2 luku

Esteristä tulee kuningatar. Mordokai saa ilmi salaliiton.

1. Näiden tapausten jälkeen, kun kuningas Ahasveroksen viha oli asettunut, muisti hän Vastia ja mitä tämä oli tehnyt ja mitä hänestä oli päätetty.

1. Näiden jälkeen, sittekuin kuningas Ahasveruksen viha asettui, muisti hän, mitä Vasti oli tehnyt, ja mitä hänestä päätetty oli.

1. NÄitten jälken sijttecuin Cuningas Ahasweruxen wiha asetui muisti hän mitä Wasthi oli tehnyt ja mitä hänestä päätetty oli.

1 After these things, when the wrath of king Ahasuerus was pacified, he remembered Vashti and what she had done and what was decreed against her.

1. After these things, when the wrath of king Ahasuerus was appeased, he remembered Vashti, and what she had done, and what was decreed against her.

1. Efter disse Begivenheder, der Kong Ahasverus's Harme var stillet, kom han Vasthi i Hu, og hvad hun havde gjort, og hvad der var besluttet over hende.

1. Sedan detta skedt var, när Konungens Ahasveros vrede hade saktat sig, kom han Vasthi ihåg, hvad hon gjort hade, och hvad om henne beslutet var.

1. Pärrast sedda, kui se olli sündind, kui kunninga Ahaswerusse tulline wihha jahtund, mötles temma Wasti peäle ja se peäle, mis ta teinud, ja se peäle, mis tem̃a peäle olli moistetud.

1. Po šių įvykių, karaliaus Ahasvero pykčiui aprimus, jis atsiminė, ką Vaštė padarė ir kaip ji buvo nubausta.

1. Nach diesen Geschichten, da der Grimm des Königs Ahasveros sich gelegt hatte, gedachte er an Vasthi, was sie getan hatte und was über sie beschlossen war.

1. Après ces choses, lorsque la colère du roi Assuérus fut apaisée, il se souvint de Vasthi, de ce qu'elle avait fait, et de ce qui avait été décrété à son égard.

1. PASADAS estas cosas, reposada ya la ira del rey Asuero, acordóse de Vasti, y de lo que hizo, y de lo que fué sentenciado sobre ella.

1 Na deze geschiedenissen, toen de grimmigheid van den koning Ahasveros gestild was, gedacht hij aan Vasthi, en wat zij gedaan had, en wat over haar besloten was.

1. To gdy się stało, a uśmierzył się gniew króla Aswerusa, wspomniał na Wasty, i na to, co była uczyniła, i na dekret, który był wydan przeciwko niej.

1. Ezek után, a mint megszünt Ahasvérus király haragja, megemlékezék Vástiról, és arról a mit cselekedett, és arról a mit végeztek felőle.

1 После сего, когда утих гнев царя Артаксеркса, он вспомнил об Астинь и о том, что она сделала, и что было определено о ней.

1. Після сього, як погас гнїв царя Артаксеркса, згадав він про Астинь і про те, що вона вчинила, та що було постановлено проти неї.

2. Niin kuninkaan palvelijat, jotka toimittivat hänelle palvelusta, sanoivat: Etsittäköön kuninkaalle nuoria neitsyitä, näöltään ihania.

2. Niin sanoivat kuninkaan palveliat, jotka häntä palvelivat: etsittäköön kuninkaalle kauniita nuoria neitseitä,

2. Nijn sanoit Cuningan palweliat jotca händä palwelit: edzittäkön Cuningalle caunita nuoria neidzeitä.

2 Then the king's servants who ministered to him said, Let there be fair young virgins sought for the king.

2. Then said the king's servants that ministered unto him, Let there be fair young virgins sought for the king:

2. Da sagde Kongens Folk, som tjente ham: Man oplede til Kongen unge Jomfruer, dejlige af Anseelse,

2. Då sade Konungens svenner, som honom tjente: Man söke Konungenom upp dägeliga unga jungfrur;

2. Siis ütlesid kunninga nored mehhed, kes tedda tenisid: Otsigo nemmad kunningale tüttarlapsed, kes neitsid on illusa näoga.

2. Karaliaus tarnai, kurie jam patarnaudavo, sakė jam: ‘‘Tepaieško karaliui jaunų gražių mergaičių

2. Da sprachen die Diener des Königs, die ihm dienten: Man suche dem König junge, schöne Jungfrauen,

2. Et les jeunes gens qui servaient le roi, dirent: Qu'on cherche pour le roi des jeunes filles, vierges et belles de figure;

2. Y dijeron los criados del rey, sus oficiales: Busquen al rey mozas vírgenes de buen parecer.

2 Toen zeiden de jongelingen des konings, die hem dienden: Men zoeke voor den koning jonge dochters, maagden, schoon van aangezicht.

2. I rzekli dworzanie królewscy, słudzy jego: Niech poszukają królowi dzieweczek, panienek pięknej urody;

2. És mondának a király apródai, a kik néki szolgálának: Keressenek a királynak szép ábrázatú szűz leányokat.

2 И сказали отроки царя, служившие при нем: пусть бы поискали царю молодых красивых девиц,

2. І сказали цареві двораки, служивші при ньому: Нехай би пошукали цареві молодих гарних дївчат,

3. Ja asettakoon kuningas kaikkiin valtakuntansa maakuntiin käskyläiset keräämään kaikki nuoret neitsyet, näöltään ihanat, Suusanin linnaan, vaimolaan, Heegain, kuninkaan hoviherran ja vaimojen vartijan, huostaan, ja annettakoon heille heidän kauneudenhoitonsa.

3. Ja lähettäköön kuningas katsojat kaikkiin valtakuntansa maakuntiin, kokoomaan kaikkia kauniita nuoria neitseitä Susanin linnaan, vaimoin huoneesen, Hegen, kuninkaan kamaripalvelian käden alle, joka vaimoista piti vaarin ja antoi heille heidän kaunistuksensa;

3. Ja lähettäkön Cuningas cadzojat caickijn hänen waldacundans maacundijn cocoman caickia caunita nuoria neidzeitä Susanin linnan waimoin huoneseen Hegen Cuningan Camaripalwelian käden ala joca waimoist piti waarin ja andoi heille heidän caunistuxens.

3 And let the king appoint officers in all the provinces of his kingdom, that they may gather together all the fair young virgins to Shushan the palace, to the house of the women, to the custody of Hegai the king's eunuch, keeper of the women. And let their things for purification be given them,

3. And let the king appoint officers in all the provinces of his kingdom, that they may gather together all the fair young virgins unto Shushan the palace, to the house of the women, unto the custody of Hege the king's chamberlain, keeper of the women; and let their things for purification be given them:

3. og Kongen beskikke Befalingsmænd i alle sit Riges Landskaber, at de samle alle unge Jomfruer, som ere dejlige af Anseelse, til Borgen Susan, til Kvindernes Hus, under Hegajs, Kongens Kammertjeners, Haand, som tager Vare paa Kvinderne, og man give dem de Ting, som høre til deres Renselse;

3. Och Konungen beställe skådare i all land i sitt rike, att de låta komma tillhopa alla dägeliga unga jungfrur, intill den staden Susan i fruhuset, under Hegai hand, Konungens kamererares, hvilken qvinnorna vakta skulle, och få dem deras skrud;

3. Ja kunningas pango üllewatajad keik omma kunningrigi rikide sisse, et nemmad kogguwad keik tüttarlapsed, kes neitsid illusa näoga Susani kunninglikko kotta naesterahwa kotta, Egai kunninga üllema teenri kä alla, kes naesterahwast hoiab, ja temma andko neile sedda,misga nemmad ennast woiwad kassida.

3. ir tepaskiria karalius visuose kraštuose vyrų, kurie visoje karalystėje suieškotų gražių mergaičių, atgabentų jas į Sūzų miestą, į moterų namus, ir perduotų karaliaus eunuchui Hegajui, moterų prižiūrėtojui. Ir tegu duoda joms visa, ko reikia joms pasipuošti.

3. und der König bestellte Männer in allen Landen seines Königreichs, daß sie allerlei junge, schöne Jungfrauen zusammenbringen gen Schloß Susan ins Frauenhaus unter der Hand Hegais, des Königs Kämmerers, der der Weiber wartet, und man gebe ihnen ihren Schmuck;

3. Et que le roi établisse des commissaires, dans toutes les provinces de son royaume, qui assemblent toutes les jeunes filles, vierges et belles de figure, à Suse, la capitale, dans la maison des femmes, sous la surveillance d'Hégaï, eunuque du roi et gardien des femmes; et qu'on leur donne ce qu'il leur faut pour se préparer.

3. Y ponga el rey personas en todas las provincias de su reino, que junten todas las mozas vírgenes de buen parecer en Susán la cabecera del reino, en la casa de las mujeres, en poder de Egeo eunuco del rey, guarda de las mujeres, dándoles sus atavíos.

3 En de koning bestelle toezieners in al de landschappen zijns koninkrijks, dat zij vergaderen alle jonge dochters, maagden, schoon van aangezicht, tot den burg Susan, tot het huis der vrouwen, onder de hand van Hegai, des konings kamerling, bewaarder der vrouwen; en men geve haar haar versierselen.

3. A niech postanowi król starostów po wszystkich krainach królestwa swego, którzyby zebrali wszystkie dzieweczki, panienki pięknej urody, do Susan miasta stołecznego, do domu białych głów, pod dozór Hegaja, komornika królewskiego, stróża białych głó w, a dali im ochędostwa ich.

3. És rendeljen a király tiszteket országának minden tartományába, a kik gyűjtsenek össze minden szép ábrázatú szűz leányt Susán várába, az asszonyok házába, Hégainak, a király kamarásának, az asszonyok őrzőjének keze alá, és adjanak nékik szépítő szereket.

3 и пусть бы назначил царь наблюдателей во все области своего царства, которые собрали бы всех молодых девиц, красивых видом, в престольный город Сузы, в дом жен под надзор Гегая, царского евнуха, стража жен, и пусть бы выдавали им притиранья,

3. І нехай би царь поставив виглядачів по всїх краях свого царства, котрі б зібрали всїх молодих дївчат, гарних на вид, в престольне місто Сузи, в палату жіночу під догляд Гегая, скопця царського, сторожа коло жінок, і нехай би видавали їм пахощі до натирання.

