9 luku

Juutalaisten kosto. Puurim-juhla.

1. Kahdennessatoista kuussa, se on adar-kuussa, sen kolmantenatoista päivänä, jona kuninkaan käsky ja hänen lakinsa oli toimeenpantava, sinä päivänä, jona juutalaisten viholliset olivat toivoneet saavansa heidät valtaansa, mutta jona päinvastoin juutalaiset saivat valtaansa vihamiehensä,

1. Ja toisena kuukautena toistakymmentä, Adarin kuulla, kolmantena päivänä toistakymmentä, jona kuninkaan sana ja käsky oli tullut, että toimitus piti tapahtuman, juuri sinä päivänä jona Juudalaisten viholliset toivoivat vallitsevansa heitä, kääntyi niin, että Juudalaiset vallitsivat vihollisiansa:

1. JA toisna Cuucautena toistakymmendä Adarin Cuulla colmandenatoistakymmendenä päiwänä jona Cuningan sana ja käsky oli tullut että piti tehtämän juuri sinä päiwänä jona Judalaisten wiholiset toiwoit woittawans heitä käändyi nijn että Judalaiset woitit heidän wiholisens.

1 Now in the twelfth month, which is the month Adar, on the thirteenth day of the same, when the king's commandment and his decree drew near to be put in execution on the day that the enemies of the Jews hoped to have rule over them (though it was turned to the contrary, that the Jews had rule over those who hated them),

1. Now in the twelfth month, that is, the month Adar, on the thirteenth day of the same, when the king's commandment and his decree drew near to be put in execution, in the day that the enemies of the Jews hoped to have power over them, (though it was turned to the contrary, that the Jews had rule over them that hated them;)

1. Og i den tolvte Maaned, det er Adar Maaned, paa den trettende Dag i den, der Kongens Ord og hans Lov skulde til at fuldbyrdes, paa den Dag som Jødernes Fjender havde ventet at skulle herske over dem, og det vendte sig om; saa at Jøderne selv herskede over deres Hadere,

1. Uti tolfte månadenom, det är den månaden Adar, på trettonde dagen, hvilken Konungens ord och bud förelagt hade, att man det göra skulle; rätt uppå samma dagen, då fienderna skulle öfverfallit Judarna, vände det sig så, att Judarna skulle öfverfalla sina fiendar.

1. Ja kahheteistkümnemal kuul, se on Adari ku, selle ku kolmeteistkümnemal päwal, kui kunninga sanna ja temma käsk liggi sai, et sedda möda piddi tehtama, sel päwal, kui Judide waenlased lootsid nende peäle woimust sada, siis se assi pöris ennast teisiti, sest Judid need said woimust nende peäle, kes neid wihkasid.

1. Dvylikto mėnesio, vadinamo adaru, tryliktą dieną, kai atėjo laikas įvykdyti karaliaus įsakymą, tą dieną, kai žydų priešai tikėjosi juos nugalėti, įvyko priešingai­žydai nugalėjo savo priešus.

1. Im zwölften Monat, das ist der Monat Adar, am dreizehnten Tag, den des Königs Wort und Gebot bestimmt hatte, daß man's tun sollte, ebendesselben Tages, da die Feinde der Juden hofften, sie zu überwältigen, wandte sich's, daß die Juden ihre Feinde überwältigen sollten.

1. Au douzième mois, qui est le mois d'Adar, au treizième jour du mois, auquel la parole du roi et son édit devaient être exécutés, au jour où les ennemis des Juifs espéraient en être les maîtres, le contraire arriva, et les Juifs furent maîtres de ceux qui les haïssaient.

1. Y EN el mes doceno, que es el mes de Adar, a los trece del mismo, donde llegó el mandamiento del rey, y su ley para que se hiciese, el mismo día en que esperaban los enemigos de los Judíos enseñorearse de ellos, fué lo contrario; porque los Judíos se enseñorearon de los que los aborrecían.

1 In de twaalfde maand nu (dezelve is de maand Adar), op den dertienden dag derzelve, toen des konings woord en zijn wet nabij gekomen was, dat men het doen zou, ten dage, als de vijanden der Joden hoopten over hen te heersen, zo is het omgekeerd, want de Joden heersten zelven over hun haters.

1. Potem dwunastego miesiąca, który jest miesiąc Adar, dnia trzynastego tegoż miesiąca, gdy przyszedł czas rozkazania królewskiego i wyroku jego, aby się wypełnił onegoż dnia, którego się spodziewali nieprzyjaciele żydowscy panować nad nimi, stała się rzecz przeciwna, że panowali Żydowie nad tymi, którzy ich mieli w nienawiści.

1. A tizenkettedik hónapban azért (ez az Adár hónap), annak tizenharmadik napján, a mikor eljött az ideje a király szavának és végzésének, hogy akkor teljesíttessék, azon a napon, [1†] a melyen a zsidók ellenségei remélték, hogy hatalmat vesznek rajtok, ellenkezőleg fordult; mert magok a zsidók vőnek hatalmat azokon, a kik őket gyűlölék.

1 В двенадцатый месяц, то есть в месяц Адар, в тринадцатый деньего, в который пришло время исполниться повелению царя и указу его, в тот день, когданадеялись неприятели Иудеев взять власть над ними, а вышло наоборот, что сами Иудеи взяли власть над врагами своими, –

1. Дванайцятого місяця, се б то місяця Адара, на тринайцятий день його, настав час, щоб здїйснився приказ царя і його наказ, в той день, коли вороги Юдеїв сподївались взяти власть над ними, а випало навідворот, що самі Юдеї взяли верх над ворогами своїми, -

2. kokoontuivat juutalaiset kaupungeissansa kaikissa kuningas Ahasveroksen maakunnissa käydäkseen käsiksi niihin, jotka hankkivat heille onnettomuutta, eikä kukaan kestänyt heidän edessänsä, sillä kauhu heitä kohtaan oli vallannut kaikki kansat.

2. Niin Juudalaiset kokoontuivat kaupunkeihinsa kaikissa kuningas Ahasveruksen maakunnissa, laskemaan kätensä niiden päälle, jotka heille pahuutta tahtoivat, ja ei yksikään voinut seisoa heitä vastaan; sillä kaikki kansa pelkäsi heitä.

2. Nijn Judalaiset cocoisit idzens Caupungeihins caikis Cuningas Ahasweruxen maacunnis laskeman kätens nijden päälle jotca heille pahutta tahdoit ja ei yxikän woinut seisoa heitä wastan: sillä caicki Canssa pelkäis heitä.

2 the Jews gathered themselves together in their cities throughout all the provinces of the king Ahasuerus, to lay hand on such as sought their hurt. And no man could withstand them, for the fear of them fell upon all the peoples.

2. The Jews gathered themselves together in their cities throughout all the provinces of the king Ahasuerus, to lay hand on such as sought their hurt: and no man could withstand them; for the fear of them fell upon all people.

2. da samledes Jøderne i deres Stæder i alle Kong Ahasverus's Landskaber for at lægge Haand paa dem, som søgte deres Ulykke; og ingen kunde bestaa for deres Ansigt, thi Frygt for dem var falden paa alle Folkene.

2. Så församlade Judarne sig i deras städer, i allom Konungs Ahasveros landom, att de skulle göra anfall på dem som dem ondt ämnade; och ingen kunde stå emot dem; förty deras fruktan var kommen öfver all folk.

2. Judid tullid kokko omma liñnade sisse keige kunninga Ahaswerusse rikide sees, et nemmad piddid kät pistma nende külge, kes nende önnetust püüdsid, ja ükski ei seisnud nende wasto: sest nende hirm olli langend keige rahwa peäle.

2. Visuose karaliaus Ahasvero kraštuose susirinkę į miestus žydai pasipriešino tiems, kurie norėjo jiems pakenkti. Niekas negalėjo žydams priešintis, nes baimė apėmė juos.

2. Da versammelten sich die Juden in ihren Städten in allen Landen des Königs Ahasveros, daß sie die Hand legten an die, so ihnen übel wollten. Und niemand konnte ihnen widerstehen; denn ihre Furcht war über alle Völker gekommen.

2. Les Juifs s'assemblèrent dans leurs villes, par toutes les provinces du roi Assuérus, pour mettre la main sur ceux qui cherchaient leur perte; et nul ne put subsister devant eux, parce que la frayeur qu'on avait d'eux avait saisi tous les peuples.

2. Los Judíos se juntaron en sus ciudades en todas las provincias del rey Asuero, para meter mano sobre los que habían procurado su mal: y nadie se puso delante de ellos, porque el temor de ellos había caido sobre todos los pueblos.

2 Want de Joden vergaderden zich in hun steden, in al de landschappen van den koning Ahasveros, om de hand te slaan aan degenen, die hun verderf zochten; en niemand bestond voor hen, want hunlieder schrik was op al die volken gevallen.

2. Bo się byli zebrali Żydowie w miastach swych po wszystkich krainach króla Aswerusa, aby ściągnęli rękę na tych którzy złego ich szukali; a nikt się nie ostał przed nimi, bo był przypadł strach ich na wszystkie narody.

2. Egybegyűlének a zsidók városaikban, Ahasvérus király minden tartományában, hogy rávessék kezöket azokra, a kik [2†] vesztöket keresték, és senki sem állhatott meg előttük; mert miattok való félelem szállott minden népre.

2 собрались Иудеи в городах своих по всем областям царя Артаксеркса, чтобы наложить руку на зложелателей своих; и никто не мог устоять пред лицем их, потому чтострах пред ними напал на все народы.

2. Зібрались Юдеї в своїх містах по всїх краях царя Артаксеркса, щоб накласти руку на тих, що задумали проти них лихо; й нїхто не міг проти них стати, бо страх перед ними напав на всї народи.

3. Ja kaikki maaherrat, satraapit ja käskynhaltijat ja kuninkaan virkamiehet kannattivat juutalaisia, sillä kauhu Mordokaita kohtaan oli vallannut heidät.

3. Ja kaikki maakuntain päämiehet ja hallitsiat, ja maan vanhimmat ja kuninkaan virkamiehet ylistivät Juudalaisia; sillä Mordekain pelko tuli heidän päällensä.

3. Ja caicki maacundain päämiehet ja Förstit ja maanwanhimmat ja Cuningan wircamiehet ylistit Judalaisia: sillä Mardochain pelco tuli heidän päällens.

3 And all the rulers of the provinces and the satraps and the governors and those who did the king's business, helped the Jews, because the fear of Mordecai fell upon them.

3. And all the rulers of the provinces, and the lieutenants, and the deputies, and officers of the king, helped the Jews; because the fear of Mordecai fell upon them.

3. Og alle Øverster i Landskaberne og Statholdere og Fyrster og Kongens Embedsmænd holdt med Jøderne thi Frygt for Mardokaj var falden paa dem,

3. Och alle öfverstarna i landen, och Förstarna, och landshöfdingarna, och Konungens ämbetsmän höllo Judarna i äro; ty Mardechai fruktan kom öfver dem.

3. Ja keik rikide würstid ja üllemad würstid ja Mawallitsejad, ja kes kunninga asjad aiasid, üllendasid need Judid, sest Mordekai hirm olli nende peäle langend.

3. Karaliaus kraštų vietininkai, valdytojai, kunigaikščiai ir valdininkai padėjo žydams, nes jie bijojo Mordechajo,

3. Auch alle Obersten in den Landen und Fürsten und Landpfleger und Amtleute des Königs halfen den Juden; denn die Furcht vor Mardochai war über sie gekommen.

3. Et tous les chefs des provinces, les satrapes, les gouverneurs, et ceux qui faisaient les affaires du roi, soutenaient les Juifs, parce que la crainte qu'on avait de Mardochée les avait saisis.

3. Y todos los príncipes de las provincias, y los vireyes, y capitanes, y oficiales del rey, ensalzaban a los Judíos; porque el temor de Mardoqueo había caido sobre ellos.

3 En al de oversten der landschappen, en de stadhouders, en landvoogden, en die het werk des konings deden, verhieven de Joden; want de vreze van Mordechai was op hen gevallen.

3. A wszyscy przełożeni nad krainami, i książęta, i starostowie, i sprawcy robót królewskich, mieli w uczciwości Żydów; bo przypadł strach Mardocheuszowy na nich.

3. És a tartományok minden feje, fejedelmek, kormányzók és a király hivatalnokai magasztalták a zsidókat; [3†] mert a Márdokeustól való félelem szállott rájok.

