1 luku

Kuningas Ahasveroksen pidot. Kuningatar Vasti on tottelematon. Hänet hyljätään.

1. Ahasveroksen aikana — sen Ahasveroksen, joka hallitsi Intiasta Etiopiaan saakka, sataa kahtakymmentä seitsemää maakuntaa — siihen aikaan,

1. Siihen aikaan, kuin Ahasverus hallitsi Indiasta Etiopiaan asti, sataa ja seitsemääkolmattakymmenta maakuntaa,

1. SIjhen aican cosca Ahaswerus hallidzi Indiast Ethiopian asti sata ja seidzemen colmattakymmendä maacunda.

1 Now it happened in the days of Ahasuerus (this is Ahasuerus who reigned from India even to Ethiopia over a hundred and twenty-seven provinces),

1. Now it came to pass in the days of Ahasuerus, (this is Ahasuerus which reigned, from India even unto Ethiopia, over an hundred and seven and twenty provinces:)

1. Og det skete i Ahasverus's Dage (det er den Ahasverus, som regerede fra Indien og indtil Morland over hundrede og syv og tyve Landskaber),

1. Uti Ahasveros tid, hvilken rådandes var, allt ifrån Indien intill Ethiopien, öfver hundrade sju och tjugu land;

1. JA se sündis Ahaswerusse aial (se on sesamma Ahaswerus, kes wallitses India-maalt Mora-maast sadik ülle seitsme rigi kolmatkümmend peäle saa.)

1. Ahasvero, kuris valdė šimtą dvidešimt septynis kraštus nuo Indijos iki Etiopijos,

1. Zu den Zeiten Ahasveros (der da König war von Indien bis an Mohrenland über hundert und siebenundzwanzig Länder)

1. Au temps d'Assuérus, de cet Assuérus qui régnait depuis l'Inde jusqu'à l'Éthiopie sur cent vingt-sept provinces,

1. Y ACONTECIÓ en los dias de Asuero, el Asuero que reinó, desde la India hasta la Etiopía, sobre ciento y veinte y siete provincias:

1 Het geschiedde nu in de dagen van Ahasveros, (hij is die Ahasveros, dewelke regeerde van Indie af tot aan Morenland toe, honderd zeven en twintig landschappen).

1. I stało się za dni Aswerusa, (który Aswerus królował od Indyi aż do Murzyóskiej ziemi, nad stem i dwudziestą i siedmią krain.)

1. Ahasvérus idejében történt (ez az Ahasvérus az, a ki uralkodott Indiától fogva Szerecsenországig százhuszonhét tartományon),

1 И было во дни Артаксеркса, – этот Артаксеркс царствовал над ста двадцатью семью областями от Индии и до Ефиопии, –

1. І було за часів Артаксеркса, - сей Артаксеркс царював над сто двайцятьма сьома країнами від Индиї до Етиопиї, -

2. kun kuningas Ahasveros istui kuninkaallisella valtaistuimellansa, joka oli Suusanin linnassa, tapahtui tämä.

2. Ja kuin hän istui valtakuntansa istuimella, Susanin linnassa,

2. Ja cuin hän istui hänen Cuningalisella istuimellans Susanin linnas.

2 that in those days, when king Ahasuerus sat on the throne of his kingdom, which was in Shushan the palace,

2. That in those days, when the king Ahasuerus sat on the throne of his kingdom, which was in Shushan the palace,

2. i de samme Dage, da Kong Ahasverus sad paa sit Riges Trone, som var i Borgen Susan,

2. Då han satt på sinom Konungsliga stol, i den staden Susan;

2. Neil päiwil, kui kunningas Ahaswerus istus omma kunningrigi aujärje peäl, mis Susanis kunninglikkus koias olli,

2. dienomis, kai Ahasveras atsisėdo karalystės soste, kuris yra Sūzuose,

2. und da er auf seinem königlichen Stuhl saß zu Schloß Susan,

2. Il arriva, en ce temps-là, que le roi Assuérus étant assis sur le trône de son royaume, à Suse, la capitale,

2. En aquellos dias, como se asentó el rey Asuero sobre el trono de su reino, el cual era en Susán cabecera del reino,

2 In die dagen, als de koning Ahasveros op den troon zijns koninkrijks zat, die op den burg Susan was;

2. Że za onych dni, gdy siedział król Aswerus na stolicy królestwa swego, która była w Susan, mieście stołecznem,

2. Azokban a napokban, a mikor Ahasvérus király üle királyi székében, a mely Susán várában volt,

2 в то время, как царь Артаксеркс сел на царский престол свой, что в Сузах, городе престольном,

2. Того часу, як царь Артаксеркс сїв на свій царський престол, що в Сузах, престольному містї,

3. Kolmantena hallitusvuotenaan hän laittoi pidot kaikille ruhtinaillensa ja palvelijoillensa. Persian ja Meedian voima, ylimykset ja maaherrat olivat hänen luonansa,

3. Kolmantena hallituksensa vuonna, teki hän pidot kaikille päämiehillensä ja palvelioillensa, Persian ja Median sodanpäämiehille ja maakuntain hallitsioille hänen edessänsä,

3. Colmandena hänen hallituxens wuonna teki hän pidon caikille hänen Försteillens palwelioillens ja wäkewillens Persiast ja Medist ja maan wanhimmillens maacundain ylimmäisille.

3 in the third year of his reign, he made a feast to all his rulers and his servants, the power of Persia and Media, the ranking men and rulers of the provinces, being before him

3. In the third year of his reign, he made a feast unto all his princes and his servants; the power of Persia and Media, the nobles and princes of the provinces, being before him:

3. i sin Regerings tredje Aar, gjorde han alle sine Fyrster og sine Tjenere et Gæstebud; Persiens og Mediens Hær, de fornemste og Fyrsterne i Landskaberne vare for hans Ansigt,

3. I tredje årena hans rikes, gjorde han ett gästabåd när sig, åt alla sina Förstar och tjenare; nämliga dem väldigom i Persien och Meden, landshöfdingom och öfverstom i sin land;

3. Omma wallitsusse kolmandamal aastal teggi ta jodud keikile omma würstidele ja omma sullastele: Persia ja Meda söawäe pealikkud, suured issandad ja rikide würstid ollid tem̃a ees,

3. trečiais karaliavimo metais jis iškėlė didelę puotą visiems savo kunigaikščiams ir tarnams, persų ir medų kraštų kilmingiesiems ir sričių kunigaikščiams.

3. im dritten Jahr seines Königreichs, machte er bei sich ein Mahl allen seinen Fürsten und Knechten, den Gewaltigen in Persien und Medien, den Landpflegern und Obersten in seinen Ländern,

3. La troisième année de son règne, il fit un festin à tous ses princes et à ses serviteurs; l'armée de Perse et de Médie, les grands seigneurs, et les gouverneurs des provinces, étaient devant lui;

3. En el tercero año de su reino hizo banquete a todos sus príncipes y siervos, la fuerza de Persia y de Media, gobernadores, y príncipes de provincias delante de él,

3 In het derde jaar zijner regering maakte hij een maaltijd al zijn vorsten en zijn knechten; de macht van Perzie en Medie, de grootste heren en de oversten der landschappen waren voor zijn aangezicht;

3. Roku trzeciego królowania swego sprawił u siebie ucztę na wszystkich książąt swoich, i sług swoich, na hetmanów z Persów i z Medów, na przełożonych i na starostów onych krain,

3. Uralkodása harmadik évében lakomát szerze minden fejedelmének és szolgáinak: Persia és Média hatalmasai, főemberei és a tartományok fejedelmei előtte valának,

3 в третий год своего царствования он сделал пир для всех князейсвоих и для служащих при нем, для главных начальников войска Персидского и Мидийского и дляправителей областей своих,

3. На третьому роцї свого царювання справив він бенкет усїм князям своїм служащим при ньому, головним начальникам над Перським та Мидийським військом і намісникам у країнах своїх,

4. ja hän näytti heille kuninkaallisen kunniansa rikkautta ja suuruutensa loistavaa komeutta monta päivää, sata kahdeksankymmentä päivää.

4. Näyttäin heille valtakuntansa kunnian rikkaudet ja herrautensa kalliit kaunistukset monta päivää, sata ja kahdeksankymmentä päivää.

4. Näyttäin heille Cuningalisen waldacundans cunnian rickaudet ja hänen Herraudens callit caunistuxet monexi päiwäxi nimittäin sadaxi ja cahdexaxikymmenexi päiwäxi.

4 when he showed the riches of his glorious kingdom and the honor of his excellent majesty many days, even a hundred and eighty days.

4. When he shewed the riches of his glorious kingdom and the honour of his excellent majesty many days, even an hundred and fourscore days.

4. der han lod se sit Kongedømmes herlige Rigdom og sin Majestæts prægtige Glans mange Dage, hundrede og firsindstyve Dage.

4. På det han skulle låta se sins rikes härliga rikedomar och det kosteliga prål af sitt majestät, i många dagar, nämliga i hundrade och åttatio dagar.

