5 luku

Belsassarin pidot. Daniel selittää seinälle ilmestyneen kirjoituksen. Belsassar surmataan ja Daarejaves tulee kuninkaaksi.

1. Belsassar laittoi suuret pidot tuhannelle ylimyksellensä, ja hän joi viiniä näiden tuhannen edessä.

1. Kuningas Belsatsar teki kuuluisan pidon tuhannelle päämiehellensä, ja joi itsensä viinasta juovuksiin näiden tuhannen kanssa.

1. CUningas Belsazer teki cuuluisan pidon hänen woimallisillens ja Päämiehillens ja joi idzens juowuxin heidän cansans.

1 Belshazzar the king made a great feast for a thousand of his lords and drank wine before the thousand.

1. Belshazzar the king made a great feast to a thousand of his lords, and drank wine before the thousand.

1. Kong Belsazar gjorde et stort Gæstebud for sine tusinde Fyrster og drak Vin i Nærværelse af de tusinde.

1. Konung Belsazar gjorde ett härligit gästabåd till sina väldiga och höfvitsmän, och drack sig drucken med dem.

1. Kunningas Pelsatsar teggi sured jodud omma tuhhandele sure issandale, ja jöi wina nende tuhhande ees.

1. Karalius Belšacaras iškėlė didelę puotą tūkstančiui savo didžiūnų ir jų akivaizdoje gėrė vyną.

1. König Belsazer machte ein herrliches Mahl seinen tausend Gewaltigen und soff sich voll mit ihnen.

1. Le roi Belshatsar donna un grand festin à ses mille grands seigneurs, et en présence de ces mille il but du vin.

1. EL rey Balsasar hizo un grande banquete a mil de sus príncipes, y contra todos mil bebía vino.

1 De koning Belsazar maakte een groten maaltijd voor zijn duizend geweldigen, en hij dronk wijn voor die duizend.

1. Balsazar król uczynił ucztę wielką na tysiąc książąt swoich, i przed onym tysiącem pił wino.

1. Belsazár király nagy lakomát szerze az ő ezer főemberének, és az ezer előtt bort ivék.

1 Валтасар царь сделал большое пиршество для тысячи вельмож своихи перед глазами тысячи пил вино.

1. Царь Валтасар справляв раз великий бенкет задля тисячі вельмож своїх і перед очима тисячі пив вино.

2. Kun viini oli makeimmillaan, käski Belsassar tuoda ne kulta- ja hopea-astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä, että kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joisivat niistä.

2. Ja kuin hän juopunut oli, käski hän tuoda ne kultaiset ja hopiaiset astiat, jotka Nebukadnetsar, hänen isänsä Jerusalemin templistä ottanut oli, juodaksensa niistä voimallistensa, emäntäinsä ja vaimoinsa kanssa.

2. Ja cosca hän juopunut oli käski hän tuoda ne culdaiset ja hopiaiset astiat jotca NebucadNezar hänen Isäns Jerusalemin Templist ottanut oli juodaxens nijstä hänen woimallistens emändäins ja waimoins cansa.

2 Belshazzar, while he tasted the wine, commanded to bring the golden and silver vessels which Nebuchadnezzar his father had taken out of the temple which was in Jerusalem, that the king and his lords, his wives and his concubines, might drink from there.

2. Belshazzar, whiles he tasted the wine, commanded to bring the golden and silver vessels which his father Nebuchadnezzar had taken out of the temple which was in Jerusalem; that the king, and his princes, his wives, and his concubines, might drink therein.

2. Der Belsazar havde smagt Vinen, befalede han, at de skulde bringe de Kar af Guld og Sølv, som hans Fader, Nebukadnezar, havde taget ud af Templet, som var i Jerusalem, for at Kongen og hans Fyrster, hans Hustruer og hans Medhustruer kunde drikke af dem.

2. Och då han drucken var, böd han bära fram de gyldene och silfverkärile, som hans fader, NebucadNezar, utu templet i Jerusalem borttagit hade, att Konungen, med sina väldiga, med sina hustrur, och med sina frillor, skulle dricka deraf.

2. Kui ta sai paljo wina maitsnud, käskis Pelsatsar ette tua need kuld- ja höbbe-riistad, mis temma wanna issa Nebukadnetsar Jerusalemma templist olli wäljatonud, et kunningas ja temma sured issandad, temma naesed ja liad-naesed neist piddid joma.

2. Belšacaras, paragavęs vyno, įsakė atnešti auksinius ir sidabrinius indus, kuriuos jo tėvas Nebukadnecaras buvo atgabenęs iš Jeruzalės šventyklos, kad iš jų gertų karalius, jo kunigaikščiai, žmonos ir sugulovės.

2. Und da er trunken war, hieß er die goldenen und silbernen Gefäße herbringen, die sein Vater Nebukadnezar aus dem Tempel zu Jerusalem weggenommen hatte, daß der König mit seinen Gewaltigen, mit seinen Weibern und mit seinen Kebsweibern daraus tränken.

2. Belshatsar, animé par le goût du vin, ordonna qu'on apportât les vases d'or et d'argent que Nébucadnetsar, son père, avait enlevés du temple de Jérusalem, afin que le roi et ses grands, ses femmes et ses concubines y bussent.

2. Balsasar mandó con el gusto del vino, que trajesen los vasos de oro y de plata que Nabucodonosor su padre trajo del templo de Jerusalem, para que bebiesen con ellos el rey, y sus príncipes, sus mujeres, y sus concubinas.

2 Als Belsazar den wijn geproefd had, zeide hij, dat men de gouden en zilveren vaten voorbrengen zou, die zijn vader Nebukadnezar uit den tempel, die te Jeruzalem geweest was, weggevoerd had; opdat de koning en zijn geweldigen, zijn vrouwen en zijn bijwijven uit dezelve dronken.

2. A gdy pił wino Balsazar, rozkazał przynieść naczynie złote i srebrne, które był zabrał Nabuchodonozor, ojciec jego, z kościoła Jeruzalemskiego, aby pili z niego król i książęta jego, żony jego, i założnice jego.

2. Borozás közben mondá Belsazár, hogy hozzák elő az arany és ezüst edényeket, a melyeket [1†] elvive Nabukodonozor, az ő atyja a jeruzsálemi templomból, hogy igyanak azokból a király és az ő főemberei, az ő feleségei és az ő ágyasai.

2 Вкусив вина, Валтасар приказал принести золотые и серебряные сосуды, которые Навуходоносор, отец его, вынес из храма Иерусалимского, чтобыпить из них царю, вельможам его, женам его и наложницам его.

2. Напившись вина, Валтасар звелїв принести золотий та срібний посуд, що Навуходонозор, його батько, винїс був з Ерусалимського храму, щоб пили з нього самий царь, його вельможі, його жінки й його наложницї.

3. Silloin tuotiin ne kulta-astiat, jotka oli otettu temppelistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista, ja niistä joivat kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa.

3. Niin tuotiin ne kultaiset astiat, jotka templistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista otetut olivat; ja kuningas, hänen voimallisensa, emäntänsä ja vaimonsa joivat niistä.

3. Nijn tuotin ne culdaiset astiat jotca Templist Jumalan huonest Jerusalemist otetut olit ja Cuningas hänen woimallisens emändäns ja waimons joit nijstä.

3 Then they brought the golden vessels that were taken out of the temple of the house of God which was at Jerusalem. And the king and his lords, his wives and his concubines, drank from them.

3. Then they brought the golden vessels that were taken out of the temple of the house of God which was at Jerusalem; and the king, and his princes, his wives, and his concubines, drank in them.

3. Da bragte man Guldkarrene, som de havde taget ud af Helligdommen i Guds Hus, som var i Jerusalem; og de drak af dem, Kongen og hans Fyrster, hans Hustruer og hans Medhustruer.

3. Alltså vordo framburne de gyldene kärile, som utu templet, utu Guds huse, i Jerusalem tagne voro; och Konungen, hans väldige, hans hustrur och frillor, drucko deraf.

3. Siis todi need kuld-riistad ette, mis nemmad Jummala koia templist, mis Jerusalemmas, ollid wäljatonud; ja kunningas ja temma sured issandad, temma naesed ja ta liad-naesed jöid seält seest.

3. Tada atnešė auksinius ir sidabrinius indus, kurie buvo atgabenti iš Jeruzalės šventyklos, Dievo namų. Iš jų gėrė karalius, jo kunigaikščiai, žmonos ir sugulovės.

3. Also wurden hergebracht die goldenen Gefäße, die aus dem Tempel, aus dem Hause Gottes zu Jerusalem, genommen waren; und der König, seine Gewaltigen, seine Weiber und Kebsweiber tranken daraus.

3. Alors on apporta les vases d'or qui avaient été enlevés du temple, de la maison de Dieu, à Jérusalem; et le roi et ses grands, ses femmes et ses concubines y burent.

3. Entónces fueron traidos los vasos de oro que habían traido del templo, de la casa de Dios que estaba en Jerusalem, y bebieron con ellos el rey, y sus príncipes, sus mujeres, y sus concubinas.

3 Toen bracht men voor de gouden vaten, die men uit den tempel van het huis Gods, die te Jeruzalem geweest was, weggevoerd had; en de koning en zijn geweldigen, zijn vrouwen, en zijn bijwijven dronken daaruit.

3. Tedy przyniesiono naczynia złote, które byli zabrali z kościoła domu Bożego, który był w Jeruzalemie, i pili z nich król i książęta jego, żony jego, i założnice jego;

3. Akkor előhozák az arany edényeket, a melyeket elvivének az Isten házának templomából, mely Jeruzsálemben vala, és ivának azokból a király és az ő főemberei, az ő feleségei és az ő ágyasai.

3 Тогда принесли золотые сосуды, которые взяты были из святилища дома Божия в Иерусалиме; и пили из них царь и вельможи его, жены его и наложницы его.

3. І поприношено золотий посуд, що був забраний з сьвятинї, з дому Божого в Ерусалимі; і пили з них царь, його вельможі, його жінки й його наложницї, -

4. He joivat viiniä ja ylistivät kultaisia ja hopeisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia.

4. Ja kuin he joivat viinaa, kiittivät he kultaisia, hopiaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia.

4. Ja cosca he joit kijtit he culdaisia hopiaisia waskisia rautaisia puisia ja kiwisiä jumalita.

4 They drank wine and praised the gods of gold and of silver, of brass, of iron, of wood and of stone.

4. They drank wine, and praised the gods of gold, and of silver, of brass, of iron, of wood, and of stone.

4. De drak Vin og priste de Guder, som vare af Guld og Sølv, Kobber, Jern, Træ og Sten.

4. Och då de så drucko, lofvade de de gyldene, silfver, koppar, jern, trä och stengudar.

4. Nemmad jöid wina, ja kiitsid need kuld- ja höbbe-, ja wask-, raud-, pu-, ja kiwwi-jummalad.

4. Jie gėrė vyną ir gyrė savo auksinius, sidabrinius, varinius, geležinius, medinius ir akmeninius dievus.

4. Und da sie so soffen, lobten sie die goldenen, silbernen, ehernen, eisernen, hölzernen und steinernen Götter.

4. Ils burent du vin et ils louèrent les dieux d'or et d'argent, d'airain, de fer, de bois et de pierre.

4. Bebieron vino, y alabaron a los dioses de oro, y de plata, de metal, de hierro, de madera, y de piedra.

4 Zij dronken den wijn, en prezen de gouden, en de zilveren, de koperen, de ijzeren, de houten en de stenen goden.

4. A pijąc wino chwalili bogi złote i srebrne, miedziane, żelazne, drewniane, i kamienne.

4. Bort ivának, és dicsérék az arany-, ezüst-, ércz-, vas-, fa- és kőisteneket.

4 Пили вино, и славили богов золотых и серебряных, медных, железных, деревянных и каменных.

4. Пили вино й славили богів золотих і срібних, мідяних, залїзних, деревяних і камяних.

5. Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa, ja kuningas näki käden, joka kirjoitti.

5. Juuri sillä hetkellä kävivät sormet niinkuin ihmisen käsi, kirjoittamaan kynttiläjalan kohdalle seinään kuninkaan salissa, ja kuningas äkkäsi kirjoittajan käden.

5. JUuri sillä hetkellä käwit sormet nijncuin ihmisen käsi kirjoittaman kyntiläjalan cohdalle seinään Cuningan Salis ja Cuningas äckäis kirjoittajan käden.