4. Ja neitsyt, johon kuningas mieltyy, tulkoon kuningattareksi Vastin sijaan. Ja tämä puhe miellytti kuningasta, ja hän teki niin.

4. Ja piika, joka kuninkaalle kelpaa, tulkoon kuningattareksi Vastin siaan. Tämä kelpasi kuninkaalle, ja hän teki niin.

4. Ja se pijca joca Cuningalle kelpa hänen pidäis oleman Drotningin Wasthin sias. Tämä kelpais Cuningalle ja hän teki nijn.

4 and let the maiden who pleases the king be queen instead of Vashti. And the thing pleased the king and he did so.

4. And let the maiden which pleaseth the king be queen instead of Vashti. And the thing pleased the king; and he did so.

4. og den unge Pige, som synes at være god for Kongens Øjne, hun vorde Dronning i Vasthis Sted! Og dette Ord syntes godt for Kongens Øjne, og han gjorde saa.

4. Och hvilken pigan Konungenom täckes, den blifve Drottning i Vasthis stad. Det behagade Konungenom, och han gjorde så.

4. Ja se tüttarlaps, mis kunninga melest hea, sago kunninga-emmandaks Wasti assemele; ja se saña olli hea kunninga melest, ja ta teggi nenda.

4. Kuri mergaitė patiks karaliui, taps karaliene Vaštės vietoje’‘. Tas pasiūlymas patiko karaliui. Jis taip ir padarė.

4. und welche Dirne dem König gefällt, die werde Königin an Vasthis Statt. Das gefiel dem König, und er tat also.

4. Et la jeune fille qui plaira au roi régnera à la place de Vasthi. La chose plut au roi, et il le fit ainsi.

4. Y la moza que agradare a los ojos del rey, reine en lugar de Vasti. Y la cosa plugo en ojos del rey, e hízolo así.

4 En de jonge dochter, die in des konings oog schoon wezen zal, worde koningin in stede van Vasthi. Deze zaak nu was goed in de ogen des konings, en hij deed alzo.

4. A panienka, któraby się upodobała w oczach królewskich, niech króluje miasto Wasty. I podobała się ta rzecz w oczach królewskich, i uczynił tak.

4. És az a leány, a ki tetszik a király szemeinek, uralkodjék Vásti helyett. És tetszett a dolog a királynak, és úgy cselekedék.

4 и девица, которая понравится глазам царя, пусть будет царицею вместо Астинь. И угодно было слово это в глазах царя, и он так и сделал.

4. І дївчина, що вподобають цареві очі, нехай буде царицею замість Астинї. І було до сподоби се слово в царевих очах, та й він так і зробив.

5. Suusanin linnassa oli juutalainen mies, nimeltä Mordokai, Jaairin poika, joka oli Siimein poika, joka Kiisin poika, benjaminilainen.

5. Ja Susanin linnassa oli Juudalainen, jonka nimi oli Mordekai Jairin poika, Simein pojan, Kisin pojan, Jeminin mies,

5. JA Susanin linnas oli yxi Judalainen jonga nimi oli Mardachai Jairin poica Simein pojan Kisin pojan Jeminin pojan.

5 There was a certain Jew in Shushan the palace whose name was Mordecai, the son of Jair, the son of Shimei, the son of Kish, a Benjamite,

5. Now in Shushan the palace there was a certain Jew, whose name was Mordecai, the son of Jair, the son of Shimei, the son of Kish, a Benjamite;

5. Der var en jødisk Mand i Borgen Susan, hvis Navn var Mardokaj, en Søn af Jair, der var en Søn af Simei, en. Søn af Kis, en benjaminitisk Mand,

5. Då var en Judisk man i Susans stad, han het Mardechai, Jairs son, Simei sons, Kis sons, Jemini sons;

5. Üks Judamees olli Susanis kunninglikkus koias, Mordekai nimmi Jairi poeg, kes Simei poeg, kes Kisi poeg, kes Jeminimees,

5. Sostinėje Sūzuose gyveno vienas žydas, vardu Mordechajas, sūnus Jayro, sūnaus Šimio, sūnaus Kišo iš Benjamino giminės.

5. Es war aber ein jüdischer Mann zu Schloß Susan, der hieß Mardochai, ein Sohn Jairs, des Sohnes Simeis, des Sohnes des Kis, ein Benjaminiter,

5. Or il y avait à Suse, la capitale, un Juif, nommé Mardochée, fils de Jaïr, fils de Shimeï, fils de Kis, Benjamite,

5. Había un varón Judío en Susán la cabecera del reino, cuyo nombre era Mardoqueo, hijo de Jair, hijo de Semeí, hijo de Cis, del linaje de Jemini,

5 Er was een Joods man op den burg Susan, wiens naam was Mordechai, een zoon van Jair, den zoon van Simei, den zoon van Kis, een man van Jemini;

5. A był Żyd w Susan, w mieście stołecznem, imieniem Mardocheusz, syn Jaira, syna Symhy, syna Cysowego, z pokolenia Benjaminowego.

5. Vala egy zsidó férfiú Susán várában, a kinek neve Márdokeus, Jáirnak fia, a ki Simei fia, a ki Kis fia, Benjámin nemzetségéből,

5 Был в Сузах, городе престольном, один Иудеянин, имя его Мардохей, сын Иаира, сын Семея, сын Киса, из колена Вениаминова.

5. Був же в Сузах, престольному містї, один Юдей, на ймя Мардохей, син Яїрів, Семеїв, син Кисів, з поколїння Беняминового.

6. Hänet oli viety Jerusalemista pakkosiirtolaisuuteen niiden pakkosiirtolaisten joukossa, jotka vietiin samalla kuin Jekonja, Juudan kuningas, jonka Nebukadnessar, Baabelin kuningas, vei pakkosiirtolaisuuteen.

6. Joka oli viety Jerusalemista sen joukon kanssa, joka vietiin Jekonian Juudan kuninkaan kanssa, jonka Nebukadnetsar Babelin kuningas vei pois.

6. Joca oli wiety Jerusalemist sen wiedyn joucon cansa joca wietin Jechonian Judan Cuningan cansa jonga Nebucadnezar Babelin Cuningas wei pois.

6 who had been carried away from Jerusalem with the captives who had been carried away with Jeconiah {Jehoiachin} king of Judah, whom Nebuchadnezzar the king of Babylon had carried away.

6. Who had been carried away from Jerusalem with the captivity which had been carried away with Jeconiah king of Judah, whom Nebuchadnezzar the king of Babylon had carried away.

6. som var bortført fra Jerusalem med de Fanger, som bleve bortførte med Jekonia, Judas Konge, hvem Nebukadnezar, Kongen af Babel, lod bortføre.

6. Den med bortförd var ifrå Jerusalem, då Jechonia, Juda Konung, bortförd var, hvilken NebucadNezar, Konungen i Babel, bortförde.

6. Kes Jerusalemmast olli wangi ärrawidud nende wangidega, mis wangi widi Jekonja Juda kunningaga, kedda Nebukadnetsar Pabeli kunningas olli wangi winud.

6. Mordechajas buvo ištremtas iš Jeruzalės kartu su Judo karaliumi Jechoniju, kurį ištrėmė Babilono karalius Nebukadnecaras.

6. der mit weggeführt war von Jerusalem, da Jechonja, der König Juda's, weggeführt ward, welchen Nebukadnezar, der König zu Babel, wegführte.

6. Qui avait été transporté de Jérusalem avec les prisonniers qui avaient été emmenés captifs avec Jéconia, roi de Juda, que Nébucadnetsar, roi de Babylone, avait transporté.

6. Que había sido traspasado de Jerusalem con los cautivos que fueron traspasados con Jeconías rey de Judá, que hizo traspasar Nabucodonosor rey de Babilonia.

6 Die weggevoerd was van Jeruzalem met de weggevoerden, die weggevoerd waren met Jechonia, den koning van Juda, denwelken Nebukadnezar, de koning van Babel, had weggevoerd.

6. A ten był przeniesiony z Jeruzalemu z innymi pojmanymi, którzy byli przeniesieni z Jechonijaszem, królem Judzkim, których był zawiódł w niewolę Nabuchodonozor, król Babiloóski.

6. A ki Jeruzsálemből fogva vitetett el a száműzött néppel, a mely elvitetett Jekóniással, [1†] Júda királyával együtt, a kit rabságba vitt el Nabukodonozor, babilóniai király.

6 Он был переселен из Иерусалима вместе с пленниками, выведенными с Иехониею, царем Иудейским, которых переселил Навуходоносор, царь Вавилонский.

6. Він був переселенець із Ерусалиму, як і инші бранцї, виведені з Ехонїєю, царем Юдейським, яких переселив Навуходонозор, царь Вавилонський.

7. Hän oli setänsä tyttären Hadassan, se on Esterin, kasvatusisä, sillä tämä oli isätön ja äiditön. Tyttö oli vartaloltaan kaunis ja näöltään ihana, ja hänen isänsä ja äitinsä kuoltua oli Mordokai ottanut hänet tyttäreksensä.

7. Ja hän oli Hadassan, se on, Esterin, setänsä tyttären holhoja; sillä ei hänellä ollut isää eikä äitiä; ja hän oli kaunis ja hyvänmuotoinen piika; ja kuin hänen isänsä ja äitinsä kuolivat, otti Mordekai hänen tyttäreksensä.

7. Ja hän oli Hadassan se on Estherin hänen setäns tyttären holhoja: sillä ei hänellä ollut Isä eikä äitiä ja hän oli caunis ja hywän muotoinen pijca ja cosca hänen Isäns ja äitins cuolit otti Mardachai hänen tyttärexens.

7 And he brought up Hadassah, that is, Esther, his uncle's daughter. For she had neither father nor mother and the maiden was fair and beautiful. And when her father and mother were dead, Mordecai took her for his own daughter.

7. And he brought up Hadassah, that is, Esther, his uncle's daughter: for she had neither father nor mother, and the maid was fair and beautiful; whom Mordecai, when her father and mother were dead, took for his own daughter.

