2 luku

Juudan uskottomuus

1. Ja minulle tuli tämä Herran sana:

1. Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:

1. JA HERran sana tapahtui minulle ja sanoi: mene ja saarna julkisest Jerusalemis ja sano: Nijn sano HERra:

1 And the word of Jehovah came to me, saying,

1. Moreover the word of the LORD came to me, saying,

1. Und des HERRN Wort geschah zu mir und sprach:

1. Y FUÉ a mí palabra de Jehová, diciendo:

1 И было слово Господне ко мне:

2. Mene ja julista Jerusalemin kuullen ja sano: Näin sanoo Herra: Minä muistan sinun nuoruutesi armauden, morsiusaikasi rakkauden, kuinka sinä seurasit minua erämaassa, maassa, jossa ei kylvöä tehdä.

2. Mene ja saarnaa julkisesti Jerusalemissa, ja sano: Näin sanoo Herra: minä ajattelen sitä hyvää työtä, joka sinulle tapahtui nuoruudessas, ja sitä rakkautta, jonka minä sinulle osoitin, koskas kaunis olit, ja minua korvessa seurasit, siinä maassa, jossa ei kylvetä;

2. Minä ajattelen sitä hywä työtä joca sinulle tapahtui sinun nuorudesas ja sitä rackautta jonga minä sinulle osotin coscas caunis olit ja minua corwes seuraisit sijnä maasa josa ei kylwetä: cosca Israel oli HERran pyhä ja hänen ensimäinen hedelmäns.

2 Go and cry in the ears of Jerusalem, saying, Jehovah says thus, I remember for you the kindness of your youth, the love of your espousals, how you went after me in the wilderness, in a land that was not sown.

2. Go and cry in the ears of Jerusalem, saying, Thus saith the LORD; I remember thee, the kindness of thy youth, the love of thine espousals, when thou wentest after me in the wilderness, in a land that was not sown.

2. Gehe hin und predige öffentlich zu Jerusalem und sprich: So spricht der HERR: Ich gedenke, da du eine freundliche, junge Dirne und eine liebe Braut warst, da du mir folgtest in der Wüste, in dem Lande, da man nichts sät,

2. Vé, y clama en los oidos de Jerusalem, diciendo: Jehová dice así: Héme acordado de tí, de la misericordia de tu mocedad, del amor de tu desposorio, cuando andabas tras mí en el desierto, en tierra no sembrada.

2 иди и возгласи в уши дщери Иерусалима: так говорит Господь: Я вспоминаю о дружестве юности твоей, о любви твоей, когда ты была невестою, когда последовала за Мною в пустыню, в землю незасеянную.

3. Herralle pyhitetty oli Israel, hänen satonsa esikoinen. Kaikki, jotka sitä söivät, joutuivat syynalaisiksi; onnettomuus kohtasi heitä, sanoo Herra.

3. Koska Israel oli Herran pyhä ja hänen ensimäinen hedelmänsä; jokainen joka häntä söi, tuli vikapääksi, ja paha tuli hänen päällensä, sanoo Herra.

3. Jocainen cuin händä söi tuli wicapääxi ja paha tuli hänen päällens sano HERra.

3 Israel was holiness to Jehovah, the first-fruits of his increase. All who devour him will be held guilty. Evil will come upon them, says Jehovah.

3. Israel was holiness unto the LORD, and the firstfruits of his increase: all that devour him shall offend; evil shall come upon them, saith the LORD.

3. da Israel des HERRN eigen war und seine erste Frucht. Wer sie fressen wollte, mußte Schuld haben, und Unglück mußte über ihn kommen, spricht der HERR.

3. Santidad era entónces Israel a Jehová, primicias de sus nuevos frutos: todos los que le comen, pecarán: mal vendrá sobre ellos, dice Jehová.

3 Израиль был святынею Господа, начатком плодов Его; все поедавшие его были осуждаемы, бедствие постигало их, говоритГосподь.

4. Kuulkaa Herran sana, Jaakobin heimo ja kaikki Israelin heimon sukukunnat.

4. Kuulkaat Herran sanaa, Jakobin huone ja kaikki Israelin huoneen sukukunnat.

4. CUulcat HERran sana te Jacobin huonesta ja caicki sucucunnat Israelin huonesta.

4 Hear the word of Jehovah, O house of Jacob and all the families of the house of Israel.

4. Hear ye the word of the LORD, O house of Jacob, and all the families of the house of Israel:

4. Hört des HERRN Wort, ihr vom Hause Jakob und alle Geschlechter vom Hause Israel.

4. Oid palabra de Jehová, casa de Jacob, y todas las familias de la casa de Israel.

4 Выслушайте слово Господне, дом Иаковлев и все роды дома Израилева!

5. Näin sanoo Herra: Mitä vääryyttä teidän isänne minusta löysivät, koska he erkanivat kauas minusta ja lähtivät seuraamaan turhia jumalia ja turhanpäiväisiksi tulivat.

5. Näin sanoo Herra: mitä vääryyttä teidän isänne minussa löysivät, että he erkanivat minusta ja menivät turhuuteen, ja tulivat turhaksi.

5. Näitä sano HERra: mitä wääryttä teidän Isän minusa löysit että he ercanit minusta ja menit turhuteen tulit turhaxi ja ei ensingän ajatellet:

5 Jehovah says thus: What unrighteousness have your* fathers found in me, that they have gone far from me and have walked after vanity and have become vain?

5. Thus saith the LORD, What iniquity have your fathers found in me, that they are gone far from me, and have walked after vanity, and are become vain?

5. So spricht der HERR: Was haben doch eure Väter Unrechtes an mir gefunden, daß sie von mir wichen und hingen an den unnützen Götzen, da sie doch nichts erlangten?

5. Jehová dijo así: ¿Qué maldad hallaron en mí vuestros padres, que se alejaron de mí, y se fueron tras la vanidad, y tornáronse vanos?

5 Так говорит Господь: какую неправду нашли во Мне отцы ваши, что удалились от Меня и пошли за суетою, и осуетились,

6. He eivät kysyneet: 'Missä on Herra, joka toi meidät pois Egyptin maasta, joka johdatti meitä erämaassa, arojen ja kuilujen maassa, kuivuuden ja synkeyden maassa, maassa, jossa ei kukaan kulje eikä yksikään ihminen asu?'