5 In the same hour the fingers of a man's hand came out and wrote opposite the lamp-stand upon the plaster of the wall of the king's palace. And the king saw the part of the hand that wrote.

5. In the same hour came forth fingers of a man's hand, and wrote over against the candlestick upon the plaister of the wall of the king's palace: and the king saw the part of the hand that wrote.

5. I samme Stund kom Fingre frem af en Menneskehaand og skreve lige over for Lysestagen paa Kalken af Væggen i det kongelige Palads, og Kongen saa Haanden, som skrev.

5. På samma stund syntes finger, såsom ene menniskos hand, de skrefvo tvärsöfver ifrå ljusastakan, på den hvitmenade väggene i Konungssalenom; och Konungen vardt varse handena som skref.

5. Selsammal tunnil tullid innimesse käe sörmed wälja, kirjotasid kunninglikko hone lubjatud seinä peäle küünlajalla kohhal; ja kunningas näggi se käe ossa, mis kirjotas.

5. Tą pačią valandą pasirodė žmogaus rankos pirštai ir rašė ties žvakide ant karaliaus rūmų sienos. Karalius matė rašančią ranką.

5. Eben zu derselben Stunde gingen hervor Finger wie einer Menschenhand, die schrieben, gegenüber dem Leuchter, auf die getünchte Wand in dem königlichen Saal; und der König ward gewahr der Hand, die da schrieb.

5. A ce moment-là, on vit sortir les doigts d'une main d'homme, et ils écrivaient vis-à-vis du chandelier, sur l'enduit de la muraille du palais royal; et le roi vit cette partie de main qui écrivait.

5. En aquella misma hora salieron unos dedos de mano de hombre, y escribían delante del candelero, sobre lo encalado de la pared del palacio real; y el rey veía la palma de la mano que escribía.

5 Ter zelfder ure kwamen er vingeren van eens mensen hand voort, die schreven tegenover den kandelaar, op de kalk van den wand van het koninklijk paleis, en de koning zag het deel der hand, die daar schreef.

5. Tejże godziny wyszły palce ręki człowieczej, które pisały przeciwko świecznikowi na ścianie pałacu królewskiego, a król widział część ręki, która pisała.

5. Abban az órában emberi [2†] kéznek ujjai tünének fel, és írának a gyertyatartóval szemben a király palotájának meszelt falán, és a király nézé azt a kézfejet, a mely ír vala.

5 В тот самый час вышли персты руки человеческой и писали против лампады на извести стены чертога царского, и царь видел кисть руки, которая писала.

5. Саме в ту годину показались палцї наче людської руки й писали навпроти сьвічника на вапнї стїни царської палати, й бачив царь частину руки, що писала.

6. Silloin kuninkaan kasvot kalpenivat, ja hänen ajatuksensa peljästyttivät hänet; hänen lanteittensa nivelet herposivat, ja hänen polvensa tutisivat.

6. Silloin muuttui kuningas, ja hänen ajatuksensa peljättivät hänen, niin että hänen lanteensa horjuivat, ja hänen polvensa vapisivat.

6. Silloin muundui Cuningas ja hänen ajatuxens peljätit hänen nijn että hänen cupens horjuit ja hänen polwens wapisit.

6 Then the king's countenance was changed in him and his thoughts troubled him. And the joints of his loins were loosed and his knees killed* one against another.

6. Then the king's countenance was changed, and his thoughts troubled him, so that the joints of his loins were loosed, and his knees smote one against another.

6. Da skiftede Kongen Farve, og hans Tanker forvirrede ham, og hans Lænders Ledemod bleve slappe, og hans Knæ sloge imod hinanden.

6. Då förvandlades Konungens ansigte, och hans tankar förskräckte honom, så att hans länder bäfvade, och hans ben darrade.

6. Siis kahwatas kunninga selge teggomood ärra, ja temma mötted teggid temmale ehmatust, ja temma niute wööd läksid wallale ja temma pölwed löddisesid teine teise külge.

6. Jo veidas pasikeitė, jį apėmė neramios mintys, sąnariai suglebo ir keliai drebėjo.

6. Da entfärbte sich der König, und seine Gedanken erschreckten ihn, daß ihm die Lenden schütterten und die Beine zitterten.

6. Alors le roi changea de couleur, et ses pensées le troublèrent; les jointures de ses reins se relâchèrent, et ses genoux se heurtèrent l'un contre l'autre.

6. Entónces el rey se demudó de su color, y sus pensamientos le turbaron, y las coyunturas de sus lomos se descoyuntaron, y sus rodillas se batían la una con la otra.

6 Toen veranderde zich de glans des konings, en zijn gedachten verschrikten hem; en de banden zijner lendenen werden los, en zijn knieen stieten tegen elkander aan.

6. Tedy się jasność królewska zmieniła, a myśli jego zatrwożyły nim, i zwiąski biódr jego rozwiązały się, a kolana jego jedno o drugie się tłukły.

6. Ekkor a király ábrázatja megváltozék, és az ő gondolatai megháboríták őt, és derekának inai megoldódának és az ő térdei egymáshoz verődének.

6 Тогда царь изменился в лице своем; мысли его смутили его, связи чресл его ослабели, и колени его стали биться одно о другое.

6. Тодї змінився царь на виду свойму; його думки затрівожили його, його крижі ослабли, а колїна його почали вдаряти одно об друге.

7. Kuningas huusi kovalla äänellä ja käski tuoda noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät. Kuningas lausui ja sanoi Baabelin tietäjille: Kuka ikinä voi lukea tämän kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, hänet puetaan purppuraan, ja hänen kaulaansa pannaan kultakäädyt, ja hän on oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.

7. Ja kuningas huusi korkiasti, että viisaat, Kaldealaiset ja tietäjät tuotaisiin; ja käski sanoa viisaille Babelissa: Kuka ikänä tämän kirjoituksen lukee, ja ilmoittaa minulle sen selityksen, hän pitää purpuralla vaatetettaman, ja kultakäädyt kaulassansa kantaman ja kolmas Herra oleman tässä valtakunnassa.

7. Ja Cuningas huusi corkiast että wijsat Chalderit ja tietäjät tuotaisin. Ja käski sano wijsaille Babelis: Cuca ikänäns tämän kirjoituxen luke ja taita sano mitä se tietä hänen pitä purpuralla waatettaman ja culdakäädyt caulasans candaman ja colmas Herra oleman minun waldacunnasani.

7 The king cried aloud to bring in the enchanters, the Chaldeans and the soothsayers. The king spoke and said to the wise men of Babylon, Whoever will read this writing and show me the interpretation of it, will be clothed with purple and have a chain of gold about his neck and will be the third ruler in the kingdom.

7. The king cried aloud to bring in the astrologers, the Chaldeans, and the soothsayers. And the king spake, and said to the wise men of Babylon, Whosoever shall read this writing, and shew me the interpretation thereof, shall be clothed with scarlet, and have a chain of gold about his neck, and shall be the third ruler in the kingdom.

7. Kongen raabte med Vælde, at man skulde lade Besværgerne, Kaldæerne og Sandsigerne komme ind; Kongen tiltalte dem og sagde til de vise nf Babel: Hver den, der læser denne Skrift og kundgør mig dens Betydning, skal klædes i Purpur og bære en Guldkæde om sin Hals og være den tredjemægtige i Riget.

7. Och Konungen ropade öfverljudt, att man skulle låta komma visa, Chaldeer och spåmän, och lät säga till de visa i Babel: Den menniska, som denna skriftena läs, och kan säga hvad hon betyder, han skall varda klädd i purpur, och bära en gyldene kedjo om halsen, och vara den tredje herren i mitt rike.

7. Siis hüdis kunningas waljuste, et nemmad piddid sisse toma tähte-tundiad, Kaldea-targad ja taewa-tundiad. Kunningas hakkas siis ütlema Pabeli tarkadele: Missuggune innimenne ial sedda kirja woib luggeda, ja mulle teäda anda, mis se tähhendab, se peab purpuri rided sama, ja kuld-kedi omma kaela ümber, ja kui kolmas wallitsema kunningrikis.

7. Karalius, garsiai šaukdamas, liepė atvesti žynius, chaldėjus ir astrologus. Jiems susirinkus, karalius kalbėjo Babilono išminčiams: ‘‘Kas perskaitys šitą raštą ir man jį išaiškins, tas bus apvilktas purpuru, jam bus užkabinta auksinė grandinė ir jis bus paskelbtas trečiu valdovu karalystėje!’‘

7. Und der König rief überlaut, daß man die Weisen, Chaldäer und Wahrsager hereinbringen sollte. Und er ließ den Weisen zu Babel sagen: Welcher Mensch diese Schrift liest und sagen kann, was sie bedeute, der soll in Purpur gekleidet werden und eine goldene Kette am Halse tragen und der dritte Herr sein in meinem Königreiche.

7. Le roi cria avec force qu'on fît venir les astrologues, les Caldéens et les devins. Le roi prit la parole et dit aux sages de Babylone: Quiconque lira cette écriture et m'en donnera l'interprétation sera revêtu de pourpre, il aura un collier d'or à son cou, et sera le troisième dans le gouvernement du royaume.

7. El rey clamó a alta voz que hiciesen venir magos, Caldeos, y adivinos. Habló el rey, y dijo a los sabios de Babilonia: Cualquiera que leyere esta escritura, y me mostrare su declaración, será vestido de púrpura, y tendrá collar de oro a su cuello, y en el reino se enseñoreará el tercero.

7 Zodat de koning met kracht riep dat men de sterrekijkers, de Chaldeen en de waarzeggers inbrengen zou; en de koning antwoordde en zeide tot de wijzen van Babel: Alle man, die dit schrift lezen, en deszelfs uitlegging mij te kennen zal geven, die zal met purper gekleed worden, met een gouden keten om zijn hals, en hij zal de derde heerser in dit koninkrijk zijn.

7. I zawołał król ze wszystkiej siły, aby przywiedziono praktykarzy, Chaldejczyków i wieszczków. A mówiąc król rzekł do mędrców Babiloóskich: Ktokolwiek to pismo przeczyta, a wykład jego mnie oznajmi, obleczony będzie w szarłat, a łaócuch złoty dadzą na szyję jego, i trzecim w królestwie po mnie będzie.

7. Erősen kiáltozék a király, hogy hozzák elő [3†] a varázslókat, a Káldeusokat és jövendölőket. Szóla a király és monda a babiloni bölcseknek: Akárki legyen az az ember, a ki elolvassa ezt az írást, és annak értelmét megjelenti nékem, bíborba öltöztetik és aranyláncz lesz a nyakában, és mint harmadik parancsol az országban.

7 Сильно закричал царь, чтобы привели обаятелей, Халдеев и гадателей. Царь начал говорить, и сказал мудрецам Вавилонским: кто прочитает это написанное и объяснит мне значение его, тот будет облечен в багряницу, и золотая цепь будет на шее у него, и третьим властелином будет в царстве.

7. І кликнув царь голосно, щоб привели мудрецїв, Халдеїв та віщунів, і став царь говорити й сказав мудрецям Вавилонським: Хто прочитає се написане й виложить менї, що воно значить, того вберуть в пурпур, і золотий ланцюг буде на шиї в нього, і буде третім князем у царстві.

8. Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat, mutta he eivät voineet lukea kirjoitusta eivätkä ilmoittaa kuninkaalle sen selitystä.

8. Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat edes, vaan ei he taitaneet sitä kirjoitusta lukea, eikä sen selitystä kuninkaalle ilmoittaa.

8. Silloin tuotin caicki Cuningan wijsat edes waan ei he taitanet eikä kirjoitusta luke eikä sen selitystä Cuningalle ilmoitta.

8 Then all the king's wise men came in, but they could not read the writing, nor make known to the king the interpretation.

8. Then came in all the king's wise men: but they could not read the writing, nor make known to the king the interpretation thereof.

8. Da kom alle Kongens vise ind; men de kunde hverken læse Skriften eller kundgøre Kongen Udtydningen.

8. Så vordo alle Konungens vise upphafde; men de kunde hvarken läsa skriftena, eller undervisa Konungenom uttydningen.

8. Siis tullid keik kunninga targad sisse; agga nemmad ei woinud mitte sedda kirja luggeda egga kunningale teäda anda, mis se tähhendas.

8. Tačiau visi išminčiai negalėjo nei rašto perskaityti, nei jo išaiškinti karaliui.

8. Da wurden alle Weisen des Königs hereingebracht; aber sie konnten weder die Schrift lesen noch die Deutung dem König anzeigen.