3 И все князья в областях и сатрапы, и областеначальники, и исполнители дел царских поддерживали Иудеев, потому что напал на них страх пред Мардохеем.

3. І всї князї по країнах, і сатрапи й начальники над областями, й виконателї справ царських піддержували Юдеїв, бо напав був на них страх перед Мардохейом.

4. Sillä Mordokai oli mahtava kuninkaan palatsissa, ja hänen maineensa levisi kaikkiin maakuntiin, sillä se mies, Mordokai, tuli yhä mahtavammaksi.

4. Sillä Mordekai oli suuri kuninkaan huoneessa, ja hänen sanomansa kuului kaikkiin maakuntiin, kuinka Mordekai menestyi ja tuli suureksi.

4. Ja Mardochai oli suuri Cuningan huones ja hänen sanomans cuului caickijn maacundijn cuinga hän menestyi ja tuli suurexi.

4 For Mordecai was great in the king's house and his fame went forth throughout all the provinces, for the man Mordecai grew greater and greater.

4. For Mordecai was great in the king's house, and his fame went out throughout all the provinces: for this man Mordecai waxed greater and greater.

4. fordi Mardokaj var stor i Kongens Hus, og hans Ry gik igennem alle Landskaberne; thi Manden Mardokaj vedblev at gaa frem i Magt.

4. Förty Mardechai var myndig i Konungens hus, och hans rykte hördes i all land, huru han växte till, och vardt väldig.

4. Sest Mordekai olli suur kunninga koias ja ta olli kulus keige rikide sees: sest se mees Mordekai sai ikka suremaks.

4. kuris buvo galingas karaliaus namuose. Garsas apie jį pasiekė visus kraštus, o jo galia augo ir augo.

4. Denn Mardochai war groß im Hause des Königs, und sein Gerücht erscholl in allen Ländern, wie er zunähme und groß würde.

4. Car Mardochée était grand dans la maison du roi; et sa renommée se répandait par toutes les provinces, parce que Mardochée allait toujours grandissant.

4. Porque Mardoqueo era grande en la casa del rey, y su fama iba por todas las provincias: porque el varón Mardoqueo iba engrandeciéndose.

4 Want Mordechai was groot in het huis des konings, en zijn gerucht ging uit door alle landschappen; want die man, Mordechai, werd doorgaans groter.

4. Albowiem Mardocheusz był wielkim w domu królewskim, a sława jego rozchodziła się po wszystkich krainach, gdyż on mąż Mardocheusz postępował, i wielkim urósł.

4. Mert nagy volt Márdokeus a király házában, és híre elment minden tartományba; mert ez a férfiú, Márdokeus, emelkedett és nagyobbodott.

4 Ибо велик был Мардохей в доме у царя, и слава о нем ходила по всем областям, так как сей человек, Мардохей, поднимался выше и выше.

4. Бо великий був Мардохей в домі в царя, і слава про нього розходилась по всїх краях, бо сей чоловік, Мардохей, підоймався щораз то висше.

5. Ja juutalaiset voittivat kaikki vihollisensa lyöden miekoilla, surmaten ja tuhoten, ja tekivät vihamiehillensä, mitä tahtoivat.

5. Niin Juudalaiset löivät kaikki vihamiehensä miekalla, tappoivat ja hukuttivat heidät, ja tekivät niiden kanssa, jotka heitä vihasivat, oman tahtonsa jälkeen.

5. Nijn Judalaiset löit caicki wihamiehens miecalla tapoit ja hucutit heidän ja teit heidän cansans oman tahtons jälken.

5 And the Jews killed* all their enemies with the stroke of the sword and with slaughter and destruction and did what they would to those who hated them.

5. Thus the Jews smote all their enemies with the stroke of the sword, and slaughter, and destruction, and did what they would unto those that hated them.

5. Saa sloge Jøderne alle deres Fjender med Sværdslag og Drab og Ødelæggelse, og de gjorde efter deres Tykke imod deres Hadere.

5. Alltså slogo Judarna alla sina fiendar med svärd, dråpo och nederlade dem; och gjorde efter sin vilja på dem som dem fiender voro.

5. Ja Judid löid keik ommad waenlased mahha, moögaga mahhalües ja tappes ja hukkates, ja teggid omma wihhameestega omma mele järrele.

5. Žydai užpuolė savo priešus, sunaikino juos ir darė, ką norėjo tiems, kurie jų nekentė.

5. Also schlugen die Juden an allen ihren Feinden eine Schwertschlacht und würgten und raubten und brachten um und taten nach ihrem Willen an denen, die ihnen feind waren.

5. Les Juifs frappèrent donc tous leurs ennemis à coups d'épée; ce fut un massacre et une extermination; ils disposèrent à leur volonté de ceux qui les haïssaient.

5. E hirieron los Judíos a todos sus enemigos de plaga de espada, y de mortandad, y de perdición: e hicieron en sus enemigos a su voluntad.

5 De Joden nu sloegen op al hun vijanden, met den slag des zwaards, en der doding, en der verderving; en zij deden met hun haters naar hun welbehagen.

5. A tak pobili Żydzi wszystkich nieprzyjaciół swoich, mieczem ich mordując, i tracąc, i niszcząc, a czyniąc z tymi, co ich nienawidzieli, według upodobania swego.

5. És leverték a zsidók minden ellenségeiket fegyverrel, megölvén és megsemmisítvén azokat, és akaratok szerint cselekedének gyűlölőikkel.

5 И избивали Иудеи всех врагов своих, побивая мечом, умерщвляя иистребляя, и поступали с неприятелями своими по своей воле.

5. І вбивали Юдеї всїх ворогів своїх, витинаючи мечем, вигублюючи й викорінюючи, й чинили з ворогами своїми, що хотїли.

6. Suusanin linnassa juutalaiset tappoivat ja tuhosivat viisisataa miestä.

6. Ja susanin linnassa löivät Juudalaiset viisisataa miestä kuoliaaksi, ja hukuttivat heidät.

6. Ja Susanin linnas löit Judalaiset wijsi sata miestä cuoliaxi ja hucutit heidän.

6 And in Shushan the palace the Jews killed and destroyed five hundred men.

6. And in Shushan the palace the Jews slew and destroyed five hundred men.

6. Og i Borgen Susan ihjelsloge Jøderne og Ødelagde fem Hundrede Mænd.

6. Och i Susans stad slogo Judarna och dråpo femhundrad män.

6. Ja Susani kunninglikkus koias tapsid need Judid ja hukkasid ärra wiis sadda meest.

6. Sostinėje Sūzuose žydai nužudė ir sunaikino penkis šimtus žmonių

6. Und zu Schloß Susan erwürgten die Juden und brachten um fünfhundert Mann;

6. A Suse, la capitale, les Juifs tuèrent et firent périr cinq cents hommes.

6. Y en Susán la cabecera del reino mataron los Judíos, y destruyeron quinientos hombres.

6 En in den burg Susan hebben de Joden gedood en omgebracht vijfhonderd mannen.

6. Nawet i w Susan, mieście stołecznem, zabili i wytracili Żydzi pięć set mężów;

6. És Susán várában megölének és megsemmisítének a zsidók ötszáz férfiút.

6 В Сузах, городе престольном, умертвили Иудеи и погубили пятьсот человек;

6. В Сузах, престольному містї, вбили Юдеї й вигубили пятьсот душ, (окрім)

7. Ja Parsandatan, Dalfonin, Aspatan,

7. Vielä päälliseksi tappoivat he Parsandatan, Dalphonin, Aspatan,

7. Wielä päälisexi tapoit he Parsandathan Dalphonin Aspathan.

7 And they killed Parshandatha and Dalphon and Aspatha,

7. And Parshandatha, and Dalphon, and Aspatha,

7. Og Parsandatha og Dalfon og Aspatha,

7. Dertill slogo de Parsandatha, Dalphon, Aspatha,

7. Ja Parsandata, ja Talwoni, ja Aspata,

7. ir Paršandatą, Dalfoną, Aspatą,

7. dazu erwürgten sie Parsandatha, Dalphon, Aspatha,

7. Ils tuèrent Parshandatha, Dalphon, Aspatha,

7. Y a Parsandata, y a Delfón, y a Esfata,

7 En Parsandatha, en Dalfon, en Asfata,

7. I Parsandata, i Dalfona, i Aspata,

7. Parsandátát, Dalpont és Aspatát.

7 и Паршандафу и Далфона и Асфафу,

7. Паршандата, й Далфона, й Асфата,

8. Pooratan, Adaljan, Aridatan,

8. Poratan, Adalian, Aridatan,

8. Porathan Adalian Aridathan.

8 and Poratha and Adalia and Aridatha,

8. And Poratha, and Adalia, and Aridatha,

8. og Poratha og Adalja og Aridatha,

8. Poratha, Adalja, Aridatha,

8. Ja Porata, ja Adalja, ja Aridata,

8. Poratą, Adaliją, Aridatą,

8. Poratha, Adalja, Aridatha,

8. Poratha, Adalia, Aridatha,

8. Y a Porata, y a Adalia, y a Adriata,

8 En Poratha, en Adalia, en Aridatha,

8. I Porata, i Adalijasza, i Arydata,

8. Porátát, Adáliát és Aridátát.

8 и Порафу и Адалью и Аридафу,

8. І Пората, й Адаля, і Аридата,

9. Parmastan, Arisain, Aridain ja Vaisatan,

9. Parmastan, Arisain, Aridain, Vajesatan,

9. Parmasthan Arissain Aridain Wajesathan.

9 and Parmashta and Arisai and Aridai and Vaizatha {Vajezatha},

9. And Parmashta, and Arisai, and Aridai, and Vajezatha,

9. og Parmastha og Arisaj og Aridaj og Vajesatha,

9. Parmastha, Arisai, Aridai, Vajesatha,

9. Ja Parmasta, ja Arisai, ja Aridai, ja Wajesata,

9. Parmaštą, Arisają, Aridają ir Vaizatą­

9. Parmastha, Arisai, Aridai, Vajesatha,

9. Parmashtha, Arisaï, Aridaï et Vajézatha,

9. Y a Permesta, y a Arisai, y a Aridai, y a Vaiezata,

9 En Parmastha, en Arisai, en Aridai, en Vaizatha,

9. I Parymasta, i Arysaja, i Arydaja, i Wajzata,

9. Parmástát, Arisait, Aridait és Vajzátát.

9 и Пармашфу и Арисая и Аридая и Ваиезафу, –

9. І Пармашта, й Арисаї, і Аридаї, і Ваєзата -

10. kymmenen Haamanin, Hammedatan pojan, juutalaisten vastustajan, poikaa, he tappoivat; mutta saaliiseen he eivät käyneet käsiksi.

10. Kymmenen Hamanin poikaa, joka oli Medatanin poika, Juudalaisten vihamies; mutta ei he ruvenneet heidän saaliisensa.

10. Nämät kymmenen Hamanin poica joca oli Medathanin poica Judalaisten wihamies: mutta ei he ruwennet heidän tawaroihins.

10 the ten sons of Haman the son of Hammedatha, the Jew's enemy, but they did not lay their hand on the spoil.

10. The ten sons of Haman the son of Hammedatha, the enemy of the Jews, slew they; but on the spoil laid they not their hand.

10. ti Sønner af Haman, Ham-Medathas Søn, Jødernes Fjende sloge de ihjel; men de lagde ikke deres Haand paa Byttet.

10. De tio Hamans söner, Medatha sons, Judarnas fiendas; men vid deras ägodelar kommo de intet.

10. Judide waenlase Medata poia Amani kümme poega tapsid nemmad ärra: agga temma warra külge ei pistnud nemmad mitte om̃a kät.

10. dešimt žydų priešo Hamano, sūnaus Hamedato, sūnų, bet jų turto nelietė.

10. die zehn Söhne Hamans, des Sohne Hammedathas, des Judenfeindes. Aber an die Güter legten sie ihre Hände nicht.

10. Dix fils d'Haman, fils d'Hammédatha, l'oppresseur des Juifs; mais ils ne mirent point la main au pillage.

10. Diez hijos de Amán, hijo de Amadati, enemigo de los Judíos, mataron: mas en la presa no metieron mano.

10 De tien zonen van Haman, den zoon van Hammedatha, den vijand der Joden, doodden zij; maar zij sloegen hun handen niet aan den roof.

10. Dziesięciu synów Hamana, syna Hamedatowego, nieprzyjaciela żydowskiego, zabili; ale na łupy ich nie ściągnęli ręki swojej.

