2 luku

Daniel selittää Nebukadnessarin unen.

1. Nebukadnessarin toisena hallitusvuotena näki Nebukadnessar unia, ja hänen mielensä oli levoton eikä hän enää saanut unta.

1. Toisena Nebukadnetsarin vaItakunnan vuotena näki Nebukadnetsar unta, josta hän hämmästyi, niin että hän heräsi.

1. TOisna NebucadNezarin waldacunnan wuonna näki NebucadNezar unda josta hän hämmästyi nijn että hän heräis.

1 And in the second year of the reign of Nebuchadnezzar, Nebuchadnezzar dreamed dreams. And his spirit was troubled and his sleep went from him.

1. And in the second year of the reign of Nebuchadnezzar Nebuchadnezzar dreamed dreams, wherewith his spirit was troubled, and his sleep brake from him.

1. Og i Nebukadnezars andet Regeringsaar drømte Nebukadnezar Drømme, og hans Aand blev bekymret, og det var forbi for ham med hans Søvn.

1. Uti andro årena af NebucadNezars rike såg NebucadNezar en dröm, af hvilkom han vardt förskräckt, så att han vaknade upp.

1. Ja Nebukadnetsari kunninga teisel aastal näggi Nebukadnetsar unnes unnenäggusid, ja temma waim läikis temma sees, ja temma unni läks käest ärra.

1. Antraisiais Nebukadnecaro viešpatavimo metais Nebukadnecaras sapnavo sapną, kuris taip sujaudino jo dvasią, kad jis negalėjo miegoti.

1. Im zweiten Jahr des Reiches Nebukadnezars hatte Nebukadnezar einen Traum, davon er erschrak, daß er aufwachte.

1. Or, la seconde année du règne de Nébucadnetsar, Nébucadnetsar eut des songes; et son esprit fut troublé, et son sommeil interrompu.

1. Y EN el segundo año del reino de Nabucodonosor, soñó Nabucodonosor sueños, y su espíritu se quebrantó, y su sueño se huyó de él.

1 In het tweede jaar nu des koninkrijks van Nebukadnezar, droomde Nebukadnezar dromen; daarvan werd zijn geest verslagen, en zijn slaap werd in hem gebroken.

1. Roku wtórego królowania Nabuchodonozora miał Nabuchodonozor sen, i strwożył się duch jego, i przerwał mu się sen jego.

1. És Nabukodonozor uralkodásának második esztendejében álmokat láta Nabukodonozor, és nyugtalan lőn az ő lelke, és álma félbeszakadt.

1 Во второй год царствования Навуходоносора снились Навуходоносору сны, и возмутился дух его, и сон удалился от него.

1. Другого року царювання Навуходонозорового снились Навуходонозорові сни, й стрівожився дух його, і сон улетїв від його.

2. Silloin kuningas käski kutsua tietäjät ja noidat, velhot ja kaldealaiset ilmoittamaan kuninkaalle hänen unensa; ja he tulivat ja astuivat kuninkaan eteen.

2. Ja kuningas käski tähtientutkiat ja viisaat ja noidat ja Kaldealaiset kutsuttaa kokoon, sanomaan kuninkaalle hänen untansa. Ja he tulivat ja astuivat kuninkaan eteen.

2. Ja hän käski caicki tähtein tutkiat ja wijsat ja noidat ja Chalderit cudzua cocon sanoman Cuningalle hänen undans. Ja he tulit ja astuit Cuningan eteen.

2 Then the king commanded to call the magicians and the enchanters and the sorcerers and the Chaldeans, to tell the king his dreams. So they came in and stood before the king.

2. Then the king commanded to call the magicians, and the astrologers, and the sorcerers, and the Chaldeans, for to shew the king his dreams. So they came and stood before the king.

2. Da sagde Kongen, at de skulde kalde Spaamændene og Besværgerne og Troldkarlene og Kaldæerne for at forkynde Kongen hans Drømme; og de kom og stode for Kongens Ansigt.

2. Då lät han tillhopakomma alla stjernokikare, och visa, och trollkarlar, och Chaldeer, att de skulle säga Konungenom sin dröm. De kommo, och trädde fram för Konungen.

2. Ja kunningas käskis kutsuda kunsi-mehhed, ja tähte-tundiad, ja lausujad, ja Kaldea-targad, et nemmad kunningale piddid üllesräkima temma unnenäud; ja nemmad tullid, ja seisid kunninga ees.

2. Tuomet karalius įsakė sušaukti žynius, astrologus, burtininkus ir chaldėjus, kad jie išaiškintų karaliui jo sapną. Jie atėjo ir stojo karaliaus akivaizdoje.

2. Und er hieß alle Seher und Weisen und Zauberer und Chaldäer zusammenfordern, daß sie dem König seinen Traum sagen sollten. Und sie kamen und traten vor den König.

2. Et le roi ordonna d'appeler les magiciens, les astrologues, les enchanteurs et les Caldéens, pour lui expliquer ses songes. Et ils vinrent et se présentèrent devant le roi.

2. Y mandó el rey llamar magos, astrólogos, y encantadores, y Caldeos, para que enseñasen al rey sus sueños: los cuales vinieron, y se presentaron delante del rey.

2 Toen zeide de koning, dat men roepen zou de tovenaars, en de sterrekijkers, en de guichelaars, en de Chaldeen, om den koning zijn dromen te kennen te geven; zij nu kwamen, en stonden voor het aangezicht des konings.

2. Tedy król rozkazał zwołać mędrców, i praktykarzy, i czarnoksiężników, i Chaldejczyków, aby oznajmili królowi sen jego; którzy przyszli i stanęli przed obliczem królewskiem.

2. És mondá a király, hogy hívjanak írástudókat, varázslókat, bűbájosokat és Káldeusokat, hogy fejtsék meg a királynak az ő álmait; és bemenének azok, és állának a király elé.

2 И велел царь созвать тайноведцев, и гадателей, и чародеев, и Халдеев, чтобы они рассказали царю сновидения его. Они пришли, и стали перед царем.

2. І звелїв царь скликати віщунів і ворожбитів, і чарівників і Халдеїв, щоб вони відгадали цареві сни його. Вони прийшли й поставали перед царем.

3. Ja kuningas sanoi heille: Minä olen nähnyt unen, ja mieleni on levoton, kunnes saan tietää sen unen.

3. Ja kuningas sanoi heille: minä näin unta, josta minä peljästyin, ja minä mielelläni tahtoisin tietää, mikä se uni oli.

3. Ja Cuningas sanoi heille: minä näin unda josta minä peljästyin ja minä mielelläni tahdoisin tietä mikä se uni oli.

3 And the king said to them, I have dreamed a dream and my spirit is troubled to know the dream.

3. And the king said unto them, I have dreamed a dream, and my spirit was troubled to know the dream.

3. Og Kongen sagde til dem: Jeg drømte en Drøm, og min Aand blev bekymret, saa at jeg maa vide Drømmen.

3. Och Konungen sade till dem: Jag hafver haft en dröm, som mig förskräckt hafver, och jag vill gerna veta, hvad det för en dröm varit hafver.

3. Ja kunningas ütles neile: Ma ollen unnes näinud unnenäo ja mo waim on roidund, et ma se unnenäo woiksin teäda sada.

3. Karalius jiems tarė: ‘‘Sapnavau sapną, kuris sujaudino mano dvasią; ir aš noriu jį žinoti’‘.

3. Und der König sprach zu ihnen: Ich habe einen Traum gehabt, der hat mich erschreckt; und ich wollte gern wissen, was es für ein Traum gewesen sei.

3. Alors le roi leur dit: J'ai eu un songe; et mon esprit s'est agité pour connaître ce songe.

3. Y el rey les dijo: He soñado un sueño, y mi espíritu se ha quebrantado por saber el sueño.

3 En de koning zeide tot hen: Ik heb een droom gedroomd; en mijn geest is ontsteld om dien droom te weten.

3. I rzekł król do nich: Miałem sen, i strwożył się duch mój, tak, że nie wiem, co mi się śniło.

3. És monda nékik a király: Álmot láttam, és nyugtalan a lelkem megtudni az álmot.

3 И сказал им царь: сон снился мне, и тревожится дух мой; желаю знать этот сон.

3. І промовив до них царь: Снився менї сон, і трівожиться дух мій; бажаю знати сон той.