4. Et ta omma kunningrigi au rikkust ja omma surusse kallist illo piddi üllesnäitma, mitto päwa ehk sadda ja kahheksakümmend päwa.

4. Puota tęsėsi šimtą aštuoniasdešimt dienų; joje buvo iškelta karališkoji didybė, garbė ir turtai.

4. daß er sehen ließe den herrlichen Reichtum seines Königreichs und die köstliche Pracht seiner Majestät viele Tage lang, hundert und achtzig Tage.

4. Il montra la richesse de la gloire de son royaume, et l'éclatante magnificence de sa grandeur, pendant un grand nombre de jours, cent quatre-vingts jours.

4. Para mostrar él las riquezas de la gloria de su reino, y la honra de la hermosura de su grandeza, por muchos dias, ciento y ochenta dias.

4 Als hij vertoonde den rijkdom der heerlijkheid zijns rijks, en de kostelijkheid des sieraads zijner grootheid, vele dagen lang, honderd en tachtig dagen.

4. Pokazując bogactwa, i chwałę królestwa swego, i zacność a ozdobę wielmożności swojej przez wiele dni, mianowicie przez sto i ośmdziesiąt dni.

4. Midőn mutogatá országa dicsőségének gazdagságát és az ő méltóságának fényes díszét sok napon át, száznyolczvan napig.

4 показывая великое богатство царства своего и отличный блеск величия своего в течение многих дней, ста восьмидесяти дней.

4. Показуючи велике багацтво царства свого та инший блеск величностї своєї через багато днїв, се б то через сто вісїмдесять днїв.

5. Ja kun ne päivät olivat kuluneet, laittoi kuningas kaikelle Suusanin linnan väelle, niin pienille kuin suurillekin, kuninkaan palatsin puutarhan esipihaan seitsenpäiväiset pidot.

5. Ja kuin ne päivät olivat täytetyt, teki kuningas kaikelle kansalle, joka Susanin linnassa oli, sekä suurille että pienille pidot seitsemäksi päiväksi, kuninkaallisen huoneen yrttitarhan salissa.

5. Ja nijden päiwäin peräst teki Cuningas caikelle Canssalle cuin Susanin linnas oli sekä suurille että pienille pidon seidzemexi päiwäxi Cuningalisen Salin porstuas.

5 And when these days were fulfilled, the king made a feast to all the people who were present in Shushan the palace, both great and small, seven days, in the court of the garden of the king's palace.

5. And when these days were expired, the king made a feast unto all the people that were present in Shushan the palace, both unto great and small, seven days, in the court of the garden of the king's palace;

5. Og der disse Dage vare forløbne, gjorde Kongen alt Folket, som fandtes i Borgen Susan, baade store og smaa, et Gæstebud i syv Dage i Forgaarden til Haven ved Kongens Palads.

5. Då de dagar ute voro, gjorde Konungen ett gästabåd allo folkena, som i stadenom Susan var, både stora och små, i sju dagar, uti en sal i trägårdenom invid Konungshuset.

5. Ja kui need päwad täis said, teggi kunningas jodud keige rahwale, mis Susanist kunninglikkust koiast leiti, ni hästi suremattele kui wähhemattele seitse päwa kunninga koia rohho-aia oues.

5. Po to karalius suruošė septynių dienų puotą visiems sostinės gyventojams Sūzuose, karaliaus rūmų sodo kieme.

5. Und da die Tage aus waren, machte der König ein Mahl allem Volk, das zu Schloß Susan war, Großen und Kleinen, sieben Tage lang im Hofe des Gartens am Hause des Königs.

5. Et au bout de ces jours-là, le roi fit un festin pendant sept jours, dans la cour du jardin du palais du roi, à tout le peuple qui se trouvait à Suse, la capitale, depuis le plus grand jusqu'au plus petit.

5. Y cumplidos estos dias, hizo el rey a todo el pueblo que se halló en Susán la cabecera del reino, desde el mayor hasta el menor, hizo banquete siete dias, en el patio del huerto del palacio real.

5 Toen nu die dagen vervuld waren, maakte de koning een maaltijd al den volke, dat gevonden werd op den burg Susan, van den grootste tot den kleinste, zeven dagen lang, in het voorhof van den hof van het koninklijk paleis.

5. (A gdy się dokoóczyły dni one, uczynił król na wszystek lud, co go kolwiek było w Susan, w mieście stołecznem, od największego aż do najmniejszego, ucztę przez siedm dni na sali w ogrodzie przy pałacu królewskim.)

5. És mikor elmultak ezek a napok, tőn a király az egész népnek, mely Susán várában találtaték, kicsinytől nagyig, hét napig tartó lakomát, a király palotája kertjének udvarán.

5 По окончании сих дней, сделал царь для народа своего, находившегося в престольном городе Сузах, от большого до малого, пир семидневный на садовом дворе дома царского.

5. А коли минули сї днї, справив царь свому народові, що знаходився в престольному містї Сузах, від великого до малого, семиденний бенкет на садовому дворі царського дому.

6. Pellava-, puuvilla- ja punasiniverhoja oli kiinnitetty valkoisilla pellavanauhoilla ja purppuranpunaisilla nauhoilla hopeatankoihin ja valkomarmoripylväisiin. Kultaisia ja hopeaisia lepovuoteita oli pihalla, joka oli laskettu vihreällä ja valkoisella marmorilla, helmiäisellä ja kirjavalla marmorilla.

6. Siellä riippuivat valkiat, viheriäiset ja sinertävät seinävaatteet, yhteen sidotut kalliilla liinaisilla ja purppuraisilla siteillä hopiarenkaissa, marmorikivisten patsasten päällä; vuoteet olivat kullasta ja hopiasta, permanto oli laskettu viheriäisistä, valkeista, keltaisista ja mustista marmorikivistä.

6. Siellä ripuit walkiat punaiset ja kellaiset seinäwaattet yhten sidotut callilla lijnaisilla ja purpuraisilla siteillä hopiarengais marmorkiwisten padzasten päällä wuotet olit cullast ja hopiast permando oli laskettu wiherjäisist walkeist kellaisist ja mustist marmorkiwist.

6 (There were hangings of) white (cloth, of) green and (of) blue, fastened with cords of fine linen and purple to silver rings and pillars of marble. The couches were of gold and silver, upon a pavement of red and white and yellow and black marble.

6. Where were white, green, and blue, hangings, fastened with cords of fine linen and purple to silver rings and pillars of marble: the beds were of gold and silver, upon a pavement of red, and blue, and white, and black, marble.

6. Der hang hvide, grønne og blaa Tæpper, hæftede ved Snorer af kosteligt Lin og Purpur til, Sølvringe og til Marmorstøtter; der, var Bænke af Guld og Sølv paa et Gulv, der var indlagt med Porfyr og hvidt Marmor og Perlemor og sort Marmor.

6. Der voro upphängd hvit, röd och gul tapeter, fattad med linnen och skarlakanståg, uti silfringar på marmorstodar. Bänkerna voro af guld och silfver, på golfvena, som lagdt var med grön, hvit, gul och svart marmorsten.

6. Seäl ollid walged, rohhilissed ja walwaka-sinnised tekkid, kalli linnaste ja purpuri-puñaste paelade külge ömmeltud höbbe-röngaste sees ja marmori-kiwwi sammaste peäl; need söma-pingid ollid kullast ja höbbedast, punnase ja walge ja klasi-karwa ja musta marmori-kiwwi pörmando peäl.

6. Iš visų pusių kabojo baltos, žalios ir mėlynos užuolaidos ant baltų drobinių ir violetinių juostelių, įvertų į sidabrinius žiedus. Jos buvo pritvirtintos prie marmurinių kolonų. Auksiniai ir sidabriniai gultai buvo sustatyti kieme, kuris buvo išklotas raudonu, mėlynu, baltu ir juodu marmuru.

6. Da hingen weiße, rote und blaue Tücher, mit leinenen und scharlachnen Seilen gefaßt, in silbernen Ringen auf Marmorsäulen. Die Bänke waren golden und silbern auf Pflaster von grünem, weißem, gelbem und schwarzen Marmor.

6. Des tentures blanches, vertes et pourpres, étaient retenues par des cordons de fin lin et d'écarlate à des anneaux d'argent et à des colonnes de marbre blanc. Les lits étaient d'or et d'argent sur un pavé de porphyre, de marbre blanc, de nacre et de marbre tacheté.

6. El pabellón era de blanco, verde, y cárdeno, tendido sobre cuerdas de lino y púrpura, en sortijas de plata, y columnas de mármol: los lechos de oro y de plata, sobre losado de pórfido, y de mármol, y de alabastro, y de cárdeno.

6 Er waren witte, groene en hemelsblauwe behangselen, gevat aan fijn linnen en purperen banden, in zilveren ringen, en aan marmeren pilaren; de bedsteden waren van goud en zilver, op een vloer van porfier steen, en van marmer, en albast, en kostelijke stenen.