10. Tíz fiát Hámánnak, Hammedáta fiának, a zsidók ellenségének megölték; de [4†] zsákmányra nem tették rá kezöket.

10 десятерых сыновей Амана, сына Амадафа, врага Иудеев, умертвили они, а на грабеж не простерли руки своей.

10. Десятьох синів Амана, сина Амадатового, ворога Юдеїв, та до грабування не простягали рук своїх.

11. Sinä päivänä tuli Suusanin linnassa tapettujen luku kuninkaan tietoon.

11. Silloin tuli tapettuin luku Susanin linnaan, kuninkaan eteen.

11. SIlloin tuli tapettuiden lucu Susanin linnaan Cuningan eteen.

11 On that day the number of those who were slain in Shushan the palace was brought before the king.

11. On that day the number of those that were slain in Shushan the palace was brought before the king.

11. Paa den samme Dag kom de ihjelslagnes Tal i Borgen Susan for Kongen.

11. På samma tiden kom talet på de slagna i Susans stad inför Konungen.

11. Selsammal päwal tulli kunninga ette nende arro, kes Susanis kunninglikkus liñnas ärratappetud.

11. Tą pačią dieną Sūzuose nužudytųjų skaičius buvo praneštas karaliui.

11. Zu derselben Zeit kam die Zahl der Erwürgten zu Schloß Susan vor den König.

11. En ce jour-là, on rapporta au roi le nombre de ceux qui avaient été tués dans Suse, la capitale.

11. El mismo día vino la copia de los muertos en Susán la cabecera del reino, delante del rey.

11 Ten zelfden dage kwam voor den koning het getal der gedoden op den burg Susan.

11. Onegoż dnia, gdy przyniesiono liczbę pobitych w Susan, mieście królewskiem, przed króla,

11. Azon a napon megtudá a király a Susán várában megöletteknek számát.

11 В тот же день донесли царю о числе умерщвленных в Сузах, престольном городе.

11. Того ж таки дня сказано цареві про число вбитих у Сузах, престольному містї.

12. Ja kuningas sanoi kuningatar Esterille: Suusanin linnassa juutalaiset ovat tappaneet ja tuhonneet viisisataa miestä ja Haamanin kymmenen poikaa; muissa kuninkaan maakunnissa mitä lienevätkään tehneet! Mitä nyt pyydät? Se sinulle annetaan. Ja mitä vielä haluat? Se täytetään.

12. Ja kuningas sanoi kuningatar Esterille: Susanin kaupungissa ovat Juudalaiset tappaneet ja hukuttaneet viisisataa miestä ja kymmenen Hamanin poikaa: mitäs luulet heidän muissa kuninkaan maakunnissa tehneen? mitäs pyydät sinulles annettaa? ja mitäs vielä anot sinulles tehtää?

12. Ja Cuningas sanoi Drotning Estherille: Judalaiset owat tappanet wijsi sata miestä ja hucuttanet heidän Susanin linnas ja kymmenen Hamanin poica: mitäs luulet heidän muisa Cuningan maacunnis tehnen? mitäs pyydät sinulles annetta? ja mitäs wielä anot sinulles tehtä?

12 And the king said to Esther the queen, The Jews have slain and destroyed five hundred men in Shushan the palace and the ten sons of Haman. What then have they done in the rest of the king's provinces! Now what is your petition? And it will be granted you, or what is your request further? And it will be done.

12. And the king said unto Esther the queen, The Jews have slain and destroyed five hundred men in Shushan the palace, and the ten sons of Haman; what have they done in the rest of the king's provinces? now what is thy petition? and it shall be granted thee: or what is thy request further? and it shall be done.

12. Og Kongen sagde til Dronning Esther: Jøderne have ihjelslaget og ødelagt fem Hundrede Mænd og Hamans ti Sønner i Borgen Susan; hvad have de gjort i Kongens øvrige Landskaber? men hvad er din Bøn? og det skal gives dig, og hvad er ydermere din Begæring? og det skal ske.

12. Och Konungen sade till Drottningen Esther: Judarna hafva i Susans stad slagit och nederlagt femhundrad män, och de tio Hamans söner; hvad skola de göra i de andra Konungens land? Hvad bedes du, att man dig gifva skall? Och hvad begärar du mer, att man göra skall?

12. Ja kunningas ütles kunninga-emmanda Estri wasto: Susanis kunninglikkus liñnas on Judid ärratapnud ja ärrahukkanud wiissadda meest ja need kümme Amani poega; mis siis nemmad nende teiste kunninga rikide sees lewad teinud? mis sul nüüd weel pallumist,siis peab sedda sulle antama? ja mis sul weel otsimist, siis peab se sündima?

12. Karalius sakė karalienei Esterai: ‘‘Sostinėje Sūzuose žydai nužudė penkis šimtus žmonių ir dešimt Hamano sūnų. O kiek jie išžudė visuose kraštuose? Ko dar prašai? Pasakyk, ir tai bus įvykdyta’‘.

12. Und der König sprach zu der Königin Esther: Die Juden haben zu Schloß Susan fünfhundert Mann erwürgt und umgebracht und die zehn Söhne Hamans; was werden sie tun in den andern Ländern des Königs? was bittest du, daß man dir gebe? und was forderst du mehr, daß man tue?

12. Et le roi dit à la reine Esther: Dans Suse, la capitale, les Juifs ont tué et détruit cinq cents hommes, et les dix fils d'Haman; qu'auront-ils fait dans le reste des provinces du roi? Quelle est ta demande? Et elle te sera accordée. Et quelle est encore ta prière? Il y sera fait droit.

12. Y dijo el rey a la reina Ester: En Susán la cabecera del reino han muerto los Judíos y destruido quinientos hombres, y diez hijos de Amán: ¿En las otras provincias del rey qué habrán hecho? ¿Qué pues es tu petición, y darsete ha? ¿y qué es más tu demanda, y hacerse ha?

12 En de koning zeide tot de koningin Esther: Te Susan op den burg hebben de Joden gedood en omgebracht vijfhonderd mannen en de tien zonen van Haman; wat hebben zij in al de andere landschappen des konings gedaan? Wat is nu uw bede? en het zal u gegeven worden; of wat is verder uw verzoek? het zal geschieden.

12. Rzekł król do Estery królowej: W Susan, mieście stołecznem, zabili Żydzi i wytracili pięć set mężów, i dziesięć synów Hamanowych; a w innych krainach królewskich cóż uczynili? cóż jeszcze za prośba twoja? a będzieć dana; a co jeszcze za żądość twoja? a stanieć się.

12. És monda a király Eszter királynénak: Susán várában megöltek a zsidók és megsemmisítettek ötszáz férfiút és Hámán tíz fiát; a király többi tartományaiban mit cselekesznek? Mi a kivánságod? és megadatik néked. És mi még a te kérésed? és meglészen.

12 И сказал царь царице Есфири: в Сузах, городе престольном, умертвили Иудеи и погубили пятьсот человек и десятерых сыновей Амана; что же сделали они в прочих областях царя? Какое желаниетвое? и оно будет удовлетворено. И какая еще просьба твоя? она будет исполнена.

12. І сказав царь царицї Естері: В Сузах, престольному містї, вбили Юдеї й вигубили пятьсот душ; що ж вони зробили по инших країнах царевих? Яке ж твоє бажаннє? й воно буде вдоволене. І яка ще твоя просьба? вона буде здїйснена.

13. Niin Ester sanoi: Jos kuningas hyväksi näkee, sallittakoon Suusanin juutalaisten huomennakin tehdä saman lain mukaan kuin tänä päivänä. Ja ripustettakoon Haamanin kymmenen poikaa hirsipuuhun.

13. Ester sanoi: jos kuninkaalle kelpaa, niin antakoon Juudalaisten myös huomenna tehdä Susanissa tämän päiväisen käskyn jälkeen; että he hirttäisivät kymmenen Hamanin poikaa puuhun.

13. Esther sanoi: jos Cuningalle kelpa nijn andacon myös Judalaisten huomena tehdä Susanis tämän päiwäisen käskyn jälken että he hirtäisit kymmenen Hamanin poica puuhun.

13 Then Esther said, If it please the king, let it be granted to the Jews who are in Shushan to do tomorrow also according to this day's decree and let Haman's ten sons be hanged upon the gallows.

13. Then said Esther, If it please the king, let it be granted to the Jews which are in Shushan to do to morrow also according unto this day's decree, and let Haman's ten sons be hanged upon the gallows.

13. Og Esther sagde: Dersom det synes Kongen godt, da lad der ogsaa i Morgen gives Jøderne, som ere i Susan, Tilladelse til at gøre efter denne Dags Lov og at hænge Hamans ti Sønner paa Træet.

13. Esther sade: Om Konungenom täcktes, så låte han ock i morgon Judarna göra i Susan efter det bud, som i dag varit hafver, att de måga hänga de tio Hamans söner i galga.

13. Ja Ester ütles: Kui se kunninga melest hea on, siis antago ka homme lubba Judidele mis Susanis, sel wisil kui tänna tehha: et nemmad need kümme Amani poega pu külge powad.

13. Estera atsakė: ‘‘Jei karaliui patiktų, tebūna žydams leista Sūzuose ir rytoj elgtis pagal šios dienos įsakymą, o dešimt Hamano sūnų tebūna pakabinti kartuvėse’‘.

13. Esther sprach: Gefällt's dem König, so lasse er auch morgen die Juden tun nach dem heutigen Gebot, und die zehn Söhne Hamans soll man an den Baum hängen.

13. Esther répondit: Si le roi le trouve bon, qu'il soit permis demain encore, aux Juifs qui sont à Suse, de faire selon l'édit d'aujourd'hui, et qu'on pende au gibet les dix fils d'Haman.

13. Y respondió Ester: Si place al rey, concédase también mañana a los Judíos en Susán, que hagan conforme a la ley de hoy; y que cuelguen en la horca a los diez hijos de Amán.

13 Toen zeide Esther: Dunkt het den koning goed, men late ook morgen den Joden, die te Susan zijn, toe, te doen naar het gebod van heden; en men hange de tien zonen van Haman aan de galg.

13. I rzekła Ester: Jeźli się królowi podoba, niech będzie pozwolono i jutro Żydom, którzy są w Susan, aby uczynili według wyroku dzisiejszego, a dziesięć synów Hamanowych aby zawiesili na szubienicy.

13. És monda Eszter: Ha a királynak tetszik, engedje meg holnap is a zsidóknak, a kik Susánban laknak, hogy cselekedjenek a mai parancsolat szerint, és Hámán tíz fiát [5†] akaszszák fel a fára.

13 И сказала Есфирь: если царю благоугодно, то пусть бы позволено было Иудеям, которые в Сузах, делать то же и завтра, что сегодня, и десятерых сыновей Амановых пусть бы повесили на дереве.

13. І сказала Естер: Коли цареві до вподоби, то нехай би було дозволено Юдеям, що в Сузах, робити те ж саме й завтра, що сьогоднї, та й нехай би й десятьох синів Аманових повісили на дереві.

14. Kuningas käski tehdä niin. Ja siitä annettiin laki Suusanissa. Ja Haamanin kymmenen poikaa ripustettiin.

14. Ja kuningas käski niin tehdä: ja se käsky lyötiin Susanissa ylös; ja kymmenen Hamanin poikaa hirtettiin.

14. Ja Cuningas käski nijn tehdä ja se käsky lyötin Susanis ylös ja kymmenen Hamanin poica hirtettin.

14 And the king commanded it so to be done. And a decree was given out in Shushan and they hanged Haman's ten sons.

14. And the king commanded it so to be done: and the decree was given at Shushan; and they hanged Haman's ten sons.

14. Og Kongen befalede at gøre saa, og der blev givet en Lov i Susan, og de hængte Hamans ti Sønner.

14. Och Konungen befallde att göra så; och budet vardt i Susan uppslaget, och de tio Hamans söner vordo hängde.

14. Ja kunningas ütles, et nenda piddi tehtama, ja käsk anti Susanis; ja nemmad posid need kümme Amani poega ülles.

14. Karalius įsakė, kad tai būtų padaryta ir paskelbta Sūzuose; ir jie pakorė Hamano sūnus.

14. Und der König hieß also tun. Und das Gebot ward zu Susan angeschlagen, und die zehn Söhne Haman wurden gehängt.

14. Et le roi commanda que cela fût ainsi fait; l'édit en fut publié dans Suse, et on pendit les dix fils d'Haman.

14. Y mandó el rey que se hiciese así: y fué dada ley en Susán: y colgaron a los diez hijos de Amán.

14 Toen zeide de koning, dat men alzo doen zou; en er werd een gebod gegeven te Susan, en men hing de tien zonen van Haman op.