4. Silloin kaldealaiset puhuivat kuninkaalle araminkielellä: Eläköön kuningas iankaikkisesti! Sano uni palvelijoillesi, niin me ilmoitamme sen selityksen.

4. Niin sanoivat Kaldealaiset kuninkaalle Syrian kielellä: kuningas eläköön kauvan! sano palvelioilles uni, niin me tahdomme selittää sen.

4. Nijn sanoit Chalderit Cuningalle Syrian kielellä: Herra Cuningas Jumala andacon sinun cauwan elä: sano sinun palwelioilles uni nijn me tahdom selittä sen.

4 Then the Chaldeans spoke to the king in the Syrian language, O king, live forever. Tell your servants the dream and we will show the interpretation.

4. Then spake the Chaldeans to the king in Syriack, O king, live for ever: tell thy servants the dream, and we will shew the interpretation.

4. Da talte Kaldæerne til Kongen paa Syrisk: Kongen leve evindelig! sig dine fjenere Drømmen, og vi skulle kundgøre Udtydningen.

4. Då sade de Chaldeer till Konungen, på Syriskt mål: Herre Konung, Gud låte dig länge lefva; säg dinom tjenarom drömmen, så vilje vi uttyda honom.

4. Ja Kaldea-targad rääksid kunninga wasto Siria-keelt: Kunningas ellago iggaweste! ütle se unnenäggo omma sullastele, ja siis tahhame teäda anda, mis se tähhendab.

4. Chaldėjai atsakė karaliui: ‘‘Tegyvuoja karalius per amžius! Pasakyk sapną savo tarnams, ir mes jį išaiškinsime’‘.

4. Da sprachen die Chaldäer zum König auf chaldäisch: Der König lebe ewiglich! Sage deinen Knechten den Traum, so wollen wir ihn deuten.

4. Et les Caldéens dirent au roi: (langue araméenne) O roi, vis éternellement! Dis le songe à tes serviteurs, et nous en donnerons l'interprétation.

4. Y los Caldeos hablaron al rey en Siriaco: Rey, para siempre vive: Dí el sueño a tus siervos, y mostrarémos la declaración.

4 Toen spraken de Chaldeen, tot den koning in het Syrisch: O koning, leef in eeuwigheid! Zeg uw knechten den droom, zo zullen wij de uitlegging te kennen geven.

4. Tedy odpowiedzieli Chaldejczycy królowi po syryjsku: Królu, żyj na wieki! Powiedz sen sługom twoim, a oznajmiemyć wykład jego.

4. És mondák a Káldeusok a királynak sziriai nyelven: Király, örökké élj! mondd meg az álmot a te szolgáidnak, és megjelentjük az értelmét.

4 И сказали Халдеи царю по-арамейски: царь! вовеки живи! скажи сон рабам твоим, и мы объясним значение его.

4. І сказали Халдеї до царя по арамейськи: Царю! жий на віки! розкажи сон слугам твоїм, а ми звістимо тобі, проти чого він.

5. Kuningas vastasi ja sanoi kaldealaisille: Tämä minun sanani on peruuttamaton: Ellette ilmoita minulle unta ja sen selitystä, niin teidät hakataan kappaleiksi ja teidän talonne tehdään soraläjiksi.

5. Kuningas vastasi ja sanoi Kaldealaisille: minä olen unhottanut; jollette minulle ilmoita unta ja selitä sitä, niin te pitää kappaleiksi hakattaman, ja teidän huoneenne lokaläjäksi kukistettaman.

5. Cuningas wastais ja sanoi Chaldereille: minä olen unhottanut jollet te minulle ilmoita unda ja selitä händä nijn te pitä caicki peräti tapettaman ja teidän huonen häpiälisest cukistettaman.

5 The king answered and said to the Chaldeans, The thing has gone from me. If you* do not make the dream and the interpretation of it known to me, you* will be cut in pieces and your* houses will be made a dunghill.

5. The king answered and said to the Chaldeans, The thing is gone from me: if ye will not make known unto me the dream, with the interpretation thereof, ye shall be cut in pieces, and your houses shall be made a dunghill.

5. Kongen svarede og sagde til Kaldæerne: Ordet fra mig staar fast: Dersom I ikke kundgøre mig Drømrnen og Udtydningen derpaa, skulle; I blive huggede. i Stykker og eders Huse blive gjorte til en Møgdynge.

5. Konungen svarade, och sade till de Chaldeer: Det är fallet mig utu minnet; om I icke låten mig få veta drömmen, och uttyden honom, så skolen I platt förgöras, och edor hus skämliga förstörd varda.

5. Kunningas wastas ja ütles Kaldea-tarkadele: Se sanna on mo käest wäljaläinud: kui teie sedda unnenäggo mulle teäda ei anna, ja mis se tähhendab, siis peate teie tükka raiutud, ja teie koiad sitta-hunnikkuks tehtud sama.

5. Karalius kalbėjo chaldėjams: ‘‘Aš jau nusprendžiau: jei nepasakysite mano sapno ir jo neišaiškinsite, liepsiu sukapoti jus į gabalus ir paversti griuvėsiais jūsų namus.

5. Der König antwortete und sprach zu den Chaldäern: Es ist mir entfallen. Werdet ihr mir den Traum nicht anzeigen und ihn deuten, so sollt ihr in Stücke zerhauen und eure Häuser schändlich zerstört werden.

5. Le roi répondit, et dit aux Caldéens: La chose m'a échappé. Si vous ne me faites connaître le songe et son interprétation, vous serez mis en pièces, et vos maisons réduites en voirie.

5. El rey respondió, y dijo a los Caldeos: El negocio se me fué de la memoria: si no me mostráis el sueño y su declaración, seréis hechos cuartos, y vuestras casas serán puestas por muladares.

5 De koning antwoordde en zeide tot de Chaldeen: De zaak is mij ontgaan; indien gij mij den droom en zijn uitlegging niet bekend maakt, gij zult in stukken gehouwen worden, en uw huizen zullen tot een drekhoop gemaakt worden.

5. Odpowiedział król i rzekł do Chaldejczyków: Ta rzecz już mi z pamięci wypadła; jeźli mi nie oznajmicie snu i wykładu jego, na sztuki rozsiekani będziecie, a domy wasze w gnojowisko obrócone będą;

5. Felele a király, és monda a Káldeusoknak: Az én szavam áll! Ha tehát meg nem mondjátok nékem az álmot és annak értelmét, darabokra tépettek, és a ti házaitok szemétdombokká tétetnek.

5 Отвечал царь и сказал Халдеям: слово отступило от меня; если вы не скажете мне сновидения и значения его, то в куски будете изрублены, и домы ваши обратятся в развалины.

5. Царь відповів і сказав Халдеям: Слово улетїло менї, та коли ви не скажете менї сон і проти чого він, то будете пошматовані, а ваші доми стануть розвалищами;

6. Mutta jos te ilmoitatte minulle unen ja sen selityksen, niin te saatte minulta lahjoja ja antimia ja suuren kunnian. Sentähden ilmoittakaa minulle uni ja sen selitys.

6. Vaan jos te minun tietää annatte unen ja selityksen, niin teidän pitää saaman lahjoja, antimia ja suuren kunnian minulta: sentähden sanokaat minulle uni ja sen selitys.

6. Waan jos te minun tietä annatte unen ja selityxen nijn teidän pitä saaman lahjoja andimita ja suuren cunnian minulda: sentähden sanocat minulle uni ja selitys.

6 But if you* show the dream and the interpretation of it, you* will receive gifts and rewards and great honor from me. Therefore show the dream and the interpretation of it to me.

6. But if ye shew the dream, and the interpretation thereof, ye shall receive of me gifts and rewards and great honour: therefore shew me the dream, and the interpretation thereof.

6. Men dersom I kundgøre Drømmen og Udtydninger derpaa, da skulle I bekomme Skænk og Gave og stor Ære af mig; derfor kundgører mig Drømmen og Udtydningen derpaa!

6. Om I ock låten mig få drömmen veta, och uttyden honom, så skolen I få skänker, gåfvor och stora äro, af mig; derföre säger mig nu drömmen, och hans uttydning.

6. Agga kui teie se unnenäo, ja mis se tähhendab, woite teäda anda, siis peate teie andid, ja melehäid, ja suurt au mo käest sama: sepärrast andke mulle teäda se unnenäggo, ja mis se tähhendab.