6. Ja ei ensinkään ajatelleet: kussa se Herra on, joka meitä vei ulos Egyptin maalta, joka johdatti meitä korvessa, autiossa ja erämaassa, kuivassa ja kuoleman varjon maassa, siinä maassa, jossa ei yksikään ihminen vaeltanut eikä asunut?

6. Cusa se HERra on joca meitä wei ulos Egyptin maalda johdatti meitä corwesa autiasa ja erämaasa cuiwasa ja pimiäsä maasa sijnä maasa josa ei yxikän ihminen ollut eikä asunut?

6 Nor did they say, Where is Jehovah who brought us up out of the land of Egypt, who led us through the wilderness, through a land of deserts and of pits, through a land of drought and of the shadow of death, through a land that none passed through and where no man dwelt?

6. Neither said they, Where is the LORD that brought us up out of the land of Egypt, that led us through the wilderness, through a land of deserts and of pits, through a land of drought, and of the shadow of death, through a land that no man passed through, and where no man dwelt?

6. und dachten nie einmal: Wo ist der HERR, der uns aus Ägyptenland führte und leitete uns in der Wüste, im wilden, ungebahnten Lande, im dürren und finstern Lande, in dem Lande, da niemand wandelte noch ein Mensch wohnte?

6. Y no dijeron: ¿Dónde está Jehová: el que nos hizo subir de tierra de Egipto: el que nos hizo andar por el desierto; por una tierra desierta y despoblada, por una tierra seca y de sombra de muerte, por una tierra por la cual no pasó varón, ni hombre habitó allí?

6 и не сказали: „где Господь, Который вывел нас из земли Египетской, вел нас по пустыне, по земле пустой и необитаемой, по земле сухой, по земле тени смертной, по которой никто не ходил и где не обитал человек?"

7. Minä toin teidät hedelmätarhojen maahan syömään sen hedelmää ja hyvyyttä, mutta sinne tultuanne te saastutitte minun maani ja teitte minun perintöosani kauhistukseksi.

7. Ja minä vein teidät hyvään maahan, sen hedelmää ja hyvyyttä syömään; mutta kuin te sinne tulitte, te minun maani ja minun perintöni teitte kauhistukseksi.

7. Ja minä wein teidän hywään maahan sen hedelmätä ja hywyttä syömän mutta cosca te sinne tulitte saastutitta te minun maani ja minun perindöni teitte cauhistuxexi.

7 And I brought you* into a plentiful land, to eat the fruit of it and the goodness of it. But when you* entered, you* defiled my land and made my heritage an abomination.

7. And I brought you into a plentiful country, to eat the fruit thereof and the goodness thereof; but when ye entered, ye defiled my land, and made mine heritage an abomination.

7. Und ich brachte euch in ein gutes Land, daß ihr äßet seine Früchte und Güter. Und da ihr hineinkamt, verunreinigtet ihr mein Land und machtet mir mein Erbe zum Greuel.

7. Y os metí en tierra del Carmelo, para que comieseis su fruto y su bien; y entrasteis, y contaminasteis mi tierra, y mi heredad hicisteis abominable.

7 И Я ввел вас в землю плодоносную, чтобы вы питались плодами ее и добром ее; а вы вошли и осквернили землю Мою, и достояние Мое сделали мерзостью.

8. Papit eivät kysyneet: 'Missä on Herra?' Lainkäyttäjät eivät minua tunteneet, ja paimenet luopuivat minusta; profeetat ennustivat Baalin nimessä ja seurasivat niitä, joista ei apua ole.

8. Papit ei ajatelleet, kussa Herra on; lainoppineet ei tunteneet minua, paimenet luopuivat minusta ja prophetat ennustivat Baalin kautta ja seurasivat kelvottomia.

8. Papit ei ajatellet cusa HERra on ja oppenet ei tundenet minua paimenet luowuit minusta ja Prophetat Propheteraisit Baalin cautta ja seuraisit kelwottomia.

8 The priests did not say, Where is Jehovah? And those who handle the law did not know me. The rulers also transgressed against me. And the prophets prophesied by Baal and walked after things that do not profit.

8. The priests said not, Where is the LORD? and they that handle the law knew me not: the pastors also transgressed against me, and the prophets prophesied by Baal, and walked after things that do not profit.

8. Die Priester gedachten nicht: Wo ist der HERR? und die das Gesetz treiben, achteten mein nicht, und die Hirten führten die Leute von mir, und die Propheten weissagten durch Baal und hingen an den unnützen Götzen.

8. Los sacerdotes no dijeron: ¿Dónde está Jehová? Y los que tenían la ley no me conocieron, y los pastores se rebelaron contra mí, y los profetas profetizaron en Baal, y caminaron tras lo que no aprovecha.

8 Священники не говорили: „где Господь?", и учители закона не знали Меня, и пастыри отпали от Меня, и пророки пророчествовали во имя Ваалаи ходили во след тех, которые не помогают.

9. Sentähden minä vielä käyn oikeutta teidän kanssanne, sanoo Herra, ja teidän lastenne lasten kanssa minä käyn oikeutta.

9. Sentähden minä riitelen vielä teidän kanssanne, sanoo Herra, ja teidän lastenne lasten kanssa riitelen minä.

9. Minä rijtelen wielä teidän ja teidän lastenne cansa sano HERRA:

9 Therefore I will yet contend with you*, says Jehovah and I will contend with your* son's sons.

9. Wherefore I will yet plead with you, saith the LORD, and with your children's children will I plead.

9. Darum muß ich noch immer mit euch und mit euren Kindeskindern hadern, spricht der HERR.

9. Por tanto entraré aun en juicio con vosotros, dijo Jehová, y con los hijos de vuestros hijos pleitearé.

9 Поэтому Я еще буду судиться с вами, говорит Господь, и с сыновьями сыновей ваших буду судиться.

10. Menkää kittiläisten saarille katsomaan ja lähettäkää Keedariin panemaan tarkoin merkille ja katsomaan, onko senkaltaista tapahtunut.