8. Alors les sages du roi entrèrent; mais ils ne purent lire l'écriture, ni en donner au roi l'interprétation.

8. Entónces fueron metidos todos los sabios del rey, y no pudieron leer la escritura, ni mostrar al rey su declaración.

8 Toen kwamen al de wijzen des konings in; maar zij konden dit schrift niet lezen, noch den koning deszelfs uitlegging bekend maken.

8. Tedy weszli wszyscy mędrcy królewscy; ale nie mogli ani pisma przeczytać, ani wykładu jego królowi oznajmić.

8. Akkor bemenének a király bölcsei mind, de nem tudták elolvasni az írást, sem annak értelmét megfejteni a királynak.

8 И вошли все мудрецы царя, но не могли прочитать написанного и объяснить царю значения его.

8. І ввійшли всї цареві мудрецї, але не могли прочитати написаного та й виложити цареві значіннє того.

9. Kuningas Belsassar peljästyi silloin suuresti, ja hänen kasvonsa kalpenivat, ja hänen ylimyksensä tyrmistyivät.

9. Siitä hämmästyi kuningas Belsatsar vielä kovemmin, ja hänen muotonsa muuttui, ja hänen voimallisensa tulivat murheellisiksi.

9. Sijtä hämmästyi Cuningas Belsazer wielä cowemmin ja hänen muotons muuttui ja hänen woimallisens tulit murhellisexi.

9 Then king Belshazzar was greatly troubled and his countenance was changed in him and his lords were perplexed.

9. Then was king Belshazzar greatly troubled, and his countenance was changed in him, and his lords were astonied.

9. Da blev Kong Belsazar meget forfærdet, og han skiftede Falve, og hans Fyrster bleve forvirrede.

9. Deraf förfärades Konungen Belsazar ännu fastare, och tappade platt sin hy; och hans väldige vordo illa tillfrids.

9. Siis ehmatas kunningas Pelsatsar wägga ärra, ja temma teggomood kahwatas temmas ärra, ja ta sured issandad kohmetasid hirmust ärra.

9. Tuomet karalius Belšacaras labai sunerimo, jo veidas pabalo, o didžiūnai buvo apstulbę.

9. Darüber erschrak der König Belsazer noch härter und verlor ganz seine Farbe; und seinen Gewaltigen ward bange.

9. De sorte que le roi Belshatsar fut fort troublé, il changea de couleur et ses grands furent consternés.

9. Entónces el rey Balsasar fué muy turbado, y sus colores se le mudaron, y sus príncipes se alteraron.

9 Toen verschrikte de koning Belsazar zeer, en zijn glans werd aan hem veranderd, en zijn geweldigen werden verbaasd.

9. Skąd król Balsazar był bardzo zatrwożony, a jasność jego zmieniła się na nim, i książęta jego potrwożyli się.

9. Akkor Belsazár király igen megrettene, és az ő ábrázatja elváltozék rajta, és az ő főemberei is megzavarodának.

9 Царь Валтасар чрезвычайно встревожился, и вид лица его изменился на нем, и вельможи его смутились.

9. Царь Валтасар злякався ще гірше, й вигляд лиця його змінився в нього, та й вельможі його потрівожились.

10. Kuninkaan äiti tuli kuninkaan ja hänen ylimystensä puheen tähden pitohuoneeseen. Kuninkaan äiti lausui ja sanoi: Eläköön kuningas iankaikkisesti! Älkööt sinun ajatuksesi peljättäkö sinua, älköötkä kasvosi kalvetko.

10. Sentähden meni kuningatar kuninkaan ja hänen voimallistensa asian tähden pitohuoneesen, ja sanoi: Kuningas eläköön kauvan! Älä niin peljästy sinun ajatuksistas ja älä niin muotoas muuta.

10. SIlloin meni Drotningi sencaltaisen Cuningan ja hänen woimallistens asian tähden Salijn ja sanoi: Herra Cuningas Jumala suocon sinun pitkä ikä. Älä nijn peljästy sinun ajatuxistas ja älä nijn muotos muuta.

10 Now the queen came into the banquet house because of the words of the king and his lords. The queen spoke and said, O king, live forever. Do not let your thoughts trouble you, nor let your countenance be changed.

10. Now the queen, by reason of the words of the king and his lords, came into the banquet house: and the queen spake and said, O king, live for ever: let not thy thoughts trouble thee, nor let thy countenance be changed:

10. Ved Kongens og hans Fyrsters Tale kom Dronningen ned i Gæstebudssalen; Dronningen svarede og sagde: Kongen leve evindelig! lad ikke dine Tanker forvirre dig, og skift ikke Farve!

10. Då gick Drottningen, för sådana Konungens och hans väldigas ärendes skull, upp i salen, och sade: Herre Konung, Gud unne dig länge lefva; låt dina tankar icke så förskräcka dig, och omskift icke så din hy.

10. Kunninga lesk-emmand läks sisse siñna jotude tuppa kunninga ja temma suurte issandatte sanna pärrast: se kunninglik lesk-emmand hakkas siis ütlema: Kunningas ellago iggaweste! ärgo tehko so mötted sulle ehmatust, ja ärgo kahwatago so teggomood.

10. Išgirdusi karaliaus ir didžiūnų žodžius, karalienė įėjo į puotos salę, ir tarė: ‘‘Karaliau, gyvuok per amžius! Teneapima tavęs neramios mintys ir tavo veidas tenepasikeičia!

10. Da ging die Königin um solcher Sache des Königs und seiner Gewaltigen willen hinein in den Saal und sprach: Der König lebe ewiglich! Laß dich deine Gedanken nicht so erschrecken und entfärbe dich nicht also!

10. La reine entra dans la salle du festin, à cause des paroles du roi et de ses grands. La reine prit la parole et dit: Roi, vis éternellement! que tes pensées ne te troublent point, et que ton visage ne change pas de couleur.

10. La reina, por las palabras del rey y de sus príncipes, entró a la sala del banquete: habló la reina, y dijo: Rey, para siempre vive: no te asombren tus pensamientos, ni tus colores se demuden.

10 Om deze woorden des konings en zijner geweldigen, ging de koningin in het huis des maaltijds. De koningin sprak en zeide: O koning, leef in eeuwigheid! laat u uw gedachten niet verschrikken, en uw glans niet veranderd worden.

10. Tedy królowa weszła do domu uczty dla tego, co się przydało królowi i książętom jego; a przemówiwszy królowa rzekła: Królu, żyj na wieki! Niech cię nie trwożą myśli twoje, a jasność twoja niech się nie mieni.

10. A királyasszony a király és az ő főembereinek beszédei miatt beméne a lakoma házába, és szóla a királyasszony, és monda: Király, örökké élj! Ne rettentsenek téged a te gondolataid, és a te ábrázatod ne változzék el!

10 Царица же, по поводу слов царя и вельмож его, вошла в палатупиршества; начала говорить царица и сказала: царь, вовеки живи! да не смущают тебя мысли твои, и да не изменяется вид лица твоего!

10. Цариця ж (мати) з причини того, що лучилось цареві й вельможам його, ввійшла в горницю бенкету; й почала говорити цариця та й сказала: Царю! жий по віки! нехай не лякають тебе твої думки, й нехай не зміняється вигляд лиця твого.

11. Sinun valtakunnassasi on mies, jossa on pyhien jumalien henki ja jolla sinun isäsi päivinä havaittiin olevan valistus ja ymmärrys ynnä viisaus, samankaltainen kuin jumalien; hänet asetti isäsi, kuningas Nebukadnessar, tietäjäin, noitien, kaldealaisten ja tähtienselittäjäin päämieheksi — sinun isäsi, kuningas —

11. Sinun valtakunnassas on mies, jolla on pyhäin jumalain henki, sillä sinun isäs aikana löydettiin hänessä valistus, toimi ja viisaus, niinkuin jumalten viisaus on; ja sinun isäs Nebukadnetsar pani hänen tähtientutkiain, viisasten, Kaldealaisten ja tietäjäin päälle. Niin teki kuningas, sinun isäs.

11. Sinun waldacunnasas on yxi mies jolla on pyhäin Jumalain hengi sillä sinun Isäs aicana löyttin hänes walistus toimi wijsaus nijncuin Jumalden wijsaus on. Ja sinun Isäs NebucadNezar pani hänen tähtein tutkiain wijsasten Chalderein ja tietäjäin päälle.

11 There is a man in your kingdom, in whom is the spirit of the holy gods. And in the days of your father light and understanding and wisdom, like the wisdom of the gods, were found in him. And the king Nebuchadnezzar your father, the king, I say, your father, made him master of the magicians, enchanters, Chaldeans and soothsayers,

11. There is a man in thy kingdom, in whom is the spirit of the holy gods; and in the days of thy father light and understanding and wisdom, like the wisdom of the gods, was found in him; whom the king Nebuchadnezzar thy father, the king, I say, thy father, made master of the magicians, astrologers, Chaldeans, and soothsayers;

11. Der er en Mand i dit Rige, i hvem de hellige Guders Aand er, og i din Faders Dage blev Oplysning og Klogskab og Visdom lig Guders Visdom funden i ham, og din Fader, Kong Nebukadnezar, satte ham over Spaamændene, Besværgerne, Kaldæerne, Sandsigerne - din Fader, o Konge!

11. Det är en man i ditt rike, som hafver de helga gudars anda; ty uti dins faders tid vardt i honom funnen upplysning, klokhet och vishet, sådana, som de gudars vishet är; och din fader, Konung NebucadNezar, satte honom öfver de stjernokikare, visa, Chaldeer och spåmän;

11. So kunningrikis on üks mees, kelle sees pühhade Jummalatte waim on, ja so wanna-issa päiwil leiti temma seest walgustust, ja head moistust, ja tarkust, kui Jummalatte tarkus, ja kunningas Nebukadnetsar so wanna-issa, so wanna-issa oh kunningas! töstis tedda kunsi-meeste, tähte-tundiatte, Kaldea tarkade, taewa-tundiatte üllemaks.

11. Tavo karalystėje yra vyras, kuris turi šventųjų dievų dvasią. Tavo tėvo dienomis šviesa, supratimas ir išmintis, panaši į dievų išmintį, buvo jame. Karalius Nebukadnecaras, tavo tėvas, paskyrė jį ženklų aiškintojų, žynių, chaldėjų ir astrologų viršininku,

11. Es ist ein Mann in deinem Königreich, der den Geist der heiligen Götter hat. Denn zu deines Vaters Zeit ward bei ihm Erleuchtung gefunden, Klugheit und Weisheit, wie der Götter Weisheit ist; und dein Vater, König Nebukadnezar, setzte ihn über die Sternseher, Weisen, Chaldäer und Wahrsager,

11. Il y a un homme dans ton royaume en qui est l'esprit des dieux saints; et du temps de ton père, on trouva en lui une lumière, une intelligence et une sagesse semblables à la sagesse des dieux; et le roi Nébucadnetsar ton père, - ton père, ô roi! - l'établit chef des magiciens, des astrologues, des Caldéens et des devins,

11. En tu reino hay un varón en el cual mora el espíritu de los dioses santos, y en los dias de tu padre se halló en él lumbre, e inteligencia, y sabiduría, como ciencia de los dioses: al cual el rey Nabucodonosor tu padre constituyó príncipe sobre todos los magos, astrólogos, Caldeos, y adivinos: el rey tu padre.

11 Er is een man in uw koninkrijk, in wien de geest der heilige goden is, want in de dagen uws vaders is bij hem gevonden licht, en verstand, en wijsheid, gelijk de wijsheid der goden is; daarom stelde hem de koning Nebukadnezar, uw vader, tot een overste der tovenaars, der sterrekijkers, der Chaldeen, en der waarzeggers, uw vader, o koning!

11. Jest mąż w królestwie twojem, w którym jest duch bogów świętych, w którym się znalazło za dni ojca twego oświecenie, i rozum, i mądrość, jako mądrość bogów, którego król Nabuchodonozor, ojciec twój, przedniejszym między mędrcami, i praktykarzami Chaldejczykami, i wieszczkami, postanowił, ojciec twój mówię, o królu!