6. Jei pasakysite sapną ir jį išaiškinsite, gausite iš manęs atpildą, dovanų ir didelę garbę! Pasakykite sapną ir jo išaiškinimą!’‘

6. Werdet ihr mir aber den Traum anzeigen und deuten, so sollt ihr Geschenke, Gaben und große Ehre von mir haben. Darum so sagt mir den Traum und seine Deutung.

6. Mais si vous me dites le songe et son interprétation, vous recevrez de moi des dons, des présents et de grands honneurs. Dites-moi donc le songe et son interprétation.

6. Y si mostrareis el sueño y su declaración, recibiréis de mí dones, y mercedes, y grande honra: por tanto mostrádme el sueño, y su declaración.

6 Maar indien gijlieden den droom en zijn uitlegging te kennen geeft, zo zult gij geschenken en gaven, en grote eer van mij ontvangen; daarom geeft mij den droom en zijn uitlegging te kennen.

6. Ale jeźli mi sen i wykład jego oznajmicie, dary i upominki i uczciwość wielką odniesiecie odemnie; przetoż sen i wykład jego oznajmijcie mi.

6. Ha pedig az álmot és annak értelmét megjelentitek: ajándékokat, jutalmat és [1†] nagy tisztességet vesztek tőlem; ezért az álmot és annak értelmét jelentsétek meg nékem.

6 Если же расскажете сон и значение его, то получите от меня дары, награду и великую почесть; итак скажите мне сон и значение его.

6. А як розкажете сон і що він значить, то дістанете від мене дарунки, нагороду й велику почесть; скажіть же менї сон і його значіннє.

7. He vastasivat toistamiseen ja sanoivat: Kuningas sanokoon unen palvelijoilleen, niin me ilmoitamme sen selityksen.

7. He vastasivat jälIeen ja sanoivat: kuningas sanokaan palvelioillensa unen, me tahdomme sen selittää.

7. He wastaisit jällens ja sanoit: Cuningas sanocan hänen palwelioillens unen nijn me tahdom selittä.

7 They answered the second time and said, Let the king tell his servants the dream and we will show the interpretation.

7. They answered again and said, Let the king tell his servants the dream, and we will shew the interpretation of it.

7. De svarede anden Gang og sagde: Kongen sige sineTjenere Drømmen, saa ville vi kundgøre Udtydningen.

7. De svarade åter, och sade: Konungen säge sinom tjenarom drömmen, så vilje vi uttyda honom.

7. Nemmad kostsid teistkorda ja ütlesid: Kunningas üttelgo se unnenäo omma sullastele, siis tahhame meie teäda anda, mis se tähhendab.

7. Jie antrą kartą atsakė: ‘‘Karalius tepasako sapną savo tarnams, ir mes jį išaiškinsime!’‘

7. Sie antworteten wiederum und sprachen: Der König sage seinen Knechten den Traum, so wollen wir ihn deuten.

7. Ils répondirent pour la seconde fois et dirent: Que le roi dise le songe à ses serviteurs, et nous en donnerons l'interprétation.

7. Respondieron la segunda vez, y dijeron: Diga el rey el sueño a sus siervos, y mostrarémos su declaración.

7 Zij antwoordden ten tweeden male, en zeiden: De koning zegge zijn knechten den droom, dan zullen wij de uitlegging te kennen geven.

7. Odpowiedzieli powtóre, i rzekli: Król niech powie sen sługom swoim, a wykład jego oznajmiemy.

7. Felelének másodszor, és mondának: A király mondja meg az álmot az ő szolgáinak: és az értelmét megjelentjük.

7 Они вторично отвечали и сказали: да скажет царь рабам своим сновидение, и мы объясним его значение.

7. Вони відповідали вдруге й промовили: Скажи, царю, сонне видиво рабам своїм, а ми його виложимо.

8. Kuningas vastasi ja sanoi: Minä huomaan selvästi, että te vain koetatte voittaa aikaa, koska näette peruuttamattomaksi tämän minun sanani,

8. Kuningas vastasi ja sanoi: totisesti minä ymmärrän, että te aikaa kulutatte, koska te näette minun sen unohtaneeksi.

8. Cuningas wastais ja sanoi: totisest minä ymmärrän että te aica culutatte cosca te näette minun sen unhottanexi.

8 The king answered and said, I know of a certainty that you* would gain time, because you* see the thing has gone from me.

8. The king answered and said, I know of certainty that ye would gain the time, because ye see the thing is gone from me.

8. Kongen svarede og sagde: Sandelig, jeg mærker, at I ville vinde Tid, efterdi I se, at Ur det fra mig staar fast;

8. Konungen svarade, och sade: Sannerliga, jag förmärker att I fördröjen tiden, efter I sen dock, att det är fallet mig utu minnet.

8. Kunningas kostis ja ütles: Ma tunnen töeste, et teie aega witate, sepärrast et teie näte, et se sanna mo käest on wäljaläinud.

8. Karalius atsakė: ‘‘Aš aiškiai suprantu, kad norite laimėti laiko, nes žinote, kad aš jau nusprendžiau.

8. Der König antwortete und sprach: Wahrlich, ich merke es, daß ihr Frist sucht, weil ihr seht, daß mir's entfallen ist.

8. Le roi répondit et dit: Je comprends maintenant que vous cherchez à gagner du temps, parce que vous voyez que la chose m'a échappé.

8. El rey respondió, y dijo: Yo conozco ciertamente que vosotros ponéis dilaciones, porque veis que el negocio se me ha ido de la memoria.

8 De koning antwoordde en zeide: Ik weet vastelijk, dat gijlieden den tijd uitkoopt, dewijl gij ziet, dat de zaak mij ontgaan is.

8. Odpowiedział król, i rzekł: Zaiste wiem, że umyślnie odwłaczacie, bacząc, że mi ten sen z pamięci wyszedł.

8. Felele a király, és monda: Bizonnyal tudom én, hogy csak időt akartok ti nyerni, mert látjátok, hogy áll az én szavam.

8 Отвечал царь и сказал: верно знаю, что вы хотите выиграть время, потому что видите, что слово отступило от меня.

8. Тодї відказав царь: Напевно знаю, що ви хочете загаяти час, ви бо бачите, що річ улетїла менї з памятї.

9. että ellette ilmoita minulle unta, on teillä edessä vain yksi tuomio. Sillä te olette sopineet keskenänne, että puhutte minun edessäni valheellista ja turmiollista puhetta toivoen, että aika muuttuu. Sentähden sanokaa minulle uni; silloin minä tiedän, että te osaatte ilmoittaa minulle selityksen siihen.

9. Mutta jollette minulle unta sano, niin tuomio käy teidän ylitsenne, että te olette aikoneet minun edessäni puhua vääryyttä, siihenasti että aika kuluis: sentähden sanokaat minulle uni, niin minä ymmärrän, että te myös selityksen osaatte.

9. Mutta jollet te minulle unda sano nijn teidän pitä duomittaman nijncuin ne jotca walheitans ja juttujans minun edesäni puhuman ruwennet owat sijhenasti että aica culuis.

9 But if you* do not make known to me the dream, there is but one law for you*, for you* have prepared lying and corrupt words to speak before me till the time is changed. Therefore tell me the dream and I will know that you* can show me the interpretation of it.

9. But if ye will not make known unto me the dream, there is but one decree for you: for ye have prepared lying and corrupt words to speak before me, till the time be changed: therefore tell me the dream, and I shall know that ye can shew me the interpretation thereof.

9. dersom I ikke kundgøre mig Drømmen, da er der een Dom over eder, og I ere komme overens om at sige Iøgnagtig og fordærvelig Tale for mig, indtil Tiden forandrer sig; derfor siger mig Drømmen, saa kan jeg vide; at I kunne kundgøre mig Udtydningen derpaa.

9. Men om I icke sägen mig drömmen, så skall rätten gå öfver eder, lika som öfver de der taga sig före att tala lögn och drafvel för mig, så länge tiden skall förlöpa; derföre säger mig nu drömmen, så kan jag märka, att I ock finnen uppå uttydningen.

9. Kui teie sedda unnenäggo mulle mitte ei anna teäda, siis on üks kohhus teie peäl, et teie ollete ettewötnud wallet ja tühjad sannad mo ette räkida, kunni teine aeg tulleb: sepärrast üttelge mulle se unnenäggo, siis saan ma teäda, et teie mulle woite teäda anda, mis se tähhendab.