10. Niin menkäät Kittimin luotoihin ja katsokaat, ja lähettäkäät Kedariin, tutkistelkaat visusti ja katsokaat, onko siellä niin tapahtunut.

10. Mengät Chitimin luotoijn cadzocat ja lähettäkät Kedarijn tutkistelcat wisust ja cadzocat jos siellä nijn tapahtu.

10 For pass over to the isles of Kittim and see and send to Kedar and consider diligently and see if there has been such a thing.

10. For pass over the isles of Chittim, and see; and send unto Kedar, and consider diligently, and see if there be such a thing.

10. Gehet hin in die Inseln Chittim und schauet, und sendet nach Kedar und merket mit Fleiß und schauet, ob's daselbst so zugeht!

10. Porque pasád a las islas de Quitim, y mirád, y enviád a Cedar, y considerád con diligencia; y mirád si se ha hecho cosa semejante a esta.

10 Ибо пойдите на острова Хиттимские и посмотрите, и пошлите в Кидар и разведайте прилежно, и рассмотрите: было ли там что-нибудь подобное сему?

11. Onko mikään pakanakansa vaihtanut jumalia, vaikka ne eivät olekaan jumalia? Mutta minun kansani on vaihtanut kunniansa siihen, josta ei apua ole.

11. Muuttavatko pakanat jumaliansa? vaikka ei ne jumalat olekaan; ja kuitenkin minun kansani on muuttanut kunniansa kelvottomaan.

11. Jos pacanat muuttawat heidän jumalitans waicka ei ne jumalat oleckan: ja cuitengin minun Canssan on muuttanut hänen cunnians kelwottomaan.

11 Has a nation changed its gods, which yet are no gods? But my people have changed their glory for what does not profit.

11. Hath a nation changed their gods, which are yet no gods? but my people have changed their glory for that which doth not profit.

11. Ob die Heiden ihre Götter ändern, wiewohl sie doch nicht Götter sind! Und mein Volk hat doch seine Herrlichkeit verändert um einen unnützen Götzen.

11. ¿Si alguna nación ha mudado dioses? aunque ellos no son dioses; y mi pueblo ha trocado su gloria por lo que no aprovecha.

11 переменил ли какой народ богов своих , хотя они и не боги? а Мой народ променял славу свою на то, что не помогает.

12. Hämmästykää tästä, te taivaat, kauhistukaa, peräti tyrmistykää, sanoo Herra.

12. Taivaat hämmästykäät siitä, peljästykäät ja vaviskaat, sanoo Herra.

12. Taiwat hämmästykön sijtä peljästykön ja wapiscon sano HERra: sillä minun Canssan teke cahtalaisen synnin.

12 Be astonished, O you* heavens, at this and be horribly afraid. Be you* very desolate, says Jehovah.

12. Be astonished, O ye heavens, at this, and be horribly afraid, be ye very desolate, saith the LORD.

12. Sollte sich doch der Himmel davor entsetzen, erschrecken und sehr erbeben, spricht der HERR.

12. Asoláos, cielos, sobre esto, y alborotáos: Asoláos en gran manera, dijo Jehová.

12 Подивитесь сему, небеса, и содрогнитесь, и ужаснитесь, говорит Господь.

13. Sillä minun kansani on tehnyt kaksinkertaisen synnin: minut, elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet, ja ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.

13. Sillä minun kansani tekee kahtalaisen synnin: minun, joka olen elävän veden lähde, he hylkäävät, ja kaivavat itsellensä kaivoja, kelvottomia kaivoja, joissa ei vesi pysy.

13. Minun joca olen eläwä lähde he hyljäwät ja caiwawat idzellens caiwoja pahoja caiwoja joisa ei wesi pysy.

13 For my people have committed two evils: They have forsaken me, the fountain of living waters and hewed them out cisterns, broken cisterns, that can hold no water.

13. For my people have committed two evils; they have forsaken me the fountain of living waters, and hewed them out cisterns, broken cisterns, that can hold no water.

13. Denn mein Volk tut eine zwiefache Sünde: mich, die lebendige Quelle, verlassen sie und machen sich hier und da ausgehauenen Brunnen, die doch löcherig sind und kein Wasser geben.

13. Porque dos males ha hecho mi pueblo: dejáronme a mí, fuente de agua viva, por cavar para sí cisternas, cisternas rotas, que no detienen aguas.

13 Ибо два зла сделал народ Мой: Меня, источник воды живой, оставили, и высекли себе водоемы разбитые, которые не могутдержать воды.

14. Onko Israel ostettu orja tai kotona syntynyt? Minkätähden hän on joutunut saaliiksi?

14. Onko Israel ostettu orja eli kotona syntynyt? miksi hän on joutunut saaliiksi?

14. Ongost Israel orja eli cotona syndynyt mixist hän on joutunut saalixi?

14 Is Israel a servant? Is he a born in a house? Why has he become a prey?

14. Is Israel a servant? is he a homeborn slave? why is he spoiled?

14. Ist denn Israel ein Knecht oder Leibeigen, daß er jedermanns Raub sein muß?

14. ¿Es Israel siervo? ¿es esclavo? ¿por qué ha sido dado en presa?

14 Разве Израиль раб? или он домочадец? почему он сделался добычею?

15. Häntä vastaan kiljuivat nuoret leijonat, antoivat äänensä kuulua; ne tekivät hänen maansa autioksi, hänen kaupunkinsa hävitettiin asujattomiksi.

15. Sillä nuoret jalopeurat kiljuvat hänestä ja huutavat: he hävittävät hänen maansa; ja hänen kaupunkinsa ovat poltetut, niin ettei niissä kenkään asu.

15. Sillä nuoret Lejonit kiljuwat hänestä huutawat ja häwittäwät hänen maans ja polttawat hänen Caupungins nijn ettei nijsä kengän asu.

15 The young lions have roared upon him and yelled and they have made his land waste. His cities are burned up, without inhabitant.

15. The young lions roared upon him, and yelled, and they made his land waste: his cities are burned without inhabitant.

15. Denn Löwen brüllen über ihn und schreien und verwüsten sein Land, und seine Städte werden verbrannt, daß niemand darin wohnt.