6. Opony białe, zielone i hijacyntowe zawieszono na sznurach bisiorowych i szarłatnych, na kolcach srebrnych i na słupach marmurowych; łoża złote i srebrne na tle kryształowem, i marmurowem, i paryjowem, i socharowem.

6. Fehér gyapjú és kék bíbor szőnyegek valának megerősítve a fehér gyapjúból és bíborból való köteleken, ezüst karikákon és fehér márványból való oszlopokon. Aranyból és ezüstből való kerevetek voltak az alabástromból, fehér márványból, gyöngykőből és vörös márványból való padozaton.

6 Белые, бумажные и яхонтового цвета шерстяные ткани, прикрепленные виссонными и пурпуровыми шнурами, висели на серебряных кольцах и мраморных столбах.

6. Білі, різноцьвітні й яхонтової барви вовняні тканини, завішені на висонових та пурпурових шнурках, висїли на срібних каблучках та марморових стовпах.

7. Juotavaa tarjottiin kulta-astioissa, ja astiat olivat erimuotoiset, ja kuninkaan viiniä oli viljalti, kuninkaalliseen tapaan.

7. Ja juomaa kannettiin kultaisilla astioilla, ja aina toisilla ja toisilla astioilla, ja kuninkaallista viinaa yltäkyllä, kuninkaan varan perään.

7. Ja juoma cannettin cullaisilla astioilla ja aina toisilla ja toisilla astioilla ja Cuningalista wijna yldäkyllä Cuningan waran perän.

7 And they gave them drink in vessels of gold (the vessels being diverse one from another) and royal wine in abundance according to the bounty of the king.

7. And they gave them drink in vessels of gold, (the vessels being diverse one from another,) and royal wine in abundance, according to the state of the king.

7. Og man gav dem at drikke i Guldkar, og Karrene vare af forskellig Slags; og der var megen kongelig Vin, saaledes som Kongen formaaede.

7. Och dryckerna bar man in uti gyldene kar, och ju annor och annor kar, och Konungsligit vin tillfyllest, såsom Konungen det väl förmådde.

7. Ja jua anti kuld-riistade seest, ja need riistad ollid monnesuggused, ja kunninglikko wina olli paljo kunninga joudo möda.

7. Gėrimus patiekė auksinėse taurėse, kurios visos buvo skirtingos; karališko vyno buvo gausu.

7. Und das Getränk trug man in goldenen Gefäßen und immer andern und andern Gefäßen, und königlichen Wein die Menge, wie denn der König vermochte.

7. On donnait à boire dans des vases d'or, qui étaient de diverses façons, et il y avait du vin royal en abondance, comme le roi pouvait le faire.

7. Y daban a beber en vasos de oro, y vasos diferentes de otros, y mucho vino real, conforme a la facultad del rey.

7 En men gaf te drinken in vaten van goud, en het ene vat was anders dan het andere vat; en er was veel koninklijke wijn, naar des konings vermogen.

7. A napój dawano w naczyniu złotem, a to w naczyniu co raz innem, i wina królewskiego dostatkiem, jako przystało na króla.

7. Ittak pedig arany poharakból és különb-különbféle poharakból, és királyi bor bőven vala, királyi módon.

7 Золотые и серебряные ложа были на помосте, устланном камнями зеленого цвета и мрамором, и перламутром, и камнями черного цвета.

7. Золоті й срібні ложа були на помостї, виложеному зеленим каменем і мармором, і перловиною й чорним каменем.

8. Ja juomisessa oli lakina, ettei saanut olla mitään pakkoa, sillä niin oli kuningas käskenyt kaikkia hovimestareitansa, että oli tehtävä kunkin oman halun mukaan.

8. Ja juominen tapahtui säädöksen jälkeen, niin ettei yksikään toistansa vaatinut; sillä kuningas oli niin käskenyt kaikille edeskäyville huoneessansa, tehdä jokaisen mielen nouteeksi.

8. Ja ei yhtäkän waadittu juoman: sillä Cuningas oli käskenyt caikille edeskäywille hänen huonesans tehdä jocaidzen mielen noutexi.

8 And the drinking was according to the law, none could compel. For so the king had appointed to all the officers of his house, that they should do according to every man's pleasure.

8. And the drinking was according to the law; none did compel: for so the king had appointed to all the officers of his house, that they should do according to every man's pleasure.

8. Og man drak, som det var foreskrevet: Ingen nødte; thi saa havde Kongen befalet alle sine Hushovmestre, at enhver kunde gøre efter sin frie Villie.

8. Och man lade ingom före hvad han dricka skulle; ty Konungen hade befallt alla föreståndarena i sitt hus, att hvar och en skulle göra såsom honom lyste.

8. Ja jomisse pärrast olli nenda kästud, et ükski ei piddand keddagi sundima, sest kunningas olli keikile omma koia üllemattele nenda kinnitand, et nemmad iggaühhe mele pärrast piddid teggema.

8. Visi gėrė, kiek norėjo, nė vieno gerti nevertė. Karalius buvo įsakęs savo namų prižiūrėtojams, kad jie darytų tai, ko kuris žmogus panorės.

8. Und man setzte niemand, was er trinken sollte; denn der König hatte allen Vorstehern befohlen, daß ein jeglicher sollte tun, wie es ihm wohl gefiel.

8. Ainsi qu'il était ordonné, on ne contraignait personne à boire, car le roi avait expressément commandé à tous les officiers de la maison de faire comme chacun voudrait.

8. Y la bebida por ley: que nadie constriñiese: porque así lo había mandado el rey a todos los mayordomos de su casa: que se hiciese según la voluntad de cada uno.

8 En het drinken geschiedde naar de wet, dat niemand dwong; want alzo had de koning vastelijk bevolen aan alle groten zijns huizes, dat zij doen zouden naar den wil van een iegelijk.

8. Ale do picia, według ustawy, nikt nie przymuszał. Albowiem tak był rozkazał król wszystkim rządcom domu swego, aby czynili według woli każdego.

8. És az ivás, rendelet folytán, kényszer nélkül történt; mert így hagyta meg a király háza minden gondviselőjének, hogy kinek-kinek akarata szerint cselekedjenek.

8 Напитки подаваемы были в золотых сосудах и сосудах разнообразных, ценою в тридцать тысяч талантов; и вина царского было множество, по богатству царя. Питье шло чинно, никто не принуждал, потому что царь дал такое приказание всем управляющим в доме его, чтобы делали по воле каждого.

8. Напитки подавано в золотому посудї і все в инчих та в инчих посудинах в цїнї на трийцять тисяч талантів; а вина царського було дуже багато, після богацтва царя. Питтє йшло в порядку; нїхто не силував, бо царь дав такий наказ усїм домозверхникам своїм, щоб чинили по волї кожного.

9. Myöskin kuningatar Vasti laittoi naisille pidot kuningas Ahasveroksen kuninkaalliseen palatsiin.

9. Ja kuningatar Vasti teki myös pidot vaimoille kuningas Ahasveruksen kuninkaallisessa huoneessa.

9. JA Wasthi Drotning teki myös pidon waimoille Cuningas Ahasweruxen Cuningalises huones.

9 Also Vashti the queen made a feast for the women in the royal house which belonged to king Ahasuerus.

9. Also Vashti the queen made a feast for the women in the royal house which belonged to king Ahasuerus.

9. Vasthi, Dronningen, gjorde og et Gæstebud for Kvinderne i Kong Ahasverus's kongelige Hus.

9. Och Drottningen Vasthi gjorde också ett gästabåd för qvinnorna uti Konungshusena, der Konung Ahasveros plägade vistas.

9. Wasti se kunninga-em̃and teggi ka jodud naesterahwale kunninglikkus koias, mis kunninga Ahaswerusse pärralt olli.

9. Karalienė Vaštė karaliaus Ahasvero namuose kėlė puotą moterims.

9. Und die Königin Vasthi machte auch ein Mahl für die Weiber im königlichen Hause des Königs Ahasveros.

9. Vasthi, la reine, fit aussi un festin pour les femmes, dans la maison royale du roi Assuérus.

9. Asimismo la reina Vasti hizo banquete de mujeres en la casa real del rey Asuero.

9 De koningin Vasthi maakte ook een maaltijd voor de vrouwen in het koninklijk huis, hetwelk de koning Ahasveros had.

9. Wasty też królowa sprawiła ucztę na białegłowy w domu królewskim króla Aswerusa.

9. Vásti királyné is lakomát szerze a nőknek, a királyi házban, mely Ahasvérus királyé vala.

9 И царица Астинь сделала также пир для женщин в царском доме царя Артаксеркса.

9. Та й цариця Астинь справила так само гостину для жіноцтва в царському домі царя Артаксеркса.