7. Og han var Fosterfader til Hadassa, det er Esther, hans Farbroders Datter, thi hun havde hverken Fader eller Moder; og den unge Pige var skøn af Skikkelse og dejlig af Anseelse, og der hendes Fader og hendes Moder døde, da tog Mardokaj hende til sig som Datter.

7. Och han var förmyndare till Hadassa, denna är Esther, sins faderbroders dotter; förty hon hade hvarken fader eller moder, och hon var en fager och dägelig piga; och då hennes fader och moder blefvo döde, tog Mardechai henne för sin dotter.

7. Ja ta kaswatas ülles Adassa, se on Ester, omma suggulasse tüttart, sest temmal ep olnud issa egga emma; ja se tüttarlaps olli illusa jummega ja illusa näoga: ja kui ta issa ja emma ärrasurrid, siis wöttis tedda Mordekai ennesele tütreks.

7. Jis užaugino Hadasą, savo dėdės dukterį, kitaip vadinamą Estera. Ji neturėjo tėvų, bet buvo labai graži ir patraukli mergaitė. Jos tėvams mirus, Mordechajas įdukrino ją.

7. Und er war ein Vormund der Hadassa, das ist Esther, eine Tochter seines Oheims; denn sie hatte weder Vater noch Mutter. Und sie war eine schöne und feine Dirne. Und da ihr Vater und ihre Mutter starb, nahm sie Mardochai auf zur Tochter.

7. Il élevait Hadassa, qui est Esther, fille de son oncle; car elle n'avait ni père ni mère. Et la jeune fille était belle de taille, et belle de figure; et, après la mort de son père et de sa mère, Mardochée l'avait prise pour sa fille.

7. Y había criado a Edisa, que es Ester, hija de su tio, porque no tenía padre ni madre, y era moza hermosa de forma y de buen parecer: y como su padre y su madre murieron, Mardoqueo se la había tomado por hija.

7 En hij was het, die opvoedde Hadassa (deze is Esther, de dochter zijns ooms); want zij had geen vader noch moeder; en zij was een jonge dochter, schoon van gedaante, en schoon van aangezicht; en als haar vader en haar moeder stierven, had Mordechai ze zich tot een dochter aangenomen.

7. Ten chował Hadassę, którą też zwano Ester, córkę stryja swego, przeto, iż nie miała ojca, ani matki; a była panienka pięknej urody, i wdzięcznej twarzy, którą Mardocheusz po śmierci ojca jej i matki jej za córkę przyjął.

7. És ez gondviselője volt Hadassának, azaz Eszternek az ő nagybátyja leányának; mert sem atyja, sem anyja nem volt, és a leány szép alakú és szép ábrázatú vala, s mikor meghalt az ő atyja és anyja, Márdokeus leánya gyanánt magához fogadá.

7 И был он воспитателем Гадассы, – она же Есфирь, – дочери дяди его, так как не было у нее ни отца, ни матери. Девица эта была красива станом и пригожа лицем. И по смерти отца ее и матери ее, Мардохей взял ее к себе вместо дочери.

7. І виховував він Гадассу, - се ж вона Естер, - дочку дядька свого, бо в неї не було нї батька нї матері. Дївчина ся була гарна станом й гожа з лиця. Після смертї її батька та її матері взяв її Мардохей до себе замість дочки.

8. Ja kun kuninkaan käsky ja laki tuli tunnetuksi ja kun kerättiin paljon tyttöjä Suusanin linnaan Heegain huostaan, otettiin Esterkin kuninkaan palatsiin Heegain, vaimojen vartijan, huostaan.

8. Kuin kuninkaan käsky ja laki ilmoitettiin, ja monta piikaa koottiin Susanin linnaan, Hegen käden alle, otettiin myös Ester kuninkaan huoneeseen, Hegen käden alle, joka oli vaimoin vartia.

8. Cosca Cuningan käsky ja Laki ilmoitettin ja monda pijca coottin Susanin linnaan Hegen käden ala otettin myös Esther Cuningan huoneseen Hegen käden ala joca oli waimoin wartia.

8 So it happened, when the king's commandment and his decree was heard and when many maidens were gathered together to Shushan the palace to the custody of Hegai, that Esther was taken into the king's house to the custody of Hegai, keeper of the women.

8. So it came to pass, when the king's commandment and his decree was heard, and when many maidens were gathered together unto Shushan the palace, to the custody of Hegai, that Esther was brought also unto the king's house, to the custody of Hegai, keeper of the women.

8. Og det skete, der Kongens Ord og hans Bud bleve hørt, og der mange unge Piger bleve samlede til Borgen Susan under Hegajs Haand, blev og Esther taget til Kongens Hus, under Hegajs Haand, som tog Vare paa Kvinderne.

8. Då Konungens bud och beslut vardt kunnigt, och många pigor voro tillhopahemtade till staden Susan, under Hegai hand, vardt Esther ock tagen uti Konungshuset, under Hegai hand, qvinnovaktarens.

8. Ja se sündis, kui kunninga sanna ja temma käsk kuuldi, ja kui paljo tüttarlapsi kogguti Susani kunninglikko kotta Egai käe alla, siis woeti ka Estrit kunninga kotta Egai käe alla, kes naesterahwast hoidis.

8. Karaliaus įsakymą paskelbus, daug gražių mergaičių buvo atgabenta į Sūzus ir pavesta Hegajo globai. Estera taip pat buvo paimta į karaliaus namus Hegajo, moterų prižiūrėtojo, globon.

8. Da nun das Gebot und Gesetz des Königs laut ward und viel Dirnen zuhaufe gebracht wurden gen Schloß Susan unter die Hand Hegais, ward Esther auch genommen zu des Königs Hause unter die Hand Hegais, des Hüters der Weiber.

8. Quand la parole du roi et son édit furent connus, et que des jeunes filles en grand nombre eurent été assemblées à Suse, la capitale, sous la garde d'Hégaï, Esther fut aussi amenée dans la maison du roi, sous la garde d'Hégaï, gardien des femmes.

8. Y fué, que como se divulgó el mandamiento del rey y su ley, y siendo juntadas muchas mozas en Susán la cabecera del reino en poder de Egeo, fué tomada Ester para casa del rey, al cargo de Egeo guarda de las mujeres.

8 Het geschiedde nu, toen het woord des konings en zijn wet ruchtbaar was, en toen vele jonge dochters samenvergaderd werden op den burg Susan, onder de hand van Hegai, werd Esther ook genomen in des konings huis, onder de hand van Hegai, den bewaarder der vrouwen.

8. A gdy się rozgłosiło rozkazanie królewskie, i wyrok jego, i gdy zgromadzono panienek wiele do Susan, miasta stołecznego, pod dozór Hegaja, wzięto też i Esterę do domu królewskiego pod dozór Hegaja, stróża białych głów.

8. Lőn pedig, mikor a király parancsa és rendelete kihirdettetett és sok leány gyűjtetett Susán várába, Hégai keze alá, akkor felvétetett Eszter is a király házába, Hégainak, az asszonyok őrének keze alá.

8 Когда объявлено было повеление царя и указ его, икогда собраны были многие девицы в престольный город Сузы под надзор Гегая, тогда взята была иЕсфирь в царский дом под надзор Гегая, стража жен.

8. Як же оповіщено приказ царя й його закон, та як зібрано багато дївчат в престольне місто Сузи під догляд Гегая, тодї взято й Естер в дім царський під догляд Гегая, сторожа коло жінок.

9. Tyttö miellytti häntä ja sai armon hänen edessään, ja hän antoi hänelle joutuin hänen kauneudenhoitonsa ja määrätyn ravinto-osansa sekä seitsemän valiopalvelijatarta kuninkaan palatsista ja siirsi hänet palvelijattarineen vaimolan parhaaseen paikkaan.

9. Ja piika kelpasi hänelle, ja hän löysi laupiuden hänen edessänsä, ja hän joudutti hänen kaunistustensa kanssa, antaaksensa hänelle hänen osansa ja siihen seitsemän kaunista piikaa kuninkaan huoneesta; ja hän muutti hänen piikoinensa parhaasen paikkaan vaimoin huoneesen.

9. Ja pijca kelpais hänelle ja hän löysi laupiuden hänen edesäns ja hän joudutti hänen caunistustens cansa andaxens hänelle hänen osans ja sijhen seidzemen caunista pijca Cuningan huonest ja hän pani hänen pijcoinens parhaseen paickan waimoin huoneseen.

9 And the maiden pleased him and she obtained kindness from him. And he quickly gave her things for purification, with her portions and the seven maidens who were suitable to be given her out of the king's house. And he removed her and her maidens to the best place of the house of the women.

9. And the maiden pleased him, and she obtained kindness of him; and he speedily gave her her things for purification, with such things as belonged to her, and seven maidens, which were meet to be given her, out of the king's house: and he preferred her and her maids unto the best place of the house of the women.

9. Og den unge Pige syntes god for hans Øjne og fik Yndest for hans Ansigt; derfor hastede han med at give hende de Ting, som hørte til hendes Renselse, og de Maaltider, hun skulde have, og med at give hende de syv udsete Piger af Kongens Hus, og han lod hende med hendes Piger flytte til det bedste Sted i Kvindernes Hus.

9. Och pigan täcktes honom, och hon fann barmhertighet för honom; och han skyndade sig med hennes skrud, att han skulle få henne hennes del, och sju dägeliga pigor utaf Konungshuset dertill; och han satte henne med hennes pigor uti bästa rummet i fruhuset.

9. Ja se tüttarlaps olli temma melest hea, ja ta leidis heldust temma eest, ja temma satis ruttuste temmale, misga ta ennast piddi kassima, ja andis temmale ta toidusse-ossa ja kunninga koiast seitse ümmardajat, mis kölbasid temmale anda; ja panni tedda ja temma ümmardajad parrema paika, mis naesterahwa koias.

9. Mergaitė jam patiko ir įgavo jo palankumą. Jis greitai parūpino jai įvairių papuošalų ir tai, kas jai priklausė, bei septynias tarnaites iš karaliaus namų ir apgyvendino ją ir jos tarnaites geriausioje moterų namų dalyje.