15. Los cachorros de los leones bramaron sobre él, dieron su voz; y pusieron su tierra en soledad, desiertas sus ciudades sin morador.

15 Зарыкали на него молодые львы, подали голос свой исделали землю его пустынею; города его сожжены, без жителей.

16. Myöskin noofilaiset ja tahpanheelaiset pitivät sinun päälakeasi laitumenansa.

16. Nophin ja Tahpanheksen lapset musertavat myös sinun pääs.

16. Ne Nophin Thachpanexen lapset musertawat sinun pääs.

16 The sons also of Memphis and Tahpanhes have broken the crown of your head.

16. Also the children of Noph and Tahapanes have broken the crown of thy head.

16. Dazu zerschlagen die von Noph und Thachpanhes dir den Kopf.

16. Aun los hijos de Nof y de Tafnes te quebrantarán la mollera.

16 И сыновья Мемфиса и Тафны объели темя твое.

17. Eikö tee tätä sinulle se, että sinä hylkäät Herran, sinun Jumalasi, silloin kun hän tahtoo sinua tiellä kuljettaa?

17. Näitä sinä itselles teet, ettäs hylkäät Herran, sinun Jumalas, kuin hän sinua tahtoo viedä oikiaa tietä.

17. Näitä sinä idzelles teet ettäs hyljät sinun HERras Jumalas cosca hän sinua tahto wiedä oikiata tietä.

17 Have you not procured this to yourself, in that you have forsaken Jehovah your God when he led you by the way?

17. Hast thou not procured this unto thyself, in that thou hast forsaken the LORD thy God, when he led thee by the way?

17. Solches machst du dir selbst, weil du den HERRN, deinen Gott, verläßt, so oft er dich den rechten Weg leiten will.

17. ¿No te hará esto tu dejar a Jehová tu Dios, cuando te hacía andar por camino?

17 Не причинил ли ты себе это тем, что оставил Господа Бога твоего в то время, когда Онпутеводил тебя?

18. Ja nyt, mitä menemistä sinulla on Egyptiin juomaan Siihorin vettä? Ja mitä menemistä sinulla on Assuriin juomaan Eufrat-virran vettä?

18. Ja nyt, mitä sinun on Egyptin tiellä, ettäs tahdot juoda Sihorin vettä? eli mitä sinun on Assyria tiellä, ettäs tahdot juoda virran vedestä.

18. Mitä se sinua autta ettäs menet Egyptijn ja tahdot juoda Sihorin wettä eli mitä se sinua autta ettäs menet Assyriaan ja tahdot juoda wirran wedestä?

18 And now what have you to do in the way to Egypt, to drink the waters of the Shihor? Or what have you to do in the way to Assyria, to drink the waters of the River?

18. And now what hast thou to do in the way of Egypt, to drink the waters of Sihor? or what hast thou to do in the way of Assyria, to drink the waters of the river?

18. Was hilft's dir, daß du nach Ägypten ziehst und willst vom Wasser Sihor trinken? Und was hilft's dir, daß du nach Assyrien ziehst und willst vom Wasser des Euphrat trinken?

18. Ahora pues, ¿qué tienes tú en el camino de Egipto, para que bebas agua del Nilo? ¿y qué tienes tú en el camino de Asiria, para que bebas agua del río?

18 И ныне для чего тебе путь в Египет, чтобы пить воду из Нила? и для чего тебе путь вАссирию, чтобы пить воду из реки ее?

19. Sinun pahuutesi tuottaa sinulle kurituksen, ja luopumuksesi saattaa sinut rangaistukseen; niin tiedä ja näe, kuinka onnetonta ja katkeraa se on, että sinä hylkäät Herran, sinun Jumalasi, etkä minua pelkää, sanoo Herra, Herra Sebaot.

19. Sinun pahuutes tähden sinua nuhdellaan, ja sinun tottelemattomuutes tähden sinua kuritetaan; niin tiedä ja näe, kuinka viheliäinen ja surkia se on, ettäs hylkäät Herran, sinun Jumalas, ja et pelkää minua, sanoo Herra, Herra Zebaot.

19. Sinun pahudes tähden sinua nuhdellan ja sinun tottelemattomudes tähden sinua curitetan. Näin sinä saat nähdä ja ymmärtä cuinga se on wiheljäinen ja surullinen ettäs hyljät sinun HERras Jumalas ja et pelkä minua sano HERra HERra Zebaoth.

19 Your own wickedness will discipline you and your backslidings will reprove you. Know therefore and see that it is an evil thing and a bitter, that you have forsaken Jehovah your God and that my fear is not in you, says the Lord, Jehovah of hosts.

19. Thine own wickedness shall correct thee, and thy backslidings shall reprove thee: know therefore and see that it is an evil thing and bitter, that thou hast forsaken the LORD thy God, and that my fear is not in thee, saith the Lord GOD of hosts.

19. Es ist deiner Bosheit Schuld, daß du so gestäupt wirst, und deines Ungehorsams, daß du so gestraft wirst. Also mußt du innewerden und erfahren, was es für Jammer und Herzeleid bringt, den HERRN, deinen Gott, verlassen und ihn nicht fürchten, spricht der HERR HERR Zebaoth.

19. Tu maldad te castigará, y tu apartamiento te acusará. Sabe pues, y vé cuán malo y amargo es tu dejar a Jehová tu Dios, y faltar mi temor en tí, dijo el Señor Jehová de los ejércitos.

19 Накажет тебя нечестие твое, и отступничество твое обличит тебя; итак познай и размысли, как худо и горько то, что ты оставил Господа Бога твоего и страха Моего нет в тебе, говорит Господь Бог Саваоф.

20. Sillä jo ammoisista ajoista sinä olet särkenyt ikeesi, katkaissut siteesi ja sanonut: 'En tahdo palvella.' Sillä kaikilla korkeilla kukkuloilla ja kaikkien viheriäin puitten alla sinä porttona viruit.

20. Sillä minä olen jo vanhasta taittanut sinun ikees, ja särkenyt sinun juttas, ja sinä sanoit: en minä tahdo enään niitä palvella; kuitenkin jokaisella korkialla vuorella, ja kaikkein lehtipuiden alla juoksit sinä salavuoteudessa,

20. Sillä minä olisin jo wanhast taittanut sinun ikes ja särkenyt sinun juttas waan sinä sanoit: en minä tahdo orjuden alla olla: mutta jocaidzelle corkialle wuorelle ja caickein lehtipuiden alla juoxit sinä salawuoteudes.