9. Jei nepasakysite sapno, nepakeisiu sprendimo. Suprantu, kad norite man duoti melagingą ir klaidingą aiškinimą, laukdami, kol laikai pasikeis. Pasakykite sapną, tada žinosiu, kad galite jį ir išaiškinti!’‘

9. Aber werdet ihr mir nicht den Traum sagen, so geht das Recht über euch, als die ihr Lügen und Gedichte vor mir zu reden euch vorgenommen habt, bis die Zeit vorübergehe. Darum so sagt mir den Traum, so kann ich merken, daß ihr auch die Deutung trefft.

9. Mais si vous ne me faites pas connaître le songe, la même sentence vous frappera tous; car vous vous êtes préparés à me dire quelque parole fausse et mensongère, en attendant que le temps soit changé. Dites-moi donc le songe, et je saurai si vous pouvez m'en donner l'interprétation.

9. Si no me mostráis el sueño, una sola sentencia será de vosotros. Ciertamente respuesta mentirosa y perversa que decir delante de mí aparejáis vosotros, entre tanto que se muda el tiempo: por tanto decídme el sueño, para que yo entienda que me podéis mostrar su declaración.

9 Indien gijlieden mij dien droom niet te kennen geeft, ulieder vonnis is enerlei; daarom hebt gij een leugenachtig en verdicht woord voor mij te zeggen bereid, totdat de tijd verandere; daarom zegt mij den droom, dan zal ik weten, dat gij mij deszelfs uitlegging zult te kennen geven.

9. Jeźliże mi snu nie oznajmicie, pewny jest o was dekret, boście rzecz kłamliwą i przewrotną umyślili mówić przedemną, ażby czas przeminął; przetoż mi sen powiedzcie, a dowiem się, będziecieli mogli wykład jego oznajmić.

9. Hogy ha az álmot meg nem mondjátok nékem, csak egy ítélet lehet felőletek: hogy hamis és tétovázó beszédet koholtok, hogy azzal tartsatok engem, míg az idő múlik. Mondjátok meg azért nékem az álmot, akkor tudom, hogy az értelmét is megjelenthetitek nékem.

9 Так как вы не объявляете мне сновидения, то у вас один умысел: высобираетесь сказать мне ложь и обман, пока минет время; итак расскажите мне сон, и тогда я узнаю, что вы можете объяснить мне и значение его.

9. Коли ви не кажете менї сну, то в вас одно на думцї: ви задумуєте сказати менї неправду й оману, аж промине час; тим же то оповіжте менї сон, а тодї я взнаю, що ви з'умієте виложити менї й значіннє його.

10. Kaldealaiset vastasivat kuninkaan edessä ja sanoivat: Ei ole maan päällä ihmistä, joka kykenisi selittämään sen, mitä kuningas sanoi. Eikä yksikään suuri ja voimallinen kuningas ole koskaan vaatinut tämänkaltaista asiaa keneltäkään tietäjältä, noidalta tai kaldealaiselta.

10. Niin vastasivat Kaldealaiset kuninkaan edessä ja sanoivat: ei yhtään ihmistä ole maan päällä, joka sanoa taitaa, mitä kuningas anoo; niin ei ole myös yhtään kuningasta, kuinka suuri ja voimallinen hän olis, joka senkaltaista tähtientutkialta, viisaalta eli Kaldealaiselta vaatii.

10. Sentähden sanocat minulle uni nijn minä ymmärrän että te myös selityxen osatte. Nijn wastaisit Chalderit Cuningan edes ja sanoit hänelle: Ei yhtän ihmistä ole maan päällä joca sano taita mitä Cuningas ano ei ole myös yhtän Cuningast cuinga suuri ja woimallinen hän sijtte olis joca sencaltaista joldaculda tähtein tutkialda wijsalda eli Chalderildä waati.

10 The Chaldeans answered before the king and said, There is not a man upon the earth who can show the king's matter. Inasmuch as no king, lord, or ruler, has asked such a thing of any magician or enchanter or Chaldean.

10. The Chaldeans answered before the king, and said, There is not a man upon the earth that can shew the king's matter: therefore there is no king, lord, nor ruler, that asked such things at any magician, or astrologer, or Chaldean.

10. Kaldæerne svarede Kongen og sagde: Der er intet Menneske paa Jorden, som kan kundgøre det, som Kongen forlanger, efterdi ingen stor og mægtig Konge har begæret saadan Ting af nogen Spaamand eller Besværger eller Kaldæer.

10. Då svarade de Chaldeer för Konungenom, och sade till honom: Ingen menniska är på jordene, den, det Konungen begärar, säga kan; och är ej heller någon Konung, ehuru stor eller mägtig han är, som sådant af någrom stjernokikare, visom eller Chaldee äskar.

10. Kaldea-targad kostsid kunninga ette ja ütlesid: Ei olle sedda innimest Ma peäl, kes kunninga sanna woib teäda anda, sepärrast et ükski suur ja wäggew kunningas ei olle nisuggust asja küssinud ei ühhegi kunsi-mehhe ja tähte-tundia egga Kaldea-targa käest.

10. Chaldėjai atsakė karaliui: ‘‘Nėra žemėje žmogaus, kuris galėtų įvykdyti karaliaus reikalavimą. Joks karalius, viešpats ar valdovas nėra nieko panašaus reikalavęs iš bet kokio astrologo, žynio ar chaldėjo.

10. Da antworteten die Chaldäer vor dem König und sprachen zu ihm: Es ist kein Mensch auf Erden, der sagen könne, was der König fordert. So ist auch kein König, wie groß oder mächtig er sei, der solches von irgend einem Sternseher, Weisen oder Chaldäer fordere.

10. Les Caldéens répondirent au roi et dirent: Il n'y a aucun homme sur la terre qui puisse faire ce que demande le roi; aussi jamais roi, quelque grand et puissant qu'il fût, n'a demandé pareille chose à aucun magicien, astrologue ou Caldéen.

10. Los Caldeos respondieron delante del rey, y dijeron: No hay hombre sobre la tierra que pueda declarar el negocio del rey: además de esto, ningún rey, príncipe, ni señor preguntó cosa semejante a ningún mago, ni astrólogo, ni Caldeo.

10 De Chaldeen antwoordden voor den koning, en zeiden: Er is geen mens op den aardbodem, die des konings woord zou kunnen te kennen geven; daarom is er geen koning, grote of heerser, die zulk een zaak begeerd heeft van enigen tovenaar, of sterrekijker, of Chaldeer.

10. Odpowiedzieli Chaldejczycy królowi, i rzekli: Niemasz człowieka na ziemi, któryby tę rzecz królowi oznajmić mógł; dotego żaden król, książę albo pan o taką się rzecz nie pytał żadnego mędrca, i praktykarza, i Chaldejczyka.

10. Felelének a Káldeusok a királynak, és mondák: Nincs ember a földön, a ki a király dolgát megjelenthesse: mivelhogy bármilyen nagy és hatalmas király sem kívánt még egyetlen írástudótól, varázslótól és Káldeustól sem ilyen dolgot.

10 Халдеи отвечали царю и сказали: нет на земле человека, который мог бы открыть это дело царю, и потому ни один царь, великий и могущественный, не требовал подобного ни от какого тайноведца, гадателя и Халдея.

10. Халдеї ж відповіли цареві й промовили: Нема на сьвітї людини, котра б могла сказати те, чого вимагає царь, тим то нї один царь, великий і потужний не вимагав такого в жадного віщуна, ворожбита або Халдея;

11. Sillä asia, jota kuningas vaatii, on vaikea, eikä ole ketään, joka voisi sen kuninkaalle selittää, paitsi jumalat, joiden asuinsija ei ole ihmisten tykönä.

11. Sillä se, jota kuningas anoo, on ylen korkia, ja ei yksikään ole, joka sen kuninkaalle sanoa taitaa, paitsi jumalia, jotka ihmisten seassa ei asu.

11. Sillä se jota Cuningas ano on ylön corkia ja ei yxikän muista ole joca sen Cuningalle sano taita paidzi jumalita jotca ihmisten seas ei asu.

11 And it is a rare thing that the king requires and there is no other who can show it before the king, except the gods, whose dwelling is not with flesh.

11. And it is a rare thing that the king requireth, and there is none other that can shew it before the king, except the gods, whose dwelling is not with flesh.

11. Og den Ting, som Kongen begærer, er sval, og der er ingen Anden, som kan kundgøre den for Kongen, uden Guderne, hvis Bolig ikke er hos Menneskene.