11. Van egy [4†] férfiú a te országodban, a kiben a szent isteneknek lelke van, és a te atyád idejében értelem, tudomány, és az istenek bölcseségéhez hasonló bölcseség találtaték benne, és a kit Nabukodonozor király, a te [5†] atyád, az írástudók, varázslók, Káldeusok és jövendölők fejévé tőn; igen, a te atyád, a király;

11 Есть в царстве твоем муж, в котором дух святаго Бога; во дни отцатвоего найдены были в нем свет, разум и мудрость, подобная мудрости богов, и царь Навуходоносор, отец твой, поставил его главою тайноведцев,обаятелей, Халдеев и гадателей, – сам отец твой, царь,

11. Є в твойму царстві муж, що в ньому дух сьвятого Бога; за часів панотця твого знайдено в ньому сьвітло, розум і мудрість, схожу на мудрість богів, і царь Навуходонозор, твій панотець, поставив його головою над віщунами, чарівниками, Халдеями та ворожбитами - сам панотець твій, царь,

12. sentähden, että erinomainen henki ja tieto ynnä myös taito selittää unia, arvata arvoituksia ja ratkaista ongelmia havaittiin juuri hänessä, Danielissa, jolle kuningas oli antanut nimen Beltsassar. Kutsuttakoon nyt Daniel, niin hän ilmoittaa selityksen.

12. Että korkiampi henki hänen tykönänsä löydettiin, niin myös ymmärrys ja taito unia selittämään, osaamaan pimeitä puheita ja salaisia asioita ilmoittamaan. Daniel, jonka kuningas antoi Belsatsariksi nimittää; niin kutsuttakaan Daniel; hän sanoo, mitä se tietää.

12. Että corkiambi hengi hänen tykönäns löyttin nijn myös ymmärrys ja taito unia selittämän osaman pimeitä puheita ja salaisita asioita ilmoittaman nimittäin Daniel jonga Cuningas annoi Belsazerixi nimittä. Nijn cudzuttacan Daniel hän sano mitä se tietä.

12 inasmuch as an excellent spirit and knowledge and understanding, interpreting of dreams and showing of dark sentences and dissolving of doubts, were found in the same Daniel, whom the king named Belteshazzar. Now let Daniel be called and he will show the interpretation.

12. Forasmuch as an excellent spirit, and knowledge, and understanding, interpreting of dreams, and shewing of hard sentences, and dissolving of doubts, were found in the same Daniel, whom the king named Belteshazzar: now let Daniel be called, and he will shew the interpretation.

12. fordi der var en ypperlig Aand og Forstand og Klogskab til at udtyde Drømme og kundgøre mørke Taler og løse Knuder funden i ham, i Daniel, hvem Kongen kaldte Beltsazar lad da nu Daniel kalde, saa skal han kundgøre Udtydningen.

12. Derföre, att en hög ande vardt funnen i honom; dertill förstånd och klokhet till att uttyda drömmar, råda uppå mörkt tal, och uppenbara hemlig ting, nämliga Daniel, den Konungen lät Beltesazar kalla. Så låt nu kalla Daniel; han varder väl sägandes uttydningen.

12. Sepärrast et temma seest, sest Tanielist, kedda kunningas satis Peltsatsari nimme alla, leiti üks kallis, ja tundmisse ja moistusse waim, kes unnenäud ärraselletab, ja moistetussed teäda annab, ja rasked sölmede sarnatsed asjad üllesarrotab: kutsugo nemmad nüüd Tanielit seie , kül temma teäda annab, mis se kirri tähhendab.

12. kadangi jis turėjo nepaprastą dvasią, supratimą ir protą, galintį išaiškinti sapnus, atspėti mįsles ir atidengti paslaptis. Tai Danielius, kuriam karalius davė Beltšacaro vardą. Taigi pašauk Danielių, ir jis tau išaiškins’‘.

12. darum daß ein hoher Geist bei ihm gefunden ward, dazu Verstand und Klugheit, Träume zu deuten, dunkle Sprüche zu erraten und verborgene Sachen zu offenbaren: nämlich Daniel, den der König ließ Beltsazar nennen. So rufe man nun Daniel; der wird sagen, was es bedeutet.

12. Parce qu'on trouva en lui, Daniel, que le roi avait nommé Beltshatsar, un esprit extraordinaire, et de la connaissance, et de l'intelligence pour interpréter les songes, expliquer les énigmes et résoudre les questions difficiles. Que Daniel soit donc appelé, et il donnera l'interprétation.

12. Por cuanto fué hallado en él mayor espíritu, y ciencia, y entendimiento, declarando sueños, y desatando preguntas, y soltando dudas, es a saber, en Daniel, al cual el rey puso nombre Baltasar: llámese pues ahora Daniel, y él mostrará la declaración.

12 Omdat een voortreffelijke geest, en wetenschap, en verstand van een, die dromen uitlegt, en der aanwijzing van raadselen, en van een, die knopen ontbindt, gevonden werd in hem, in Daniel, dien de koning den naam van Beltsazar gaf; laat nu Daniel geroepen worden, die zal de uitlegging te kennen geven.

12. Dlatego, iż duch obfity, i umiejętność, i zrozumienie, wykładanie snów, i objawienie zagadek, i rozwiązanie rzeczy trudnych znalazły się przy Danijelu, któremu król dał imię Baltazar, teraz tedy niech przyzowią Danijela, a oznajmić ten wykład.

12. Mivelhogy Dánielben, a kit a király Baltazárnak nevezett, nagyobb lélek, tudomány és értelem, álmoknak magyarázata és titkok megjelentése és rejtélyek megfejtése találtatott. Most azért hivattassék elő Dániel, és ő megjelenti az értelmet.

12 потому что в нем, в Данииле, которого царь переименовал Валтасаром, оказались высокий дух, ведение и разум, способный изъяснять сны, толковать загадочное и разрешать узлы. Итак пусть призовут Даниила и он объяснит значение.

12. Бо в ньому, в Даниїлї, котрому царь змінив імя на Валтасара, знайдено високий дух, знаннє й розум, спосібний викладати сни, відгадувати загадкове й розвязувати помотане. Так нехай покличуть Даниїла, він скаже, що се значить.

13. Silloin Daniel tuotiin kuninkaan eteen. Kuningas lausui ja sanoi Danielille: Oletko sinä Daniel, joka on niitä juutalaisia pakkosiirtolaisia, mitkä minun isäni, kuningas, on tuonut Juudasta?

13. Silloin vietiin Daniel kuninkaan eteen. Ja kuningas puhui ja sanoi Danielille: Oletko sinä Daniel, yksi Juudalaisista vangeista, jotka kuningas, minun isäni, Juudeasta tänne tuonut on?

13. SIlloin wieten Daniel Cuningan eteen. Ja Cuningas sanoi Danielille: oletco sinä Daniel yxi Judalaisista fangeista jotca Cuningas minun Isän Judeast tänne tuonut on?

13 Then Daniel was brought in before the king. The king spoke and said to Daniel, Are you that Daniel, who are of the sons of the captivity of Judah, whom my father the king brought out of Judah?

13. Then was Daniel brought in before the king. And the king spake and said unto Daniel, Art thou that Daniel, which art of the children of the captivity of Judah, whom the king my father brought out of Jewry?

13. Da blev Daniel ført ind for Kongen; Kongen svarede og sagde til Daniel: Er du Daniel, en af de bortførte fra Juda, hvilke Kongen, min Fader, førte fra Juda?

13. Då hade man Daniel upp för Konungen; och Konungen sade till Daniel: Äst du Daniel, en af de fångar utaf Juda, hvilka Konungen, min fader, utu Juda fört hafver?

13. Siis widi Tanielit sisse kunninga ette; kunningas hakkas räkima ja ütles Tanielile: Olled sinna Taniel, Juda wangide seltsist, kedda kunningas mo wanna-issa seie tonud Juda-maalt?

13. Kai Danielių atvedė pas karalių, karalius tarė: ‘‘Ar tu tas Danielius iš Judo tremtinių, kuriuos karalius, mano tėvas, atvedė iš Judėjos?

13. Da ward Daniel hinein vor den König gebracht. Und der König sprach zu Daniel: Bist du der Daniel, der Gefangenen einer aus Juda, die der König, mein Vater aus Juda hergebracht hat?

13. Alors Daniel fut introduit devant le roi. Le roi prit la parole et dit à Daniel: Es-tu ce Daniel, l'un des captifs de Juda, que le roi, mon père, a amenés de Juda?

13. Entónces Daniel fué traido delante del rey. Y habló el rey, y dijo a Daniel: ¿Eres tú aquel Daniel de los hijos de la cautividad de Judá, que mi padre trajo de Judá?

13 Toen werd Daniel voor den koning ingebracht. De koning antwoordde en zeide tot Daniel: Zijt gij die Daniel, een uit de gevankelijk weggevoerden van Juda, die de koning, mijn vader, uit Juda gebracht heeft?

13. Tedy przywiedziony jest Danijel do króla; a król mówiąc rzekł Danijelowi: Tyżeś jest on Danijel, któryś jest z synów więźniów Judzkich, którego przywiódł król, ojciec mój, z ziemi Judzkiej?

13. Erre Dániel a király elé viteték. Szóla a király, és monda Dánielnek: Te vagy-é ama [6†] Dániel, a ki a júdabeli foglyok fiai közül való, a kit ide hozott a király, az én atyám, Júdából?

13 Тогда введен был Даниил пред царя, и царь начал речь и сказал Даниилу: ты ли Даниил, один из пленных сынов Иудейских, которых отец мой, царь, привел из Иудеи?

13. Тодї введено Даниїла перед царя, і царь почав говорити й сказав до Даниїла: Чи ти Даниїл, один із полонених синів Юдейських, що їх панотець мій-царь привів із Юдеї?

14. Minä olen kuullut sinusta, että sinussa on jumalien henki ja että sinussa on havaittu valistus, taito ja erinomainen viisaus.

14. Minä olen kuullut sinusta, että sinulla on pyhäin jumalain henki, että myös valistus, ymmärrys ja korkia viisaus sinussa löydetty on.

14. Minä olen cuullut sinusta sanottawan että sinulla on pyhäin Jumalain hengi ja walistus ymmärrys ja corkia wijsaus sinusa löytty on.

14 I have heard of you, that the spirit of the gods is in you and that light and understanding and excellent wisdom are found in you.

14. I have even heard of thee, that the spirit of the gods is in thee, and that light and understanding and excellent wisdom is found in thee.

14. Jeg har hørt om dig, at Gudernes Aand er i dig, og at Oplysning og Klogskab og ypperlig Visdom er funden i dig.

14. Jag hafver hört sägas om dig, att du hafver de helga gudars anda, och att upplysning, förstånd och hög vishet i dig funnen är.

14. Sest ma ollen sinnust kuulnud, et Jummalatte waim so sees on, ja et walgustust, ja moistust, ja wägga suurt tarkust sinno seest leitakse.

14. Aš girdėjau apie tave, kad šventųjų dievų dvasia yra tavyje ir taip pat šviesa, supratimas bei nepaprasta išmintis.

14. Ich habe von dir hören sagen, daß du den Geist der Götter hast und Erleuchtung, Verstand und hohe Weisheit bei dir gefunden sei.

14. J'ai entendu dire de toi que l'esprit des dieux est en toi, et qu'on a trouvé en toi une lumière, une intelligence et une sagesse extraordinaires.

14. Yo he oido de tí, que el espíritu de los dioses santos esta en tí, y que en tí se halló lumbre, y entendimiento, y mayor sabiduría.

14 Ik heb toch van u gehoord, dat de geest der goden in u is, en dat er licht, en verstand, en voortreffelijke wijsheid in u gevonden wordt.

14. Słyszałem zaiste o tobie, iż duch bogów jest w tobie, a oświecenie i rozum i mądrość obfita znalazła się w tobie.

14. És a ki [7†] felől hallottam, hogy az isteneknek lelke van benned, és értelem és tudomány és kiváló bölcseség találtatott te benned?

14 Я слышал о тебе, что дух Божий в тебе и свет, и разум, и высокаямудрость найдена в тебе.

14. Я чув про тебе, що дух Божий в тобі й сьвітло, й розум і велику мудрість знайдено в тобі.

15. Ja nyt tuotiin minun eteeni viisaat ja noidat lukemaan tätä kirjoitusta ja ilmoittamaan minulle sen selitys, mutta he eivät voineet sen selitystä ilmoittaa.

15. Minä olen antanat kutsua eteeni toimelliset ja viisaat tätä kirjoitusta lukemaan ja sen selitystä minulle ilmoittamaan, ja ei he taida sanoa, mitä se tietää.

15. Minä olen andanut cudzua eteeni toimelliset ja wijsat tätä kirjoitusta lukeman ja ilmoittaman mitä se tietä ja ei he taida minulle sano mitä se tietä.