20 For from old time I have broken your yoke and burst your bonds. And you said, I will not serve, for upon every high hill and under every green tree you bowed yourself, playing the prostitute.

20. For of old time I have broken thy yoke, and burst thy bands; and thou saidst, I will not transgress; when upon every high hill and under every green tree thou wanderest, playing the harlot.

20. Denn du hast immerdar dein Joch zerbrochen und deine Bande zerrissen und gesagt: Ich will nicht unterworfen sein! sondern auf allen hohen Hügeln und unter allen grünen Bäumen liefst du den Götzen nach.

20. Porque desde muy atrás he quebrado tu yugo, rompido tus ataduras; y dijiste: No serviré. Con todo eso, sobre todo collado alto, y debajo de todo árbol sombrío tú corrías, o! ramera.

20 Ибо издавна Я сокрушил ярмо твое, разорвал узы твои, и ты говорил: „не буду служить идолам ", а между тем на всяком высоком холме и под всяким ветвистым деревом ты блудодействовал.

21. Minä olin istuttanut sinut jaloksi viiniköynnökseksi, puhtaimmasta siemenestä; kuinka olet muuttunut minulle vieraan viinipuun villiköynnöksiksi?

21. Mutta minä olen istuttanut sinun parhaaksi viinapuuksi ja totiseksi siemeneksi; kuinka sinä olet nyt muuttunut niin karvaaksi ja metsäviikunapuuksi.

21. Mutta minä olen istuttanut sinun makiaxi wijnapuuxi ja hedelmälisexi siemenexi: cuingast sinä olet nyt muuttunut nijn carwaxi ja medzä wijnapuuxi?

21 Yet I had planted you a noble vine, entirely a right seed. How then have you turned into the degenerate branches of a foreign vine to me?

21. Yet I had planted thee a noble vine, wholly a right seed: how then art thou turned into the degenerate plant of a strange vine unto me?

21. Ich aber hatte dich gepflanzt zu einem süßen Weinstock, einen ganz rechtschaffenen Samen. Wie bist du mir denn geraten zu einem bitteren, wilden Weinstock?

21. Yo pues te planté de buen vidueño, toda ella simiente de verdad, ¿cómo pues te me has tornado sarmientos de vid extraña?

21 Я насадил тебя как благородную лозу, – самое чистое семя; какже ты превратилась у Меня в дикую отрасль чужой лозы?

22. Vaikka pesisit itsesi saippualla ja käyttäisit paljon lipeätä, saastaiseksi jää sittenkin sinun syntisi minun edessäni, sanoo Herra, Herra.

22. Sillä jos sinä vielä lipiällä pesisit itses ja ottaisit paljon saippuaa, kuitenkin sinun pahuutes näkyy minun edessäni, sanoo Herra, Herra.

22. Ja jos sinä sinus wielä lipiällä pesisit ja ottaisit paljo saipuata cuitengin sinun pahudes wielä sijttekin sitä enämmin nägyis minun edesäni sano HERra HERra.

22 For though you wash with lye and take much soap, yet your iniquity is marked before me, says the lord Jehovah.

22. For though thou wash thee with nitre, and take thee much soap, yet thine iniquity is marked before me, saith the Lord GOD.

22. Und wenn du dich gleich mit Lauge wüschest und nähmest viel Seife dazu, so gleißt doch deine Untugend desto mehr vor mir, spricht der HERR HERR.

22. Aunque te laves con salitre, y amontones jabón sobre tí, tu pecado está sellado delante de mí, dijo el Señor Jehová.

22 Посему, хотя бы ты умылся мылом и много употребил насебя щелоку, нечестие твое отмечено предо Мною, говорит Господь Бог.

23. Kuinka saatat sanoa: 'En ole saastuttanut itseäni, en ole baaleja seurannut'! Katso menoasi laaksossa, huomaa, mitä olet tehnyt, sinä nopea, nuori naaraskameli, joka juokset sinne ja tänne;

23. Kuinkas siis sanot: en minä ole saastainen, en minä seuraa Baalia? Katso tietäs laaksossa, ajattele, kuinkas tehnyt olet: sinä nopsa naaras kameli, joka sinne ja tänne juokset.

23. Cuingas sijs sanot: en minä ole saastainen en minä pidä Baalist mitän. Cadzo cuingas sen laxos olet toimittanut ajattele cuingas tehnyt olet.

23 How can you say, I am not defiled; I have not gone after the Baals {Baalim}? See your way in the valley. Know what you have done, a swift dromedary traversing her ways,

23. How canst thou say, I am not polluted, I have not gone after Baalim? see thy way in the valley, know what thou hast done: thou art a swift dromedary traversing her ways;

23. Wie darfst du denn sagen: Ich bin nicht unrein, ich hänge nicht an den Baalim? Siehe an, wie du es treibst im Tal, und bedenke, wie du es ausgerichtet hast.

23. ¿Cómo dices: No soy inmunda, nunca anduve tras los Baales? Mira tu camino en el valle: conoce lo que has hecho, dromedaria ligera que frecuenta sus carreras:

23 Как можешь ты сказать: „я не осквернил себя, я не ходил во след Ваала?" Посмотри на поведение твое в долине, познай, что делала ты, резваяверблюдица, рыщущая по путям твоим?

24. sinä villiaasi, erämaahan tottunut, joka himossasi ilmaa ahmit! Kuka hillitsee sen kiiman? Joka sitä etsii, sen ei tarvitse väsyttää itseään; sen löytää, kun tulee sen kuukausi.

24. Niinkuin metsä-aasi korvessa, kuin hän helteestä hengittää, kuka hänen taitaa asettaa? kaikki, jotka häntä etsivät, ei pidä väsymän; hänen kuukaudessansa hän löydetään.

24. Sinä nopsa naaras Cameli joca sinne ja tänne juoxet nijncuin medzäasi corwesa: cosca hän heldestä hengittä cuca hänen taita asetta? caicki jotca händä edziwät ei pidä wäsymän hänen Cuucaudesans löytä hän hänen.