11. Ty det Konungen uppå äskar, är för högt, och är ej heller någon, som detta för Konungenom säga kan, undantagna gudarna, hvilke icke bo när menniskomen.

11. Ja se assi, mis kunningas küssib, on raske, ja ei olle muud, kes sedda kunninga ette woib teäda anda, kui agga jummalad, kes ei olle ellamas innimeste jures.

11. Dalykas, kurio karalius reikalauja, yra sunkus ir nėra nė vieno, kuris galėtų jį pasakyti karaliui. Tik dievai tą gali padaryti, bet jie negyvena tarp žmonių’‘.

11. Denn was der König fordert, ist zu hoch, und ist auch sonst niemand, der es vor dem König sagen könne, ausgenommen die Götter, die bei den Menschen nicht wohnen.

11. Car ce que le roi demande est difficile, et il n'y a personne qui puisse le faire connaître au roi, excepté les dieux, dont l'habitation n'est point parmi les mortels.

11. Finalmente el negocio que el rey demanda es singular, ni hay quien lo pueda declarar delante del rey, salvo los dioses, cuya morada no es con la carne.

11 Want de zaak die de koning begeert, is te zwaar; en er is niemand anders, die dezelve voor den koning te kennen kan geven, dan de goden, welker woning bij het vlees niet is.

11. Bo rzecz, o którą się król pyta, trudna jest, a niemasz nikogo, coby ją mógł królowi oznajmić, oprócz bogów, którzy nie mieszkają z ludźmi.

11. Mert a dolog, a mit a király kíván, igen nehéz, és nincs más, a ki azt megjelenthesse a király előtt, hanemha az istenek, a kik nem lakoznak együtt az emberekkel.

11 Дело, которого царь требует, так трудно, что никто другой не может открыть его царю, кроме богов, которых обитание не с плотью.

11. Справа, якої царь вимагає, така трудна, що нїхто инший не може обявити її цареві, окрім богів, котрі не живуть поміж людьми.

12. Tästä kuningas suuttui ja julmistui kovin ja käski tappaa kaikki Baabelin viisaat.

12. Silloin vihastui kuningas sangen suuresti, ja käski kaikki viisaat Babelissa tapettaa.

12. SIlloin wihastui Cuningas sangen suuresti ja käski caicki wijsat Babelis tappa.

12 For this reason the king was angry and very angry and commanded to destroy all the wise men of Babylon.

12. For this cause the king was angry and very furious, and commanded to destroy all the wise men of Babylon.

12. Over dette blev Kongen fortørnet og meget vred, og han befalede, at man skulde udrydde alle vise i Babel.

12. Då vardt Konungen ganska vred, och böd förgöra alla de visa i Babel.

12. Selle sanna pärrast olli kunninga meel pahha, ja ta sai wägga wihhaseks, ja käskis keik Pabeli targad ärrahukkada.

12. Karalius labai užsirūstino dėl to ir įsakė sunaikinti visus Babilono išminčius.

12. Da ward der König sehr zornig und befahl, alle Weisen zu Babel umzubringen.

12. Sur cela, le roi s'irrita et se mit dans une grande colère, et il commanda de faire périr tous les sages de Babylone.

12. Por esto el rey con ira y con grande enojo mandó que matasen a todos los sabios de Babilonia.

12 Daarom werd de koning toornig en zeer verbolgen, en zeide, dat men al de wijzen te Babel zou ombrengen.

12. Z tej przyczyny zasrożył się król, i rozgniewał się bardzo, a rozkazał wytracić wszystkich mędrców Babiloóskich.

12. E miatt a király megharaguvék és igen felgerjede, és meghagyá, hogy a babiloni bölcsek mind veszíttessenek el.

12 Рассвирепел царь и сильно разгневался на это, и приказал истребить всех мудрецов Вавилонских.

12. Царь розлютувався й розгнївався за це вельми й приказав вигубити всїх Вавилонських мудрецїв.

13. Kun tästä oli käsky annettu ja viisaat piti tapettaman, etsittiin Danielia ja hänen tovereitaan tapettaviksi.

13. Ja tuomio annettiin, että viisaat tapettaman piti; ja Danielia hänen kumppaniensa kanssa myös etsittiin tapettaviksi.

13. Ja duomio annettin että wijsat tapettaman piti ja Danielit hänen cumpanittens cansa myös edzittin tapetta.

13 So the decree went forth and the wise men were to be slain. And they sought Daniel and his companions to be slain.

13. And the decree went forth that the wise men should be slain; and they sought Daniel and his fellows to be slain.

13. Og Befalingen udgik, og de vise bleve ihjelslagne; og man ledte efter Daniel og hans Medbrødre, for at de kunde blive ihjelslagne.

13. Och domen gick ut, att man skulle dräpa de visa; vardt också Daniel med sina stallbröder sökt, att man dem dräpa skulle.

13. Ja se käsk läks wälja, et neid tarkaid piddi tappetama; ja nemmad otsisid Tanieli ja temma seltsimehhed, et neid piddi tappetama.

13. Kai karalius įsakė išžudyti išminčius, jie ieškojo nužudyti Danielių bei jo draugus.

13. Und das Urteil ging aus, daß man die Weisen töten sollte; und Daniel samt seinen Gesellen ward auch gesucht, daß man sie tötete.

13. La sentence fut donc publiée; on mettait à mort tous les sages, et l'on cherchait Daniel et ses compagnons pour les faire mourir.

13. Y el mandamiento se publicó, y los sabios eran llevados a la muerte; y buscaron a Daniel, y a sus compañeros para matarlos.

13 Die wet dan ging uit, en de wijzen werden gedood; men zocht ook Daniel en zijn metgezellen, om gedood te worden.

13. A gdy wyszedł dekret, aby mordowano mędrców, szukano i Danijela i towarzyszów jego, aby ich zamordowano.

13. És a parancsolat kiméne, hogy öljék meg a bölcseket; és keresik vala Dánielt és az ő társait, hogy megölettessenek.

13 Когда вышло это повеление, чтобы убивать мудрецов, искали Даниила и товарищей его, чтобы умертвить их.

13. Як же вийшов сей приказ, щоб вбивати мудрецїв, шукали й Даниїла та його товаришів, щоб їх убити.

14. Silloin Daniel antoi viisaan ja taitavan vastauksen Arjokille, kuninkaan henkivartioväen päällikölle, joka oli lähtenyt tappamaan Baabelin viisaita.

14. Silloin saatti Daniel toisen neuvon ja käskyn Ariokille, kuninkaan ylimmäiselle päämiehelle, joka meni ulos tappamaan viisaita Babelissa.

14. NIjn Daniel tietä andoi sencaltaisen duomion ja käskyn Ariochille Cuningan ylimmäiselle päämiehelle joca meni ulos tappaman wijsaita Babelis.

14 Then Daniel returned answer with counsel and prudence to Arioch, the captain of the king's guard, who went forth to kill the wise men of Babylon.

14. Then Daniel answered with counsel and wisdom to Arioch the captain of the king's guard, which was gone forth to slay the wise men of Babylon:

14. Da gav Daniel et klogt og forstandigt Svar til Ariok, Øversten for Kongens Livvagt, som var gaaet ud for at ihjelslaa de vise i Babel

14. Då förnam Daniel sådana dom och befallning, af Arioch, Konungens öfversta domare, hvilken utfor till att döda de visa i Babel.

14. Siis küssis Taniel se nou ja kässo pärrast kunninga wahhimeeste pealikko Arjoki käest, kes wäljaläks Pabeli targad ärratapma.

14. Tada Danielius išmintingai ir atsargiai kreipėsi į Arjochą, karaliaus sargybos viršininką, kuriam buvo pavesta išžudyti išminčius Babilone.

14. Da erwiderte Daniel klug und verständig dem Arioch, dem obersten Richter des Königs, welcher auszog, zu töten die Weisen zu Babel.

14. Alors Daniel parla avec prudence et sagesse à Arioc, chef des gardes du roi, qui sortait pour mettre à mort les sages de Babylone.

14. Entónces Daniel habló avisada y prudentemente a Arioc, capitán de los de la guarda del rey, que había salido para matar los sabios de Babilonia.

14 Toen bracht Daniel een raad en oordeel in, aan Arioch, den overste der trawanten des konings, die uitgetogen was, om de wijzen van Babel te doden.