15 And now the wise men, the enchanters, have been brought in before me, that they should read this writing and make known to me the interpretation of it, but they could not show the interpretation of the thing.

15. And now the wise men, the astrologers, have been brought in before me, that they should read this writing, and make known unto me the interpretation thereof: but they could not shew the interpretation of the thing:

15. Og nu ere de vise, Besværgerne, førte ind for mig, at de skulle læse denne Skrift og kundgøre mig dens Udtydning, men de kunne ikke kundgøre mig denne Sags Udtydning.

15. Nu hafver jag låtit komma för mig kloka och visa, att de skola läsa mig denna skriftena, och undervisa mig hvad hon betyder, och de kunna intet säga mig hvad sådant betyder;

15. Ja nüüd on mo ette todud need targad ja tähte-tundiad, kes seddasinnast kirja piddid luggema ja mulle teäda andma, mis se tähhendab: agga neil ei olle joudo mulle teäda anda, mis se assi tähhendab.

15. Buvo pakviesti išminčiai ir žyniai, kad perskaitytų šitą raštą ir jį išaiškintų, bet jie nesugebėjo išaiškinti tų žodžių prasmės.

15. Nun habe ich vor mich fordern lassen die Klugen und Weisen, daß sie mir diese Schrift lesen und anzeigen sollen, was sie bedeutet: und sie können mir nicht sagen, was solches bedeutet.

15. Et maintenant les sages, les astrologues ont été amenés devant moi, afin de lire cette écriture et de m'en donner l'interprétation, mais ils ne peuvent donner l'interprétation de la chose.

15. Y ahora fueron traidos delante de mí sabios, astrólogos, que leyesen esta escritura, y me mostrasen su declaración; y no han podido mostrar la declaración del negocio.

15 Nu, zo zijn voor mij ingebracht de wijzen en de sterrekijkers, om dit schrift te lezen, en deszelfs uitlegging mij bekend te maken; maar zij kunnen de uitlegging dezer woorden niet te kennen geven.

15. A teraz przywiedziono przed mię mędrców i praktykarzy, aby mi to pismo przeczytali, i wykład jego oznajmili: wszakże nie mogli wykładu tej rzeczy oznajmić.

15. Csak imént hozatának elém a bölcsek és varázslók, hogy elolvassák ezt az írást és jelentését tudassák velem; de nem tudják a dolog értelmét megjelenteni.

15 Вот, приведены были ко мне мудрецы и обаятели, чтобы прочитать это написанное и объяснить мне значение его; но они не могли объяснить мне этого.

15. От приведено до мене мудрецїв і чарівників, щоб прочитати оце написане й сказати, що воно значить; але вони не вміли витулкувати менї сього.

16. Mutta sinun minä olen kuullut voivan antaa selityksiä ja ratkaista ongelmia. Nyt siis, jos voit lukea kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, niin sinut puetaan purppuraan, ja kultakäädyt pannaan sinun kaulaasi, ja sinä olet oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.

16. Mutta minä kuulen sinusta, että sinä taidat pimiät asiat selittää ja salatut ilmoittaa. Jos sinä nyt taidat tämän kirjoituksen lukea ja minulle ilmoittaa, mitä se tietää, niin sinä pitää purpuralla puetettaman ja kultakäädyt kaulassas kantaman ja kolmas herra oleman tässä valtakunnassa.

16. Mutta minä cuulen sinusta että sinä taidat selittä ja salatut ilmoitta. Jos sinä nyt taidat tämän kirjoituxen luke ja minulle ilmoitta mitä se tietä nijn sinun pitä purpuralla puetettaman ja culdakäädyt caulasas candaman ja colmas Herra oleman minun waldacunnasani.

16 But I have heard of you, that you can give interpretations and dissolve doubts. Now if you can read the writing and make known to me the interpretation of it, you will be clothed with purple and have a chain of gold about your neck and will be the third ruler in the kingdom.

16. And I have heard of thee, that thou canst make interpretations, and dissolve doubts: now if thou canst read the writing, and make known to me the interpretation thereof, thou shalt be clothed with scarlet, and have a chain of gold about thy neck, and shalt be the third ruler in the kingdom.

16. Men jeg har hørt om dig, at du kan give Udtydninger og løse Knuder; nu, dersom du kan læse denne Skrift og kundgøre mig dens Udtydning, da skal du blive klædt i Purpur og hære en Guldkæde om din Hals og være den tredjemægtige i Riget.

16. Men om dig hörer jag att du kan gifva uttydning, och uppenbara det hemligit är, kan du nu läsa denna skriftena, och undervisa mig hvad hon betyder, så skall du med purpur klädd varda, och bära en gyldene kedjo om din hals, och vara den tredje herren i mitt rike.

16. Agga sinnust ollen ma kuulnud, et sa woid ärraselletada, mis nisuggused asjad tähhendawad, ja rasked sölmede sarnatsed asjad üllesarrotada. Kui sa nüüd woid sedda kirja luggeda ja mulle teäda anda, mis se tähhendab, siis pead sa purpuri rided sama, ja kuld-kedi omma kaela ümber, ja kui kolmas wallitsema kunningrikis.

16. Aš girdėjau apie tave, kad tu gali išaiškinti paslaptis. Jei perskaitysi raštą ir pasakysi jo reikšmę, būsi apvilktas purpuru, gausi auksinę grandinę ir būsi trečias valdovas karalystėje!’‘

16. Von dir aber höre ich, daß du könnest Deutungen geben und das Verborgene offenbaren. Kannst du nun die Schrift lesen und mir anzeigen, was sie bedeutet, so sollst du mit Purpur gekleidet werden und eine golden Kette an deinem Halse tragen und der dritte Herr sein in meinem Königreiche.

16. Or j'ai entendu dire que tu peux donner des explications et résoudre les questions difficiles. Si donc tu peux lire cette écriture et m'en donner l'interprétation, tu seras revêtu de pourpre et tu porteras un collier d'or à ton cou, et tu seras le troisième dans le gouvernement du royaume.

16. Y yo he oido de tí, que puedes declarar las dudas, y desatar dificultades. Si ahora pudieres leer esta escritura, y mostrarme su declaración, serás vestido de púrpura, y collar de oro será puesto en tu cuello, y en el reino serás el tercer señor.

16 Doch van u heb ik gehoord, dat gij uitleggingen kunt geven, en knopen ontbinden; nu, indien gij dit schrift zult kunnen lezen, en deszelfs uitlegging mij bekend maken, gij zult met purper bekleed worden, met een gouden keten om uw hals, en gij zult de derde heerser in dit koninkrijk zijn.

16. A jam słyszał o tobie, że możesz to, co jest niepojętego, wykładać, a co jest trudnego, rozwiązywać; przetoż teraz, możeszli to pismo przeczytać a wykład jego mnie oznajmić, w szarłat obleczony będziesz, i łaócuch złoty na szyję twoję włożony będzie, a trzecim w królestwie po mnie będziesz.

16. De felőled azt hallottam, hogy te tudod az értelmet megfejteni és a titkokat megoldani; most azért, ha el tudod olvasni ezt az írást és értelmét nékem megmondani, bíborba öltöztetel és aranyláncz lesz a nyakadon, és mint harmadik uralkodol az országban.

16 А о тебе я слышал, что ты можешь объяснять значение и разрешать узлы; итак, если можешь прочитать это написанное и объяснить мне значение его, то облечен будешь в багряницу, и золотая цепь будет на шее твоей, и третьим властелином будешь в царстве.

16. А про тебе я чув, що ти можеш сказати значіннє й розвязати замотане; то ж коли можеш прочитати оце написане й сказати менї значіннє того, то будеш убраний в пурпур, і золотий ланцюг буде на твоїй шиї, і станеш третім князем у царстві.

17. Silloin Daniel vastasi ja sanoi kuninkaalle: Lahjasi pidä itse, ja antimesi anna toiselle. Mutta kirjoituksen minä luen kuninkaalle ja ilmoitan hänelle sen selityksen.

17. Niin vastasi Daniel ja sanoi kuninkaalle: Pidä itse lahjas ja anna antimes muille. Minä luen kuitenkin kuninkaalle kirjoituksen, ja ilmoitan sen selityksen hänelle.

17. NIjn wastais Daniel ja sanoi Cuningalle: Pidä idze lahjas ja anna sinun andimes muille minä luen cuitengin Cuningalle kirjoituxen ja ilmoitan mitä se tietä.

17 Then Daniel answered and said before the king, Let your gifts be to yourself and give your rewards to another. Nevertheless I will read the writing to the king and make known to him the interpretation.

17. Then Daniel answered and said before the king, Let thy gifts be to thyself, and give thy rewards to another; yet I will read the writing unto the king, and make known to him the interpretation.

17. Da svarede Daniel og sagde til Kongen: Behold du dine Foræringer, og giv en anden dine Gaver, jeg skal alligevel læse Skriften for Kongen og kundgøre ham Udtydningen.

17. Då svarade Daniel, och sade inför Konungen: Behåll dina gåfvor sjelf, och gif din skänk enom androm; jag vill dock väl läsa Konungenom skriftena, och undervisa hvad hon betyder.

17. Siis wastas Taniel ja ütles kunninga ette: So annid jägo sinno pärralt, ja anna ommad melehead teisele; siiski tahhan ma sedda kirja kunningale luggeda ja temmale teäda anda, mis se tähhendab.

17. Danielius atsakė karaliui: ‘‘Dovanos telieka pas tave arba duok jas kitam! Tačiau aš perskaitysiu raštą karaliui ir jį išaiškinsiu.

17. Da fing Daniel an und redete vor dem König: Behalte deine Gaben selbst und gib dein Geschenk einem andern; ich will dennoch die Schrift dem König lesen und anzeigen, was sie bedeutet.

17. Alors Daniel répondit, et dit devant le roi: Que tes dons te demeurent, et fais à un autre tes présents; toutefois je lirai l'écriture au roi, et je lui en donnerai l'interprétation.

17. Entónces Daniel respondió, y dijo delante del rey: Tus dones séanse para tí, y tus presentes dálos a otro. La escritura yo la leeré al rey, y le mostraré la declaración.

17 Toen antwoordde Daniel, en zeide voor den koning: Heb uw gaven voor uzelven, en geef uw vereringen aan een ander; ik zal nochtans het schrift voor den koning lezen, en de uitlegging zal ik hem bekend maken.

17. Tedy odpowiedział Danijel przed królem i rzekł: Upominki twoje niech tobie zostaną, a dary twoje daj innemu; wszakże pismo przeczytam królowi, i wykład mu oznajmię.

17. Erre Dániel felele, és monda a királynak: Ajándékaid tiéid legyenek, és adományaidat másnak adjad, mindazáltal az írást elolvasom a királynak, és jelentését megmondom néki.

17 Тогда отвечал Даниил, и сказал царю: дары твои пусть останутся у тебя, и почести отдай другому; а написанное я прочитаюцарю и значение объясню ему.

17. Тодї відповів Даниїл і сказав до царя: Подарунки твої нехай зістануться в тебе й почестї віддай кому иншому; а написане я цареві прочитаю та й, що воно значить, я йому витулкую.

18. Sinä kuningas! Korkein Jumala antoi sinun isällesi Nebukadnessarille kuninkuuden, voiman, kunnian ja valtasuuruuden.

18. Herra kuningas, korkein Jumala on sinun isälles Nebukadnetsarille valtakunnan, voiman, kunnian ja jalouden antanut.

18. Herra Cuningas corkein Jumala on sinun Isälles NebucadNezarille waldacunnan woiman cunnian ja jalouden andanut.

18 O you king, the Most High God gave Nebuchadnezzar your father the kingdom and greatness and glory and majesty.

18. O thou king, the most high God gave Nebuchadnezzar thy father a kingdom, and majesty, and glory, and honour:

18. Du Konge! den højeste Gud gav din Fader, Nebukadnezar, Rige og Magt og Ære og Herlighed.

18. Herre Konung, Gud den Högste gaf dinom fader, NebucadNezar, rike, magt, äro och härlighet.

18. Oh sinna kunningas, se keigekörgem Jummal olli so wanna issale Nebukadnetsarile annud sedda kunningrigi, ja surust, ja illo, ja au.

18. O karaliau! Aukščiausiasis Dievas davė tavo tėvui Nebukadnecarui karalystę, didybę, garbę ir šlovę.

18. Herr König, Gott der Höchste hat deinem Vater, Nebukadnezar, Königreich, Macht, Ehre und Herrlichkeit gegeben.

18. O roi! le Dieu souverain avait donné à Nébucadnetsar, ton père, la royauté et la grandeur, la gloire et la magnificence.