24 a wild donkey used to the wilderness, that sniffs up the wind in her desire. In her time of estrus who can turn her away? All those who seek her will not weary themselves. In her month they will find her.

24. A wild ass used to the wilderness, that snuffeth up the wind at her pleasure; in her occasion who can turn her away? all they that seek her will not weary themselves; in her month they shall find her.

24. Du läufst umher wie eine Kamelstute in der Brunst, und wie ein Wild in der Wüste pflegt, wenn es vor großer Brunst lechzt und läuft, daß es niemand aufhalten kann. Wer's wissen will, darf nicht weit laufen; am Feiertage sieht man es wohl.

24. Asna montés acostumbrada al desierto, que respira como quiere: ¿de su ocasión quién la detendrá? todos los que la buscaren no se cansarán: hallarla han en su mes.

24 Привыкшую к пустыне дикую ослицу, в страсти душисвоей глотающую воздух, кто может удержать? Все, ищущие ее, не утомятся: в ее месяце они найдут ее.

25. Varo, ettet juokse jalkaasi anturattomaksi ja kurkkuasi janoiseksi. Mutta sinä sanot: 'Se on turhaa! Ei! Sillä minä rakastan vieraita ja niitä minä seuraan.'

25. Älä ole paljasjaloin ja älä janoa kärsi . Mutta sinä sanoit: ei se auta, vaan minä rakastan muukalaisia ja juoksen heidän perässänsä.

25. Seisata ja älä jano kärsi. Mutta sinä sanoit: ei se tapahdu minä racastan muucalaisia ja juoxen heidän peräns.

25 Withhold your foot from being unshod and your throat from thirst. But you said, It is in vain. No, for I have loved strangers and after them I will go.

25. Withhold thy foot from being unshod, and thy throat from thirst: but thou saidst, There is no hope: no; for I have loved strangers, and after them will I go.

25. Schone doch deiner Füße, daß sie nicht bloß, und deines Halses das er nicht durstig werde. Aber du sprichst: Da wird nichts draus; ich muß mit den Fremden buhlen und ihnen nachlaufen.

25. Defiende tus piés de andar descalzos, y tu garganta de la sed; y dijiste: Háse perdido la esperanza: en ninguna manera; porque he amado extraños, y tras ellos tengo de ir.

25 Не давай ногам твоим истаптывать обувь, и гортани твоей – томиться жаждою. Но ты сказал: „не надейся, нет! ибо люблю чужих и буду ходить во след их".

26. Niinkuin teosta tavattu varas on häpeissänsä, niin joutuu Israelin heimo häpeään, se ja sen kuninkaat, ruhtinaat, papit ja profeetat,

26. Niinkuin varas tulee häpiään, kuin hän saadaan kiinni, niin pitää myös Israelin huoneen häpiään tuleman, kuningastensa, valtamiestensä, pappeinsa ja prophetainsa kanssa.

26. Nijncuin waras tule häpiään cosca hän saadan kijnni nijn myös pitä Israelingin huonen häpiään tuleman Cuningastens waldamiestens Pappeins ja Prophetains cansa.

26 As the thief is shamed when he is found, so is the house of Israel shamed, they, their kings, their rulers and their priests and their prophets,

26. As the thief is ashamed when he is found, so is the house of Israel ashamed; they, their kings, their princes, and their priests, and their prophets,

26. Wie ein Dieb zu Schanden wird, wenn er ergriffen wird, also wird das Haus Israel zu Schanden werden samt ihren Königen, Fürsten, Priestern und Propheten,

26. Como se avergüenza el ladrón cuando es tomado, así se avergonzaron la casa de Israel; ellos, sus reyes, sus príncipes, sus sacerdotes, y sus profetas,

26 Как вор, когда поймают его, бывает осрамлен, так осрамил себя дом Израилев: они, цари их, князья их, и священники их, и пророки их, –

27. he, jotka sanovat puulle: 'Sinä olet minun isäni' ja kivelle: 'Sinä olet minut synnyttänyt.' Sillä he ovat kääntäneet minulle selkänsä eivätkä kasvojansa; mutta onnettomuutensa aikana he sanovat: 'Nouse ja pelasta meidät.'

27. Jotka puulle sanovat: sinä olet isäni, ja kivelle: sinä minun synnytit; Sillä he kääntävät selkänsä minun puoleeni ja ei kasvojansa; mutta kuin hätä tulee, sanovat he: nouse ja auta meitä.

27. Jotca puulle sanowat: sinä olet minun Isän: ja kiwelle: sinä minun synnytit: Sillä he käändäwät selkäns minun puoleni ja ei caswojans. Mutta cosca hätä tule sanowat he: nouse ja auta meitä.

27 who say to a block of wood, You are my father and to a stone, You have brought me forth. For they have turned their back to me and not their face. But in the time of their trouble they will say, Arise and save us.

27. Saying to a stock, Thou art my father; and to a stone, Thou hast brought me forth: for they have turned their back unto me, and not their face: but in the time of their trouble they will say, Arise, and save us.

27. die zum Holz sagen: Du bist mein Vater, und zum Stein: Du hast mich gezeugt. Denn sie kehren mir den Rücken zu und nicht das Angesicht. Aber wenn die Not hergeht, sprechen sie: Auf, und hilf uns!

27. Diciendo al leño: Mi padre eres tú; y a la piedra: Tú me has engendrado. Que me volvieron la cerviz; y no el rostro; y en el tiempo de su trabajo, dicen: Levántate, y líbranos.

27 говоря дереву: „ты мой отец", и камню: „ты родил меня"; ибо они оборотили ко Мне спину, а не лице; а во время бедствия своего будут говорить: „встань и спаси нас!"

28. Mutta missä ovat sinun jumalasi, jotka olet itsellesi tehnyt? Nouskoot ne, jos voivat pelastaa sinut onnettomuutesi aikana. Sillä yhtä monta, kuin sinulla on kaupunkeja, on sinulla jumalia, Juuda.

28. Kussa ovat jumalas, jotka sinä itselles tehnyt olet? Nouskaan ne, katso, taitavatko he sinua auttaa sinun hätäs aikana; sillä niin monta kuin sinulla, Juuda, on kaupunkia, niin monta on myös sinulla jumalaa.