10. Seitsemäntenä päivänä, kun kuninkaan sydän oli viinistä iloinen, käski hän Mehumanin, Bistan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Seetarin ja Karkaan, niiden seitsemän hoviherran, jotka toimittivat palvelusta kuningas Ahasveroksen luona,

10. Ja seitsemäntenä päivänä, kuin kuningas oli iloinen viinasta, käski hän Mehumanin, Bistan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Setarin ja Karkaan, seitsemän kamaripalveliaa, jotka palvelivat kuningas Ahasverusta,

10. Ja seidzemendenä päiwänä cosca Cuningas oli iloinen wijnast käski hän Mehumanin Bisthan Harbonan Bigthan Abagthan Setharin ja Chareaxen ne seidzemen Camaripalweliata jotca palwelit Ahaswerust Cuningast/

10 On the seventh day, when the heart of the king was merry with wine, he commanded Mehuman, Biztha, Harbona, Bigtha and Abagtha, Zethar and Carcas {Carkas}, the seven eunuchs who ministered in the presence of Ahasuerus the king,

10. On the seventh day, when the heart of the king was merry with wine, he commanded Mehuman, Biztha, Harbona, Bigtha, and Abagtha, Zethar, and Carcas, the seven chamberlains that served in the presence of Ahasuerus the king,

10. Paa den syvende Dag, der Kongens Hjerte var vel til Mode af Vinen, sagde han til Mehuman, Bistha, Harbona, Bigtha og Abagtha, Sethar og Karkas, de syv Kammertjenere, de som tjente for Kong Ahasverus's Ansigt,

10. Och på sjunde dagen, då Konungen vardt lustig af vinet, sade han till Mehuman, Bistha, Harbona, Bigtha, Abagtha, Sethar och Charcas, de sju kamererare, som för Konung Ahasveros tjente,

10. Seitsmel päwal, kui kunninga südda winast römus olli, ütles ta Meumani, Pista, Arbona, Pigta ja Abagta, Setari ja Karkasi, nende seitsme üllema teenri wasto, kes kunningast Ahaswerust allatsi tenisid,

10. Septintą dieną karalius buvo linksmas nuo vyno. Jis įsakė Mehumanui, Biztai, Harbonai, Bigtai, Abagtai, Zetarui ir Karkasui­septyniems eunuchams, kurie tarnavo karaliaus Ahasvero akivaizdoje,

10. Und am siebenten Tage, da der König gutes Muts war vom Wein, hieß er Mehuman, Bistha, Harbona, Bigtha, Abagtha, Sethar und Charkas, die sieben Kämmerer, die vor dem König Ahasveros dienten,

10. Or, le septième jour, comme le roi avait le cœur égayé par le vin, il commanda à Méhuman, Biztha, Harbona, Bigtha, Abagtha, Zéthar et Carcas, les sept eunuques qui servaient devant le roi Assuérus,

10. El séptimo día estando el corazón del rey bueno del vino, mandó a Meumán, y Bazata, y Harbona, y Bagata, y Abgata, y Zetar, y Carcas, siete eunucos, que servían delante del rey Asuero,

10 Op den zevenden dag, toen des konings hart vrolijk was van den wijn, zeide hij tot Mehuman, Biztha, Charbona, Bigtha en Abagtha, Zethar en Charchas, de zeven kamerlingen, dienende voor het aangezicht van den koning Ahasveros,

10. A dnia siódmego, gdy sobie król podweselił winem, rzekł do Mechumana, Bysyta, Herbona, Bygta, i Abagta, Zetara, i Charchasa, do siedmiu komorników, którzy służyli przed obliczem króla Aswerusa,

10. Hetedik napon, mikor megvídámult a király szíve a bortól, mondá Méhumánnak, Biztának, Hárbonának, Bigtának és Abagtának, Zetárnak és Karkásnak, a hét udvarmesternek, a kik szolgálának Ahasvérus király előtt,

10 В седьмой день, когда развеселилось сердце царя от вина, он сказал Мегуману, Бизфе, Харбоне, Бигфе и Авагфе, Зефару и Каркасу – семи евнухам, служившим пред лицем царя Артаксеркса,

10. На сьомий день, як від вина розвеселилось серце в царя, сказав він Мегуманові, Бизтї, Харбонї, Бигтї і Авагтї, Зетарові й Каркасові - сїмом скопцям, що служили перед лицем царя Артаксеркса,

11. tuoda kuningatar Vastin, kuninkaallinen kruunu päässä, kuninkaan eteen, että hän saisi näyttää kansoille ja ruhtinaille hänen kauneutensa, sillä hän oli näöltään ihana.

11. Tuomaan kuningatar Vastia kuninkaan eteen hänen kuninkaallisella kruunullansa, näyttääksensä kansalle ja päämiehille hänen kauneuttansa; sillä hän oli kaunis.

11. Tuoman Drotning Wasthi Cuningan eteen hänen Cuningalisella Cruunullans näyttäxens Canssalle ja Försteille hänen cauneuttans: sillä hän oli caunis.

11 to bring Vashti the queen before the king with the royal crown to show the peoples and the rulers her beauty, for she was fair to look on.

11. To bring Vashti the queen before the king with the crown royal, to shew the people and the princes her beauty: for she was fair to look on.

11. at de skulde føre Dronning Vasthi frem for Kongens Ansigt med kongelig Krone for at lade Folket og Fyrsterne se hendes Dejlighed; thi hun var dejlig af Anseelse.

11. Att de skulle hafva Drottning Vasthi in för Konungen, med Drottningakrono, på det han skulle låta folket och Förstarna se hennes dägelighet; ty hon var dägelig.

11. Et nemmad piddid kunninga-emmanda Wasti kunninga ette toma kunninglikko kroniga, et temma rahwale ja würstidele temma illo piddi näitma, sest ta olli illusa näoga.

11. atvesti karalienę Vaštę pas karalių su karališka karūna, norėdamas parodyti žmonėms ir kunigaikščiams jos grožį, nes ji buvo labai graži.

11. daß sie die Königin Vasthi holten vor den König mit der königlichen Krone, daß er den Völkern und Fürsten zeigte ihre Schöne; denn sie war schön.

11. D'amener Vasthi, la reine, devant lui, avec la couronne royale, pour faire voir sa beauté aux peuples et aux seigneurs; car elle était belle de figure.

11. Que trajesen a la reina Vasti delante del rey con la corona del reino, para mostrar a los pueblos y a los príncipes su hermosura; porque era hermosa de parecer.

11 Dat zij Vasthi, de koningin, zouden brengen voor het aangezicht des konings, met de koninklijke kroon, om den volken en den vorsten haar schoonheid te tonen; want zij was schoon van aangezicht.

11. Aby przywiedli Wasty królowę przed oblicze królewskie w koronie królewskiej, chcąc pokazać narodom i książętom piękność jej; bo bardzo piękna była.

11. Hogy hozzák el Vástit, a királynét a király elé, királyi koronával, hogy megmutassa a népeknek és fejedelmeknek az ő szépségét; mert szép arczú vala.

11 чтобы они привели царицу Астинь пред лице царя в венце царскомдля того, чтобы показать народам и князьям красоту ее; потому что она была очень красива.

11. Щоб привели царицю Астинь перед лице царя в царському вінцї, на те, щоб показати народам та князям красу її, бо вона була дуже гарна.

12. Mutta kuningatar Vasti kieltäytyi tulemasta, vaikka kuningas hoviherrojen kautta oli käskenyt. Silloin kuningas suuttui kovin, ja hänessä syttyi viha.

12. Mutta kuningatar Vasti ei tahtonut tulla kuninkaan käskyn jälkeen, kuin hän oli käskenyt kamaripalveliain kautta. Niin kuningas vihastui kovin, ja hänen vihansa syttyi hänessä.

12. Mutta Drotning Wasthi ei tullut Cuningan käskyn jälken cuin hän oli käskenyt Camaripalwelioitten cautta. Nijn Cuningas wihastui cowin ja hänen wihans syttyi hänes.

12 But the queen Vashti refused to come at the king's commandment by the eunuchs. Therefore the king was very angry and his fury burned in him.

12. But the queen Vashti refused to come at the king's commandment by his chamberlains: therefore was the king very wroth, and his anger burned in him.

12. Men Dronning Vasthi vægrede sig ved at komme efter Kongens Ord ved Kammertjenerne; da blev Kongen saare vred, og hans Harme optændtes i ham.

12. Men Drottning Vasthi ville icke komma efter Konungens ord, genom hans kamererare. Då vardt Konungen ganska vred, och upptänd i grymhet.

12. Agga kunninga-emmand Wasti törkus tulles kunninga sanna peäle, mis üllematte teenride kä olli; siis wihhastas kunningas wägga ja temma tulline wihha pölles temma sees.

12. Karalienė Vaštė atmetė karaliaus įsakymą, perduotą eunuchų, ir atsisakė eiti. Karalius labai supyko, ir rūstybė užsidegė jame.

12. Aber die Königin Vasthi wollte nicht kommen nach dem Wort des Königs durch seine Kämmerer. Da ward der König sehr zornig, und sein Grimm entbrannte in ihm.

12. Mais la reine Vasthi refusa de venir au commandement que le roi lui fit faire par les eunuques; et le roi se mit en fort grande colère, et son courroux s'alluma au-dedans de lui.