18. El Altísimo Dios, o! rey, dió a Nabucodonosor tu padre el reino, y la grandeza, y la gloria, y la hermosura.

18 Wat u aangaat, o koning! de allerhoogste God heeft uw vader Nebukadnezar het koninkrijk, en grootheid, en eer, en heerlijkheid gegeven;

18. Ty, królu! słuchaj. Bóg najwyższy królestwo i wielmożność i sławę, i zacność dał Nabuchodonozorowi, ojcu twemu;

18. Te, oh király! A felséges Isten birodalmat és méltóságot, dicsőséget és tisztességet [8†] ada Nabukodonozornak, a te atyádnak;

18 Царь! Всевышний Бог даровал отцу твоему Навуходоносору царство,величие, честь и славу.

18. Царю! Всевишній Бог дав твойму панотцеві Навуходонозорові царство, величність, честь і славу.

19. Ja sen voiman tähden, jonka hän oli hänelle antanut, vapisivat kaikki kansat, kansakunnat ja kielet ja pelkäsivät hänen edessään. Hän tappoi, kenen hän tahtoi, hän jätti henkiin, kenen hän tahtoi, hän ylensi, kenen hän tahtoi, hän alensi, kenen hän tahtoi.

19. Ja sen voiman tähden, joka hänelle annettu oli, pelkäsivät ja karttoivat häntä kansat, sukukunnat ja kielet. Hän tappoi kenen hän tahtoi, hän jätti elämään kenen hän tahtoi, hän ylensi kenen hän tahtoi, hän alensi kenen hän tahtoi.

19. Ja sen woiman tähden cuin hänelle annettu oli pelkäisit ja cartoit händä Canssat wäet ja kielet. Hän tappoi kenen hän tahtoi hän jätti elämän kenen hän tahtoi hän ylönsi kenen hän tahtoi hän alensi kenen hän tahtoi.

19 And because of the greatness that he gave him, all the peoples, nations and languages trembled and feared before him. Whom he wanted, he killed and whom he wanted, he kept alive and whom he wanted, he raised up and whom he wanted, he put down.

19. And for the majesty that he gave him, all people, nations, and languages, trembled and feared before him: whom he would he slew; and whom he would he kept alive; and whom he would he set up; and whom he would he put down.

19. Og for dens Magts Skyld, som han havde givet ham, skælvede og frygtede alle Folk, Stammer og Tungemaal for ham; han ihjelslog, hvem han vilde, og lod leve, hvem han vilde, og ophøjede, hvem han vilde, og fornedrede, hvem han vilde.

19. Och för sådana magts skull, som honom gifven var, fruktade och räddes för honom all land, och folk, och tungomål; han drap hvem han ville, han upphöjde hvem han ville, han nedertryckte hvem han ville.

19. Ja se surusse pärrast, mis ta temmale annud, wärrisesid ja kartsid temma eest keik rahwas, sugguwössad ja keled: ta tappis, kedda ta tahtis, ja piddas ellus, kedda ta tahtis, ja töstis sureks, kedda ta tahtis, ja allandas, kedda ta tahtis.

19. Dėl didybės, kuri jam buvo duota, visų kalbų tautos ir giminės drebėjo ir bijojo jo. Ką norėjo, jis nužudė, ką norėjo, paliko gyvą; ką norėjo, jis išaukštino, ką norėjo, pažemino.

19. Und vor solcher Macht, die ihm gegeben war, fürchteten sich vor ihm alle Völker, Leute und Zungen. Er tötete wen er wollte; er ließ leben, wen er wollte; er erhöhte, wen er wollte; er demütigt, wen er wollte.

19. Et à cause de la grandeur qu'il lui avait donnée, tous les peuples, nations et langues tremblaient devant lui et le redoutaient. Il faisait mourir ceux qu'il voulait, et il laissait la vie à ceux à qui il voulait. Il élevait ceux qu'il voulait, et abaissait ceux qu'il voulait.

19. Y por la grandeza que le dió, todos los pueblos, naciones, y lenguajes temblaban y temían delante de él. Los que él quería, mataba; y a los que quería, daba vida: los que quería, engrandecía; y los que quería, abajaba.

19 En vanwege de grootheid, die Hij hem gegeven had, beefden en sidderden alle volken, natien en tongen voor hem; dien hij wilde, doodde hij, en dien hij wilde, behield hij in het leven, en dien hij wilde, verhoogde hij, en dien hij wilde, vernederde hij.

19. A dla wielmożności, którą mu był dał, wszyscy ludzie, narody i języki drżeli i bali się przed obliczem jego; bo kogo chciał, zabijał, a kogo chciał, żywił, a kogo chciał, wywyższał, a kogo chciał, poniżał.

19. És a méltóság miatt, a melyet ada néki, a népek, nemzetek és nyelvek mind féltek és rettegtek tőle; megölt, a kit akart; és életben tartott a kit akart; felemelt, a kit akart; és megalázott, a kit akart;

19 Пред величием, которое Он дал ему, все народы, племена и языкитрепетали и страшились его: кого хотел, он убивал, и кого хотел, оставлял в живых; кого хотел, возвышал, и кого хотел, унижал.

19. Перед величністю, яку він дав йому, всї народи, племена й язики дрожали й боялись його: кого хотїв, він убивав, а кого хотїв, зоставляв живим; кого хотїв, підвисшував, а кого хотїв, понижував.

20. Mutta kun hänen sydämensä paisui ja hänen henkensä kävi korskeaksi ja ylpeäksi, syöstiin hänet kuninkaalliselta valtaistuimeltansa, ja hänen kunniansa otettiin häneltä pois.

20. Mutta koska hänen sydämensä paisui, ja hänen henkensä ylpeyteen paisuneeksi tuli, hyljättiin hän kuninkaalliselta istuimelta, ja tuli pois kunniastansa

20. Mutta cosca hänen sydämens paisui ja ylpiäxi ja paisunexi tuli hyljättin hän Cuningaliselda istuimelda ja tuli pois cunniastans.

20 But when his heart was lifted up and his spirit was hardened so that he dealt proudly, he was deposed from his kingly throne. And they took his glory from him,

20. But when his heart was lifted up, and his mind hardened in pride, he was deposed from his kingly throne, and they took his glory from him:

20. Og der hans Hjerte ophøjede sig, og hans Aand forhærdede sig til Hovmodighed, blev han nedstødt fra sin kongelige Trone, og man tog Æren fra ham.

20. Men då hans hjerta upphof sig, att han vardt stolt och högmodig, vardt han kastad ifrå sin Konungsliga stol, och miste sina härlighet;

20. Ja kui temma südda surustas, ja ta waim hakkas wägga uhkeks minnema, siis toukati tedda temma kunninglikko aujärje peält mahha, ja se illo sai temma käest ärra.

20. O kai jo širdis pasiaukštino ir dvasia sukietėjo nuo išdidumo, jis buvo nustumtas nuo karališko sosto ir neteko savo šlovės.

20. Da sich aber sein Herz erhob und er stolz und hochmütig ward, ward er vom königlichen Stuhl gestoßen und verlor seine Ehre

20. Mais son cœur s'étant élevé et son esprit s'étant affermi dans l'orgueil, il fut renversé de son trône royal et dépouillé de sa gloire;

20. Mas cuando su corazón se ensoberbeció, y su espíritu se endureció en altivez, fué depuesto del trono de su reino, y traspasaron de él la gloria.

20 Maar toen zich zijn hart verhief, en zijn geest verstijfd werd ter hovaardij, werd hij van den troon zijns koninkrijks afgestoten, en men nam de eer van hem weg.

20. Ale gdy się wyniosło serce jego, a duch jego zmocnił się w pysze, złożony jest z stolicy królestwa swego, a sława odjęta była od niego;

20. De mikor a szíve [9†] felfuvalkodott, és a lelke megkeményedett megátalkodottan: levetteték az ő birodalmának királyi székéből, és dicsőségét elvevék tőle;

20 Но когда сердце его надмилось и дух его ожесточился до дерзости,он был свержен с царского престола своего и лишен славы своей,

20. Але як його серце згордїло, і дух його скаменїв у бутї своїй, став він стручений з свого царського престолу і втратив свою славу,

21. Hänet ajettiin pois ihmisten seasta, ja hänen sydämensä tuli eläinten sydämen kaltaiseksi; hänen asuntonsa oli villiaasien parissa, ja hän joutui syömään ruohoa niinkuin raavaat; hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hän tuli tuntemaan, että korkein Jumala hallitsee ihmisten valtakuntaa ja asettaa sen päämieheksi, kenen hän tahtoo.

21. Ja ajettiin pois ihmisten seasta. Ja hänen sydämensä tuli eläinten kaltaiseksi, ja täytyi metsän eläinten kanssa juosta, ja söi ruohoja niinkuin härkä, ja hänen ruumiinsa oli taivaan kasteen alla, ja kastui, siihenasti, että hän oppi, että korkeimmalla Jumalalla on valta ihmisten valtakuntain päälle, ja hän antaa ne kellenkä hän tahtoo.

21. Ja ajettin pois ihmisten seast ja hänen sydämens tuli petoin caltaisexi ja täytyi petoin cansa juosta ja söi ruohoja nijncuin härkä ja hänen ruumins oli taiwan casten alla ja castui. Sijhenasti että hän oppi että corkeimmalla Jumalalla on walda ihmisten waldacundain päälle ja anda ne kellengä hän tahto.

21 and he was driven from the sons of men. And his heart was made like the beasts and his dwelling was with the wild donkeys. He was fed with grass like oxen and his body was wet with the dew of heaven, until he knew that the Most High God rules in the kingdom of men and that he sets up over it whomever he will.

21. And he was driven from the sons of men; and his heart was made like the beasts, and his dwelling was with the wild asses: they fed him with grass like oxen, and his body was wet with the dew of heaven; till he knew that the most high God ruled in the kingdom of men, and that he appointeth over it whomsoever he will.

21. Og han blev udstødt fra Menneskens Børn, og hans Hjerte blev ligesom Dyrenes, og hans Bolig var hos Vildæslerne, man lod ham æde Urter som Øksne, og hans Legeme vædedes af Himmelens Dug, indtil han kendte, at den højeste Gud har Magt over Menneskens Rige og sætter over det, hvem han vil.

21. Och vardt drifven ifrå menniskor; och hans hjerta vardt likt vid vilddjur, och han måste löpa ibland vildåsnar, och åt gräs såsom oxar, och hans kropp låg under himmelens dagg, och vardt våt, tilldess han lärde veta, att den Högste hafver våld öfver menniskors rike, och gifver dem hvem han vill.

21. Ja tedda lükkati innimeste laste jurest ärra, ja temma südda sai metsaliste sarnatseks, ja ta ellas mets-eeslide jures, rohto anti temmale süa kui härgadele, ja temma kehha sai taewa kastega kastetud, senni kui ta tundis, et se keigekörgem Jummal wallitseja on innimeste kunningrikis, ja panneb siñna ülle, kedda ta tahhab.

21. Iš žmonių jis buvo pašalintas, jo širdis pasidarė kaip žvėries, su laukiniais asilais jis gyveno, valgė žolę kaip jautis, jo kūną vilgė dangaus rasa, kol jis pažino, kad aukščiausiasis Dievas viešpatauja žmonių karalystėje ir paskiria valdovu tą, kurį Jis nori.

21. und ward verstoßen von den Leuten hinweg, und sein Herz ward gleich den Tieren, und er mußte bei dem Wild laufen und fraß Gras wie Ochsen, und sein Leib lag unterm Tau des Himmels, und er ward naß, bis daß er lernte, daß Gott der Höchste Gewalt hat über der Menschen Königreiche und gibt sie, wem er will.

21. Il fut chassé du milieu des enfants des hommes; son cœur fut rendu semblable à celui des bêtes, et son habitation fut avec les ânes sauvages; il fut nourri d'herbe comme les bœufs, et son corps fut trempé de la rosée du ciel, jusqu'à ce qu'il reconnût que le Dieu souverain domine sur le règne des hommes, et qu'il y établit qui il lui plaît.

21. Y fué echado de entre los hijos de los hombres; y su corazón fué puesto con las bestias, y con los asnos monteses fué su morada: yerba como a buey le hicieron comer, y su cuerpo fué teñido con el rocío del cielo; hasta que conoció que el Altísimo Dios se enseñoréa del reino de los hombres, y al que quisiere, pondrá sobre él.