28. Cusast owat sinun jumalas jotcas idzelles tehnyt olet? noscan ne cadzo jos he taitawat sinua autta sinun hätä aicanas: sillä nijn monda cuin sinulla Juda Caupungita on nijn monda on myös sinulla jumalata.

28 But where are your gods that you have made you? Let them arise, if they can save you in the time of your trouble. For according to the number of your cities are your gods, O Judah.

28. But where are thy gods that thou hast made thee? let them arise, if they can save thee in the time of thy trouble: for according to the number of thy cities are thy gods, O Judah.

28. Wo sind aber dann deine Götter, die du dir gemacht hast? Heiße sie aufstehen; laß sehen, ob sie dir helfen können in deiner Not! Denn so manche Stadt, so manchen Gott hast du, Juda.

28. ¿Y dónde están tus dioses, que hiciste para tí? Levántense, a ver si te podrán librar en el tiempo de tu aflicción; porque al número de tus ciudades, o! Judá, fueron tus dioses.

28 Где же боги твои, которых ты сделал себе? – пусть они встанут, если могут спасти тебя во время бедствия твоего; ибо сколько у тебя городов, столько и богов у тебя,Иуда.

29. Miksi riitelette minua vastaan? Olettehan te kaikki luopuneet minusta, sanoo Herra.

29. Miksi te tahdotte vielä riidellä minun kanssani? Te olette kaikki minusta luopuneet, sanoo Herra.

29. TAhdotcos wielä käydä minun cansani oikeudelle? te oletta caicki minusta luopunet sano HERra.

29 Why will you* contend with me? You* have all transgressed against me, says Jehovah.

29. Wherefore will ye plead with me? ye all have transgressed against me, saith the LORD.

29. Was wollt ihr noch recht haben wider mich? Ihr seid alle von mir abgefallen, spricht der HERR.

29. ¿Por qué altercáis conmigo? Todos vosotros os rebelasteis contra mí, dijo Jehová.

29 Для чего вам состязаться со Мною? – все вы согрешали против Меня, говорит Господь.

30. Turhaan minä olen lyönyt teidän lapsianne; he eivät ole ottaneet kuritusta varteen. Teidän miekkanne on syönyt teidän profeettojanne, niinkuin hävittävä leijona.

30. Turhaan minä rankaisin teidän lapsianne, ei he ota kuritusta; sillä teidän miekkanne syö teidän prophetanne, niinkuin turmeleva jalopeura.

30. Turhan minä rangaisin teidän lapsian ei he ota opetusta: sillä teidän mieckan syö teidän Prophetan nijncuin julma Lejoni.

30 In vain I have struck your* sons. They received no correction. Your* own sword has devoured your* prophets like a destroying lion.

30. In vain have I smitten your children; they received no correction: your own sword hath devoured your prophets, like a destroying lion.

30. Alle Schläge sind verloren an euren Kindern; sie lassen sich doch nicht ziehen. Denn euer Schwert frißt eure Propheten wie ein wütiger Löwe.

30. Por demás he azotado vuestros hijos, no han recibido castigo: espada tragó vuestros profetas como león destrozador.

30 Вотще поражал Я детей ваших: они не приняли вразумления; пророков ваших поядал меч ваш, как истребляющий лев.

31. Voi sukukuntaa — teitä! Katsokaa Herran sanaa: olenko minä ollut Israelille erämaa, pimeyden maa? Miksi sanoo minun kansani: 'Me juoksemme valtoimina, emme tule enää sinun tykösi.'

31. Sinä paha sukukunta, ota vaari Herran sanasta: olenko minä nyt tullut Israelille korveksi, eli pimiäksi maaksi? Miksi siis minun kansani sanoo: me olemme herrat, emme enään tule sinun tykös.

31. Sinä paha sucucunda ota waari HERran sanasta: olengo minä nyt tullut Israelin erämaaxi eli autiaxi? mixi sijs minun Canssan sano: me olemma Herrat en me juoxe sinun peräs.

31 O generation, see you* the word of Jehovah. Have I been a wilderness to Israel, or a land of thick darkness? Why do my people say, We have broken loose. We will come no more to you?

31. O generation, see ye the word of the LORD. Have I been a wilderness unto Israel? a land of darkness? wherefore say my people, We are lords; we will come no more unto thee?

31. Du böse Art, merke auf des HERRN Wort! Bin ich denn für Israel eine Wüste oder ödes Land? Warum spricht denn mein Volk: Wir sind die Herren und müssen dir nicht nachlaufen?

31. O! generación, ved vosotros la palabra de Jehová: ¿He sido yo soledad a Israel, o tierra de tinieblas, que han dicho mi pueblo: Señores somos; ni nunca más vendremos a tí?

31 О, род! внемлите вы слову Господню: был ли Я пустынею для Израиля? был ли Я страною мрака? Зачем же народ Мой говорит: „мы сами себе господа; мы уже не придем к Тебе"?

32. Unhottaako neitsyt koristeensa, morsian koruvyönsä? Mutta minun kansani on unhottanut minut epälukuisina päivinä.

32. Unohtaako neitsy kaunistuksensa eli morsian seppeleensä? Mutta minun kansani unohtaa minun ijankaikkisesti.

32. Ei neidzy unhota hänen caunistustans eikä morsian hänen seppelettäns mutta minun Canssan unhotta minun ijancaickisest.

32 Can a virgin forget her ornaments, or a bride her attire? Yet my people have forgotten me days without number.

32. Can a maid forget her ornaments, or a bride her attire? yet my people have forgotten me days without number.

32. Vergißt doch eine Jungfrau ihres Schmuckes nicht, noch eine Braut ihres Schleiers; aber mein Volk vergißt mein ewiglich.

32. ¿Olvídase la vírgen de su atavío, o la desposada de sus sartales? y mi pueblo se han olvidado de mí por dias que no tienen número.

32 Забывает ли девица украшение свое и невеста - наряд свой? а народ Мой забыл Меня, – нет числа дням.