9. Und die Dirne gefiel ihm, und sie fand Barmherzigkeit vor ihm. Und er eilte mit ihrem Schmuck, daß er ihr ihren Teil gäbe und sieben feine Dirnen von des Königs Hause dazu. Und er tat sie mit ihren Dirnen an den besten Ort im Frauenhaus.

9. Et la jeune fille lui plut, et gagna ses bonnes grâces; il s'empressa de lui fournir ce qu'il fallait pour ses apprêts et son entretien; et il lui donna sept jeunes filles choisies de la maison du roi, et la plaça avec ses jeunes filles dans le meilleur appartement de la maison des femmes.

9. Y aquella moza agradó en sus ojos, y hubo gracia delante de él, e hizo apresurar sus atavíos, y sus raciones para darle; y siete mozas convenientes de la casa del rey para darle: y pasóla con sus mozas a lo mejor de la casa de las mujeres.

9 En die jonge dochter was schoon in zijn ogen, en zij verkreeg gunst voor zijn aangezicht; daarom haastte hij met haar versierselen en met haar delen haar te geven, en zeven aanzienlijke jonge dochters haar te geven uit het huis des konings; en hij verplaatste haar en haar jonge dochters naar het beste van het huis der vrouwen.

9. I podobała mu się ona dzieweczka, a znalazła łaskę w oczach jego. Przetoż jej zaraz kazał dać ochędostwo jej, i dział jej, i siedm panienek nadobnych kazał jej dać z domu królewskiego; nadto opatrzenia jej i panienek jej polepszył w domu białogłowskim.

9. És tetszett a leány az ő szemeinek és kegyébe fogadá, és siete néki szépítő szereket adni, és kiadni az ő részét és hét leányzót, a kit néki a király házából kelle kiszemelni, és vivé őt és az ő szolgálóleányait az asszonyok legjobb házába.

9 И понравилась эта девица глазам его и приобрела у него благоволение, и он поспешил выдать ей притиранья и все, назначенное на часть ее, и приставить к ней семь девиц, достойных быть при ней, из дома царского, и переместил ее и девиц еев лучшее отделение женского дома.

9. І ця дівчина припала до вподоби очам його, й прихилила собі в його ласку, й посьпішився він видати їй прикраси, й що припадало на її частку, та приставити до неї з царського роду сїм дївчат, вартних бути при нїй, і перевів її й дївчат її в кращий віддїл жіноцького дому.

10. Ester ei ilmaissut kansaansa eikä syntyperäänsä, sillä Mordokai oli häntä kieltänyt sitä ilmaisemasta.

10. Ja ei Ester ilmoittanut hänelle kansaansa ja sukuansa; sillä Mordekai oli häntä kieltänyt ilmoittamasta.

10. Ja ei Esther ilmoittanut hänelle hänen Canssans ja sucuans: sillä Mardochai oli händä kieldänyt ilmoittamast.

10 Esther had not made known her people nor her kindred, for Mordecai had charged her that she should not make it known.

10. Esther had not shewed her people nor her kindred: for Mordecai had charged her that she should not shew it.

10. Esther havde ikke givet sit Folk og sin Slægt til Kende; thi Mardokaj havde befalet hende, at hun ikke skulde give det til Kende.

10. Och Esther sade honom intet utaf sitt folk, eller sitt slägte; förty Mardechai hade budit henne, att hon skulle icke sägat.

10. Ester ei räkind ülles omma rahwast egga omma suggulaste seltsi, sest Mordekai olli tedda käsknud, et ta ei piddand sedda täetama.

10. Estera nesakė apie savo kilmę ir savo tautą, nes Mordechajas buvo liepęs jai tylėti.

10. Und Esther sagte ihm nicht an ihr Volk und ihre Freundschaft; denn Mardochai hatte ihr geboten, sie sollte es nicht ansagen.

10. Esther ne déclara point son peuple ni sa naissance; car Mardochée lui avait enjoint de n'en rien déclarer.

10. Ester no declaró su pueblo, ni su nacimiento, porque Mardoqueo le había mandado, que no lo declarase.

10 Esther had haar volk en haar maagschap niet te kennen gegeven; want Mordechai had haar geboden, dat zij het niet zou te kennen geven.

10. Ale nie oznajmiła Ester ludu swego, ani rodziny swej; albowiem jej był Mardocheusz przykazał, aby nie oznajmowała.

10. Meg nem mondá Eszter az ő nemzetségét és származását; mert Márdokeus meghagyta néki, hogy meg ne mondja.

10 Не сказывала Есфирь ни о народе своем, ни о родстве своем, потому что Мардохей дал ей приказание, чтобы она не сказывала.

10. Естер не сказала нї про народ свій, нї про свою рідню, бо Мардохей дав їй наказ, щоб не казала.

11. Mutta Mordokai käyskenteli joka päivä vaimolan esipihan edustalla saadakseen tietää, voiko Ester hyvin ja mitä hänelle tapahtui.

11. Ja Mordekai käyskenteli joka päivä neitsytten huoneen porstuan edessä, että hän olis saanut tietää, kävikö Esterille hyvin ja mitä hänelle tapahtuis.

11. Ja Mardochai käyskendeli jocapäiwä neidzytten Camarin porstuan edes että hän olis saanut tietä jos Estherin hywin käwis ja mitä hänelle tapahduis.

11 And Mordecai walked every day before the court of the women's house to know how Esther did and what would become of her.

11. And Mordecai walked every day before the court of the women's house, to know how Esther did, and what should become of her.

11. Og Mardokaj gik daglig foran Forgaarden ved Kvindernes Hus for at faa at vide, om det gik Esther vel, og hvad der skulde ske med hende.

11. Och Mardechai spatserade hvar dag i gårdenom åt fruhuset, att han måtte förnimma, om väl ginge med Esther, och hvad med henne ske kunde.

11. Agga Mordekai köndis igga päwa naesterahwa koia oue ees, et ta piddi teäda sama, kas Estri kässi piddi hästi käima, ja mis temmale piddi sündima.

11. Mordechajas kiekvieną dieną ateidavo prie moterų namų kiemo pasiteirauti apie Esterą ir jos padėtį.

11. Und Mardochai wandelte alle Tage vor dem Hofe am Frauenhaus, daß er erführe, ob's Esther wohl ginge und was ihr geschehen würde.

11. Mais chaque jour Mardochée se promenait devant la cour de la maison des femmes, pour savoir comment se portait Esther, et ce qu'on ferait d'elle.

11. Y cada día Mardoqueo se paseaba delante del patio de la casa de las mujeres, por saber como iba a Ester, y que se hacía de ella.

11 Mordechai nu wandelde allen dag voor het voorhof van het huis der vrouwen, om te vernemen naar den welstand van Esther, en wat met haar geschieden zou.

11. Ale Mardocheusz na każdy dzieó przechadzał się przed sienią domu białogłowskiego, chcąc się dowiedzieć, jakoby się miała Ester, i coby się z nią działo.

11. Márdokeus pedig minden nap járt az asszonyok házának pitvara előtt, hogy tudakozódjék Eszter hogyléte felől, és hogy mi történik vele.

11 И всякий день Мардохей приходил ко двору женского дома, чтобы наведываться о здоровье Есфири и о том, что делается с нею.

11. І приходив Мардохей що дня до двора жіноцького дому, щоб довідатись, чи Естер здорова, й що дїється з нею.

12. Kun jonkun tytön vuoro tuli mennä kuningas Ahasveroksen tykö, sittenkuin hänelle oli kaksitoista kuukautta tehty, niinkuin vaimoista oli määrätty — sillä niin pitkä aika kului heidän kauneudenhoitoonsa: kuusi kuukautta mirhaöljyllä, toiset kuusi kuukautta hajuaineilla sekä muilla naisten kauneudenhoitokeinoilla — meni tyttö kuninkaan tykö.

12. Ja kuin itsekunkin piian määrätty aika tuli mennä kuningas Ahasveruksen tykö, sittekuin hän oli ollut kaksitoistakymmenta kuukautta vaimoin tavan jälkeen kaunistuksessa; (sillä heidän kaunistuksellansa piti oleman niin paljo aikaa: kuusi kuukautta myrhamiöljyllä, ja kuusi kuukautta kalliilla voiteilla, ja muilla vaimoin kaunistuksilla:)

12. Ja cosca idzecungin neidzen määrätty aica tuli mennä Cuningas Ahasweruxen tygö sijttecuin hän oli ollut caxitoistakymmendä Cuucautta waimoin caunistuxes (sillä heidän caunistuxellans piti oleman nijn paljo aica nimittäin cuusi Cuucautta Balsamilla ja Myrrhamilla ja cuusi Cuucautta calleilla woiteilla ja muilla waimoin caunistuxilla.)

12 Now when the turn of every maiden came to go in to king Ahasuerus, after it had been done to her according to the law for the women twelve months (for so were the days of their purifications accomplished, (namely), six months with oil of myrrh and six months with sweet odors and with the things for the purifying of the women),

12. Now when every maid's turn was come to go in to king Ahasuerus, after that she had been twelve months, according to the manner of the women, (for so were the days of their purifications accomplished, to wit, six months with oil of myrrh, and six months with sweet odours, and with other things for the purifying of the women;)

12. Og naar Raden kom for hver Pige, at hun skulde gaa ind til Kong Ahasverus, efter at der i tolv Maaneder var sket med hende efter Forskriften angaaende Kvinderne - thi saa lang Tid medgaar der til deres Renselse, nemlig seks Maaneder med Olie af Myrra, og seks Maaneder med kostelige Urter og andre Ting, som høre til Kvindernes Renselse

12. Då nu hvarjo pigones bestämda tid kom, att hon skulle komma till Konungen Ahasveros, sedan hon hade varit i tolf månader i fruprydning; förty deras prydelse måste så mycken tid hafva, nämliga sex månader med balsam och myrrham, och sex månader med godt speceri, så voro då qvinnorna tillprydda;

12. Ja kui iggaühhe tüttarlapse kord kätte tulli, et ta kunninga Ahaswerusse jure piddi tullema, kui temmale kaksteistkümmend kuud otsa said naesterahwa seätud wisi järrele (sest nenda said nende kassimisse päwad täide, kuus kuud mirri ölliga, ja kuus kuud kalli rohtudega ja naesterahwa kassimissega;)

12. Kiekviena mergaitė tik po dvylikos mėnesių pasiruošimo galėjo įeiti pas karalių Ahasverą. Šešis mėnesius jos tepėsi miros aliejumi ir šešis mėnesius įvairiais kitais tepalais ir kvepalais.