14. I rozkazał król, aby tak było. A tak przybity był wyrok w Susan, i powieszono dziesięć synów Hamanowych.

14. És szóla a király, hogy úgy tegyenek. És kiadaték a parancs Susánban, és Hámán tíz fiát felakasztották.

14 И приказал царь сделать так; и дан на это указ в Сузах, и десятерых сыновей Амановых повесили.

14. І повелїв царь так зробити; й дано наказ в Сузах, і десятьох синів Аманових повішено.

15. Ja Suusanin juutalaiset kokoontuivat myös adar-kuun neljäntenätoista päivänä ja tappoivat Suusanissa kolmesataa miestä; mutta saaliiseen he eivät käyneet käsiksi.

15. Ja Juudalaiset, jotka Susanissa olivat, kokoontuivat neljäntenä päivänä toistakymmentä Adar kuuta, ja tappoivat kolmesataa miestä Susanissa; mutta heidän saaliisensa ei he ruvenneet.

15. Ja Judalaiset cocoisit idzens Susanis neljändenätoistakymmendenä päiwänä Adar Cuusta ja tapoit colme sata miestä Susanis: mutta heidän tawaroihins ei he ruwennet.

15 And the Jews who were in Shushan gathered themselves together on the fourteenth day also of the month Adar and killed three hundred men in Shushan, but they did not lay their hand on the spoil.

15. For the Jews that were in Shushan gathered themselves together on the fourteenth day also of the month Adar, and slew three hundred men at Shushan; but on the prey they laid not their hand.

15. Og Jøderne, som vare i Susan, samledes ogsaa paa den fjortende Dag i Adar Maaned og ihjelsloge i Susan tre Hundrede Mænd; men de lagde ikke deres Haand paa Byttet.

15. Och Judarna församlade sig i Susan på fjortonde dagen i den månaden Adar, och slogo ihjäl i Susan trehundrad män; men vid deras ägodelar kommo de intet.

15. Ja need Judid, kes Susanis, tullid ka neljateistkümnemal Adari ku päwal, ja tapsid Susanis ärra kolmsadda meest: agga nende warra külge ei pistnud nemmad mitte omma kät.

15. Sūzų žydai susirinko adaro mėnesio keturioliktą dieną ir nužudė tris šimtus žmonių, bet jų turto jie nelietė.

15. Und die Juden zu Susan versammelten sich auch am vierzehnten Tage des Monats Adar und erwürgten zu Susan dreihundert Mann; aber an ihre Güter legten sie ihre Hände nicht.

15. Les Juifs qui étaient à Suse, s'assemblèrent donc encore au quatorzième jour du mois d'Adar, et ils tuèrent à Suse trois cents hommes; mais ils ne mirent point la main au pillage.

15. Y juntáronse los Judíos que estaban en Susán también a los catorce del mes de Adar, y mataron en Susán a trescientos hombres; mas en la presa no metieron su mano.

15 En de Joden, die te Susan waren, vergaderden ook op den veertienden dag der maand Adar, en zij doodden te Susan driehonderd mannen; maar zij sloegen hun hand niet aan den roof.

15. A zgromadziwszy się Żydowie, którzy byli w Susan, i dnia czternastego miesiąca Adar, zabili w Susan trzysta mężów; wszakże na łupy ich nie ściągnęli ręki swojej.

15. És összegyűltek a zsidók, a kik Susánban valának, Adár havának tizennegyedik napján is, és megölének Susánban háromszáz férfiút; de zsákmányra nem tették rá kezöket.

15 И собрались Иудеи, которые в Сузах, также и в четырнадцатый день месяца Адара и умертвили в Сузах триста человек, а на грабеж не простерли руки своей.

15. І зібрались Юдеї, що в Сузах, так само й чотирнайцятого дня місяця Адара й вбили в Сузах триста чоловіка, до грабіжі ж не простягали рук своїх.

16. Myös muut juutalaiset, jotka olivat kuninkaan maakunnissa, olivat kokoontuneet puolustamaan henkeänsä ja päässeet rauhaan vihollisistansa, tapettuaan vihamiehiään seitsemänkymmentäviisi tuhatta — käymättä käsiksi saaliiseen —

16. Mutta muut Juudalaiset kuninkaan maakunnissa tulivat kokoon ja varjelivat henkeänsä, saadaksensa lepoa vihollisiltansa, ja tappoivat vihollisiansa viisikahdeksattakymmentä tuhatta, mutta ei he ruvenneet saaliisen.

16. MUtta muut Judalaiset Cuningan maacunnis tulit cocon ja warjelit hengens saadaxens lepo wiholisildans ja tapoit wiholisistans wijsicahdexattakymmendä tuhatta mutta ei he sattunet tawaroihin.

16 And the other Jews who were in the king's provinces gathered themselves together and stood for their lives and had rest from their enemies and killed seventy-five thousand of those who hated them. But they did not lay their hand on the spoil.

16. But the other Jews that were in the king's provinces gathered themselves together, and stood for their lives, and had rest from their enemies, and slew of their foes seventy and five thousand, but they laid not their hands on the prey,

16. Men de øvrige Jøder, som vare i Kongens Landskaber, samledes og værgede for deres Liv og fik Ro for deres Fjender og ihjelsloge af deres Fjender fem og halvfj erdsindstyve Tusinde; men de lagde ikke deres Haand paa Byttet.

16. Men de andre Judar i Konungens landom kommo tillsamman, och stodo för sitt lif, att de måtte göra sig rolighet för sina fiendar, och slogo sina fiendar fem och sjutio tusend; men vid deras ägodelar kommo de intet.

16. Ja need teised Judid, kes kunninga rikide sees, tullid kokko ja seisid omma hinge eest, ja said hingada omma waenlaste eest, kui nemmad said tapnud ommad wihkajad wiis kahheksatkümmend tuhhat: agga nende warra külge ei pistnud nemmad mitte omma kät.

16. Kituose karaliaus kraštuose žydai susirinkę irgi gynė savo gyvybes nuo priešų. Jie nužudė septyniasdešimt penkis tūkstančius savo persekiotojų, bet nelietė jų turto.

16. Aber die andern Juden in den Ländern des Königs kamen zusammen und standen für ihr Leben, daß sie Ruhe schafften vor ihren Feinden, und erwürgten ihrer Feinde fünfundsiebzigtausend; aber an ihre Güter legten sie ihre Hände nicht.

16. Le reste des Juifs, qui étaient dans les provinces du roi, s'assemblèrent et se mirent en défense pour leur vie; et ils eurent du repos de leurs ennemis, et tuèrent soixante et quinze mille de ceux qui les haïssaient; mais ils ne mirent point la main au pillage.

16. Y los otros Judíos que estaban en las provincias del rey se juntaron también, y se pusieron en defensa de su vida, y tuvieron reposo de sus enemigos, y mataron de sus enemigos setenta y cinco mil; mas en la presa no metieron su mano.

16 De overige Joden nu, die in de landschappen des konings waren, vergaderden, opdat zij stonden voor hun leven, en rust hadden van hun vijanden, en zij doodden onder hun haters vijf en zeventig duizend; maar zij sloegen hun hand niet aan den roof.

16. Inni także Żydzi, którzy byli w krainach królewskich, i zebrawszy się zastawiali się za dusze swe; a póty mieli pokój od nieprzyjaciół swych. Bo zabili nieprzyjaciół swoich siedmdziesiąt i pięć tysięcy; wszakże na łupy ich nie ściągnęli ręki swo jej.

16. És a többi zsidók is, a kik a király tartományaiban voltak, összegyűlének és feltámadtak életökért, és békében maradtak ellenségeiktől; megölének pedig gyűlölőikből hetvenötezeret; de zsákmányra [6†] nem tették rá kezöket.

16 И прочие Иудеи, находившиеся в царских областях, собрались, чтобы стать на защиту жизни своей и быть покойными от врагов своих, и умертвили из неприятелей своих семьдесят пять тысяч, а на грабеж не простерли руки своей.

16. Та й инші Юдеї, що знаходились в царських країнах, позбірались, щоб стати до оборони свого життя й забезпечити себе від ворогів своїх, і повбивали споміж ворогів своїх сїмдесять пять тисяч; до їх же добра не простягли руки своєї.

17. adar-kuun kolmantenatoista päivänä; ja he lepäsivät sen kuun neljännentoista päivän viettäen sen pito- ja ilopäivänä.

17. (Se tapahtui) kolmantenatoistakymmenentenä päivänä Adar kuuta. Ja he lepäsivät neljäntenätoistakymmenentenä päivänä sitä kuuta; sen he tekivät pito- ja ilopäiväksi.

17. Se tapahdui colmandenatoistakymmendenä päiwänä Adar Cuusta ja he lewäisit neljändenätoistakymmendenä päiwänä sijtä Cuusta. Sen he teit ilon ja pidon päiwäxi.

17 (This was done) on the thirteenth day of the month Adar. And on the fourteenth day of the same they rested and made it a day of feasting and gladness.

17. On the thirteenth day of the month Adar; and on the fourteenth day of the same rested they, and made it a day of feasting and gladness.

17. Dette skete paa den trettende Dag i Adar Maaned, og de hvilede paa den fjortende i den og gjorde den til Gæstebuds- og Glædesdag.

17. Detta skedde på trettonde dagen i den månaden Adar; och på fjortonde dagen i samma månadenom höllo de hvilo; den gjorde de sig till en vällusts och fröjds dag.

17. Kolmeteistkümnemal Adari ku päwal sündis se assi, ja selle ku neljateistkümnemal päwal hingasid nemmad, ja teggid sedda jodo- ja römo-päwaks.

17. Tai įvyko adaro mėnesio tryliktą dieną. Keturioliktą dieną jie ilsėjosi, puotavo ir šventė džiaugsmo šventę.

17. Das geschah am dreizehnten Tage des Monats Adar, und sie ruhten am vierzehnten Tage desselben Monats; den machte man zum Tage des Wohllebens und der Freude.

17. C'était le treizième jour du mois d'Adar; le quatorzième, ils se reposèrent, et en firent un jour de festin et de joie.

17. A los trece dias del mes de Adar; y reposaron a los catorce dias del mismo, e hicieron aquel día día de banquete y de alegría.

17 Dit geschiedde op den dertienden dag der maand Adar; en op den veertienden derzelve rustten zij, en zij maakten denzelven een dag der maaltijden en der vreugde.

17. Poczęli dnia trzynastego miesiąca Adar, a przestali dnia czternastego tegoż miesiąca, a sprawowali tegoż dnia uczty i wesela.

17. Történt ez az Adár hónapjának tizenharmadik napján, és megnyugovának a tizennegyedik napon, és tették azt vigalom és öröm napjává.

17 Это было в тринадцатый день месяца Адара; а в четырнадцатый день сего же месяцаони успокоились и сделали его днем пиршества и веселья.

17. Се було тринайцятого дня місяця Адара; а на чотирнайцятий день сього ж місяця вони втихомирились і зробили його днем бенкетування та веселощів.

18. Mutta Suusanin juutalaiset olivat kokoontuneet sen kuun kolmantenatoista ja neljäntenätoista päivänä, ja he lepäsivät sen kuun viidennentoista päivän viettäen sen pito- ja ilopäivänä.

18. Mutta Juudalaiset, jotka Susanissa olivat, tulivat kokoon kolmantenatoistakymmenentenä ja neljäntenätoistakymmenentenä päivänä, ja lepäsivät viidentenätoistakymmenentenä päivänä; ja tekivät sen päivän pito- ja ilopäiväksi.

18. Mutta Judalaiset cuin Susanis olit tulit cocon colmandenatoistakymmendenä ja neljändenätoistakymmendenä päiwänä ja lewäisit wijdendenätoistakymmendenä päiwänä ja teit sen päiwän pidon ja ilon päiwäxi.

18 But the Jews who were in Shushan assembled together on the thirteenth (day) of it and on the fourteenth of it and on the fifteenth (day) of the same they rested and made it a day of feasting and gladness.

18. But the Jews that were at Shushan assembled together on the thirteenth day thereof, and on the fourteenth thereof; and on the fifteenth day of the same they rested, and made it a day of feasting and gladness.