33. Kuinka ovelasti sinä kuljet lempeä etsiessäsi! Niinpä oletkin perehtynyt pahuuden teihin.

33. Mitäs kaunistat ties, rakkautta etsiäkses? ja myös sentähden totutit sinun ties pahaksi.

33. Mitäs caunistat sinun menos että minä sinua racastaisin? joca sen warjon alla paha teet enämmin ja enämmin.

33 How you trim your way to seek love! Therefore even the wicked women you have taught your ways.

33. Why trimmest thou thy way to seek love? therefore hast thou also taught the wicked ones thy ways.

33. Was beschönst du viel dein Tun, daß ich dir gnädig sein soll? Unter solchem Schein treibst du je mehr und mehr Bosheit.

33. ¿Para qué abonas tu camino para hallar amor? pues aun a las maldades enseñaste tus caminos.

33 Как искусно направляешь ты пути твои, чтобы снискать любовь! и для того даже к преступлениям приспособляла ты пути твои.

34. Vaatteesi liepeetkin ovat köyhien, viatonten veressä. Et tavannut heitä murtautumasta sisälle, mutta yhtäkaikki! —

34. Löydetään myös vaivaisten ja viattomain sieluin veri sinun tykönäs joka paikassa, ja ei ne ole löydetty kätkettynä, vaan julki kaikissa niissä paikoissa.

34. Löytän myös waiwaisten ja wiattomain sieluin weri sinun tykönäs jocapaicas ja ei ole se sala mutta julki nijsä paicoisa.

34 Also in your skirts is found the blood of the souls of the innocent poor. You did not find them breaking in. But it is because of all these things.

34. Also in thy skirts is found the blood of the souls of the poor innocents: I have not found it by secret search, but upon all these.

34. berdas findet man Blut der armen und unschuldigen Seelen bei dir an allen Orten, und das ist nicht heimlich, sondern offenbar an diesen Orten.

34. Aun en tus faldas se hallaron las sangres de las almas de los pobres, de los inocentes. No los hallaste minando casas, mas por todas estas cosas.

34 Даже на полах одежды твоей находится кровь людей бедных, невинных, которых ты не застала при взломе, и, несмотря на все это,

35. Ja kuitenkin sinä sanot: 'Minä olen syytön; hänen vihansa on kaiketi kääntynyt minusta pois.' Katso, minä käyn oikeutta sinun kanssasi, koska sinä sanot: 'En ole syntiä tehnyt.'

35. Ja sinä sanot: minä olen viatoin, hän kääntäköön vihansa minusta pois. Katso, minä tahdon oikeudelle käydä sinun kanssas, että sinä sanoit: en minä ole syntiä tehnyt.

35. Ja sinä wielä nyt sanot: minä olen wiatoin hän käändäkön wihans minusta pois:

35 Yet you said, I am innocent. Surely his anger is turned away from me. Behold, I will enter into judgment with you because you say, I have not sinned.

35. Yet thou sayest, Because I am innocent, surely his anger shall turn from me. Behold, I will plead with thee, because thou sayest, I have not sinned.

35. Doch sprichst du: Ich bin unschuldig; er wende seinen Zorn von mir. Siehe, ich will mit dir rechten, daß du sprichst: Ich habe nicht gesündigt.

35. Y dices: Porque soy inocente, cierto su ira se apartó de mí. He aquí, yo entraré en juicio contigo, porque dijiste: No pequé.

35 говоришь: „так как я невинна, то верно гнев Его отвратится от меня". Вот, Я буду судиться с тобою за то, что говоришь: „я не согрешила".

36. Kuinka niin kovin kiiruhdat vaihtamaan tiesi! Egyptistäkin olet saava häpeän, niinkuin olet häpeän saanut Assurista.

36. Miksi niin horjahtelet ja menet sinne ja tänne? Mutta sinun pitää Egyptiltä häpiän saaman, niinkuin sinä Assyrialtakin häpiän sait.

36. Cadzo minä tahdon oikeudelle käydä sinun cansas että sinä sanoit: en minä ole syndiä tehnyt. Mixis nijn horjahtelet ja menet sinne ja tänne? mutta sinun pitä Egyptist häpiällä palajaman nijncuins Assyriastakin häpiällä palaisit.

36 Why do you go around so much to change your way? You will be ashamed of Egypt also, as you were ashamed of Assyria.

36. Why gaddest thou about so much to change thy way? thou also shalt be ashamed of Egypt, as thou wast ashamed of Assyria.

36. Wie weichst du doch so gern und läufst jetzt dahin, jetzt hierher! Aber du wirst an Ägypten zu Schanden werden, wie du an Assyrien zu Schanden geworden bist.

36. ¿Para qué discurres tanto, mudando tus caminos? También serás avergonzada de Egipto, como fuiste avergonzada de Asiria.

36 Зачем ты так много бродишь, меняя путь твой? Ты так же будешь посрамлена и Египтом, как была посрамлена Ассириею;

37. Senkin tyköä olet lähtevä kädet pääsi päällä, sillä Herra on hyljännyt ne, joihin sinä luotat, ja heistä ei sinulle menestystä tule.

37. Sinä olet myös sieltä lähtevä ja lyövä kätes yhteen pääs päälle, sillä Herra tekee tyhjäksi sinun toivos, ja ei sinulla pidä mitään menestystä niissä oleman.

37. Sillä sinä olet sieldä lähtewä ja lyöpä kätes yhteen pääs päälle: sillä HERra teke tyhjäxi sinun toiwos ja ei sinulla pidä mitän menestystä nijsä oleman

37 You will also go forth from there with your hands upon your head. For Jehovah has rejected those in whom you trust. And you will not prosper with them.

37. Yea, thou shalt go forth from him, and thine hands upon thine head: for the LORD hath rejected thy confidences, and thou shalt not prosper in them.

37. Denn du mußt von dort auch wegziehen und deine Hände über dem Haupt zusammenschlagen; denn der Herr wird deine Hoffnung trügen lassen, und nichts wird dir bei ihnen gelingen.

37. También de este saldrás con tus manos sobre tu cabeza; porque Jehová desechó tus confianzas, ni en ellas tendrás buen suceso.

37 и от него ты выйдешь, положив руки на голову, потому что отверг Господь надежды твои, и не будешь иметь с ними успеха.