12. Y la reina Vasti no quiso venir al mandado del rey que le envió por mano de los eunucos: y enojóse el rey muy mucho, y encendióse su ira en él.

12 Doch de koningin Vasthi weigerde te komen op het woord des konings, hetwelk door den dienst der kamerlingen haar aangezegd was. Toen werd de koning zeer verbolgen, en zijn grimmigheid ontstak in hem.

12. Ale nie chciała królowa Wasty przyjść na rozkazanie królewskie, opowiedziane przez komorników. Przetoż rozgniewał się król bardzo, a gniew jego zapalił się w nim.

12. De Vásti királyné nem akara menni a király szavára, mely vala az udvarmesterek által. Erre igen megharagudott a király, és az ő haragja felgerjede benne.

12 Но царица Астинь не захотела прийти по приказанию царя, объявленному чрез евнухов.

12. Але цариця не схотїла прийти по наказу царя через скопцїв.

13. Ja kuningas puhui viisaille, ajantietäjille — sillä näin oli tapana esittää kuninkaan sana kaikille lain ja oikeuden tuntijoille,

13. Kuningas sanoi viisaille, jotka ymmärsivät maan tavat (sillä kuninkaan asia piti ratkaistaman kaikkein lain ja oikeuden ymmärtäväisten edessä;

13. Ja Cuningas sanoi wijsaille jotca ymmärsit maan tawat (sillä Cuningan asia piti ratcaistaman caickein Lain ja oikeuden ymmärtäwäisten edes.

13 Then the king said to the wise men who knew the times (for so was the king's manner toward all who knew law and judgment,

13. Then the king said to the wise men, which knew the times, (for so was the king's manner toward all that knew law and judgment:

13. Og Kongen sagde til de vise, som forstode sig paa Tiderne- thi saaledes blev en Sag fra Kongen forhandlet for alle, som forstode sig paa Lov og Ret;

13. Och Konungen sade till de visa, som i landsseder förfarne voro; ty Konungens ärende måste hafvas inför alla förståndiga i lag och rätt;

13. Ja kunningas ütles neile tarkadele, kes moistsid, mis ommal aial tarwis, (sest nenda aeti kunninga asjad keikide ees, kes kässo- ja kohtoasjad moistsid.

13. Karalius klausė patarimo išminčių, kurie pažindavo laikus ir žinojo karaliaus įstatymus bei teisę,

13. Und der König sprach zu den Weisen, die sich auf die Zeiten verstanden (denn des Königs Sachen mußten geschehen vor allen, die sich auf Recht und Händel verstanden;

13. Alors le roi parla aux sages, qui avaient la connaissance des temps. Car ainsi se traitaient les affaires du roi, devant tous ceux qui connaissaient la loi et le droit.

13. Y preguntó el rey a los sabios que sabían los tiempos: porque así era la costumbre del rey para con todos los que sabían la ley y el derecho:

13 Toen zeide de koning tot de wijzen, die de tijden verstonden (want alzo moest des konings zaak geschieden, in de tegenwoordigheid van al degenen, die de wet en het recht wisten;

13. Tedy rzekł król do mędrców, rozumiejących czasy: (bo taki był zwyczaj przedkładać sprawy królewskie wszystkim biegłym w prawach i w sądach;

13. És monda a király az időket mérő bölcseknek, (mert a királynak összes dolgai a jog-és törvénytudók elé tartoznak.

13 И разгневался царь сильно, и ярость его загорелась в нем. И сказал царь мудрецам, знающим прежние времена – ибо дела царя делались пред всеми знающими закон и права, –

13. І розсердився царь вельми, і лютість його запалала в йому. І спитав царь мудрецїв, що знали давні звичаї, - бо царські справи робились за радою всїх тямущих в законї й праві, -

14. ja hänen lähimpänsä olivat Karsena, Seetar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja Meedian ruhtinasta, jotka näkivät kuninkaan kasvot ja istuivat valtakunnan ensimmäisinä — :

14. Ja lähin häntä olivat: Karsena, Setar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja Median päämiestä, jotka näkivät kuninkaan kasvot ja istuivat ylimmäisinä valtakunnassa:)

14. Ja lähin händä olit Charsena Sethar Admatha Tharsis Meres Marsena ja Memuchan seidzemen Persian ja Medin Förstiä jotca näit Cuningan caswot ja istuit ylimmäisnä waldacunnas)

14 and next to him were Carshena, Shethar, Admatha, Tarshish, Meres, Marsena and Memucan, the seven rulers of Persia and Media who saw the king's face and sat first in the kingdom),

14. And the next unto him was Carshena, Shethar, Admatha, Tarshish, Meres, Marsena, and Memucan, the seven princes of Persia and Media, which saw the king's face, and which sat the first in the kingdom;)

14. og de næste hos ham vare: Karsena, Sethar, Admatha, Tarsis, Meres, Marsena, Memukan, de syv Fyrster af Persien og Medien, som saa Kongens Ansigt og som sade øverst i Riget -.

14. Men de näste, som när honom voro, voro Charsena, Sethar, Admatha, Tharsis, Meres, Marsena och Memuchan, de sju Förstar af Persien och Meden, som sågo på Konungens ansigte, och såto främst i rikena;

14. Ja need keigelähhemad temma jures ollid Karsena, Setar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena, Memukan, seitse Persia- ja Meda-ma würsti, kes ikka kunninga silmad näggid, kes istsid üllemas paikas kunningrikis.)

14. taip pat Karšenos, Šetaro, Admatos, Taršišo, Mereso, Marsenos ir Memuchano, persų ir medų septynių kunigaikščių, kurie visada būdavo prie karaliaus, ir buvo pirmi karalystėje:

14. die nächsten aber die bei ihm waren Charsena, Sethar, Admatha, Tharsis, Meres, Marsena und Memuchan, die sieben Fürsten der Perser und Meder, die das Angesicht des Königs sahen und saßen obenan im Königreich),

14. Et les plus proches de lui étaient alors Carshéna, Shéthar, Admatha, Tharsis, Mérès, Marséna, Mémucan, sept seigneurs de Perse et de Médie, qui voyaient la face du roi, et qui occupaient la première place dans le royaume.

14. Y estaban junto a él Carsena, y Setar, y Admata, y Társis, y Mares, y Marsana, y Memucán, siete príncipes de Persia y de Media, que veían la faz del rey, y se asentaban los primeros del reino:

14 De naasten nu bij hem waren Carsena, Sethar, Admatha, Tharsis, Meres, Marsena, Memuchan, zeven vorsten der Perzen en der Meden, die het aangezicht des konings zagen, die vooraan zaten in het koninkrijk),

14. A najbliższymi jego byli Charsena, Setar, Admata, Tarsys, Meres, Marsena, Memuchan, siedm książąt Perskich i Medskich, którzy patrzali na oblicze królewskie, i siadali na pierwszem miejscu w królestwie.)

14. Legközelebb valának pedig hozzá: Karséna, Sétár, Admata, Társis, Méres, Marséna, Mémukán, Persiának és Médiának hét [1†] fejedelme, a kik láták a király arczát, és elől ülének az országban):

14 приближенными же к нему тогда были : Каршена, Шефар, Адмафа, Фарсис, Мерес, Марсена, Мемухан – семь князей Персидских и Мидийских, которые могли видеть лице царя и сидели первыми в царстве:

14. А найблизшими до нього були тодї: Каршена, Шетар, Адмата, Тарсис, Мерес, Марсена, Мемухан, - сїм князїв Перських та Мидійських, що могли бачити лице цареве й седїли першими в царстві:

15. Mitä on lain mukaan tehtävä kuningatar Vastille, koska hän ei ole noudattanut käskyä, jonka kuningas Ahasveros on antanut hoviherrojen kautta?

15. Mitä kuningatar Vastille pitää tehtämän oikeuden jälkeen, ettei hän tehnyt kuningas Ahasveruksen sanan jälkeen, hänen kamaripalveliainsa kautta?

15. Mitä Drotning Wasthille pitä tehtämän oikeuden jälken? sillä ei hän tehnyt Cuningas Ahasweruxen sanan jälken hänen Camaripalweliains cautta.

15 What will we do to queen Vashti according to law, because she has not done the bidding of king Ahasuerus by the eunuchs?

15. What shall we do unto the queen Vashti according to law, because she hath not performed the commandment of the king Ahasuerus by the chamberlains?

15. Hvad skal man efter Loven gøre ved Dronning Vasthi, fordi hun ikke har gjort eft er Kong Ahasverus's Ord ved Kammertjenerne?

15. Hvad man göra skulle Drottning Vasthi för en rätt, derföre, att hon icke gjort hade efter Konungens ord, genom hans kamererare.

15. Mis piddi tehtama kässo järrele kunninga-emmanda Wastiga, sest et ta mitte teinud kunninga Ahaswerusse sanna järrele, mis üllematte teenride kä.