12. Wenn aber die bestimmte Zeit einer jeglichen Dirne kam, daß sie zum König Ahasveros kommen sollte, nachdem sie zwölf Monate im Frauen-Schmücken gewesen war (denn ihr Schmücken mußte soviel Zeit haben, nämlich sechs Monate mit Balsam und Myrrhe und sechs Monate mit guter Spezerei, so waren denn die Weiber geschmückt):

12. Or quand arrivait pour chaque jeune fille le tour d'entrer chez le roi Assuérus, après s'être conformée au décret concernant les femmes pendant douze mois (car c'est ainsi que s'accomplissaient les jours de leurs préparatifs, six mois avec de l'huile de myrrhe, et six mois avec des aromates et d'autres apprêts de femmes),

12. Y como venía el tiempo de cada una de las mozas para venir al rey Asuero, al cabo que tenía ya doce meses según la ley de las mujeres, porque así se cumplía el tiempo de sus atavíos, seis meses con óleo de mirra, y seis meses con cosas aromáticas y afeites de mujeres;

12 Als nu de beurt van elke jonge dochter naakte, om tot den koning Ahasveros te komen, nadat haar twaalf maanden lang naar de wet der vrouwen geschied was; want alzo werden vervuld de dagen harer versieringen, zes maanden met mirreolie, en zes maanden met specerijen, en met andere versierselen der vrouwen;

12. A gdy przychodził pewny czas każdej panny, aby weszła do króla Aswerusa, gdy się wypełniło przy niej wszystko według prawa białych głów przez dwanaście miesięcy; (bo się tak wypełniały dni ochędażania ich, mażąc się przez sześć miesięcy olejkiem z myrry, a przez drugie sześć miesięcy rzeczami wonnemi, i innem ochędostwem białogłowskiem.)

12. Mikor pedig eljött az ideje minden leánynak, hogy bemenne Ahasvérus királyhoz, miután asszonyok törvénye szerint tizenkét hónapig bántak vele (mert ennyi időbe telik az ő szépítésök, hat hónapig mirtusolajjal és hat hónapig illatos szerekkel és asszonyi szépítő szerekkel):

12 Когда наступало время каждой девице входить к царю Артаксерксу,после того, как в течение двенадцати месяцев выполнено было над нею все, определенное женщинам, – ибо столько времени продолжались дни притиранья их: шесть месяцев мирровым маслом и шесть месяцев ароматами и другими притираньями женскими, –

12. Як прийшов час для кожної дївчини входити до царя Артаксеркса, після того, як за дванайцять місяцїв зроблено було з нею все, постановлене задля женщин, - бо стільки часу тревали натирання їх: шість місяцїв мирровою оливою, а шість місяцїв пахощами й инчими жіночими натираннями; -

13. Kaikki, mitä hän pyysi, annettiin hänelle mukaan vaimolasta kuninkaan palatsiin.

13. Niin piika meni kuninkaan tykö; ja jonka hän tahtoi, se piti hänelle annettaman, joka piti hänen kanssansa menemän vaimoin huoneesta kuninkaan huoneesen.

13. Nijn pijca meni Cuningan tygö ja jonga hän tahdoi piti hänelle annettaman joca piti hänen cansans menemän waimoin huonest Cuningan huoneseen.

13 then the maiden came to the king in this way: Whatever she desired was given her to go with her out of the house of the women to the king's house.

13. Then thus came every maiden unto the king; whatsoever she desired was given her to go with her out of the house of the women unto the king's house.

13. naar da den unge Pige gik ind til Kongen, blev alt, hvad hun sagde, givet hende, at hun dermed gik fra Kvindernes Hus ind i Kongens Hus.

13. Och så gick då en piga in till Konungen; och hvilka hon ville, måste man få henne, som med henne gå skulle ifrå fruhuset till Konungshuset.

13. Ja nenda läks se neitsit kunninga jure; kedda ta ial ütles, sedda anti temmale, et ta sellega piddi naesterahwa koiast kunninga kotta minnema.

13. Mergaitė, eidama pas karalių, turėjo teisę pasiimti iš moterų namų į karaliaus namus ką tik norėjo.

13. alsdann ging die Dirne zum König und alles, was sie wollte, mußte man ihr geben, daß sie damit vom Frauenhaus zu des Königs Hause ginge.

13. Alors la jeune fille entrait vers le roi; on lui donnait tout ce qu'elle demandait, pour l'emporter avec elle de la maison des femmes à la maison du roi.

13. Y con esto la moza venía al rey: todo lo que ella decía, se le daba, para venir con ello de la casa de las mujeres hasta la casa del rey.

13 Daarmede kwam dan de jonge dochter tot den koning; al wat zij zeide, werd haar gegeven, dat zij daarmede ging uit het huis der vrouwen tot het huis des konings.

13. Zatem panna wchodziła do króla, a o cokolwiek rzekła, to jej dano, aby z tem poszła z domu białogłowskiego aż do pokoju królewskiego.

13. Akkor így ment a leány a királyhoz: Mindent, a mit kivánt, megadtak néki, hogy menjen azzal az asszonyok házából a király házáig;

13 тогда девица входила к царю. Чего бы она ни потребовала, ей даваливсе для выхода из женского дома в дом царя.

13. Тодї вступала дївчина до царя. Чого б вона нї забажала, давали їй все при виходї з жіночого дому в дім царський.

14. Illalla hän meni, ja aamulla hän palasi toiseen vaimolaan kuninkaan hoviherran Saasgaan, sivuvaimojen vartijan, huostaan; ei hän enää mennyt kuninkaan tykö, paitsi jos kuningas oli häneen mieltynyt ja hänet nimeltään kutsuttiin.

14. Ehtoona hän tuli, ja huomeneltain palasi toiseen vaimoin huoneesen, Saasgaksen, kuninkaan kamaripalvelian käden alle, joka oli vaimoin vartia. Ja ei hänen pitänyt palajaman kuninkaan tykö, muutoin jos kuningas häntä tahtoi ja kutsutti häntä nimeltänsä.

14. Ehtona hän tuli ja huomeneltain palais toiseen waimoin huoneseen Saasgaxen Cuningan Camaripalwelian käden ala joca oli waimoin wartia ja ei hänen pitänyt palajaman Cuningan tygö muutoin jos Cuningas händä tahdoi ja cudzutti händä nimeldäns.

14 In the evening she went and on the morrow she returned into the second house of the women to the custody of Shaashgaz, the king's eunuch, who kept the concubines. She came in to the king no more unless the king delighted in her and she was called by name.

14. In the evening she went, and on the morrow she returned into the second house of the women, to the custody of Shaashgaz, the king's chamberlain, which kept the concubines: she came in unto the king no more, except the king delighted in her, and that she were called by name.

14. Hun gik ind om Aftenen, og om Morgenen gik hun tilbage til Kvindernes andet Hus under Saasgas, Kongens Kammertjeners, Haand, hans, som tog Vare paa Medhustruerne; hun maatte ikke komme mere til Kongen, uden Kongen havde Lyst til hende, og hun blev kaldet ved Navn.

14. Och när en om aftonen inkom, gick hon om morgonen ifrå honom in uti det andra fruhuset, under Saasgas hand, Konungens kamererares, frillovaktarens; och hon måste icke komma igen till Konungen, utan Konungenom täcktes, och han lät kalla henne vid namn.

14. Öhto läks temma sisse ja hom̃iko tulli ta taggasi teise naesterahwa kotta, Saasgasi kunninga üllema teenri käe alla, kes need liad naesed hoidis; se ei tulnud ennam kunninga jure, enne kui kunningas tedda tahtis ja tedda nimme pärrast kutsuti.

14. Ji ateidavo vakare, o rytą eidavo į kitus moterų namus, kurie buvo eunucho Šaašgazo žinioje. Jis buvo karaliaus sugulovių prižiūrėtojas. Ji daugiau nebeįeidavo pas karalių, nebent karalius ją pamėgdavo ir pakviesdavo vardu.

14. Und wenn eine des Abends hineinkam, die ging des Morgens von ihm in das andere Frauenhaus unter die Hand des Saasgas, des Königs Kämmerers, des Hüters der Kebsweiber Und sie durfte nicht wieder zum König kommen, es lüstete denn den König und er ließ sie mit Namen rufen.

14. Elle y entrait le soir; et sur le matin elle retournait dans la seconde maison des femmes, sous la garde de Shaashgaz, eunuque du roi, gardien des concubines. Elle n'entrait plus vers le roi, à moins que le roi n'en eût le désir, et qu'elle ne fût appelée par son nom.

14. Ella venía a la tarde, y a la mañana se volvía a la casa segunda de las mujeres al cargo de Saasgaz eunuco del rey, guarda de las concubinas: no venía más al rey, salvo si el rey la quería: entónces era llamada por nombre.

14 Des avonds ging zij daarin, en des morgens ging zij weder naar het tweede huis der vrouwen, onder de hand van Saasgaz, den kamerling des konings, bewaarder der bijwijven, zij kwam niet weder tot den koning, ten ware de koning lust tot haar had, en zij bij name geroepen werd.

14. W wieczór wchadzała, a rano się zaś wracała do drugiego domu białogłowskiego pod straż Saasgazy, komornika królewskiego, stróża założnic; nie wchadzała więcej do króla, ale jeźli się upodobała królowi, przyzywano jej z imienia.

14. Este bement és reggel visszatért az asszonyok második házába, Sahásgáznak, a király udvarmesterének, a hálótársak őrzőjének kezei alá; nem jött többé a királyhoz, csak ha kivánta őt a király, és nevén hívták.

14 Вечером она входила и утром возвращалась в другой дом женский под надзор Шаазгаза, царского евнуха, стража наложниц; и уже не входила к царю, разве только царь пожелал бы ее, и она призывалась бы по имени.