18. Men Jøderne, som vare i Susan, samledes paa den trettende i den og paa den fjortende i den; og de hvilede paa den femtende i den, og den gjorde de til Gæstebuds- og til Glædesdag.

18. Men de Judar i Susan voro tillsammankomne, både på trettonde och fjortonde dagen, och höllo hvilo på femtonde dagen; och den dagen gjorde man till en vällusts och glädjes dag.

18. Agga need Judid, mis Susanis, tullid kokko selle ku kolmeteistkümnemal ja neljateistkümnemal päwal, ja selle ku wieteistkümnemal päwal hingasid nemmad ja teggid sedda jodo- ja römo-päwaks.

18. Sūzų žydai buvo susirinkę tryliktą ir keturioliktą dieną, o penkioliktą dieną jie ilsėjosi, puotavo ir šventė džiaugsmo šventę;

18. Aber die Juden zu Susan waren zusammengekommen am dreizehnten und am vierzehnten Tage und ruhten am fünfzehnten Tag; und den Tag machte man zum Tage des Wohllebens und der Freude.

18. Mais les Juifs qui étaient à Suse, s'assemblèrent le treizième jour et le quatorzième jour du même mois; ils se reposèrent le quinzième, et en firent un jour de festin et de joie.

18. Mas los Judíos que estaban en Susán se juntaron a los trece del mismo, y a los catorce del mismo; y a los quince del mismo reposaron, e hicieron aquel día día de banquete y de alegría.

18 En de Joden, die te Susan waren, vergaderden op den dertienden derzelve, en op den veertienden derzelve; en zij rustten op den vijftienden derzelve, en zij maakten denzelven een dag der maaltijden en der vreugde.

18. Ale Żydzi, którzy byli w Susan, zebrali się dnia trzynastego i czternastego tegoż miesiąca; a odpoczęli piętnastego dnia tegoż miesiąca, i sprawowali dnia onego uczty i wesela.

18. De a zsidók, a kik Susánban valának, egybegyűlének azon hónap tizenharmadik és tizennegyedik napján, és megnyugovának azon hónap tizenötödik napján, és azt tették [7†] vigalom és öröm napjává.

18 Иудеи же, которые в Сузах, собирались в тринадцатый день его и в четырнадцатый день его, а в пятнадцатый день его успокоились и сделали его днем пиршества и веселья.

18. А Юдеї, що в Сузах, збірались тринайцятого дня його й чотирнайцятого дня його, та аж на пятнайцятий день його втихомирились і зробили його днем бенкетування та веселощів.

19. Sentähden maaseudun juutalaiset, jotka asuvat maaseutukaupungeissa, viettävät adar-kuun neljännentoista päivän ilo-, pito- ja juhlapäivänä ja lähettävät toisilleen maistiaisia.

19. Sentähden Juudalaiset, jotka asuivat maakylissä ja vähissä kaupungeissa, tekivät neljännentoistakymmenennen päivän Adar kuuta ilo- ja pitopäiväksi, ja lähettivät lahjoja toinen toisellensa.

19. Sentähden Judalaiset jotca asuit wähis Caupungeis ja maan kylis teit sen neljännentoistakymmenennen päiwän Adar Cuusta pidon ja ilon päiwäxi ja lähetit lahjoja toinen toisellens.

19 Therefore the Jews of the villages, who dwell in the un-walled towns, make the fourteenth day of the month Adar (a day of) gladness and feasting and a good day and of sending portions one to another.

19. Therefore the Jews of the villages, that dwelt in the unwalled towns, made the fourteenth day of the month Adar a day of gladness and feasting, and a good day, and of sending portions one to another.

19. Derfor gjorde Jøderne paa Landet, de, som boede i de ubefæstede Stæder, den fjortende Dag i Adar Maaned til Gæstebuds og Glædes- og Lystighedsdag og til en, paa hvilken den ene sender den anden Gaver.

19. Derföre gjorde de Judar, som på bygdene och i småstäderna bodde, den fjortonde dagen i den månaden Adar till en vällusts och glädjes dag, och sände den ene dem andra skänker.

19. Sepärrast seädsid need Judid, kes ma-mehhed ollid, kes Ma-liñnade sees ellasid, selle Adari ku neljateistkümnema päwa ennestele römuks ja joduks ja heaks päwaks, ja läkkitasid teine teisele roga.

19. žydai, gyvenantys neapmūrytuose miestuose bei kaimuose, džiaugsmo ir puotos šventei pasirinko keturioliktą adaro mėnesio dieną; tą dieną jie siuntinėjo vieni kitiems dovanas ir valgius.

19. Darum machten die Juden, die auf den Dörfern und Flecken wohnten, den vierzehnten Tag des Monats Adar zum Tag des Wohllebens und der Freude, und sandte einer dem andern Geschenke.

19. C'est pourquoi, les Juifs de la campagne, qui habitent dans les villes qui ne sont point fermées de murailles, font du quatorzième jour du mois d'Adar un jour de joie, de festin, un jour de fête, où l'on s'envoie des présents l'un à l'autre.

19. Por tanto los Judíos aldeanos que habitan en las villas sin muro hacen a los catorce del mes de Adar el día de alegría y de banquete, y buen día, y de enviar partes cada uno a su vecino.

19 Daarom maakten de Joden van de dorpen, die in de dorpsteden woonden, den veertienden dag der maand Adar ter vreugde en maaltijden, en een vrolijken dag, en der zending van delen aan elkander.

19. Przetoż Żydzi mieszkający po wsiach, i po miasteczkach niemurowanych, obchodzą dzieó czternasty miesiąca Adar z weselem, i z ucztami i z dobrą myślą, posyłając upominki jeden drugiemu.

19. Azért a vidéki zsidók, a kik kerítetlen falvakban laktak, Adár hónapjának tizennegyedik napját tették öröm és vigalom napjává és ünneppé, a melyen ajándékokat [8†] küldözgetnek egymásnak.

19 Поэтому Иудеи сельские, живущие в селениях открытых, проводятчетырнадцатый день месяца Адара в веселье и пиршестве, как день праздничный, посылая подарки друг ко другу.

19. З тієї причини Юдеї сілські, що живуть по селах та присїлках, проводять чотирнайцятий день місяця Адара в веселощах та в бенкетуваннї, як день празниковий, посилаючи подарунки один одному.

20. Ja Mordokai pani kirjaan nämä tapaukset. Ja hän lähetti kirjeet kaikille juutalaisille kuningas Ahasveroksen kaikkiin maakuntiin, lähellä ja kaukana oleville,

20. Ja Mordekai kirjoitti nämät teot, ja lähetti kirjat kaikille Juudalaisille, jotka olivat kaikissa kuningas Ahasveruksen maakunnissa, sekä lähes että kauvas,

20. JA Mardochai kirjoitti caicki nämät tegot ja lähetti kirjat caikille Judalaisille jotca olit caikis Cuningas Ahasweruxen maacunnis sekä lähes että cauwas.

20 And Mordecai wrote these things and sent letters to all the Jews who were in all the provinces of the king Ahasuerus, both near and far,

20. And Mordecai wrote these things, and sent letters unto all the Jews that were in all the provinces of the king Ahasuerus, both nigh and far,

20. Og Mardokaj skrev disse Ting og sendte Breve til alle Jøderne, som vare i alle Kong Ahasverus's Landskaber, dem, som vare nær, og dem, som vare langt borte,

20. Och Mardechai skref allt detta som skedt var, och sände brefven till alla Judar, som voro uti all Konung Ahasveros land, både när och fjerran;

20. Ja Mordekai kirjotas need asjad ülles ja läkkitas ramatud keige Judide kätte, kes keige kunninga Ahaswerusse rikide sees, kes liggilähhidel ja kaugel ollid.

20. Mordechajas visa tai surašė ir laiškus žydams išsiuntinėjo visoje karaliaus Ahasvero karalystėje, arti ir toli.

20. Und Mardochai schrieb diese Geschichten auf und sandte Briefe an alle Juden, die in den Landen des Königs Ahasveros waren, nahen und fernen,

20. Mardochée écrivit ces choses, et envoya des lettres à tous les Juifs qui étaient dans toutes les provinces du roi Assuérus, au près et au loin,

20. Y escribió Mardoqueo estas cosas, y envió cartas a todos los Judíos que estaban en todas las provincias del rey Asuero, cercanos y de léjos,

20 En Mordechai beschreef deze geschiedenissen; en hij zond brieven aan al de Joden, die in al de landschappen van den koning Ahasveros waren, dien, die nabij, en dien, die verre waren,

20. Bo pisał Mardocheusz o tem, i rozesłał listy do wszystkich Żydów, którzy byli po wszystkich krainach króla Aswerusa, do bliskich i do dalekich.

20. És megírá Márdokeus e dolgokat, és leveleket külde minden zsidónak, a ki Ahasvérus király minden tartományában, közel és távol, vala.

20 И описал Мардохей эти происшествия и послал письма ко всем Иудеям, которые в областях царя Артаксеркса, к близким и к дальним,

20. І списав Мардохей сї подїї й порозсилав письма до всїх Юдеїв, що в областях царя Артаксеркса, до близьких і до далеких,

21. säätäen heille, että heidän oli vietettävä adar-kuun neljättätoista päivää ja saman kuun viidettätoista päivää joka vuosi,

21. Ja asetti heille, että he pitäisivät joka vuosi neljännentoistakymmenennen ja viidennentoistakymmenennen päivän Adar kuuta,

21. Että he ottaisit wastan ja pidäisit jocawuosi sen neljändenätoistakymmendenä ja wijdendenätoistakymmendenä Adar Cuusta.

21 to enjoin them that they should keep the fourteenth day of the month Adar and the fifteenth day of the same, yearly,

21. To stablish this among them, that they should keep the fourteenth day of the month Adar, and the fifteenth day of the same, yearly,

21. om at fastsætte for dem, at de skulde gøre den fjortende Dag i Adar Maaned og den femtende Dag i den, Aar for Aar,

21. Att de skulle vedertaga och hålla den fjortonde och femtonde dagen i den månadenom Adar, hvart år;

21. Ja kinnitas neile, et nemmad Adari ku neljateistkümnema päwa ja selle ku wieteistkümnema päwa piddid igga aastas piddama:

21. Jis ragino žydus kiekvienais metais švęsti adaro mėnesio keturioliktą ir penkioliktą dienas,

21. daß sie annähmen und hielten den vierzehnten und fünfzehnten Tag des Monats Adar jährlich,

21. Leur ordonnant de célébrer chaque année le quatorzième jour et le quinzième du mois d'Adar,

21. Constituyéndoles que hiciesen el día catorceno del mes de Adar, y el quinceno del mismo cada un año,

21 Om over hen te bevestigen, dat zij zouden onderhouden den veertienden dag der maand Adar, en den vijftienden dag derzelve, in alle en in ieder jaar;

21. Stanowiąc im, aby obchodzili dzieó czternasty miesiąca Adar, i dzieó piętnasty tegoż miesiąca na każdy rok,

21. Meghagyva nékik, hogy tartsák meg az Adár hónapnak tizennegyedik napját és annak tizenötödik napját évről-évre,

21 о том , чтобы они установили каждогодно празднование у себя четырнадцатого дня месяца Адара и пятнадцатого дня его,

21. Про те, щоб вони завели в себе щорочнє сьвяткуваннє чотирнайцятого дня місяця Адара й пятнайцятого дня його,

22. koska juutalaiset niinä päivinä olivat päässeet rauhaan vihollisistansa ja heille siinä kuussa murhe oli kääntynyt iloksi ja suru juhlaksi — että heidän oli vietettävä ne päivät pito- ja ilopäivinä ja lähetettävä toisilleen maistiaisia ja köyhille lahjoja.

22. Niiden päiväin jälkeen, joina Juudalaiset olivat tulleet lepoon vihollistensa edestä, ja sen kuukauden, jona heidän surunsa on iloksi kääntynyt ja heidän murheensa hyviksi päiviksi: että he ne pitäisivät pito- ja ilopäivinä, ja lähettäisivät lahjoja toinen toisellensa, ja jakaisivat vaivaisille.

22. Nijnä päiwinä joina Judalaiset olit tullet lepoon wiholistens edest ja sinä Cuucautena jona heidän suruns on iloxi käändynyt ja heidän murhens hywixi päiwixi että he ne pidäisit ilo ja pitopäiwinä ja lähetäisit lahjoja toinen toisellens ja jacaisit waiwaisille.