15. ‘‘Ką mes turime daryti karalienei Vaštei pagal įstatymą už tai, kad ji nepaklausė karaliaus įsakymo, perduoto per eunuchus?’‘

15. was für ein Recht man an der Königin Vasthi tun sollte, darum daß sie nicht getan hatte nach dem Wort des Königs durch seine Kämmerer.

15. Que doit-on faire, dit-il, selon les lois, à la reine Vasthi, pour n'avoir point exécuté l'ordre que le roi Assuérus lui a fait donner par les eunuques?

15. Según la ley qué se había de hacer con la reina Vasti, por cuanto no había hecho el mandamiento del rey Asuero enviado por mano de los eunucos.

15 Wat men naar de wet met de koningin Vasthi doen zou, omdat zij niet gedaan had het woord van den koning Ahasveros, door den dienst der kamerlingen?

15. Co czynić podług prawa z królową Wasty, przeto, iż nie uczyniła rozkazania króla Aswerusa, opowiedzianego przez komorników?

15. Törvény szerint mit kellene cselekedni Vásti királynéval, mivelhogy nem teljesíté Ahasvérus királynak az udvarmesterek által üzent beszédét?

15 как поступить по закону с царицею Астинь за то, что она не сделала по слову царя Артаксеркса, объявленному чрез евнухов?

15. Як би вчинити по закону з царицею Астинею за те, що вона не поступила по слову царя Артаксеркса, переданому через скопцїв?

16. Niin Memukan sanoi kuninkaan ja ruhtinasten edessä: Kuningatar Vasti ei ole rikkonut ainoastaan kuningasta vastaan, vaan myös kaikkia ruhtinaita vastaan ja kaikkia kansoja vastaan kuningas Ahasveroksen kaikissa maakunnissa.

16. Niin sanoi Memukan kuninkaan ja päämiesten edessä: kuningatar Vasti ei ole ainoastansa tehnyt pahoin kuningasta vastaan, mutta myös kaikkia päämiehiä ja kaikkia kansoja vastaan, jotka ovat kaikissa kuningas Ahasveruksen maakunnissa.

16. NIin sanoi Memuchan Cuningan ja Förstein edes: Drotning Wasthi ei ole ainoastans tehnyt pahoin Cuningasta wastan mutta myös caickia Förstejä ja caickia Canssoja wastan cuin owat caikis Cuningas Ahasweruxen maacunnis.

16 And Memucan answered before the king and the rulers, Vashti the queen has not done wrong only to the king, but also to all the rulers and to all the peoples that are in all the provinces of king Ahasuerus.

16. And Memucan answered before the king and the princes, Vashti the queen hath not done wrong to the king only, but also to all the princes, and to all the people that are in all the provinces of the king Ahasuerus.

16. Og Memukan sagde for Kongens og Fyrsternes Ansigt: Dronning Vasthi har ikke alene forbrudt sig imod Kongen, men imod alle Fyrsterne og imod alle Folkene, som ere i alle Kong Ahasverus's Landskaber.

16. Då sade Memuchan inför Konungenom och Förstarna: Drottning Vasthi hafver icke allenast illa gjort emot Konungen, utan ock emot alla Förstar, och allt folk uti Konung Ahasveros landom.

16. Siis ütles Memukan kunninga ja würstide ette: Kunninga-em̃and Wasti ep olle mitte ükspäinis kunninga wasto üllekohto teinud, waid ka keige würstide ja keige rahwa wasto, kes keik kunninga Ahaswerusse rikide sees on.

16. Memuchanas atsakė karaliui: ‘‘Karalienė Vaštė nusikalto ne tik karaliui, bet visiems kunigaikščiams ir žmonėms visose karaliaus Ahasvero žemėse.

16. Da sprach Memuchan vor dem König und den Fürsten: Die Königin Vasthi hat nicht allein an dem König übel getan, sondern auch an allen Fürsten und an allen Völkern in allen Landen des Königs Ahasveros.

16. Alors Mémucan dit, en la présence du roi et des seigneurs: La reine Vasthi n'a pas seulement mal agi à l'égard du roi, mais aussi envers tous les seigneurs et tous les peuples, qui sont dans toutes les provinces du roi Assuérus.

16. Y dijo Memucán delante del rey y de los príncipes: No solamente contra el rey ha pecado la reina Vasti, mas contra todos los príncipes: y contra todos los pueblos, que son en todas las provincias del rey Asuero.

16 Toen zeide Memuchan voor het aangezicht des konings en der vorsten: De koningin Vasthi heeft niet alleen tegen den koning misdaan, maar ook tegen al de vorsten, en tegen al de volken, die in al de landschappen van den koning Ahasveros zijn.

16. Tedy odpowiedział Memuchan przed królem i książętami: Nie przeciwko królowi samemu wystąpiła Wasty królowa, ale przeciwko wszystkim książętom, i przeciwko wszystkim narodom, którzy są po wszystkich krainach króla Aswerusa.

16. Akkor monda Mémukán a király és a fejedelmek előtt: Nemcsak a király ellen vétkezett Vásti királyné; de valamennyi fejedelem és minden nép ellen, Ahasvérus király minden tartományában;

16 И сказал Мемухан пред лицем царя и князей: не предцарем одним виновна царица Астинь, а пред всеми князьями и пред всеми народами, которые по всем областям царя Артаксеркса;

16. І промовив Мемухан перед лицем царя й князїв: Не перед одним царем винна цариця Астинь, а перед усїма князями і перед усїма народами, що по всїх краях царя Артаксеркса;

17. Kun kuningattaren teko tulee kaikkien vaimojen tietoon, saattaa se heidät halveksimaan aviomiehiänsä, he kun voivat sanoa: 'Kuningas Ahasveros käski tuoda kuningatar Vastin eteensä, mutta tämä ei tullut.'

17. Sillä tämä kuningattaren teko hajoo kaikkein vaimoin tykö, niin että hekin katsovat miehensä ylön silmäinsä edessä, ja sanovat: kuningas Ahasverus käski kuningatar Vastin tulla eteensä, mutta ei hän tullut.

17. Sillä tämä Drotningin teco hajo caickein waimoin tygö nijn että hekin cadzowat heidän miehens ylön heidän silmäins edes ja sanowat: Cuningas Ahaswerus käski tulla Drotning Wasthin eteens mutta ei hän tullut.

17 For this deed of the queen will come abroad to all women, to make their husbands contemptible in their eyes when it will be reported, King Ahasuerus commanded Vashti the queen to be brought in before him, but she did not come.

17. For this deed of the queen shall come abroad unto all women, so that they shall despise their husbands in their eyes, when it shall be reported, The king Ahasuerus commanded Vashti the queen to be brought in before him, but she came not.

17. Thi Dronningens Ord vil komme ud til alle Kvinderne, saa at de foragte deres Mænd for deres Øjne, naar de sige: Kongen, Ahasverus, sagde, at man skulde føre Dronning Vasthi frem for hans Ansigt, og hun kom ikke.

17. Förty detta stycket af Drottningen kommer väl ut till alla qvinnor, så att de skola förakta sina män för sin ögon, och skola säga: Konung Ahasveros böd Drottningene Vasthi komma inför sig, men hon ville icke.

17. Sest kunninga-emmanda tö saab teäda keige naestele, et nemmad ommad mehhed ka wötwad ärrapölgada ommas meles ja öölda: Kunningas Ahaswerus käskis ennese ette tua kunninga-emmanda Wasti, agga temma ei tulnud mitte.

17. Šis karalienės poelgis taps žinomas visoms moterims. Jos, paniekindamos savo vyrus, sakys: ‘Karalius Ahasveras įsakė karalienei ateiti pas jį, bet ji neatėjo’.

17. Denn es wird solche Tat der Königin auskommen zu allen Weibern, daß sie ihre Männer verachten vor ihren Augen und werden sagen: Der König Ahasveros hieß die Königin Vasthi vor sich kommen; aber sie wollte nicht.

17. Car, ce que la reine a fait, parviendra à la connaissance de toutes les femmes, et leur fera mépriser leurs maris. Elles diront: Le roi Assuérus avait commandé qu'on lui amenât la reine, et elle n'est pas venue.

17. Porque esta palabra de la reina saldrá a todas las mujeres para hacer tener en poca estima a sus maridos, diciéndoles: El rey Asuero mandó traer delante de sí a la reina Vasti, y ella no vino.

17 Want deze daad der koningin zal uitkomen tot alle vrouwen, zodat zij haar mannen verachten zullen in haar ogen, als men zeggen zal: De koning Ahasveros zeide, dat men de koningin Vasthi voor zijn aangezicht brengen zou; maar zij kwam niet.

17. Albowiem gdy się ta sprawa królowej doniesie do wszystkich niewiast, znieważą sobie mężów swoich w oczach swoich, i rzeką: Król Aswerus rozkazał przywieść Wasty królowę przed oblicze swoje, a nie przyszła.