14. tedy Danijel odpowiedział mądrze i roztropnie Aryjochowi, hetmanowi nad żołnierzami królewskimi, który wyszedł, aby zabijał mędrców Babiloóskich;

14. Ekkor Dániel bölcsen és értelmesen felele Arióknak, a királyi testőrség fejének, a ki kiment vala, hogy megölesse a babiloni bölcseket.

14 Тогда Даниил обратился с советом и мудростью к Ариоху, начальнику царских телохранителей, который вышел убивать мудрецов Вавилонских;

14. Тодї Даниїл обернувся розважливо й мудро до Аріоха, начальника над царськими прибічниками, що саме вийшов був убивати мудрецїв Вавилонських.

15. Hän vastasi ja sanoi Arjokille, kuninkaan päällikölle: Miksi on kuningas antanut niin ankaran käskyn? Silloin Arjok kertoi Danielille asian.

15. Ja hän vastasi ja sanoi kuninkaan käskyläiselle Ariokille: miksi niin ankara tuomio on käynyt ulos kuninkaalta? Ja Ariok antoi Danielin tietää sen asian.

15. Ja hän rupeis ja sanoi Cuningan käskyläiselle Ariochille: mixi nijn angara duomio on käynyt ulos Cuningalda? Ja Arioch annoi Danielin tietä.

15 He answered and said to Arioch the king's captain, Why is the decree so urgent from the king? Then Arioch made the thing known to Daniel.

15. He answered and said to Arioch the king's captain, Why is the decree so hasty from the king? Then Arioch made the thing known to Daniel.

15. Han svarede og sagde til Ariok, Kongens mægtige Mand: Hvorfor kommer denne strenge Befaling fra Kongen? Saa gav Ariok Sagen til Kende for Daniel.

15. Och han hof upp, och sade till Konungens befallningsman Arioch: Hvarföre är denne stränge domen utgången ifrå Konungenom? Och Arioch lät Daniel det förstå.

15. Ta hakkas räkima ja ütles Arjoki kunninga üllema-pealikkule: Mikspärrast on se käsk ni ruttuste kunninga käest wäljatulnud? siis andis Arjok sedda asja Tanielile teäda.

15. Jis kreipėsi į Arjochą: ‘‘Kodėl toks griežtas karaliaus potvarkis?’‘ Arjochas paaiškino Danieliui.

15. Und er fing an und sprach zu des Königs Vogt, Arioch: Warum ist ein so strenges Urteil vom König ausgegangan? Und Arioch zeigte es dem Daniel an.

15. Prenant la parole, il dit à Arioc, le grand officier du roi: Pourquoi cette sentence si sévère de la part du roi? Alors Arioc fit connaître l'affaire à Daniel.

15. Habló, y dijo a Arioc, capitán del rey: ¿Qué es la causa que este mandamiento se publica de parte del rey tan apresuradamente? Entónces Arioc declaró el negocio a Daniel.

15 Hij antwoordde en zeide tot Arioch, den bevelhebber des konings: Waarom zou de wet van 's konings wege zo verhaast worden? Toen gaf Arioch aan Daniel de zaak te kennen.

15. A odpowiadając rzekł do Aryjocha, hetmana królewskiego: Przecz ten dekret tak prędko wyszedł od króla? I oznajmił tę rzecz Aryjoch Danijelowi.

15. Szóla és monda Arióknak, a király főemberének: Miért e kegyetlen parancsolat a királytól? Akkor Ariók elmondá a dolgot Dánielnek.

15 и спросил Ариоха, сильного при царе: „почему такое грозное повеление от царя?" Тогда Ариох рассказал все дело Даниилу.

15. І спитав в Аріоха, що мав повагу в царя: чому такий жорстокий приказ від царя? Тодї Аріох оповів Даниїлові про всю справу.

16. Niin Daniel meni palatsiin ja pyysi kuningasta antamaan hänelle aikaa, että hän saisi ilmoittaa kuninkaalle selityksen.

16. Niin meni Daniel ylös ja rukoili kuningasta, että hän antais hänelle aikaa, sanoaksensa kuninkaalle selitystä.

16. Nijn meni Daniel ylös ja rucoili Cuningasta että hän andais hänelle aica sanoxens Cuningalle selityst.

16 And Daniel went in and desired of the king that he would appoint him a time and he would show the king the interpretation.

16. Then Daniel went in, and desired of the king that he would give him time, and that he would shew the king the interpretation.

16. Og Daniel gik ind og begærede af Kongen, at han vilde give den Tid, og at han maatte kundgøre Kongen Udtydningen.

16. Så gick Daniel upp, och bad Konungen, att han skulle gifva honom tid till, att han måtte säga Konungenom uttydningena.

16. Ja Taniel läks sisse ja pallus kunningalt, et ta temmale piddi aega andma, et ta woiks kunningale teäda anda, mis se unnenäggo piddi tähhendama.

16. Tuomet Danielius įėjo ir prašė karaliaus laiko, kad galėtų jam jo sapną išaiškinti.

16. Da ging Daniel hinein und bat den König, daß er ihm Frist gäbe, damit er die Deutung dem König sagen möchte.

16. Et Daniel entra et pria le roi de lui accorder du temps pour donner l'interprétation au roi.

16. Y Daniel entró, y pidió al rey que le diese tiempo, y que él mostraría al rey la declaración.

16 En Daniel ging in, en verzocht van den koning, dat hij hem een bestemden tijd wilde geven, dat hij den koning de uitlegging te kennen gave.

16. Skąd Danijel wszedł, i prosił króla, aby mu dał czas na oznajmienie wykładu królowi.

16. És beméne Dániel, és kéré a királyt, hogy adjon néki időt, hogy megjelenthesse az értelmet a királynak.

16 И Даниил вошел, и упросил царя дать ему время, и он представит царю толкование сна .

16. І ввійшов Даниїл та й упросив царя дати йому час, щоб він міг сказати значіннє сну.

17. Sitten Daniel meni kotiinsa ja kertoi asian tovereillensa Hananjalle, Miisaelille ja Asarjalle

17. Ja Daniel meni kotia ja ilmoitti sen kumppaneillensa Hananialle, Misaelille ja Asarialle,

17. JA Daniel meni cotia ja ilmoitti sen cumpanillens Hananialle Misaelille ja Asarialle.

17 Then Daniel went to his house and made the thing known to Hananiah, Mishael and Azariah, his companions,

17. Then Daniel went to his house, and made the thing known to Hananiah, Mishael, and Azariah, his companions:

17. Da gik Daniel til sit Hus og kundgjorde Hanania, Misael og Asaria, sine Medbrødre, Sagen,

17. Sedan gick Daniel hem, och gaf det sina stallbröder, Hanania, Misael och Asaria, tillkänna;

17. Siis läks Taniel omma kotta ja andis sedda asja omma seltsimeestele, Ananjale, Misaelile ja Asarjale teäda.

17. Sugrįžęs į savo namus, Danielius pranešė visa tai savo draugams Hananijai, Mišaeliui ir Azarijai,

17. Und Daniel ging heim und zeigte solches an seinen Gesellen, Hananja, Misael und Asarja,

17. Puis Daniel alla dans sa maison et informa de cette affaire Hanania, Mishaël et Azaria, ses compagnons,

17. Entónces Daniel se fué a su casa; y declaró el negocio a Ananías, Misael, y Azarías sus compañeros;

17 Toen ging Daniel naar zijn huis, en hij gaf de zaak zijn metgezellen, Hananja, Misael, en Azarja te kennen;

17. Odszedłszy tedy Danijel do domu swego, oznajmił tę rzecz Ananijaszowi, Misaelowi i Azaryjaszowi, towarzyszom swoim,

17. Ekkor Dániel haza méne, és elmondá e dolgot Ananiásnak, Misáelnek és Azariásnak, az ő társainak:

17 Даниил пришел в дом свой, и рассказал дело Анании, Мисаилу и Азарии, товарищам своим,

17. Прийшовши до своєї господи, оповів Даниїл про се дїло Ананїї, Мисаїлові та Азарії, товаришам своїм,

18. kehoittaen heitä rukoilemaan armoa taivaan Jumalalta tämän salatun asian tähden, ettei Danielia ja hänen tovereitansa tapettaisi muiden Baabelin viisaitten kanssa.

18. Että he taivaan Jumalalta armoa rukoilisivat sen salaisen asian tähden, ettei Daniel kumppaninensa ynnä muiden viisasten kanssa Babelissa hukkuisi.