14. Ввечері вона входила, а вранцї верталась в другий жіночий дім під догляд Шаазгаза, царського скопця, сторожа коло наложниць; і вже не ввіходила до царя, - тільки хиба б царь забажав її, й її покликали б по іменнї.

15. Kun Esterille, Mordokain sedän Abihailin tyttärelle, jonka Mordokai oli ottanut tyttärekseen, tuli vuoro mennä kuninkaan tykö, ei hän halunnut mukaansa muuta, kuin mitä Heegai, kuninkaan hoviherra, vaimojen vartija, neuvoi. Ja Ester sai armon kaikkien niiden edessä, jotka näkivät hänet.

15. Kuin Esterin, Abihailin, Mordekain sedän, tyttären (jonka hän oli ottanut tyttäreksensä) aika joutui tulla kuninkaan tykö, ei hän mitään muuta anonut, vaan mitä Hege kuninkaan kamaripalvelia, vaimoin vartia, sanoi; ja Ester löysi armon kaikkein edessä, jotka hänen näkivät.

15. COsca Estherin Abihailin Mardochain sedän tyttären aica joutui (jonga hän oli ottanut tyttärexens) tulla Cuningan tygö ei hän mitän muuta anonut waan mitä Hege Cuningan Camaripalwelia waimoin wartia sanoi: ja Esther löysi armon caickein edes cuin hänen näit.

15 Now when the turn of Esther, the daughter of Abihail the uncle of Mordecai, who had taken her for his daughter, came to go in to the king, she required nothing but what Hegai the king's eunuch, the keeper of the women, appointed. And Esther obtained favor in the sight of all those who looked upon her.

15. Now when the turn of Esther, the daughter of Abihail the uncle of Mordecai, who had taken her for his daughter, was come to go in unto the king, she required nothing but what Hegai the king's chamberlain, the keeper of the women, appointed. And Esther obtained favour in the sight of all them that looked upon her.

15. Og der Raden kom til Esther, Abihajls, Mardokajs Farbroders, Datter, som denne havde taget til sig som Datter, at hun skulde gaa ind til Kongen, da krævede hun ingen Ting, uden hvad Hegaj, Kongens Kammertjener, som tog Vare paa Kvinderne, sagde; og Esther fandt Naade for alles Øjne, som saa hende.

15. Då nu Esthers tid kom, Abihails dotters, Mardechai faderbroders, den henne för dotter tagit hade, att hon skulle komma till Konungen, begärade hon intet annat, än det Hegai, Konungens kamererare, qvinnovaktaren, sade henne före. Och Esther fann nåd för alla dem, som sågo uppå henne.

15. Kui nüüd Estri Abihaili, Mordekai suggulase tütre (kes tedda ennesele tütreks wötnud) kord tulli, et ta kunninga jure piddi minnema, ei küssind ta middagi muud, kui mis Egai kunninga üllem tener ütles, kes naesterahwast hoidis: agga Ester leidis armo keikide eest,kes tedda näggid.

15. Kai atėjo eilė Esteros, Mordechajo dėdės Abihailo dukters, kurią jis buvo įdukrinęs, ji nieko neprašė; pasiėmė tik tą, ką eunuchas Hegajas jai patarė. Estera patiko kiekvienam, kas tik į ją pažiūrėdavo.

15. Da nun die Zeit Esthers herankam, der Tochter Abihails, des Oheims Mardochais (die er zur Tochter hatte aufgenommen), daß sie zum König kommen sollte, begehrte sie nichts, denn was Hegai, des Königs Kämmerer, der Weiber Hüter, sprach. Und Esther fand Gnade vor allen, die sie ansahen.

15. Quand donc le tour d'Esther, fille d'Abichaïl, oncle de Mardochée, qui l'avait prise pour sa fille, fut venu d'entrer vers le roi, elle ne demanda rien, sinon ce que dirait Hégaï, eunuque du roi, gardien des femmes. Or Esther gagnait les bonnes grâces de tous ceux qui la voyaient.

15. Y como se llegó el tiempo de Ester, hija de Abihail, tio de Mardoqueo, que él se había tomado por hija, para venir al rey, ninguna cosa procuró, sino lo que dijo Egeo eunuco del rey, guarda de las mujeres: y ganaba Ester la gracia de todos los que la veían.

15 Als de beurt van Esther, de dochter van Abichail, den oom van Mordechai, (die hij zich ter dochter genomen had) naakte, dat zij tot den koning komen zou, begeerde zij niet met al, dan wat Hegai, des konings kamerling, de bewaarder der vrouwen, zeide; en Esther verkreeg genade in de ogen van allen, die haar zagen.

15. A gdy przyszedł czas pewny Esterze, córce Abihaila, stryja Mardocheuszowego, (który ją był sobie wziął za córkę.) aby weszła do króla, nie żądała niczego, tylko co jej rzekł Hegaj, komornik królewski, stróż białych głów. I miała Ester łaskę w ocz ach wszystkich, którzy ją widzieli.

15. Mikor azért eljött az ideje Eszternek, a Márdokeus nagybátyja, Abihail leányának, a kit leánya gyanánt fogadott, hogy bemenne a királyhoz, nem kivánt mást, mint a mit Hégai, a király udvarmestere, az asszonyok őrzője mondott néki, és kedves vala Eszter mindenki szemei előtt, a ki őt látá.

15 Когда настало время Есфири, дочери Аминадава, дяди Мардохея, которыйвзял ее к себе вместо дочери, – идти к царю, тогда она не просила ничего, кроме того, о чемсказал ей Гегай, евнух царский, страж жен. И приобрела Есфирь расположение к себе в глазах всех, видевших ее.

15. Як прийшов час Естері, дочцї Аминадава, дядька Мардохейового, що взяв її до себе замість дочки, - ійти до царя, то вона не просила нїчого, окрім того, про що сказав їй Гегай, царський скопець, сторож коло жінок. І Естер запобігла ласки в очах усїх, хто її бачив.

16. Ester vietiin kuningas Ahasveroksen tykö hänen kuninkaalliseen palatsiinsa kymmenennessä kuussa, se on teebet-kuussa, hänen seitsemäntenä hallitusvuotenansa.

16. Ja Ester otettiin kuningas Ahasveruksen tykö kuninkaalliseen huoneesen kymmenentenä kuukautena, joka kutsutaan Tebet, seitsemäntenä hänen valtakuntansa vuonna.

16. Ja Esther otettin Cuningas Ahasweruxen tygö Cuningaliseen huoneseen kymmendenä Cuucautena joca cudzutan Tebeth seidzemendenä hänen waldacundans wuonna.

16 So Esther was taken to king Ahasuerus into his royal house in the tenth month, which is the month Tebeth, in the seventh year of his reign.

16. So Esther was taken unto king Ahasuerus into his house royal in the tenth month, which is the month Tebeth, in the seventh year of his reign.

16. Og Esther blev tagen til Kong Ahasverus til hans kongelige Hus i den tiende Maaned, det er Thebet Maaned, i hans Regerings syvende Aar.

16. Men Esther vardt tagen till Konungen Ahasveros, uti Konungshuset, i tionde månadenom, den Thebeth kallas; i sjunde årena hans rikes.

16. Ja Estrit woeti kunninga Ahaswerusse jure tem̃a kunninglikko kotta kümnemal kuul, se on Tebeti ku, temma kunninrigi seitsmel aastal.

16. Esterą nuvedė į karaliaus Ahasvero rūmus dešimtą mėnesį, vadinamą tebetu, septintaisiais jo karaliavimo metais.

16. Es ward aber Esther genommen zum König Ahasveros ins königliche Haus im zehnten Monat, der da heißt Tebeth, im siebenten Jahr seines Königreichs.

16. Ainsi Esther fut amenée vers le roi Assuérus, dans sa maison royale, au dixième mois, qui est le mois de Tébeth, dans la septième année de son règne.

16. Y fué Ester llevada al rey Asuero a su casa real en el mes décimo, que es el mes de Tebet, en el año séptimo de su reino.

16 Alzo werd Esther genomen tot den koning Ahasveros, tot zijn koninklijk huis, in de tiende maand, welke is de maand Tebeth, in het zevende jaar zijns rijks.

16. A tak wzięta jest Ester do króla Aswerusa, do domu jego królewskiego, miesiąca dziesiątego, (ten jest miesiąc Tebet,)roku siódmego królowania jego.

16. És felviteték Eszter Ahasvérus királyhoz, az ő királyi házába, a tizedik hónapban, ez a Tébet hónapja, országlásának hetedik évében.

16 И взята была Есфирь к царю Артаксерксу, в царский дом его, в десятом месяце, то есть в месяце Тебефе, в седьмой год его царствования.

16. І взято Естер до царя Артаксеркса в царський дім його на десятому місяцї, се б то в місяцї Тебелї, на сьомому року царювання його.

17. Ja Ester tuli kuninkaalle kaikkia muita naisia rakkaammaksi ja sai hänen edessään armon ja suosion ennen kaikkia muita neitsyitä, niin että tämä pani kuninkaallisen kruunun hänen päähänsä ja teki hänet kuningattareksi Vastin sijaan.

17. Ja kuningas rakasti Esteriä enempi kuin kaikkia muita vaimoja, ja hän löysi armon ja laupiuden hänen edessänsä enempi kuin kaikki muut neitseet; ja hän pani kuninkaallisen kruunun hänen päähänsä ja teki hänen kuningattareksei Vastin siaan.

17. Ja Cuningas racasti Estherit enä cuin caickia muita waimoja ja hän löysi armon ja laupiuden hänen edesäns enä cuin caicki muut neidzet ja hän pani Cuningalisen cruunun hänen päähäns ja teki hänen Drotningixi Wasthin siaan.

17 And the king loved Esther above all the women. And she obtained favor and kindness in his sight more than all the virgins, so that he set the royal crown upon her head and made her queen instead of Vashti.

17. And the king loved Esther above all the women, and she obtained grace and favour in his sight more than all the virgins; so that he set the royal crown upon her head, and made her queen instead of Vashti.