17. Mert a királyné cselekedetének híre fut minden asszonyhoz, úgy, hogy megvetik férjeiket szemeik előtt, és azt mondják: Ahasvérus király megparancsolá, hogy Vásti királyné hozzá menjen, és nem ment.

17 потому что поступок царицы дойдет до всех жен, и они будут пренебрегать мужьями своими и говорить: царь Артаксеркс велел привести царицу Астинь пред лице свое, а она не пошла.

17. Бо вчинок царицин дійде до всїх жінок, і вони почнуть маловажити своїх чоловіків і казати муть: Царь Артаксеркс звелїв привести царицю Астинь перед своє лице, а вона не пійшла.

18. Jo tänä päivänä voivat Persian ja Meedian ruhtinattaret, jotka kuulevat kuningattaren teon, puhua siitä kaikille kuninkaan ruhtinaille, ja siitä tulee halveksimista ja suuttumusta riittämään asti.

18. Niin Persian ja Median päämiesten emännät sanovat tänäpänä kaikille kuninkaan päämiehille, kuin he kuulevat tämän kuningattaren teon; niin siitä tulee kyllä ylönkatsetta ja vihaa.

18. Nijn Persian ja Medin Förstinnat sanowat caikille Cuningan Försteille cosca he cuulewat tämän Drotningin tegon nijn sijtä tule kyllä ylöncadzetta ja wiha.

18 And this day the ladies of Persia and Media who have heard of the deed of the queen will say (the like) to all the king's rulers. So (there will arise) much contempt and wrath.

18. Likewise shall the ladies of Persia and Media say this day unto all the king's princes, which have heard of the deed of the queen. Thus shall there arise too much contempt and wrath.

18. Og paa denne Dag ville Fyrstinderne i Persien og Medien sige ligesaa til alle Kongens Fyrster, naar de have hørt Dronningens Ord; og saa vil der komme nok af Foragt og Vrede.

18. Så varda nu de Förstinnor i Persien och Meden sammalunda sägande till alla Konungens Förstar, när de få detta Drottningenes stycke höra; så skall föraktelse och vrede nog upphäfva sig.

18. Ja selsinnatsel päwal woiksid Persia ja Meda würsti-emmandad keige kunninga würstide wasto nenda ka öölda, kui nemmad sedda kunninga-emmanda tö kuulwad; siis saab sedda ärrapölgmist ja suurt wihha kül.

18. Tuo karalienės pavyzdžiu seks visos persų ir medų kunigaikštienės. Kils daug nesusipratimų ir pykčių.

18. So werden nun die Fürstinnen in Persien und Medien auch so sagen zu allen Fürsten des Königs, wenn sie solche Tat der Königin hören; so wird sich Verachtens und Zorn genug erheben.

18. Désormais les dames de Perse et de Médie, qui auront appris cette action de la reine, répondront de même à tous les seigneurs du roi, d'où il arrivera beaucoup de mépris et de colère.

18. Y entónces dirán esto las señoras de Persia y de Media, que oyeren el hecho de la reina, a todos los príncipes del rey: y habrá asaz menosprecio y enojo.

18 Te dezen zelfden dage zullen de vorstinnen van Perzie en Medie ook alzo zeggen tot al de vorsten des konings, als zij deze daad der koningin zullen horen, en er zal verachtens en toorns genoeg wezen.

18. Owszem dzisiaj toż rzeką księżny Perskie i Medskie, (które słyszały postępek królowej) wszystkim książętom królewskim, a będzie dosyć wzgardy i waśni.

18. És e napon ugyanazt fogják mondani Persia és Média fejedelemasszonyai, a kik meghallják a királyné cselekedetét, a király minden fejedelmének, és lesz elég megvetés és harag.

18 Теперь княгини Персидские и Мидийские, которые услышат о поступке царицы, будут то же говорить всем князьям царя; и пренебрежения и огорчения будет довольно.

18. Тепер княгинї Перські й Мидийські, що почують про вчинок царицин, казати муть теж саме усїм царевим князям, і зневаги та пересердя буде немало.

19. Jos kuningas hyväksi näkee, julkaistakoon kuninkaallinen käsky ja kirjoitettakoon muuttumatonna Persian ja Meedian lakeihin, ettei Vasti enää saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen ja että kuningas antaa hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle.

19. Jos siis kuninkaalle kelpaa, niin antakaan kuninkaallisen käskyn käydä ulos ja kirjoittaa Persian ja Median lakiin jota ei kenkään rikkoa tohdi: ettei Vasti pidä enää tuleman kuningas Ahasveruksen eteen, ja antakaan kuningas hänen valtakuntansa hänen lähimmäisellensä, joka on parempi häntä.

19. Jos sijs Cuningalle kelpa nijn andacan käskyn häneldäns käydä ulos ja andacan kirjoitta Persian ja Medin Lakijn jota ei kengän ricko tohdi ettei Wasthin pidä enä tuleman Cuningas Ahasweruxen eteen ja andacan Cuningas hänen lähimmäisellens joca on parembi händä hänen waldacundans.

19 If it please the king, let there go forth a royal commandment from him and let it be written among the laws of the Persians and the Medes, that it is not altered, that Vashti come no more before king Ahasuerus and let the king give her royal estate to another who is better than she.

19. If it please the king, let there go a royal commandment from him, and let it be written among the laws of the Persians and the Medes, that it be not altered, That Vashti come no more before king Ahasuerus; and let the king give her royal estate unto another that is better than she.

19. Dersom det synes Kongen godt, saa udgaa et kongeligt Bud fra ham, og det vorde opskrevet iblandt Persers og Meders Love, saa at det ikke gaar tabt: At Vasthi ikke skal komme for Kong Ahasverus's Ansigt, og hendes kongelige Værdighed give Kongen til hendes Næste, som er bedre end hun.

19. Om Konungenom så täckes, så låte han ett Konungsligit bud af sig utgå, och skrifva efter de Persers och Meders lag, hvilken man icke öfverträda tör, att Vasthi icke mer skall komma inför Konung Ahasveros; och Konungen gifve hennes rike hennes nästo, den bättre är än hon.

19. Kui se kunninga melest hea on, et üks kunninglik kässo-sanna temma käest wäljatulleks ja saaks kirjotud Persia ja Meda käskude ramatusse, mis ükski ei pea ülleastuma: et Wasti mitte ei pea kunninga Ahaswerusse silma ette tullema; ja kuñingas andko temma kunninglikko au temma liggimessele, kes parrem tedda.

19. Jei karaliui patiktų, tebūna paskelbtas karališkas įsakymas ir įrašytas į persų ir medų įstatymą, kuris yra nepakeičiamas, kad karalienė Vaštė nebeateis pas karalių Ahasverą ir karalius jos karališką garbę atiduos kitai, geresnei už ją.

19. Gefällt es dem König, so lasse man ein königlich Gebot von ihm ausgehen und schreiben nach der Perser und Meder Gesetz, welches man nicht darf übertreten: daß Vasthi nicht mehr vor den König Ahasveros komme, und der König gebe ihre königliche Würde einer andern, die besser ist denn sie.

19. Si le roi le trouve bon, qu'on publie un édit royal de sa part, et qu'il soit inscrit dans les décrets de Perse et de Médie et soit irrévocable, savoir, que Vasthi ne vienne plus devant le roi Assuérus, et que le roi donne sa royauté à une autre, meilleure qu'elle.

19. Si parece bien al rey, salga mandamiento real de delante de él, y escríbase entre las leyes de Persia y de Media, y no sea traspasado: Que no venga Vasti delante del rey Asuero: y dé el rey su reino a su compañera que sea mejor que ella.

19 Indien het den koning goeddunkt, dat een koninklijk gebod van hem uitga, hetwelk geschreven worde in de wetten der Perzen en Meden, en dat men het niet overtrede: dat Vasthi niet inga voor het aangezicht van den koning Ahasveros, en de koning geve haar koninkrijk aan haar naaste, die beter is dan zij.

19. Przetoż, jeśli się za dobre widzi królowi, niech wynijdzie wyrok królewski od oblicza jego, a niech będzie wpisan między prawa Perskie i Medskie, których się przestępować nie godzi: Że nie chciała przyjść Wasty przed obliczność króla Aswerusa, przetoż królestwo jej da król innej, lepszej niż ona.

19. Ha azért a királynak tetszik, bocsásson ki királyi parancsot a maga részéről és irattassék a Persa-Méd törvények közé, [2†] visszavonhatatlanul, hogy ne jőjjön többé Vásti Ahasvérus király színe elé, és hogy az ő királyságát adja a király másnak, a ki jobb ő nálánál.

19 Если благоугодно царю, пусть выйдет от него царское постановление и впишется в законы Персидские и Мидийские и не отменяется, о том, что Астинь не будет входить пред лице царя Артаксеркса, а царское достоинство ее царь передаст другой, которая лучше ее.

19. Коли се до вподоби цареві, нехай вийде від його царська постанова і запишеться в закони Перські та Мидійські, і не зміниться, що Астинь не входити ме перед лице царя Артаксеркса, а її царське становище царь передасть другій, що лїпша за неї.