22 as the days in which the Jews had rest from their enemies. And the month which was turned to them from sorrow to gladness and from mourning into a good day, that they should make them days of feasting and gladness and of sending portions one to another and gifts to the poor.

22. As the days wherein the Jews rested from their enemies, and the month which was turned unto them from sorrow to joy, and from mourning into a good day: that they should make them days of feasting and joy, and of sending portions one to another, and gifts to the poor.

22. som de Dage, paa hvilkc Jøderne havde faaet Ro for deres Fjender, og den Maaned, som var bleven vendt for dem fra Bedrøvelse til Glæde og fra Sorg til Lystighedsdag: - At de skulde gøre samme til Gæstebuds- og Glædesdage, og at den ene skulde sende den anden Foræringer og Gaver til de fattige.

22. Efter de dagar, i hvilka Judarna till ro komne voro för sina fiendar, och efter den månaden, i hvilkom deras sorg och glädje, och deras gråt i vällust vänd vardt; att de skulle dem hålla för vällusts och glädjes dagar, och sända den ene dem andra skänker, och dela med de fattiga.

22. Neid päiwi möda, kui Judid ollid sanud hingada omma waenlaste eest, ja sedda kuud möda, kui nende kurbdus jälle römuks ja leinaminne heaks päwaks olli pöördud: et nemmad neid jodo ja römo-päwaks piddid piddama ja läkkitama teine teisele roga ja waestele andid.

22. kaip žydų išlaisvinimo iš jų priešų dienas, nes jų liūdesys virto džiaugsmu, dejonės­džiūgavimu. Tomis dienomis jie turėtų džiaugtis, puotauti, dalintis maistu ir beturčiams siųsti dovanų.

22. nach den Tagen, darin die Juden zur Ruhe gekommen waren von ihren Feinden und nach dem Monat, darin ihre Schmerzen in Freude und ihr Leid in gute Tage verkehrt war; daß sie dieselben halten sollten als Tage des Wohllebens und der Freude und einer dem andern Geschenke schicken und den Armen mitteilen.

22. Comme les jours où les Juifs avaient eu du repos de leurs ennemis, et le mois où leur détresse fut changée en joie, et leur deuil en jour de fête, et d'en faire des jours de festin et de joie où l'on s'envoie des présents l'un à l'autre, et où l'on fait des dons aux pauvres.

22. Por aquellos dias en que los Judíos tuvieron reposo de sus enemigos: y aquel mes que les fué tornado de tristeza en alegría, y de luto en día bueno; que los hiciesen dias de banquete y de gozo, y de enviar partes cada uno a su vecino, y dádivas a los pobres.

22 Naar de dagen, in dewelke de Joden tot rust gekomen waren van hun vijanden, en de maand, die hun veranderd was van droefenis in blijdschap, en van rouw in een vrolijken dag; dat zij dezelve dagen maken zouden tot dagen der maaltijden, en der vreugde, en der zending van delen aan elkander, en der gaven aan de armen.

22. Według onych dni, w których odpoczęli Żydzi od nieprzyjaciół swoich, a miesiąca tego, który się im był obrócił z smutku w wesele, a z płaczu w dzieó radości; aby obchodzili one dni z ucztami i z weselem, jeden drugiemu upominki, a ubogim dary po syłając.

22. Mint olyan napokat, a melyeken megnyugovának a zsidók ellenségeiktől, és mint olyan hónapot, a melyben keserűségök örömre és siralmuk ünnepre fordult; hogy tartsák meg azokat vigalom és öröm napjaiul, és küldjenek adjándékot [9†] egymásnak és adományokat a szegényeknek.

22 как таких дней, в которые Иудеи сделались покойны от врагов своих, и как такого месяца, в который превратилась у них печаль в радость, и сетование –в день праздничный, – чтобы сделали их днями пиршества и веселья, посылая подарки друг другу и подаяния бедным.

22. Яко таких днїв, в яких Юдеї стали безпечними від ворогів своїх, і як такого місяця, в якому їх смуток обернувся в радість, а сумуваннє - на день сьвяточний, - щоб зробили їх днями угощування та веселощів, посилаючи один до одного подарунки та милостиню вбогим.

23. Ja juutalaiset ottivat pysyväksi tavaksi, mitä jo olivat alkaneet tehdä ja mitä Mordokai oli heille kirjoittanut.

23. Ja Juudalaiset ottivat vastaan tehdäksensä sen, minkä he ennen olivat ruvenneet, ja Mordekai heidän tykönsä kirjoitti.

23. Ja Judalaiset otit wastan sen cuin he ennen olit ruwennet tekemän ja cuin Mardochai heidän tygöns kirjoitti.

23 And the Jews undertook to do as they had begun and as Mordecai had written to them,

23. And the Jews undertook to do as they had begun, and as Mordecai had written unto them;

23. Og Jøderne vedtoge at gøre det, som de havde begyndt, og som Mardokaj havde skrevet dem til.

23. Och Judarna togo dervid, och gjorde som de begynt hade, och det Mardechai till dem skref;

23. Ja Judid wötsid piddada, mis nemmad ollid hakkanud teggema, ja mis Mordekai nende kätte olli kirjotand.

23. Žydai pradėjo taip daryti, kaip Mordechajas buvo jiems nurodęs.

23. Und die Juden nahmen's an, was sie angefangen hatten zu tun und was Mardochai an sie schrieb:

23. Les Juifs adoptèrent donc ce qu'ils avaient commencé de faire, et ce que leur avait écrit Mardochée.

23. Y los Judíos aceptaron, y comenzaron a hacer lo que Mardoqueo les escribió.

23 En de Joden namen aan te doen, wat zij begonnen hadden, en dat Mordechai aan hen geschreven had.

23. I przyjęli to wszyscy Żydzi, że co zaczęli, czynić będą, i co pisał Mardocheusz do nich;

23. És felfogadák a zsidók, [10†] hogy megcselekszik, a mit kezdettek és a mit Márdokeus íra nékik.

23 И приняли Иудеи то, что уже сами начали делать, и о чем Мардохейнаписал к ним,

23. І прийняли Юдеї те, що вже сами почали чинити, й про що Мардохей написав до них,

24. Koska agagilainen Haaman, Hammedatan poika, kaikkien juutalaisten vastustaja, oli punonut juonen juutalaisia vastaan tuhotakseen heidät ja oli heittänyt puur'in, se on arvan, hävittääkseen ja tuhotakseen heidät,

24. Sillä Haman Medatan Agagilaisen poika, kaikkein Juudalaisten vihollinen, oli ajatellut hukuttaa kaikkia Juudalaisia, ja antoi heittää Pur, se on arpaa, murentaaksensa ja hukuttaaksensa heitä.

24. Millä tawalla Haman Medathan Agagilaisen poica caickein Judalaisten wiholinen oli ajatellut hucutta caickia Judalaisia ja andoi heittä arpa murendaxens ja hucuttaxens heitä.

24 because Haman the son of Hammedatha, the Agagite, the enemy of all the Jews, had plotted against the Jews to destroy them and had cast Pur, that is the lot, to consume them and to destroy them.

24. Because Haman the son of Hammedatha, the Agagite, the enemy of all the Jews, had devised against the Jews to destroy them, and had cast Pur, that is, the lot, to consume them, and to destroy them;

24. Thi Haman, Ham-Medathas Søn, Agagiten, alle Jøders Fjende, havde optænkt et Anslag imod Jøderne om at udrydde dem og havde ladet kaste Pur, det er Lod, for at Ødelægge og udrydde dem.

24. Huruledes Haman, Medatha son, den Agagiten, alla Judars fiende, hade i sinnet att förgöra alla Judar, och låta kasta lott, till att förskräcka och förgöra dem;

24. Et Medata poeg Aman se Agagimees keige Judide waenlane olli möttelnud keik Judid ärrahukkada, ja olli Puri, se on liisko, heitnud, et ta neid piddi hirmutama ja neid ärrahukkama.

24. Nes agagas Hamanas, Hamedatos sūnus, žydų priešas, buvo sumanęs sunaikinti žydus ir metė Pur, tai yra burtą, kad juos sunaikintų ir išžudytų.

24. wie Haman, der Sohn Hammedathas, der Agagiter, aller Juden Feind, gedacht hatte, alle Juden umzubringen, und das Pur, das ist das Los, werfen lassen, sie zu erschrecken und umzubringen;

24. Car Haman, fils d'Hammédatha, l'Agagien, l'oppresseur de tous les Juifs, avait machiné contre les Juifs de les détruire, et avait jeté le Pur, c'est-à-dire le sort, pour les exterminer et les détruire.

24. Porque Amán, hijo de Amaatí Agageo, enemigo de todos los Judíos, pensó contra los Judíos para destruirlos, y echó Pur, que quiere decir, suerte, para consumirlos, y echarlos a perder.

24 Omdat Haman, de zoon van Hammedatha, den Agagiet, aller Joden vijand, tegen de Joden gedacht had hen om te brengen; en dat hij het Pur, dat is, het lot had geworpen, om hen te verslaan, en om hen om te brengen.

24. Jako Haman, syn Hamadetowy, Agagiejczyk, nieprzyjaciel wszystkich Żydów, umyślił o Żydach, aby ich wytracił, i miotał pur, to jest los, na wytracenie ich i na wygubienie ich:

24. Mert az agági Hámán, Hammedátának fia, minden zsidónak ellensége, szándékozott a zsidókat [11†] elveszteni, és Púrt, azaz sorsot vetett, hogy őket megrontsa és megsemmisítse;

24 как Аман, сын Амадафа, Вугеянин, враг всех Иудеев, думал погубить Иудеев и бросал пур, жребий , об истреблении и погублении их,

24. Як Аман, син Амадатів, Вугеєць, ворог усїх Юдеїв, задумав був занапастити Юдеїв і кидав пур, то є жереб, щоб їх занапастити й вигубити,

25. ja koska sen tultua kuninkaan tietoon tämä oli kirjeellisesti määrännyt, että Haamanin pahan juonen, jonka hän oli punonut juutalaisia vastaan, tuli kääntyä hänen omaan päähänsä ja että hänet ja hänen poikansa oli ripustettava hirsipuuhun,

25. Ja kuin Ester oli mennyt kuninkaan tykö; ja hän puhunut, että hänen paha aikomisensa, jonka hän oli ajatellut Juudalaisia vastaan, käännettiin kirjoitusten kautta hänen oman päänsä päälle, ja kuinka hän ja hänen poikansa ripustettiin puuhun;

25. Ja cuinga Esther oli mennyt Cuningan tygö ja puhunut että hänen paha aicoimisens cuin hän oli ajatellut Judalaisia wastan käättin kirjoitusten cautta hänen oman pääns päälle ja cuinga hän ja hänen poicans ripustettin puuhun.

25 But when (the matter) came before the king, he commanded by letters that his wicked device, which he had devised against the Jews, should return upon his own head and that he and his sons should be hanged on the gallows.

25. But when Esther came before the king, he commanded by letters that his wicked device, which he devised against the Jews, should return upon his own head, and that he and his sons should be hanged on the gallows.

25. Og da det var kommet for Kongens Ansigt, havde han ladet sige ved Brevet, at hans onde Anslag, som han havde optænkt imod Jøderne, skulde komme tilbage paa hans Hoved; og de hængte ham og hans Sønner paa Træet.

25. Och huru Esther hade ingångit till Konungen och beställt, att hans onda uppsåt, som han emot Judarna tänkte, måtte genom bref vändas inpå hans hufvud; och huru man honom och hans söner hade hängt i galga;

25. Ja kui se kunninga ette sanud, olli ta ramato läbbi käsknud, et ta kurri mötte, mis tem̃a möttelnud Judide wasto, piddi ta ennese pähha tullema; ja nemmad on tedda ja ta poiad pu külge panud.

25. Kai Estera atėjo pas karalių, jis įsakė raštu, kad Hamano piktas sumanymas kristų ant jo paties galvos­jis ir jo sūnūs buvo pakarti.

25. und wie Esther zum König gegangen war und derselbe durch Briefe geboten hatte, daß seine bösen Anschläge, die er wider die Juden gedacht, auf seinen Kopf gekehrt würden; und wie man ihn und seine Söhne an den Baum gehängt hatte.

25. Mais quand Esther fut venue devant le roi, il commanda par lettres que la méchante machination qu'Haman avait faite contre les Juifs, retombât sur sa tête, et qu'on le pendît, lui et ses fils, au gibet.