17. Og Kongen elskede Esther fremfor alle Kvinderne, og hun fik Naade og Miskundhed for hans Ansigt fremfor alle Jomfruerne, og han satte den kongelige Krone paa hendes Hoved og gjorde hende til Dronning i Vasthis Sted.

17. Och Konungen fick Esther kär öfver alla qvinnor, och hon fann nåd och barmhertighet för honom, för alla jungfrur; och han satte Drottningakrono uppå hennes hufvud, och gjorde henne till Drottning i Vasthis stad.

17. Ja kunningas armastas Estrit ennam kui keik naesterahwast, ja ta leidis armo ja heldust temma eest ennam, kui keik teised neitsid; ja temma panni kunninglikko kroni temma pähhä, ja töstis tedda kunninga-emmandaks Wasti assemele.

17. Karalius pamilo Esterą labiau už visas kitas moteris, ir ji atrado jo akyse daugiau malonės ir palankumo negu kitos mergaitės. Jis uždėjo jai ant galvos karališką karūną ir paskelbė ją karaliene Vaštės vietoje.

17. Und der König gewann Esther lieb über alle Weiber, und sie fand Gnade und Barmherzigkeit vor ihm vor allen Jungfrauen. Und er setzte die königliche Krone auf ihr Haupt und machte sie zur Königin an Vasthis Statt.

17. Et le roi aima Esther plus que toutes les autres femmes, et elle gagna ses bonnes grâces et sa faveur plus que toutes les vierges; il mit la couronne royale sur sa tête, et il l'établit reine à la place de Vasthi.

17. Y el rey amó a Ester sobre todas las mujeres, y tuvo gracia y misericordia delante de él más que todas las vírgenes: y puso la corona del reino en su cabeza, e hízola reina en lugar de Vasti.

17 En de koning beminde Esther boven alle vrouwen, en zij verkreeg genade en gunst voor zijn aangezicht, boven alle maagden; en hij zette de koninklijke kroon op haar hoofd, en hij maakte haar koningin in de plaats van Vasthi.

17. I rozmiłował się król Estery nad wszystkie białe głowy, a miała łaskę i miłość u niego nad wszystkie panny, tak, iż włożył koronę królewską na głowę jej, a uczynił ją królową miasto Wasty.

17. És a király Esztert minden asszonynál inkább szereté, és minden leánynál nagyobb kedvet és kegyelmet nyert ő előtte, és tette a királyi koronát az ő fejére, és királynévá tette Vásti helyett.

17 И полюбил царь Есфирь более всех жен, и она приобрела его благоволение и благорасположение более всех девиц; и он возложил царский венец на голову ее и сделал ее царицею на место Астинь.

17. І вподобав царь Естеру більш за всїх жінок, і запобігла вона в його ласки й прихильностї більше за всїх дївчат; і надїв він царський вінець їй на голову й поставив її царицею замість Астинї.

18. Ja kuningas laittoi suuret pidot kaikille ruhtinailleen ja palvelijoilleen, pidot Esterin kunniaksi, ja myönsi maakunnille veronhuojennusta ja jakelutti lahjoja, kuninkaalliseen tapaan.

18. Ja kuningas teki kaikille päämiehillensä ja palvelioillensa suuret pidot, ja ne pidot olivat Esterin tähden; ja hän teki maakunnille levon, ja antoi lahjoja kuninkaan varan jälkeen.

18. Ja Cuningas teki caikille hänen Försteillens ja palwelioillens suuren pidon ja se pito oli Estherin tähden ja hän andoi maan lewätä ja jacoi Cuningalisia lahjoja.

18 Then the king made a great feast to all his rulers and his servants, even Esther's feast and he made a release to the provinces and gave gifts according to the bounty of the king.

18. Then the king made a great feast unto all his princes and his servants, even Esther's feast; and he made a release to the provinces, and gave gifts, according to the state of the king.

18. Og Kongen gjorde alle sine Fyrster og sine Tjenere et stort Gæstebud, det var Esthers Gæstebud, og han skænkede Landskaberne Hvile og uddelte Gaver efter Kongens Formue.

18. Och Konungen gjorde ett stort gästabåd, till alla sina Förstar och tjenare; det gästabådet var för Esthers skull; och lät landen hafva rolighet, och gaf ut Konungsliga skänker.

18. Ja kunningas teggi sured jodud keikile omma würstidele ja omma sullastele, ühhed jodud Estri pärrast; ja jättis maksud järrele rikidele, ja jaggas andid wälja kunninga joudo möda.

18. Karalius iškėlė didelę puotą savo kunigaikščiams ir tarnams; tai buvo Esteros puota. Jis sumažino mokesčius savo karalystėje ir davė karališkų dovanų.

18. Und der König machte ein großes Mahl allen seinen Fürsten und Knechten, das war ein Mahl um Esthers willen, und ließ die Länder ruhen und gab königliche Geschenke aus.

18. Alors le roi fit un grand festin, le festin d'Esther, à tous ses seigneurs, et à ses serviteurs; il soulagea les provinces, et fit des présents, selon la puissance royale.

18. E hizo el rey gran banquete a todos sus príncipes y siervos, el banquete de Ester: e hizo relajación a las provincias; e hizo y dió mercedes conforme a la facultad real.

18 Toen maakte de koning een groten maaltijd al zijn vorsten en zijn knechten, den maaltijd van Esther; en hij gaf den landschappen rust, en hij gaf geschenken naar des konings vermogen.

18. Nadto sprawił król ucztę wielką na wszystkich książąt swoich, i sług swoich, to jest ucztę Estery, i dał odpoczynek krainom, i rozdawał dary, tak jako przystoi królowi.

18. És nagy lakomát adott a király minden ő fejedelmének és szolgáinak, az Eszter lakomáját, és a tartományoknak nyugalmat adott, és ajándékokat osztogata király módjára.

18 И сделал царь большой пир для всех князей своих и для служащих при нем, – пир ради Есфири, и сделал льготу областям и роздал дары с царственною щедростью.

18. І справив царь велику гостину всїм князям своїм і служачим при йому, - гостину задля Естери, й дав пільгу країнам та роздав подарунки з царською щедрістю.

19. Kun neitsyitä koottiin toinen kerta ja Mordokai istuskeli kuninkaan portissa

19. Ja kuin neitseet toisen kerran koottiin, istui Mordekai kuninkaan portissa.

19. Ja cosca neidzet toisen kerran coottin istui Mardochai Cuningan portis.

19 And when the virgins were gathered together the second time, then Mordecai was sitting in the king's gate.

19. And when the virgins were gathered together the second time, then Mordecai sat in the king's gate.

19. Og der Jomfruerne samledes anden Gang, og Mardokaj sad i Kongens Port

19. Och då man annan gång församlade jungfrur, satt Mardechai vid Konungens dörr.

19. Kui nüüd need neitsid teist korda kogguti, siis istus Mordekai kunninga wärrawa suus.

19. Kai mergaitės buvo renkamos antrą kartą, Mordechajas sėdėjo karaliaus vartuose.

19. Und da man das anderemal Jungfrauen versammelte, saß Mardochai im Tor des Königs.

19. Or, comme on rassemblait des vierges pour la seconde fois, Mardochée était assis à la porte du roi.

19. Y cuando eran juntadas las vírgenes la segunda vez, Mardoqueo estaba asentadó a la puerta del rey.

19 Toen ten anderen male maagden vergaderd werden, zo zat Mordechai in de poort des konings.

19. A gdy powtóre zebrane były panny, a Mardocheusz siedział u bramy królewskiej;

19. És mikor összegyűjték a szűzeket másodszor, Márdokeus üle a király kapujában.

19 И когда во второй раз собраны были девицы, и Мардохей сидел у ворот царских,

19. Коли другий раз зібрано дївчата*, седїв Мардохей коло царської брами;

20. — eikä Ester ollut ilmaissut syntyperäänsä eikä kansaansa, sillä Mordokai oli häntä siitä kieltänyt; Ester näet teki, mitä Mordokai käski, samoin kuin ollessaan hänen kasvattinansa —

20. Ja ei Ester ollut vielä ilmoittanut sukuansa eikä kansaansa, niinkuin Mordekai hänelle oli käskenyt; sillä Ester teki Mordekain sanan jälkeen, niinkuin silloinkin, kuin hän hänen kasvatti.

20. Ja ei Esther ollut wielä ilmoittanut sucuans eikä Canssans nijncuin Mardochai hänelle oli käskenyt: sillä Esther teki Mardochain sanan jälken nijncuin silloingin cosca hän hänen caswatti.

20 Esther had not yet made known her kindred nor her people, as Mordecai had charged her. For Esther did the commandment of Mordecai, as when she was brought up with him.

20. Esther had not yet shewed her kindred nor her people; as Mordecai had charged her: for Esther did the commandment of Mordecai, like as when she was brought up with him.

20. Esther havde ikke givet sin Slægt, ej heller sit Folk til Kende, ligesom Mardokaj havde befalet hende; thi Esther gjorde efter Mardokajs Ord, ligesom da hun blev opfødt hos ham -

20. Och Esther hade ännu icke sagt sitt slägte, eller folk, såsom Mardechai henne budit hade; ty Esther gjorde efter Mardechai ord, lika som då han hennes förmyndare var.

20. Ester ei täetanud omma suggulaste seltsi egga omma rahwast, nenda kui Mordekai tedda olli käsknud: sest Ester teggi Mordekai sanna möda nendasammote kui siis, kui ta temma kaswatik olli.

20. Estera dar nebuvo pasisakiusi karaliui nei savo tautybės, nei kilmės, nes Mordechajas taip buvo jai liepęs; Estera klausė Mordechajaus kaip ir tada, kai jis ją augino.

20. Und Esther hatte noch nicht angesagt ihre Freundschaft noch ihr Volk, wie ihr Mardochai geboten hatte; denn Esther tat nach den Worten Mardochais, gleich als da er ihr Vormund war.

20. Esther n'avait fait connaître ni sa naissance ni son peuple, selon que Mardochée le lui avait recommandé; car elle faisait ce que Mardochée lui ordonnait, comme lorsqu'elle était élevée chez lui.

20. Y Ester nunca declaró su nación ni su pueblo, como Mardoqueo le mandó: porque Ester hacía lo que decía Mardoqueo, como cuando estaba en crianza con él.