18. Että he Jumalalda armo rucoilisit sencaltaisen salaisen asian tähden ettei Daniel cumpaninens ynnä muiden wijsasten cansa Babelis huckuis.

18 that they would desire mercies of the God of heaven concerning this secret, that Daniel and his companions should nor perish with the rest of the wise men of Babylon.

18. That they would desire mercies of the God of heaven concerning this secret; that Daniel and his fellows should not perish with the rest of the wise men of Babylon.

18. og det, for at de skulde begære Barmhjertighed af Gud i Himmelen angaaende denne Hemmelighed, for at de ikke skulde udrydde Daniel og hans Medbrødre tillige med Resten af de vise i Babel.

18. Att de skulle bedja Gud af himmelen om nåd till denna hemlighet; att Daniel och hans medbröder, samt med de andra visa i Babel, icke förgöras skulle.

18. Et nemmad taewa Jummala käest piddid hallastust otsima sesinnatse sallaja asja pärrast, et Taniel ja temma seltsimehhed ei saaks hukka nende teiste Pabeli tarkadega.

18. kad jie prašytų dangaus Dievo pasigailėjimo dėl šitos paslapties, kad Danielius ir jo draugai nepražūtų su kitais Babilono išminčiais.

18. daß sie den Gott des Himmels um Gnade bäten solches verborgenen Dinges halben, damit Daniel und seine Gesellen nicht samt den andern Weisen zu Babel umkämen.

18. Pour implorer la miséricorde du Dieu des cieux touchant ce secret, afin qu'on ne fit point périr Daniel et ses compagnons, avec le reste des sages de Babylone.

18. Para demandar misericordias del Dios del cielo sobre este misterio, y que Daniel y sus compañeros no pereciesen con los otros sabios de Babilonia.

18 Opdat zij van den God des hemels barmhartigheden verzochten over deze verborgenheid, dat Daniel en zijn metgezellen met de overige wijzen van Babel niet omkwamen.

18. Aby o miłosierdzie prosili Boga niebieskiego dla tej tajemnicy, żeby nie zginęli Danijel i towarzysze jego z pozostałymi mędrcami Babiloóskimi.

18. Hogy kérjenek az egek Istenétől irgalmasságot [2†] e titok végett, hogy el ne veszszenek Dániel és az ő társai a többi babiloni bölcsekkel együtt.

18 чтобы они просили милости у Бога небесного об этой тайне, дабы Даниил и товарищи его не погибли с прочими мудрецамиВавилонскими.

18. Щоб вони просили ласки в Бога небесного в сїй тайнї, щоб Даниїлові й його товаришам не загинути з иншими мудрецями Вавилонськими.

19. Silloin salaisuus ilmoitettiin Danielille yöllisessä näyssä. Niin Daniel kiitti taivaan Jumalaa.

19. Niin ilmoitettiin Danielille se salainen asia yöllä näyssä: niin Daniel kiitti Jumalaa taivaasta,

19. Nijn ilmoitettin Danielille sencaltainen salainen asia yöllä näysä.

19 Then the secret was shown to Daniel in a vision of the night. Then Daniel blessed the God of heaven.

19. Then was the secret revealed unto Daniel in a night vision. Then Daniel blessed the God of heaven.

19. Da blev Hemmeligheden aabenbaret for Daniel i et Syn om Natten; da velsignede Daniel Himmelens Gud.

19. Då vardt denna hemlig ting Daniel genom ena syn om nattene uppenbarad; för hvilket Daniel lofvade Gud af himmelen.

19. Siis ilmutati Tanielile se sallaja assi ühhes näggemises öse; siis kitis Taniel taewa Jummalat.

19. Danieliui nakties regėjime buvo apreikšta paslaptis. Tada jis šlovino dangaus Dievą, tardamas:

19. Da ward Daniel solch verborgenes Ding durch ein Gesicht des Nachts offenbart.

19. Alors le secret fut révélé à Daniel, dans une vision, pendant la nuit. Et Daniel bénit le Dieu des cieux.

19. Entónces el misterio fué revelado a Daniel en visión de noche: por lo cual Daniel bendijo al Dios del cielo;

19 Toen werd aan Daniel in een nachtgezicht de verborgenheid geopenbaard; toen loofde Daniel den God des hemels.

19. Tedy objawiona jest Danijelowi w widzeniu nocnem ta tajemnica, za co Danijel błogosławił Bogu niebieskiemu.

19. Akkor Dánielnek megjelenteték az a titok éjjeli látásban. Áldá akkor Dániel az egek Istenét.

19 И тогда открыта была тайна Даниилу в ночном видении, и Даниил благословил Бога небесного.

19. І відкрита була тайна Даниїлові в нічному видиві, й славив Даниїл Бога небесного.

20. Daniel lausui ja sanoi: Olkoon Jumalan nimi kiitetty iankaikkisesta iankaikkiseen, sillä hänen on viisaus ja voima.

20. Vastasi ja sanoi: kiitetty olkoon Jumalan nimi ijankaikkisesta ijankaikkiseen! sillä hänen on viisaus ja väkevyys.

20. Josta Daniel kijtti Jumalata taiwast alcoi ja sanoi: kijtetty olcon Jumalan nimi ijancaickisest ijancaickiseen sillä hänen on wijsaus ja wäkewys.

20 Daniel answered and said, Praise the name of God forever and ever, for wisdom and might are his.

20. Daniel answered and said, Blessed be the name of God for ever and ever: for wisdom and might are his:

20. Daniel svarede og sagde: Velsignet være Guds Navn fra Evighed og indtil Evighed; thi Visdommen og Kraften er hans.

20. Och Daniel tog till att tala, och säga: Lofvadt vare Guds Namn, ifrån evighet till evighet; ty hans är både vishet och starkhet.

20. Ja Taniel wöttis ette ja ütles: Jummala nimmi olgo kidetud iggawessest aiast iggaweste, et temma kä on tarkus ja wäggi,

20. ‘‘Palaimintas Dievo vardas per amžių amžius, nes Jam priklauso išmintis ir galia!

20. Darüber lobte Daniel den Gott des Himmels, fing an und sprach: Gelobt sei der Name Gottes von Ewigkeit zu Ewigkeit! denn sein ist beides, Weisheit und Stärke.

20. Daniel prit la parole et dit: Béni soit le nom de Dieu, d'éternité en éternité; car c'est à lui qu'appartiennent la sagesse et la force!

20. Y Daniel habló, y dijo: Sea bendito el nombre de Dios de siglo hasta siglo; porque suya es la sabiduría y la fortaleza.

20 Daniel antwoordde en zeide: De Naam Gods zij geloofd van eeuwigheid tot in eeuwigheid, want Zijn is de wijsheid en de kracht.

20. A mówiąc Danijel rzekł: Niech będzie imię Boże błogosławione od wieku aż na wieki; albowiem mądrość i moc jego jest;

20. Szóla Dániel, és monda: Áldott legyen az Istennek neve örökkön örökké: mert övé a [3†] bölcseség és az erő.

20 И сказал Даниил: да будет благословенно имя Господа от века и до века! ибо у Него мудрость и сила;

20. І промовив Даниїл: Нехай буде хвалене ймення Господнє від віку й до віку, бо в нього мудрість і сила;

21. Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen.

21. Hän muuttaa ajat ja hetket; panee pois kuninkaat ja asettaa kuninkaat; hän antaa viisaille viisauden ja ymmärtäväisille taidon ja ymmärryksen.

21. Hän muutta ajat ja hetket. Hän pane pois Cuningaita ja pane Cuningaita siallens hän anda wijsaille heidän wijsaudens ja ymmärtäwäisille heidän ymmärryxens.

21 And he changes the times and the seasons. He removes kings and sets up kings. He gives wisdom to the wise and knowledge to those who have understanding.

21. And he changeth the times and the seasons: he removeth kings, and setteth up kings: he giveth wisdom unto the wise, and knowledge to them that know understanding:

21. Og han forandrer Tider og Timer, han afsætter Konger og indsætter Konger; han giver de vise Visdom og de forstandige Kundskab.

21. Han förvandlar tider och stunder; han sätter Konungar af, och sätter Konungar upp; han gifver de visa deras vishet, och de förståndiga deras förstånd.

21. Ja temma pörab keiksuggust aega, ta teeb, et kunningad omma aujärje peält ärrasawad, ja töstab teisi kunningaiks; ta annab tarkadele tarkust, ja moistlikkudele moistust.