20. Kuninkaan antama säädös tulee tunnetuksi koko hänen valtakunnassansa, vaikka se onkin suuri, ja kaikki vaimot, niin suuret kuin pienetkin, antavat kunnian aviomiehillensä.

20. Ja tämä kuninkaan kirja, joka nyt tehdään, kuulukoon ympärinsä koko hänen valtakuntansa, joka suuri on: että jokainen vaimo pitäis miehensä kunniassa, suurten ja pienten seassa,

20. Ja tämä Cuningan kirja cuin nyt tehdän cuulucon ymbärins coco hänen waldacundans joca suuri on että jocainen waimo pidäis miehens cunnias surten ja pienden seas.

20 And when the king's decree which he will make will be proclaimed throughout all his kingdom (for it is great), all the wives will give to their husbands honor, both to great and small.

20. And when the king's decree which he shall make shall be published throughout all his empire, (for it is great,) all the wives shall give to their husbands honour, both to great and small.

20. Naar Kongens Befaling høres, som han udsteder i sit ganske Rige - thi det er stort -- da skulle alle Kvinderne holde deres Mænd i Ære, baade store og smaa.

20. Och att detta Konungens bref, som göras skall, må förkunnadt varda i hela rikena, det väl stort är, att alla qvinnor måga hålla sina män för ögon, ibland både små och stora.

20. Kui nenda kunninglik käsk, mis ta lasseb tehja, saab kuulda keik tem̃a kunningrikis, (sest se on suur) siis wötwad keik naesed om̃a meestele au tehha nihästi suremad kui wähhemad.

20. Kai karaliaus potvarkis bus paskelbtas visoje plačioje karalystėje, visos moterys gerbs savo vyrus, didelius ir mažus’‘.

20. Und es erschalle dieser Befehl des Königs, den er geben wird, in sein ganzes Reich, welches groß ist, daß alle Weiber ihre Männer in Ehren halten, unter Großen und Kleinen.

20. Et l'édit que le roi aura fait étant connu par tout son royaume, quelque grand qu'il soit, toutes les femmes honoreront leurs maris, depuis le plus grand jusqu'au plus petit.

20. Y será oido el hecho que el rey hará en todo su reino, aunque es grande; y todas las mujeres darán honra a sus maridos, desde el mayor hasta el menor.

20 Als het bevel des konings, hetwelk hij doen zal in zijn ganse koninkrijk, (want het is groot) gehoord zal worden, zo zullen alle vrouwen aan haar mannen eer geven, van de grootste tot de kleinste toe.

20. A gdy usłyszą ten wyrok królewski, który wydasz po wszystkiem królestwie swojem, jako wielkie jest, tedy wszystkie żony będą wyrządzały uczciwość małżonkom swoim od wielkiego aż do małego.

20. És hallják meg a király rendeletét, a melyet teend, egész országában, mert igen nagy az, hogy minden asszony adja meg a tiszteletet az ő férjének, a legnagyobbtól a legkisebbig.

20 Когда услышат о сем постановлении царя, которое разойдется по всему царству его, как оно ни велико, тогдавсе жены будут почитать мужей своих, от большого до малого.

20. Як почують про цю царську постанову, яка розійдеться по всьому царстві його, яке воно нї велике, тодї всї жінки шанувати муть своїх чоловіків, від великого до малого.

21. Tämä puhe miellytti kuningasta ja ruhtinaita, ja kuningas teki Memukanin sanan mukaan.

21. Tämä kelpasi kuninkaalle ja päämiehille; ja kuningas teki Memukanin sanan jälkeen.

21. Tämä kelpais Cuningalle ja Försteille ja cuningas teki Memuchan sanan jälken.

21 And the saying pleased the king and the rulers and the king did according to the word of Memucan.

21. And the saying pleased the king and the princes; and the king did according to the word of Memucan:

21. Og det Ord syntes godt for Kongens og Fyrsternes Øjne, og Kongen gjorde efter Memukans Ord.

21. Detta täcktes Konungenom och Förstarna; och Konungen gjorde efter Memuchans ord.

21. Ja se sanna olli hea kunninga ja würstide melest, ja kunningas teggi Memukani sanna järrele.

21. Šis patarimas patiko karaliui ir kunigaikščiams. Karalius padarė pagal Memuchano žodžius.

21. Das gefiel dem König und den Fürsten; und der König tat nach dem Wort Memuchans.

21. Cette parole plut au roi et aux seigneurs; et le roi fit ce que Mémucan avait dit.

21. Y plugo esta palabra en ojos del rey y de los príncipes: e hizo el rey conforme al dicho de Memucán.

21 Dit woord nu was goed in de ogen des konings en der vorsten; en de koning deed naar het woord van Memuchan.

21. I podobała się ta rada królowi i książętom. I uczynił król według rady Memuchanowej;

21. És tetszett a szó a királynak és a fejedelmeknek, és a király Mémukán beszéde szerint cselekedék.

21 И угодно было слово сие в глазах царя и князей; и сделал царь по слову Мемухана.

21. І до вподоби було се слово в очах царя й князїв; і зробив царь по слову Мемухана,

22. Hän lähetti kaikkiin kuninkaan maakuntiin — kuhunkin maakuntaan sen omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä — kirjeet, että joka mies olkoon herra talossaan ja saakoon puhua oman kansansa kieltä.

22. Niin kirjat lähetettiin kaikkiin kuninkaan maakuntiin, jokaiseen maakuntaan heidän kirjoituksensa jälkeen, ja kaikkein kansain tykö heidän kielellänsä: että jokainen mies on hallitsia huoneessansa, ja antoi puhuttaa kansansa kielellä.

22. Nijn kirjat lähetettin caickijn Cuningan maacundijn jocaidzeen maacundaan heidän kirjoituxens jälken ja caickein Canssain tygö heidän kielelläns että jocainen mies on hallidzia hänen huonesans ja andoi puhutta Canssans kielellä.

22 For he sent letters into all the king's provinces, into every province according to the writing of it and to every people after their language, that every man should bear rule in his own house and should speak according to the language of his people.

22. For he sent letters into all the king's provinces, into every province according to the writing thereof, and to every people after their language, that every man should bear rule in his own house, and that it should be published according to the language of every people.

22. Og han udsendte Breve til alle Kongens Landskaber, til hvert Landskab efter dets Skrift, og til hvert Folk efter dets Tungemaal; at hver Mand skal have Herredømmet i sit Hus og tale efter sit Folks Tungemaal.

22. Då vordo bref utsänd i all Konungens land, i hvart landet efter dess skrift, och till hvart folk efter dess tungomål, att hvar och en man skulle vara husbonde i sitt hus; och lät tala efter sins folks tungomål.

22. Ja läkkitas ramatud keik kunninga rikidele, iggaühhe rigile temma kirja järrele ja iggaühhe rahwale temma kele järrele, et iggamees piddi kui würst ollema ommas koias, ja räkima omma rahwa keelt.

22. Jis išsiuntinėjo laiškus į visus karaliaus kraštus, kiekvienai tautai jos kalba, kad vyras turi būti viešpats savo namuose. Tas įstatymas buvo paskelbtas visomis kalbomis visose tautose.

22. Da wurden Briefe ausgesandt in alle Länder des Königs, in ein jegliches Land nach seiner Schrift und zu jeglichem Volk nach seiner Sprache: daß ein jeglicher Mann der Oberherr in seinem Hause sei und ließe reden nach der Sprache seines Volkes.

22. Il envoya des lettres par toutes les provinces du roi, à chaque province selon sa manière d'écrire, et à chaque peuple selon sa langue, afin que chacun fût maître en sa maison; et cela fut publié selon la langue de chaque peuple.

22. Y envió cartas a todas las provincias del rey, a cada provincia conforme a su escritura, y a cada pueblo conforme a su lenguaje: Que todo varón fuese señor en su casa: y hable según la lengua de su pueblo.

22 En hij zond brieven aan al de landschappen des konings, aan een iegelijk landschap naar zijn schrift, en aan elk volk naar zijn spraak, dat elk man overheer in zijn huis wezen zou, en spreken naar de spraak zijns volks.

22. A rozesłał listy do wszystkich krain królewskich, do każdej krainy pismem jej własnem, i do każdego narodu językiem jego, aby każdy mąż był panem w domu swoim. A to obwołano językiem każdego narodu.

22. És leveleket külde a királynak minden tartományába, tartományról tartományra, annak saját írása szerint, és népről-népre, annak nyelve szerint, hogy legyen minden férfi úr az ő házában és beszéljen az ő népének nyelvén.

22 И послал во все области царя письма, писанные в каждую область письменами ее и ккаждому народу на языке его, чтобы всякий муж был господином в доме своем, и чтобы это было объявлено каждому на природном языке его.

22. І послав по всїх краях царевих письма, писані в кожний край його письмом і до кожного народу його мовою, щоб кожний чоловік був паном в своїй господї, і щоб про це було оповіщено кожному на його рідній мові.