20 Esther nu had haar maagschap en haar volk niet te kennen gegeven, gelijk als Mordechai haar geboden had; want Esther deed het bevel van Mordechai, gelijk als toen zij bij hem opgevoed werd.

20. (A Ester nie oznajmiła była narodu swego, ani ludu swego, jako jej był rozkazał Mardocheusz; bo rozkazaniu Mardocheuszowemu dosyć czyniła Ester, jako gdy ją wychowywał u siebie.)

20. És Eszter nem mondá meg sem származását, sem nemzetségét, miképen megparancsolá néki Márdokeus; mert Márdokeus szavát Eszter úgy fogadá, mint mikor gyámja volt.

20 Есфирь все еще не сказывала о родстве своем и о народе своем, как приказал ей Мардохей; а слово Мардохея Есфирь выполняла и теперь так же, как тогда, когда была у него на воспитании.

20. Естер все ще не згадувала про свою рідню і про свій народ, як звелїв їй Мардохей, бо Естер поступала по слову Мардохея й тепер так само, як і тодї, коли була в його приймачкою.

21. niin siihen aikaan, Mordokain istuskellessa kuninkaan portissa, Bigtan ja Teres, kaksi kuninkaan hoviherraa, ovenvartijoita, suuttuivat ja etsivät tilaisuutta käydäkseen käsiksi kuningas Ahasverokseen.

21. Silloin kuin Mordekai istui kuninkaan portissa, vihastuivat kaksi kuninkaan kamaripalveliaa, Bigtan ja Teres, ovenvartiat, ja aikoivat heittää kätensä kuningas Ahasveruksen päälle.

21. SIlloin cosca Mardochai istui Cuningan portis wihastuit caxi Cuningan Camaripalweliata Bigthan ja Theres owenwartiat ja aiwoit heittä kätens Cuningas Ahasweruxen päälle.

21 In those days, while Mordecai was sitting in the king's gate, two of the king's eunuchs, Bigthan and Teresh, of those who kept the threshold, were angry and sought to lay hands on king Ahasuerus.

21. In those days, while Mordecai sat in the king's gate, two of the king's chamberlains, Bigthan and Teresh, of those which kept the door, were wroth, and sought to lay hand on the king Ahasuerus.

21. i de samme Dage, som Mardokaj sad i Kongens Port, bleve to af Kongens Kammertjenere, Bigtan og Theres, af dem, som holdt Vagt ved Dørtærskelen, vrede og søgte at lægge Haand paa Kong Ahasverus,

21. På samma tiden, då Mardechai vid Konungens dörr satt, vordo två Konungens kamererare vrede, Bigthan och Theres, som dörrena vaktade, och hade i sinnet, att de ville slå uppå Konungen Ahasveros.

21. Neilsammul päiwil, kui Mordekai kunninga wärrawa suus istus, wihhastasid Pigtan ja Teres kaks kunninga üllemat teenrit neist, kes läwwe-hoidjad ollid, wägga, ja püüdsid kät kunningas Ahaswerusse külge pista.

21. Mordechajui sėdint prie karaliaus vartų, du karaliaus eunuchai, Bigtanas ir Terešas, durų sargai, supyko ant karaliaus ir tarėsi jį nužudyti.

21. Zur selben Zeit, da Mardochai im Tor des Königs saß, wurden zwei Kämmerer des Königs, Bigthan und Theres, die die Tür hüteten, zornig und trachteten ihre Hände an den König Ahasveros zu legen.

21. En ces jours-là, Mardochée étant assis à la porte du roi, Bigthan et Thérèsh, deux eunuques du roi, d'entre les gardes du seuil, s'étant pris de colère, cherchaient à mettre la main sur le roi Assuérus.

21. En aquellos dias, estando Mardoqueo asentado a la puerta del rey, enojáronse Bagatán y Tares, dos eunucos del rey, de la guarda de la puerta, y procuraban poner mano en el rey Asuero.

21 In die dagen, als Mordechai in de poort des konings zat, werden Bigthan en Theres, twee kamerlingen des konings van de dorpelwachters, zeer toornig, en zij zochten de hand te slaan aan den koning Ahasveros.

21. W oneż dni, gdy Mardocheusz siedział u bramy królewskiej, rozgniewał się Bigtan i Teres, dwaj komornicy królewscy, z tych, którzy strzegli progu, i szukali jakoby ściągnąć rękę na króla Aswerusa.

21. Azokban a napokban pedig, mikor Márdokeus üle a király kapujában, megharagudott Bigtán és Téres, a király két udvarmestere, a kapu őrei, és azon voltak, hogy rávetik kezeiket Ahasvérus királyra.

21 В это время, как Мардохей сидел у ворот царских, два царскихевнуха, Гавафа и Фарра, оберегавшие порог, озлобились, и замышляли наложить руку на царя Артаксеркса.

21. Того ж часу, як седїв Мардохей коло царської брами, два царські скопцї, Гавата й Тарра, сторогуючі при порозї, а розлючені, змовлялись наложити руку на царя Артаксеркса.

22. Mutta se tuli Mordokain tietoon, ja hän ilmaisi sen kuningatar Esterille, ja Ester sanoi sen Mordokain nimessä kuninkaalle.

22. Ja Mordekai sai sen tietää ja ilmoitti kuningatar Esterille; ja Ester sanoi Mordekain puolesta sen kuninkaalle.

22. Ja se sanottin Mardochaille ja hän andoi Drotningi Estherin sen tietä. Ja Esther sanoi Mardochain puolest sen Cuningalle.

22 And the thing became known to Mordecai, who showed it to Esther the queen and Esther told the king (of it) in Mordecai's name.

22. And the thing was known to Mordecai, who told it unto Esther the queen; and Esther certified the king thereof in Mordecai's name.

22. Og den Sag blev bekendt for Mardokaj, og han gav Dronning Esther den til Kende, og Esther sagde Kongen det i Mardokajs Navn.

22. Det förnam Mardechai, och lät Drottningena Esther få veta det; och Esther sade det för Konungenom, på Mardechai vägnar.

22. Ja sedda nou sai Mordekai teäda, kes sedda Estrile kunninga-emmandale teäda wiis, ja Ester räkis sedda kunningale Mordekai nimmel.

22. Mordechajas, tai išgirdęs, pranešė karalienei Esterai, o Estera­karaliui Mordechajo vardu.

22. Das ward Mardochai kund, und er sagte es der Königin Esther, und Esther sagte es dem König in Mardochais Namen.

22. Mardochée, l'ayant appris, le fit savoir à la reine Esther, et Esther le redit au roi, de la part de Mardochée.

22. Y la cosa fué entendida de Mardoqueo, y él lo denunció a la reina Ester, y Ester lo dijo al rey en nombre de Mardoqueo.

22 En deze zaak werd Mordechai bekend gemaakt, en hij gaf ze de koningin Esther te kennen; en Esther zeide het den koning in Mordechai's naam.

22. Czego dowiedziawszy się Mardocheusz, oznajmił to królowej Esterze, a Estera to oznajmiła królowi imieniem Mardocheuszowem.

22. Tudtára esett e dolog Márdokeusnak, és megmondá Eszter királynénak, és Eszter elmondá a királynak Márdokeus nevében.

22 Узнав о том, Мардохей сообщил царице Есфири, а Есфирь сказала царю от имени Мардохея.

22. Довідавшись про се, дав Мардохей знати царицї Естері, а Естер сказала цареві від імення Мардохея.

23. Ja asia tutkittiin, ja kun se havaittiin todeksi, ripustettiin ne molemmat hirsipuuhun. Ja se kirjoitettiin aikakirjaan kuningasta varten.

23. Ja kuin sitä tutkisteltiin, löydettiin se todeksi, ja he hirtettiin molemmat puuhun. Ja se kirjoitettiin aikakirjaan kuninkaan edessä.

23. Ja cosca sitä tutkisteldin löyttin se todexi ja he hirtettin molemmat puuhun ja se kirjoitettin Aicakirjaan Cuningan edes

23 And when inquiry was made of the matter and it was found to be so, they were both hanged on a tree. And it was written in the book of the chronicles before the king.

23. And when inquisition was made of the matter, it was found out; therefore they were both hanged on a tree: and it was written in the book of the chronicles before the king.

23. Og Sagen blev undersøgt og funden rigtig, og de bleve begge hængte paa et Træ, og det blev skrevet i Krønikebogen for Kongens Ansigt.

23. Och då man ransakade derefter, vardt det så funnet; och de vordo både hängde i trän; och det vardt beskrifvet i Chrönicon för Konungenom.

23. Kui se asja järrele kulati ja sedda leiti nenda ollemast, siis said nemmad mollemad pu külge podud, ja se on kirjotud se aia-ramato sisse kunninga ette.

23. Buvo ištirta ir nustatyta, kad tai tiesa. Abu vyrus pakorė, o įvykį įrašė į karaliaus metraščių knygą.

23. Und da man nachforschte, ward's gefunden, und sie wurden beide an Bäume gehängt. Und es ward geschrieben in die Chronik vor dem König.

23. On s'enquit de la chose, qui fut constatée, et les eunuques furent tous deux pendus au bois; et cela fut écrit dans le livre des Chroniques, devant le roi.

23. Y fué inquirida la cosa, y fué hallada; y ámbos ellos fueron colgados en la horca: y fué escrito en el libro de las cosas de los tiempos delante del rey.

23 Als men de zaak onderzocht, is het zo bevonden, en zij beiden werden aan een galg gehangen; en het werd in de kronieken geschreven voor het aangezicht des konings.

23. A gdy się tego dowiadywano, znalazło się tak; i powieszono obu na szubienicy, a napisano to w księgach kroniki przed królem.

23. És megvizsgálták a dolgot és úgy találták, és mind a kettőt fára akasztották. És megírattaték a krónikák könyvébe a király előtt.

23 Дело было исследовано и найдено верным , и ихобоих повесили на дереве. И было вписано о благодеянииМардохея в книгу дневных записей у царя.

23. Дїло вислїджено й знайдено справдїшнїм, і обох їх повішено на дереві. І вписано добродїйство Мардохейове в книгу щоденних записок у царя.