21 En hij werd van de kinderen der mensen verstoten, en zijn hart werd den beesten gelijk gemaakt, en zijn woning was bij de woudezelen; men gaf hem gras te smaken gelijk den ossen; en zijn lichaam werd van den dauw des hemels nat gemaakt, totdat hij bekende, dat God, de Allerhoogste, Heerser is over de koninkrijken der mensen, en over dezelve stelt, wien Hij wil.

21. I był wyrzucony od synów ludzkich, a serce jego zwierzęcemu podobne było, i z dzikiemi osłami było mieszkanie jego; trawą się pasł jako wół, i rosą niebieską ciało jego skrapiane było, dokąd nie poznał, że Bóg najwyższy ma władzę nad królestwem ludzkiem, a tego, kogo chce, stanowi nad niem.

21. És az emberek fiai közül kivetteték, és az ő szíve olyanná lőn, mint a barmoké; és a vadszamarakkal lőn az ő lakása, és fűvel etették őt, mint az ökröket, és a teste égi harmattal öntöztetett, míg megismeré, hogy a felséges Isten uralkodik az emberek országán, és azt helyezteti arra, a kit akar.

21 и отлучен был от сынов человеческих, и сердце его уподобилось звериному, и жил он с дикими ослами; кормили его травою, как вола, и тело его орошаемо было небесною росою, доколе он познал, что над царством человеческим владычествуетВсевышний Бог и поставляет над ним, кого хочет.

21. І вилучено його зміж синів людських, серце його стало схоже на зьвіряче, і він жив з дикими ослами; він годувався травою, нїби віл, і на його тїло спадала роса з неба, аж доки він спізнав, що над людським царством царює найвисший Бог, і настановляє над ним, кого хоче.

22. Mutta sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyryyttänyt sydäntäsi, vaikka tämän kaiken tiesit;

22. Ja sinä Belsatsar, hänen poikansa, et ole sydäntäs nöyryyttänyt, ehkäs kaikki kyllä ne tiesit;

22. JA sinä Belsazer hänen poicans et ole sinun sydändäs nöyryttänyt ehkäs caicki ne kyllä tiesit.

22 And you his son, O Belshazzar, have not humbled your heart, though you knew all this,

22. And thou his son, O Belshazzar, hast not humbled thine heart, though thou knewest all this;

22. Og du, Belsazar, hans Søn, har ikke ydmyget dit Hjerte, da du dog vidste alt dette.

22. Och du Belsazar, hans son, hafver icke ödmjukat ditt hjerta, ändock du allt sådant vetst;

22. Ja sinna temma poeg Peltsatsar ei olle omma süddant allandand; et sa kül sedda keik teädsid.

22. O tu, jo sūnau Belšacarai, nenusižeminai širdimi, nors visa tai žinojai.

22. Und du, Belsazer, sein Sohn, hast dein Herz nicht gedemütigt, ob du wohl solches alles weißt,

22. Et toi aussi, Belshatsar, son fils, tu n'as point humilié ton cœur, quoique tu susses toutes ces choses.

22. Y tú su hijo, Balsasar, no humillaste tu corazón, sabiendo todo esto;

22 En gij, Belsazar, zijn zoon! hebt uw hart niet vernederd, alhoewel gij dit alles wel geweten hebt.

22. Ty, też, Balsazarze, synu jego! nie upokorzyłeś serca swego, chociażeś to wszystko wiedział.

22. És te, Belsazár, az ő fia, nem aláztad meg a szívedet, noha mindezt tudtad.

22 И ты, сын его Валтасар, не смирил сердца твоего, хотя знал все это,

22. І ти, сину його, Валтасаре, не смирив твого серця, хоч знав про се все,

23. vaan sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan: hänen huoneensa astiat on tuotu sinun eteesi, ja sinä ja sinun ylimyksesi, sinun puolisosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä, ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on sinun henkesi ja kaikki sinun tiesi, sinä et ole kunnioittanut.

23. Vaan olet itses korottanut taivaan Herraa vastaan. Ja hänen huoneensa astiat piti kannettaman sinun etees, ja sinä, sinun voimallises, sinun emäntäs ja vaimos olette niistä viinaa juoneet. Niin myös hopiaisia, kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisä jumalia kiittäneet, jotka ei näe eikä kuule, eikä tuta taida. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä sinun henkes on, ja jonka tykönä kaikki sinun ties ovat, et sinä ole kunnioittanut.

23. Waan olet idzes corgottanut taiwan HERra wastan ja hänen huonens astiat piti cannettaman sinun etees ja sinä sinun woimallises sinun emändäs ja waimos oletta nijstä juonet Nijn myös hopiaisia culdaisia waskisia rautaisia puisia kiwisiä jumalita kijttänet jotca eikä näe eikä cuule eikä tuta taida: Mutta sitä Jumalata jonga kädes sinun henges ja caicki sinun ties owat et sinä ole cunnioittanut.

23 but have lifted up yourself against the Lord of heaven. And they have brought the vessels of his house before you, and you and your lords, your wives and your concubines, have drunk wine from them. And you have praised the gods of silver and gold, of brass, iron, wood and stone, which neither see, nor hear, nor know. And the God in whose hand your breath is and whose are all your ways, you have not glorified.

23. But hast lifted up thyself against the Lord of heaven; and they have brought the vessels of his house before thee, and thou, and thy lords, thy wives, and thy concubines, have drunk wine in them; and thou hast praised the gods of silver, and gold, of brass, iron, wood, and stone, which see not, nor hear, nor know: and the God in whose hand thy breath is, and whose are all thy ways, hast thou not glorified:

23. Men du har ophøjet dig over Himmelens Herre, og man frembar hans Hus's Kar for dig, og du og dine Fyrster, dine Hustruer og dine Medhustruer drak Vin af dem, og du priste de Guder, som ere af Sølv og Guld, Kobber, Jern, Træ og Sten, som ikke se og ikke høre og ikke forstaa; men den Gud, i hvis Haand din Aande er, og i hvis Magt al din Vej er, har du ikke æret.

23. Utan hafver upphäfvit dig emot himmelens Herra, och man hafver måst bära hans hus kärile fram för dig, och du, dine väldige, dina hustrur och dina frillor, hafva druckit vin deraf; dertill lofvat de silfver, gyldene, koppar, jern, trä och stengudar, hvilke hvarken se, eller höra, eller känna; men den Guden, som hafver din anda och alla dina vägar i sine hand, hafver du intet ärat.

23. Waid olled taewa Issanda wasto ennast sureks pannud, ja ta koia riistad on so ette todud, ja sinna ja so sured issandad, so naesed ja so liignaesed ollete wina jonud seält seest, ja olled kiitnud need höbbe- ja kuld- wask- raud- pu- ja kiwwi-jummalad, mis ei nä egga kule, ja ei moista; ja sinna ei olle auustand sedda Jummalat, kelle kä so hing, ja kelle kä keik sinno teeraad on.

23. Tu pasipūtei prieš dangaus Viešpatį, įsakei atnešti Jo namų indus ir tu bei tavo didžiūnai, tavo žmonos ir sugulovės gėrė iš jų vyną, ir tu gyrei sidabrinius, auksinius, varinius, geležinius, medinius ir akmeninius dievus, kurie negali nei matyti, nei girdėti, nei suprasti. O Dievo, kurio rankoje yra tavo gyvybė ir kurio žinioje yra visi tavo keliai, tu nešlovinai.

23. sondern hast dich wider den HERRN des Himmels erhoben, und die Gefäße seines Hauses hat man vor dich bringen müssen, und du, deine Gewaltigen, deine Weiber und deine Kebsweiber habt daraus getrunken, dazu die silbernen, goldenen, ehernen, eisernen, hölzernen und steinernen Götter gelobt, die weder sehen noch hören noch fühlen; den Gott aber, der deinen Odem und alle deine Wege in seiner Hand hat, hast du nicht geehrt.

23. Mais tu t'es élevé contre le Seigneur des cieux, et on a apporté les vases de sa maison devant toi, et vous y avez bu du vin, toi et tes grands, tes femmes et tes concubines, et tu as loué les dieux d'argent, d'or, d'airain, de fer, de bois et de pierre, qui ne voient, ni n'entendent, ni ne connaissent, et tu n'as pas glorifié le Dieu qui a dans sa main ton souffle et toutes tes voies.

23. Y contra el Señor del cielo te has ensoberbecido; e hiciste traer delante de tí los vasos de su casa, y tú, y tus príncipes, tus mujeres, y tus concubinas, bebisteis vino en ellos: además de esto, a dioses de plata, y de oro, de metal, de hierro, de madera, y de piedra, que ni ven, ni oyen, ni saben, diste alabanza; y al Dios, en cuya mano está tu vida, y son todos tus caminos, nunca honraste.

23 Maar gij hebt u verheven tegen den Heere des hemels, en men heeft de vaten van Zijn huis voor u gebracht, en gij, en uw geweldigen, uw vrouwen, en uw bijwijven hebben wijn uit dezelve gedronken, en de goden van zilver en goud, koper, ijzer, hout en steen, die niet zien, noch horen, noch weten, hebt gij geprezen; maar dien God, in Wiens hand uw adem is, en bij Wien al uw paden zijn, hebt gij niet verheerlijkt.

23. Owszem, przeciwko Panu nieba podniosłeś się, i naczynie domu jego przyniesiono przed cię; a ty i książęta twoi, żony twoje, i założnice twoje, piliście wino z niego; nadto bogi srebrne i złote, miedziane, żelazne, drewniane, i kamienne, którzy nie widzą, ani słyszą, i nic nie wiedzą, chwaliłeś, a Boga, w którego ręku jest tchnienie twoje, i u którego są wszystkie drogi twoje, nie uczciłeś.

23. Sőt felemelkedtél az egek Ura ellen, [10†] és az ő házának edényeit elődbe hozták, és te és a te főembereid, a te feleségeid és a te ágyasaid bort ittak azokból; és az ezüst- és arany-, ércz-, vas-, fa- és kőisteneket dícséréd, a kik nem látnak, sem nem hallanak, sem nem értenek; az Istent pedig, a kinek kezében van a te [11†] lelked, és előtte minden te útad, nem dicsőítetted.

23 но вознесся против Господа небес, и сосуды дома Его принесли к тебе, и ты и вельможи твои, жены твои и наложницы твои пили из них вино,и ты славил богов серебряных и золотых, медных, железных, деревянных и каменных, которые ни видят, ни слышат, ни разумеют; а Бога, в руке Которого дыхание твое и у Которого все пути твои, ты не прославил.

23. Але підняв себе проти Господа небес, і се принесено посуд дому його перед тебе, а ти й дуки твої, жінки твої й наложницї твої пили з них вино, та й хвалив єси богів срібних і золотих, мідяних, залїзних, деревяних і камяних, що нї бачать, нї чують, нї розуміють, а Бога, що в його руцї твоє диханнє і в його всї стежки твої, ти не пошанував.

24. Sentähden on tämä käsi lähetetty hänen tyköänsä ja tämä kirjoitus kirjoitettu.

24. Sentähden on häneltä lähetetty tämä käsi, ja tämä kirjoitus kirjoitettu.

24. Sentähden on häneldä lähetetty tämä käsi ja kirjoitus joca sijnä kirjoitettu on.

24 Then the part of the hand was sent from before him and this writing was inscribed.

24. Then was the part of the hand sent from him; and this writing was written.

24. Da blev denne Haand udsendt fra ham og denne Skrift optegnet.

24. Derföre är denna handen sänd ifrå honom, och den skrift, som der upptecknad står.

24. Siis on temma käest se käe ossa läkkitud, ja sesinnane kirri kirjasse pandud.

24. Todėl Jis siuntė ranką, ir šitas raštas buvo užrašytas.

24. Darum ist von ihm gesandt diese Hand und diese Schrift, die da verzeichnet steht.

24. C'est alors qu'a été envoyée de sa part cette partie de main, et que cette écriture a été tracée.

24. Entónces de su presencia fué enviada la palma de la mano, que esculpió esta escritura.

24 Toen is dat deel der hand van Hem gezonden, en dit schrift getekend geworden.

24. Przetoż teraz od niego posłana jest ta część ręki, i pismo to wyrażone jest.

24. Azért küldetett ő általa ez a kéz, és jegyeztetett fel ez az írás.

24 За это и послана от Него кисть руки, и начертано это писание.

