger of the LORD.

37. und ihre Auen, die so wohl standen, verderbt sind vor dem grimmigen Zorn des HERRN.

37. Y las majadas pacíficas serán taladas, por la ira del furor de Jehová.

37 Истребляются мирные селения от ярости гнева Господня.

38. Hän on lähtenyt niinkuin nuori leijona pensaikostaan: heidän maansa on tullut autioksi hävittäjän vihan hehkusta, Herran vihan hehkusta.

38. Hän on hyljännyt majansa, niinkuin nuori jalopeura; ja heidän maansa on niin hävitetty hävittäjän vihalta ja hänen julmalta vihaltansa.

38. Hän on hyljännyt hänen majans nijncuin nuori Lejoni ja heidän maans on nijn häwitetty häwittäjän wihalda ja hänen julmalda wihaldans.

38 He has left his covering as the lion. For their land has become an astonishment because of the fierceness of the oppressing sword and because of his fierce anger.

38. He hath forsaken his covert, as the lion: for their land is desolate because of the fierceness of the oppressor, and because of his fierce anger.

38. Er hat seine Hütte verlassen wie ein junger Löwe, und ist also ihr Land zerstört vor dem Zorn des Tyrannen und vor seinem grimmigen Zorn.

38. Desamparó como leoncillo su morada; porque la tierra de ellos fué asolada por la ira del opresor, y por el enojo de su furor.

38 Он оставил жилище Свое, как лев; и земля их сделалась пустынею от ярости опустошителя и от пламенного гнева Его.