25. Y como ella entró delante del rey, él dijo con carta: El mal pensamiento que pensó contra los Judíos sea vuelto sobre su cabeza; y cuélguenle a él, y a sus hijos, en la horca.

25 Maar als zij voor den koning gekomen was, heeft hij door brieven bevolen, dat zijn boze gedachte, die hij gedacht had over de Joden, op zijn hoofd zou wederkeren; en men heeft hem en zijn zonen aan de galg gehangen.

25. A jako Ester weszła przed oblicze królewskie, i mówiła o listy; a jako obrócone były złe zamysły jego, które był wymyślił przeciwko Żydom na głowę jego; i jako go powieszono i synów jego na szubienicy.

25. De mikor a király tudomására jutott, megparancsolá levélben, hogy gonosz szándéka, a melyet gondolt a zsidók ellen, [12†] forduljon az ő fejére, és felakaszták őt és fiait a fára.

25 и как Есфирь дошла до царя, и как царь приказал новым письмом, чтобы злой замысл Амана, который он задумал на Иудеев, обратился на голову его, и чтобы повесили его и сыновей его на дереве.

25. І як Естер доступила до царя, і як царь видав другим листом приказ, щоб лукавий намір Амана, який він задумав на Юдеїв, обернувся на його ж голову, та щоб його й синів його повісили на дереві.

26. sentähden antoivat he näille päiville nimeksi puurim, puur-sanan mukaan. Sentähden, tuon käskykirjeen koko sisällyksen johdosta ja sen johdosta, mitä he itse olivat näin nähneet ja mitä heille oli tapahtunut,

26. Siitä he nämät päivät kutsuivat Purim, arvan nimen jälkeen, sekä sen että kaiken tämän kirjan sanan jälkeen, ja mitä he olivat itse nähneet, ja kuinka heille on tapahtunut.

26. Sijtä he nämät päiwät cudzuit Purim arwan nimen jälken ja mitä he olit idze nähnet ja cuinga heille oli tapahtunut.

26 Therefore they called these days Purim, after the name of Pur. Therefore because of all the words of this letter and of what they had seen concerning this matter and what had come to them,

26. Wherefore they called these days Purim after the name of Pur. Therefore for all the words of this letter, and of that which they had seen concerning this matter, and which had come unto them,

26. Derfor kaldte man de samme Dage Purim, efter Ordet Pur, for den Sags Skyld, for alle dette Brevs Ord, og hvad de derhos havde set, og hvad der var kommet over dem.

26. Af hvilko desse dagar kallades Purim, efter lottsnamnet, efter all detta brefs ord, och hvad de sjelfve sett hade, och hvad till dem räckt hade.

26. Sepärrast nimmetasid nemmad need päwad Puriks selle Puri nimme peäle, sepärrast, otse keige selle ramato sannade pärrast, ja mis nemmad neist asjust ollid näinud ja mis nende peäle tulnud.

26. Tas dienas nuo žodžio Pur jie vadina Purimu. Todėl pagal visus šio laiško žodžius, pagal tai, ką jie patys matė ir patyrė,

26. Daher sie diese Tage Purim nannten nach dem Namen des Loses. Und nach allen Worten dieses Briefes und dem, was sie selbst gesehen hatten und was an sie gelangt war,

26. C'est pourquoi on appelle ces jours Purim, du nom de Pur. Par ces motifs, d'après tout le contenu de cette lettre, d'après ce qu'ils avaient vu et ce qui leur était arrivé,

26. Por esto llamaron a estos dias Purim, del nombre Pur: por tanto por todas las palabras de esta carta, y por lo que ellos vieron sobre esto, y lo que llegó a su noticia,

26 Daarom noemt men die dagen Purim, van den naam van dat Pur. Hierom, vanwege al de woorden van dien brief, en hetgeen zij zelven daarvan gezien hadden, en wat tot hen overgekomen was,

26. Przetoż nazwali one dni Purym, od imienia tego pur, a to za przyczyną wszystkich słów listu tego, i co widzieli przy tem, i co przyszło na nich.

26. Annakokáért elnevezék e napokat Púrimnak [13†] a Púr nevétől. És azért ezen levél minden szava szerint, és a mit láttak erre nézve, és a mi érte őket:

26 Потому и назвали эти дни Пурим, от имени: пур. Поэтому, согласно со всеми словамисего письма и с тем, что сами видели и до чего доходило у них,

26. Через се й назвали сї днї Пурім, від імення: пур. З сієї причини, згідно з усїма словами сього письма і з тим, що самі бачили і до чого в їх доходило,

27. juutalaiset säätivät ja ottivat itsellensä ja jälkeläisillensä ja kaikille heihin liittyville muuttumattomaksi ja pysyväksi tavaksi, että näitä kahta päivää oli vietettävä määräyksen mukaisesti ja määräaikana joka vuosi

27. Ja Juudalaiset sääsivät sen, ja ottivat päällensä ja siemenensä päälle, ja kaikkein niiden päälle, jonka itsensä antoivat heidän tykönsä, ettei ne hylkää niitä kahta päivää, vaan pitävät ne joka vuosi, heidän kirjoituksensa ja aikansa jälkeen.

27. Ja Judalaiset sääsit sen ja otit päällens ja heidän siemenens päälle ja caickein nijden päälle jotca idzens annoit heidän tygöns ettei he hyljä nijtä cahta päiwä waan pitäwät ne jocawuosi nijncuin ne olit toimitetut ja kirjoitetut.

27 the Jews established and took upon them and upon their seed and upon all such as joined themselves to them, so that it should not fail, that they would keep these two days according to the writing of it and according to the appointed time of it, every year.

27. The Jews ordained, and took upon them, and upon their seed, and upon all such as joined themselves unto them, so as it should not fail, that they would keep these two days according to their writing, and according to their appointed time every year;

27. Jøderne stadfæstede og vedtoge det for sig og for deres Sæd og for alle dem, som sluttede sig til dem, som noget, ingen maatte overtræde, at de skulde holde disse to Dage efter deres Forskrift deres bestemte Tid, Aar for Aar;

27. Och Judarna togo det uppå sig och sina säd, och uppå alla dem som gåfvo sig till dem, att de icke ville gå härifrå;

27. Judid kinnitasid ja wötsid sedda piddada ennestele ja omma suggule ja keikile, kes nende seltsi piddid heitma: et selle wasto ei piddand mitte tehtama, et nemmad needsinnatsed kaks päwa piddid piddama, nende kirjotud seädmisse ja nende märatud aia järrele igga aastas.

27. žydai nusprendė, kad kiekvienais metais tuo pačiu laiku tas dvi dienas turi prisiminti visi žydai, jų palikuonys ir visi, prisijungę prie jų.

27. richteten die Juden es auf und nahmen's auf sich und auf ihre Nachkommen und auf alle, die sich zu ihnen taten, daß sie nicht unterlassen wollten, zu halten diese zwei Tage jährlich, wie die vorgeschrieben und bestimmt waren;

27. Les Juifs établirent et adoptèrent, pour eux et pour leur postérité, et pour tous ceux qui se joindraient à eux, de ne point manquer de célébrer, chaque année, ces deux jours, selon leur règle écrite et leur époque déterminée.

27. Establecieron y aceptaron los Judíos sobre sí, y sobre su simiente, y sobre todos los allegados a ellos, y no será traspasado, de hacer estos dos dias según la escritura de ellos, y conforme a su tiempo cada un año.

27 Bevestigden de Joden, en namen op zich en op hun zaad, en op allen, die zich tot hen vervoegen zouden, dat men het niet overtrade, dat zij deze twee dagen zouden houden, naar het voorschrift derzelve, en naar den bestemden tijd derzelve, in alle en ieder jaar;

27. Postanowili też i przyjęli to Żydowie na się, i na nasienie swoje, i na wszystkich, którzy się do nich przyłączyli, aby tego nie przestępowano, ale żeby obchodzono te dwa dni według opisania ich, i według postanowionego czasu ich na każdy rok.

27. Elhatározák és elfogadák a zsidók mind magokra, mind ivadékokra és mindazokra, a kik [14†] hozzájok csatlakoznak, örök időkre, hogy megtartják e két napot, [15†] írásuk és határozatuk szerint, minden esztendőben.

27 постановили Иудеи и приняли на себя и на детей своих и на всех, присоединяющихся к ним, неотменно, чтобы праздновать эти два дня, по предписанному о них и в свое для них время, каждый год;

27. Постановили Юдеї і взяли на себе й на своїх дїтей, і на всїх попристававших до них, невідмінно, щоб сьвяткувати що року два днї, як приписано, й в свій час;

28. ja että jokaisen sukupolven ja suvun oli näitä päiviä muistettava ja vietettävä joka maakunnassa ja kaupungissa sekä että näiden puurim-päivien tuli säilyä muuttumattomina juutalaisten keskuudessa eikä niiden muisto saanut hävitä heidän jälkeläisistänsä.

28. Ettei näitä päiviä pitänyt unhotettaman, mutta pidettämän heidän lastensa lapsilta ja kaikilta heidän sukukunniltansa, kaikissa maakunnissa ja kaupungeissa. Nämät ovat Purimin päivät, joita ei pidä hyljättämän Juudalaisten seassa, ja heidän muistonsa ei pidä unhotettaman heidän siemenessänsä.

28. Ettei näitä päiwiä pitänyt unhotettaman mutta pidettämän heidän lastens lapsilda ja caikilda heidän sucucunnildans caikis maacunnis ja Caupungeis. Nämät owat Purimin päiwät joita ei pidä hyljättämän Judalaisten seas ja heidän muistons ei pidä unhotettaman heidän siemenesäns.

28 And that these days should be remembered and kept throughout every generation, every family, every province and every city and that these days of Purim should not fail from among the Jews, nor the remembrance of them perish from their seed.

28. And that these days should be remembered and kept throughout every generation, every family, every province, and every city; and that these days of Purim should not fail from among the Jews, nor the memorial of them perish from their seed.

28. og at de Dage skulde blive ihukommede og holdte af enhver Slægt, at enhver Familie, hvert Landskab og hver Stad; og at disse Purims Dage ikke skulde forsømmes iblandt Jøderne, og deres Ihukommelse ikke ophøre for deres Sæd.

28. Att de ju ville hålla dessa två dagarna hvart år, såsom de föreskrefne och förelagde voro, så att desse dagar icke skulle förgätne, utan hållne varda, barn efter barn i alla slägter, i all land och städer; det äro de dagar Purim, hvilke icke skola brutne varda ibland Judarna, och deras åminnelse icke förgås när deras säd.

28. Et needsinnatsed päwad piddid meles seisma ja petud sama igga pölwe-rahwa, igga sugguwössa jures, igga rigi sees ja igga liñna sees; ja et need Puride päwad ei piddand ial mahhajäma Judidest, ja et nende mällestus ei piddand löpma nende suggu jures.

28. Tos dienos turi būti švenčiamos visose šeimose, visuose miestuose ir visose kartose. Purimo dienos neturi pranykti iš žydų papročių nei prisiminimas apie jas tarp jų palikuonių.

28. daß diese Tage nicht vergessen, sondern zu halten seien bei Kindeskindern, bei allen Geschlechtern, in allen Ländern und Städten. Es sind die Tage Purim, welche nicht sollen übergangen werden unter den Juden, und ihr Gedächtnis soll nicht umkommen bei ihren Nachkommen.

28. Ces jours devaient être rappelés et célébrés dans tous les âges, dans chaque famille, dans chaque province et dans chaque ville; de telle sorte qu'on n'abolît point ces jours de Purim parmi les Juifs, et que le souvenir ne s'en effaçât point parmi leurs descendants.

28. Y que estos dias serían en memoria, y celebrados en todas las naciones, y familias, y provincias, y ciudades: estos dias Purim no pasarán de entre los Judíos, y la memoria de ellos no cesará de su simiente.

28 Dat deze dagen gedacht zouden worden en onderhouden, in alle en elk geslacht, elk huisgezin, elk landschap en elke stad; en dat deze dagen van Purim niet zouden overtreden worden onder de Joden, en dat de gedachtenis derzelve geen einde nemen zou bij hun zaad.

28. A iż te dni będą pamiętne i sławne od wieku do wieku, od rodzaju do rodzaju w każdej krainie, i w każdem mieście. Nadto, że te dni Purym nie zaginą z pośrodku Żydów, a pamiątka ich nie ustanie u potomstwa ich.