24. За се й послана ним ся частина руки, що оце й написала.

25. Ja tämä on kirjoitus, joka on tuonne kirjoitettu: 'Mene, mene, tekel, ufarsin.'

25. Ja tämä on kirjoitus, joka siinä kirjoitettu on: Mene, Mene, Tekel, Upharsin.

25. JA tämä on kirjoitus cuin sijnä kirjoitettu on: Mene Mene Tekel Upharsin.

25 And this is the writing that was inscribed: MENE, MENE, TEKEL, UPHARSIN {numbered, numbered, weighted, divided}.

25. And this is the writing that was written, MENE, MENE, TEKEL, UPHARSIN.

25. Og dette er Skriften, som er optegnet: Mene, Mene, Tekel, Ufarsin.

25. Och detta är skriften, som der upptecknad är: Mene Mene, Thekel Upharsin.

25. Ja se on se kirri, mis kirjasse pandud: Mene, mene, tekel uwarsin.

25. Štai kas parašyta: ‘Mene, mene, tekel, uparsin’.

25. Das aber ist die Schrift, allda verzeichnet: Mene, mene, Tekel, U-pharsin.

25. Voici l'écriture qui a été tracée: MENÉ, MENÉ, THEKEL, UPHARSIN (Compté, compté; pesé et divisé).

25. Y la escritura que esculpió es MENE, MENE, TEKEL, UFARSIN.

25 Dit nu is het schrift, dat daar getekend is: MENE, MENE, TEKEL, UPHARSIN.

25. A toć jest pismo, które wyrażone jest: Mene, Mene, Thekel, upharsin.

25. És ez az írás, a mely feljegyeztetett: Mene, Mene, Tekel, Ufarszin!

25 И вот что начертано: мене, мене, текел, упарсин.

25. І от що написано: Мене, мене, текел, упарсин (перес).

26. Ja tämä on sen selitys: mene merkitsee: Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun.

26. Ja tämä on selitys: Mene; se on: Jumala on sinun valtakuntas lukenut ja lopettanut.

26. Ja tämä on selitys: Mene se on Jumala on sinun waldacundas lukenut ja lopettanut.

26 This is the interpretation of the thing: MENE, God has numbered your kingdom and brought it to an end.

26. This is the interpretation of the thing: MENE; God hath numbered thy kingdom, and finished it.

26. Dette er Udtydningen af Talen: "Mene", Gud har talt dit Riges Dage og gjort Ende paa det.

26. Och hon betyder detta: Mene, det är: Gud hafver räknat ditt rike, och ändat det.

26. tähhendab se sanna: Mene, se on: Jummal on so kunningrigi üllesarwanud ja sedda ärralöppetand.

26. Tokia jų reikšmė: ‘Mene’­Dievas suskaičiavo tavo karalystės dienas ir jas užbaigė;

26. Und sie bedeutet dies: Mene, das ist Gott hat dein Königreich gezählt und vollendet.

26. Et voici l'interprétation de ces paroles: MENÉ: Dieu a compté ton règne, et y a mis fin.

26. La declaración del negocio es: MENE: Contó Dios tu reino, y hále acabado.

26 Dit is de uitlegging dezer woorden: MENE; God heeft uw koninkrijk geteld, en Hij heeft het voleind.

26. A tenci jest wykład tych słów: Mene, zliczył Bóg królestwo twoje i do koóca je przywiódł.

26. Ez pedig e szavaknak az értelme: Mene, azaz számba vette Isten a te országlásodat és [12†] véget vet annak.

26 Вот и значение слов: мене – исчислил Бог царство твое и положил конец ему;

26. А ось і значіннє слів: Мене - облїчив Бог царство твоє і постановив йому кінець;

27. Tekel: sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu.

27. Tekel; se on: Sinä olet vaa'alla punnittu, ja aivan köykäiseksi löydetty.

27. Tekel se on sinä olet waagalla punnittu ja aiwa köykäisexi löytty.

27 TEKEL, you are weighed in the balances and are found wanting.

27. TEKEL; Thou art weighed in the balances, and art found wanting.

27. Tekel, du er vejet paa Vægtskaale og funden for let.

27. Thekel, det är: Man hafver vägit dig på ene våg, och funnit dig allt för lättan.

27. Tekel, se on: sind on waetud wae-kauside peäl, ja sind on leitud wägga kerge ollemast.

27. ‘Tekel’­esi pasvertas svarstyklėmis ir rastas per lengvas;

27. Tekel, das ist: man hat dich in einer Waage gewogen und zu leicht gefunden.

27. THEKEL: tu as été pesé dans la balance, et tu as été trouvé léger.

27. TEKEL: Pesado has sido en balanza, y fuiste hallado falto.

27 TEKEL; gij zijt in weegschalen gewogen; en gij zijt te licht gevonden.

27. Thekel, zważonyś na wadze, a znalezionyś lekki.

27. Tekel, azaz megmérettél a mérlegen és híjjával találtattál.

27 Текел – ты взвешен на весах и найден очень легким;

27. Текел - тебе зважено на вазї й знайдено дуже легким;

28. Peres: sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille.

28. Peres; se on: Sinun valtakuntas on jaettu ja Mediläisille ja Persialaisille annettu.

28. Peres se on sinun waldacundas on jaettu ja Medeille ja Persialaisille annettu.

28 PERES, your kingdom is divided and given to the Medes and Persians.

28. PERES; Thy kingdom is divided, and given to the Medes and Persians.

28. Feres, adsplittet er dit Rige og givet Mederne og Perseine.

28. Peres, det är: Ditt rike är åtskildt, och gifvit de Meder och Perser.

28. Peres, se on: so kunningriik on ärrajaetud ja antud Meda- ja Persia-meeste kätte.

28. ‘Peres’­tavo karalystė padalyta ir atiduota medams ir persams!’‘

28. Peres, das ist: dein Königreich ist zerteilt und den Medern und Persern gegeben.

28. PERES: ton royaume a été divisé, et donné aux Mèdes et aux Perses.

28. PERES: Tu reino fué rompido, y es dado a Medos y Persas.

28 PERES; uw koninkrijk is verdeeld, en het is den Meden en den Perzen gegeven.

28. Peres, rozdzielone jest królestwo twoje, a dane jest Medom i Persom.

28. Peresz, azaz elosztatott a te országod és adatott a médeknek [13†] és persáknak.

28 Перес – разделено царство твое и дано Мидянам и Персам.

28. Перес - роздїлено царство твоє й віддано Мидіям та Персам.

29. Silloin Belsassar antoi käskyn, että Daniel oli puettava purppuraan ja kultakäädyt pantava hänen kaulaansa ja julistettava, että hän oli oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.

29. Silloin käski Belsatsar, että Daniel purpuralla puetettaman piti, ja kultakäädyt hänen kaulaansa annettaman, ja antoi hänestä kuuluttaa, että hän kolmas herra on valtakunnassa.

29. Silloin käski Belsazer että Daniel purpuralla puetettaman piti ja culdakäädyt hänen caulaans annettaman ja andoi hänestä cuulutta: että hän colmas Herra on waldacunnas.

29 Then Belshazzar commanded and they clothed Daniel with purple and put a chain of gold about his neck and made proclamation concerning him, that he should be the third ruler in the kingdom.

29. Then commanded Belshazzar, and they clothed Daniel with scarlet, and put a chain of gold about his neck, and made a proclamation concerning him, that he should be the third ruler in the kingdom.

29. Da gav Belsazar Befaling, og de klædte Daniel i Purpur, med en Halskæde om hans Hals, og de udraabte om ham, at han skulde være raabte om ham, at han skulde være den tredjemægtige i Riget.

29. Då befallde Belsazar, att man skulle kläda Daniel uti purpurkläde, och gifva honom ena gyldene kedjo om hans hals; och lät förkunna om honom, att han var den tredje herren i rikena.

29. Siis ütles Pelsatsar, et nemmad piddid Tanielile purpuri rided selga pannema, ja kuld-kedi ta kaela ümber, ja temmast kulutama, et ta se kolmas wallitseja piddi ollema kunningrikis.

29. Belšacaras įsakė apvilkti Danielių purpuru, užkabinti auksinę grandinę ir paskelbė, kad jis bus trečias valdovas karalystėje.

29. Da befahl Belsazer, daß man Daniel mit Purpur kleiden sollte und ihm eine goldene Kette an den Hals geben, und ließ ihm verkündigen, daß er der dritte Herr sei im Königreich.

29. Alors, sur l'ordre de Belshatsar, on revêtit Daniel de pourpre, on lui mit au cou un collier d'or, et on publia qu'il serait le troisième dans le gouvernement du royaume.

29. Entónces, mandándolo Balsasar, vistieron a Daniel de púrpura, y en su cuello fué puesto un collar de oro, y pregonaron de él, que fuese el tercer señor en el reino.

29 Toen beval Belsazar, en zij bekleedden Daniel met purper, met een gouden keten om zijn hals, en zij riepen overluid van hem, dat hij de derde heerser in dat koninkrijk was.

29. Tedy rozkazał Balsazar; i obleczono Danijela w szarłat, a łaócuch złoty włożono na szyję jego, i obwołano o nim, że ma być trzecim panem w królestwie.

29. Akkor szóla Belsazár, és öltöztették Dánielt bíborba, és aranylánczot vetének nyakába, és kikiálták felőle, hogy ő parancsol mint harmadik [14†] az országban.

29 Тогда по повелению Валтасара облекли Даниила в багряницу и возложилизолотую цепь на шею его, и провозгласили его третьим властелином в царстве.

29. Тодї звелїв Валтасар, щоб убрали Даниїла в пурпур і вложили золотий ланцюг на його шию, й оповістили його третім князем в царстві.

30. Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas,

30. Mutta juuri sinä yönä tapettiin Belsatsar, Kaldean kuningas.

30. Mutta sinä yönä tapettin Belsazer Chalderein Cuningas.

30 In that night Belshazzar the Chaldean King was slain.

30. In that night was Belshazzar the king of the Chaldeans slain.

30. I samme Nat blev Belsazar; Kaldæerrles Konge, ihjelslagen.

30. I den samma nattene vardt de Chaldeers Konung Belsazar ihjälslagen.

30. Selsammal ösel tappeti Pelsatsarit Kaldea-kunningast ärra.

30. Tą pačią naktį karalius Belšacaras, chaldėjų karalius, buvo nužudytas,

30. Aber in derselben Nacht ward der Chaldäer König Belsazer getötet.

30. Dans cette même nuit Belshatsar, roi des Caldéens, fut tué.

30. La misma noche fué muerto Balsasar, rey de los Caldeos.

30 In dienzelfden nacht, werd Belsazar, der Chaldeen koning, gedood.

30. Tejże nocy zabity jest Balsazar, król Chaldejski.

30. Ugyanazon [15†] az éjszakán megöleték Belsazár, [16†] a Káldeusok [17†] királya.

30 В ту же самую ночь Валтасар, царь Халдейский, был убит,

30. Тієї ж таки ночі Валтасара, царя Халдейського, вбито,

31. ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.

31. Ja Darius Mediläinen sai valtakunnan, kuin hän kahdenseitsemättäkymmentä ajastajan vanha oli.

31. JA Darius Medist sai waldacunnan cosca hän caxi seidzemettä kymmendä ajastaica wanha oli.

31 And Darius the Mede received the kingdom, being about sixty-two years old.

31. And Darius the Median took the kingdom, being about threescore and two years old.

31. Och Darios utaf Meden tog riket in, då han tu och sextio år gammal var.

1. Ja Tarius, kes Meda-mees, sai sedda kunningriki kätte, kui ta kaks aastat seitsmetkümmend wanna olli.

31. ir Darijus, medas, pradėjo valdyti, būdamas šešiasdešimt dvejų metų.

31. Und Darius aus Medien nahm das Reich ein, da er zweiundsechzig Jahre alt war.

31. Et Darius, le Mède, prit possession du royaume, étant âgé de soixante-deux ans.

31. Y Darío de Media tomó el reino, siendo de sesenta y dos años.

31 (6:1) Darius, de Meder nu, ontving het koninkrijk, omtrent twee en zestig jaren oud zijnde.

1. A Daryjusz, Medczyk, ujął królestwo, mając lat około sześćdziesiąt i dwa.

31. És a méd Dárius foglalá el az országot mintegy hatvankét esztendős korában.

31 и Дарий Мидянин принял царство, будучи шестидесяти двух лет.

31. А Дарій Мидій обняв царство, коли йому було шістьдесять два роки.