28. És ezen napok emlékezetben lesznek és megülik azokat nemzedékről-nemzedékre, családról-családra, tartományról-tartományra és városról-városra. És ezek a Púrim [16†] napjai el nem múlnak a zsidók között, és emlékök ki nem vész ivadékaik közül.

28 и чтобы дни эти были памятны и празднуемы во все роды в каждом племени, в каждой области и в каждом городе; и чтобы дни эти Пурим не отменялись у Иудеев, и память о них не исчезла у детей их.

28. Та щоб сї днї були памятними і сьвятковано їх від роду до роду в кожному поколїннї, в кожному краю і в кожному містї; і щоб сї днї Пурім не були визаконені в Юдеїв, і спомин про них не зник у дїтей їх.

29. Ja kuningatar Ester, Abihailin tytär, ja juutalainen Mordokai kirjoittivat kaiken valtansa nojalla kirjoituksia saattaakseen säädöksenä voimaan tämän toisen puurim-käskykirjeen.

29. Ja Ester Abihailin tytär ja Mordekai Juudalainen kirjoittivat kaikella voimalla toisen kerran, vahvistaaksensa Purimin kirjan.

29. Ja Drotning Esther Abihailin tytär ja Mardochai Judalainen kirjoitit caikella woimalla toiset Purimin kirjat.

29 Then Esther the queen, the daughter of Abihail and Mordecai the Jew, wrote with all authority to confirm this second letter of Purim.

29. Then Esther the queen, the daughter of Abihail, and Mordecai the Jew, wrote with all authority, to confirm this second letter of Purim.

29. Og Dronning Esther, Abihajls Datter, og Jøden Mardokaj skreve eftertrykkeligt for at stadfæste dette andet Brev om Purim.

29. Och Drottningen Esther, Abihails dotter, och Mardechai den Juden, skrefvo med alla magt, till att fast göra detta andra brefvet om Purim;

29. Siis kirjotas kunninga-emmand Ester Abihaili tüttar ja Mordekai se Judamees öiete kowwaste, ja kinnitas seddasinnast teist ramatut neist Puride-päiwist.

29. Karalienė Estera, Abihailo duktė, ir žydas Mordechajas rašė antrą laišką dėl Purimo.

29. Und die Königin Esther, die Tochter Abihails, und Mardochai, der Jude, schrieben mit ganzem Ernst, um es zu bestätigen, diesen zweiten Brief von Purim;

29. La reine Esther, fille d'Abichaïl, et le Juif Mardochée, écrivirent avec toute leur autorité, pour confirmer une seconde fois cette lettre sur les Purim.

29. Y la reina Ester, hija de Abihail, y Mardoqueo Judío, escribieron con toda fuerza para confirmar esta segunda carta del Purim.

29 Daarna schreef de koningin Esther, de dochter van Abichail, en Mordechai, de Jood, met alle macht, om dezen brief van Purim ten tweeden male te bevestigen.

29. Napisała też Ester królowa, córka Abihajlowa, i Mardocheusz Żyd, ze wszelką pilnością, aby potwierdzili tym listem wtórym tych dni Purym.

29. Ira pedig Eszter királyné, Abihail leánya és a zsidó Márdokeus egész hatalommal, hogy megerősítsék e [17†] második levelet a Púrimról.

29 Написала также царица Есфирь, дочь Абихаила, и Мардохей Иудеянин,со всею настойчивостью, чтобы исполняли это новое письмо о Пуриме;

29. Та й цариця Естер, дочка Абихаїлова, й Мардохей, Юдей, написали так само з усією намогою, щоб виконувано се друге письмо про Пурім,

30. Mordokai lähetti kirjeet, ystävällisin ja vilpittömin sanoin, kaikille juutalaisille Ahasveroksen valtakunnan sataan kahteenkymmeneen seitsemään maakuntaan,

30. Ja lähetti kirjat kaikille Juudalaisille sataan ja seitsemäänkolmattakymmeneen Ahasveruksen valtakunnan maakuntaan, rauhan ja totuuden sanoilla,

30. Ja lähetti kirjat caikille Judalaisille sataan ja seidzemencolmattakymmeneen Ahashweruxen waldacunnan maacundijn suloisilla ja ystäwälisillä sanoilla.

30 And he sent letters to all the Jews, to the hundred twenty-seven provinces of the kingdom of Ahasuerus, (with) words of peace and truth,

30. And he sent the letters unto all the Jews, to the hundred twenty and seven provinces of the kingdom of Ahasuerus, with words of peace and truth,

30. Og han sendte Breve til alle Jøderne, til hundrede og syv og tyve Landskaber i Ahasverus's Rige med Fred og Sandheds Ord

30. Och sände brefven till alla Judar, uti de hundrade sju och tjugu land i Konungs Ahasveros rike, med vänlig och trofast ord;

30. Ja need ramatud läkkitati keige Judide kätte Ahaswerusse kunningrigi saa ja seitsme rikisse kolmatkümmend, rahho ja töe sannadega:

30. Jie išsiuntinėjo laiškus žydams į šimtą dvidešimt septynis karaliaus Ahasvero kraštus su taikos ir tiesos žodžiais,

30. und er sandte die Briefe zu allen Juden in den hundert und siebenundzwanzig Ländern des Königreichs des Ahasveros mit freundlichen und treuen Worten:

30. Et on envoya des lettres à tous les Juifs, dans les cent vingt-sept provinces du royaume d'Assuérus, avec des paroles de paix et de fidélité,

30. Y envió cartas a todos los Judíos, a las ciento y veinte y siete provincias del rey Asuero, con palabras de paz y de verdad,

30 En hij zond de brieven aan al de Joden, in de honderd zeven en twintig landschappen van het koninkrijk van Ahasveros, met woorden van vrede en trouw;

30. Który list Mardocheusz posłał do wszystkich Żydów, do stu i dwudziestu i siedmiu krain królestwa Aswerusowego, pozdrawiając ich łaskawie i uprzejmie.

30. És külde leveleket minden zsidónak Ahasvérus országának százhuszonhét tartományába, békességes és igazságos szavakkal;

30 и послали письма ко всем Иудеям в сто двадцать семь областейцарства Артаксерксова со словами мира и правды,

30. І послали письма до всїх Юдеїв в сто двайцятьох і сїмох областях Артаксерксового царства з словами мира й правди,

31. saattaakseen säädöksenä voimaan nämä puurim-päivät niiden määräaikoina, niinkuin juutalainen Mordokai ja kuningatar Ester olivat niistä säätäneet ja niinkuin juutalaiset itse olivat säätäneet itselleen ja jälkeläisilleen määräykset niihin kuuluvista paastoista ja valitushuudoista.

31. Vahvistaaksensa näitä Purimin päiviä heidän määrätyillä ajoillansa, niinkuin Mordekai Juudalainen ja kuningatar Ester olivat heille säätäneet, niinkuin he olivat itse päällensä ottaneet ja siemenensä päälle, sen määrätyn paaston ja heidän huutonsa.

31. Wahwistaxens näitä Purimin päiwiä heidän määrätyillä aigoillans nijncuin Mardochai Judalainen ja Drotning Esther olit heille walmistanet nijncuin he olit sieluns päälle ottanet ja siemenens päälle sen määrätyn paaston ja heidän huutons.

31 to confirm these days of Purim in their appointed times, just-as Mordecai the Jew and Esther the queen had enjoined them and as they had established for themselves and for their seed in the matter of the fastings and their cry.

31. To confirm these days of Purim in their times appointed, according as Mordecai the Jew and Esther the queen had enjoined them, and as they had decreed for themselves and for their seed, the matters of the fastings and their cry.

31. til at stadfæste disse Purims Dage paa deres bestemte Tider, ligesom Jøden Mardokaj og Dronning Esther havde stadfæstet for dem, og ligesom de havde stadfæstet for sig selv og for deres Sæd angaaende Fasten og Veklagen.

31. Att de skulle hålla dessa dagar Purim på deras bestämda tid, såsom Mardechai den Juden, och Drottningen Esther dem förelagt hade; såsom de uppå sina själar och uppå sina säd anammat hade det ärendet om fastone och ropet.

31. Et nemmad need Puride-päwad piddid kindlaste piddama nende märatud aial, nenda kui se Judamees Mordekai ja kunninga-em̃and Ester sedda neile kinnitand, ja nenda kui nemmad omma hinge peäle ja omma suggu peäle, sedda paastumisse ja nende kissendamisse luggu ollid kinnitanud.

31. kad paragintų švęsti Purimo dienas nustatytu laiku, kurį nurodė žydas Mordechajas ir karalienė Estera. Ir jie patys paskyrė sau pasninkus ir verksmo dienas.

31. daß sie annähmen die Tage Purim auf die bestimmte Zeit, wie Mardochai, der Jude, über sie bestätigt hatte und die Königin Esther, und wie sie für sich selbst und ihre Nachkommen bestätigt hatten die Geschichte der Fasten und ihres Schreiens.

31. Pour établir ces jours de Purim en leur saison, comme le Juif Mardochée et la reine Esther les avaient établis pour eux, et comme ils les avaient établis pour eux-mêmes et pour leur postérité, à l'occasion de leurs jeûnes et de leurs lamentations.

31. Para confirmar estos dias del Purim en sus tiempos, como les había constituido Mardoqueo Judío, y la reina Ester, y como habían aceptado sobre sí, y sobre su simiente, las palabras de los ayunos y de su clamor.

31 Dat zij deze dagen van Purim bevestigen zouden op hun bestemde tijden, gelijk als Mordechai, de Jood, over hen bevestigd had, en Esther, de koningin, en gelijk als zij het bevestigd hadden voor zichzelven en voor hun zaad; de zaken van het vasten en hunlieder geroep.

31. A żeby statecznie przestrzegali tych dni Purym czasów swoich, jako im je postanowił Mardocheusz Żyd, i Ester królowa, i jako obowiązali siebie samych, i nasienie swoje, na pamiątkę postu i narzekania ich.

31. Hogy megerősíttessenek ezek a Púrim napjai, meghatározott [18†] idejökben, a miképen meghagyta nékik a zsidó Márdokeus és Eszter királyné, és a mint elrendelték [19†] magokra és ivadékaikra a bőjtölés és jajkiáltás dolgát.

31 чтобы они твердо наблюдали эти дни Пурим в свое время, какое уставил о них Мардохей Иудеянин и царица Есфирь, и как они сами назначали их для себя и для детей своих в дни пощения и воплей.

31. Щоб вони твердо держали сї днї Пурім в призначений час, який постановив про них Мардохей Юдей і цариця Естер, і як вони самі призначили їх про себе й про дїтей своїх, яко днї посту та покликання (до Бога).

32. Näin säädettiin Esterin käskystä nämä puurim-määräykset ja kirjoitettiin kirjaan.

32. Ja Ester käski ja vahvisti nämät Purimin menot, ja että ne piti kirjaan kirjoittettaman.

32. Ja Esther käski ja wahwisti nämät Purimin menot ja että ne piti kirjaan kirjoitettaman.

32 And the commandment of Esther confirmed these matters of Purim and it was written in the book.

32. And the decree of Esther confirmed these matters of Purim; and it was written in the book.

32. Og Esthers Ord stadfæstede disse Forskrifter om Purim; og det er skrevet i Bogen.

32. Och Esther befallde stadfästa detta ärendet om Purim, och skrifva uti en bok.

32. Ja Estri sanna kinnitas sedda Puridepäwade luggu ja se sai ramatusse kirjotud.

32. Karalienės Esteros įsakymas patvirtino Purimo šventę ir yra užrašytas knygoje.

32. Und Esther befahl, die Geschichte dieser Purim zu bestätigen. Und es ward in ein Buch geschrieben.

32. Ainsi l'ordre d'Esther confirma cette institution des Purim, comme cela est écrit dans le livre.

32. Y el mandamiento de Ester confirmó estas palabras del Purim, y fué escrito en el libro.

32 En het bevel van Esther bevestigde de geschiedenissen van deze Purim, en het werd in een boek geschreven.

32. A tak wyrok Estery potwierdził ustawy tych dni Purym, co zapisano w tej księdze.

32. És Eszter beszéde megerősíté ezt a Púrim történetét, és könyvbe iraték.

32 Так повеление Есфири подтвердило это слово о Пуриме, и оно вписано в книгу.

32. Так приказ Естерин ствердив се оповіданнє про Пурім, і його записано в книгу.