21. Jis pakeičia laikus ir metus, pašalina ir įstato karalius, teikia išminties ir supratimo.

21. Er ändert Zeit und Stunde; er setzt Könige ab und setzt Könige ein; er gibt den Weisen ihre Weisheit und den Verständigen ihren Verstand;

21. Et c'est lui qui change les temps et les moments; qui dépose les rois et qui les établit; qui donne la sagesse aux sages, et la science à ceux qui ont de l'intelligence.

21. Y él es el que muda los tiempos, y las oportunidades: quita reyes, y pone reyes: da la sabiduría a los sabios, y la ciencia a los entendidos:

21 Want Hij verandert de tijden en stonden; Hij zet de koningen af, en Hij bevestigt de koningen; Hij geeft den wijzen wijsheid, en wetenschap dengenen, die verstand hebben;

21. On sam odmienia czasy i chwile; zrzuca królów i stanowi królów; daje mądrość mądrym, a umiejętnym rozum;

21. És ő változtatja meg az időket és az időknek részeit; dönt [4†] királyokat és tesz királyokat; ád bölcseséget a bölcseknek és tudományt az értelmeseknek.

21 он изменяет времена и лета, низлагает царей и поставляет царей; дает мудрость мудрым и разумение разумным;

21. Він змінює час і роки, скидає царів і настановлює царів, дає мудрість мудрим і розум розумним;

22. Hän paljastaa syvät ja salatut asiat, hän tietää, mitä pimeydessä on, ja valkeus asuu hänen tykönänsä.

22. Hän ilmoittaa syvät ja salaiset asiat; hän tietää, mitä pimiässä on, sillä hänen tykönänsä on sula valkeus.

22. Hän ilmoitta mitkä sywät ja salatut owat hän tietä mitä pimiäs on sillä hänen tykönäns on sula walkeus.

22 He reveals the deep and secret things. He knows what is in the darkness and the light dwells with him.

22. He revealeth the deep and secret things: he knoweth what is in the darkness, and the light dwelleth with him.

22. Han aabenbarer de dybe og skjulte Ting; han ved, hvad der er i Mørket, og Lyset bor hos ham.

22. Han uppenbarar det djupt och hemligit är; han vet hvad i mörkrena ligger; ty när honom är alltsammans ljus.

22. Ta ilmutab, mis süggaw ja sallaja on: ta teab, mis pimmedusses on, sest temma jures ellab walgus.

22. Jis apreiškia gilybes ir paslaptis, žino, kas yra tamsoje, ir šviesa yra aplinkui Jį.

22. er offenbart, was tief und verborgen ist; er weiß, was in der Finsternis liegt, denn bei ihm ist eitel Licht.

22. C'est lui qui révèle les choses profondes et cachées. Il connaît ce qui est dans les ténèbres, et la lumière demeure avec lui.

22. El revela lo profundo y lo escondido: conoce lo que está en tinieblas, y la luz mora con él.

22 Hij openbaart diepe en verborgen dingen; Hij weet, wat in het duister is, want het licht woont bij Hem.

22. On odkrywa rzeczy głębokie i skryte, zna, co jest w ciemnościach, a światłość z nim mieszka.

22. Ő jelenti meg a mély [5†] és elrejtett dolgokat, tudja mi van a setétségben; és világosság lakozik vele!

22 он открывает глубокое и сокровенное, знает, что во мраке, и свет обитает с Ним.

22. Він відкриває, що глибоко й закрите, він знає, що в темряві, і сьвітло пробуває з ним.

23. Sinua, minun isieni Jumala, minä kiitän ja ylistän siitä, että olet antanut minulle viisauden ja voiman ja että nyt annoit minun tietää, mitä me sinulta rukoilimme. Sillä sinä annoit meidän tietää kuninkaan asian.

23. Minä kiitän ja ylistän sinua minun isäini Jumala, ettäs minulle viisautta ja väkevyyttä lainaat, ja nyt minulle ilmoittanut olet, jota me sinulta rukoilimme; sinä olet meille kuninkaan asian ilmoittanut.

23. Minä kijtän ja ylistän sinua minun Isäni Jumala ettäs minulle wijsautta ja wäkewyttä lainat ja nyt ilmoittanut olet jota me sinulda rucoilim nimittäin sinä olet meille Cuningan asian ilmoittanut.

23 I thank you and praise you, O you, God of my fathers, who has given me wisdom and might and has now made known to me what we desired of you, for you have made known to us the king's matter.

23. I thank thee, and praise thee, O thou God of my fathers, who hast given me wisdom and might, and hast made known unto me now what we desired of thee: for thou hast now made known unto us the king's matter.

23. Dig, mine Fædres Gud! lover og priser jeg, thi du har givet mig Visdom og Styrke; og du har nu kundgjort mig det, vi begærede af dig, thi du har kundgjort os Kongens Sag.

23. Jag tackar och lofvar dig, mina fäders Gud, att du hafver förlänt mig vishet och starkhet, och hafver nu det uppenbarat, der vi dig om bedit hafve; det är, Konungens ärende hafver du oss uppenbarat.

23. Sind omma wannematte Jummalat tännan ja kidan minna, et sa mulle tarkust ja wägge annud, ja olled mulle nüüd teäda annud, mis meie sult olleme pallunud, et sa sedda kunninga asja meile teäda annud.

23. Mano tėvų Dieve, giriu Tave ir dėkoju Tau, nes suteikei man stiprybės ir išminties ir dabar apreiškei, ko prašėme­atidengei karaliaus paslaptį’‘.

23. Ich danke dir und lobe dich, Gott meiner Väter, der du mir Weisheit und Stärke verleihst und jetzt offenbart hast, darum wir dich gebeten haben; denn du hast uns des Königs Sache offenbart.

23. O Dieu de mes pères! je te célèbre et je te loue de ce que tu m'as donné sagesse et force, et de ce que tu m'as fait connaître maintenant ce que nous t'avons demandé; car tu nous as révélé l'affaire du roi.

23. A tí, o! Dios de mis padres, te doy las gracias, y te alabo, que me diste sabiduría y fortaleza; y ahora me enseñaste lo que te pedímos, porque nos ensenaste el negocio del rey.

23 Ik dank en ik loof U, o God mijner vaderen! omdat Gij mij wijsheid en kracht gegeven hebt, en mij nu bekend gemaakt hebt, wat wij van U verzocht hebben, want Gij hebt ons des konings zaak bekend gemaakt.

23. Ciebie ja, o Boże ojców moich! wysławiam i chwalę, żeś mi dał mądrość i moc, owszem, żeś mi teraz oznajmił to, o cośmy cię prosili; boś nam sen królewski oznajmił.

23. Néked adok hálát, atyáimnak Istene, és dicsérlek én téged, hogy bölcseséget és erőt adtál nékem, és mostan megjelentetted nékem, a mit kértünk tőled; mert a király dolgát megjelentetted nékünk!

23 Славлю и величаю Тебя, Боже отцов моих, что Ты даровал мне мудрость и силу и открыл мне то, о чем мы молили Тебя; ибо Ты открыл нам дело царя.

23. Дякую тобі й славлю тебе, Боже батьків моїх, що обдарував мене мудрістю й силою, та відкрив менї те, про що ми благали тебе; бо ти відкрив нам цареву річ.

24. Sitten Daniel meni Arjokin tykö, jolla oli kuninkaan määräys tappaa Baabelin viisaat. Hän meni ja sanoi hänelle näin: Älä tapa Baabelin viisaita; vie minut kuninkaan eteen, niin minä ilmoitan kuninkaalle selityksen.

24. Silloin meni Daniel Ariokin tykö, jolla kuninkaalta käsky oli viisaita Babelissa hukuttaa; hän meni ja sanoi hänelle näin: älä tapa viisaita Babelissa, vaan vie minut ylös kuninkaan tykö, minä tahdon kuninkaalle selityksen sanoa.

24. SIlloin meni Daniel Ariochin tygö jolla Cuningalda käsky oli wijsaita Babelis hucutta ja sanoi hänelle näin: Älä tapa wijsaita Babelis waan wie minua ylös Cuningan tygö minä tahdon Cuningalle selityxen sanoa.

24 Therefore Daniel went in to Arioch, whom the king had appointed to destroy the wise men of Babylon. He went and said thus to him: Do not destroy the wise men of Babylon. Bring me in before the king and I will show to the king the interpretation.

24. Therefore Daniel went in unto Arioch, whom the king had ordained to destroy the wise men of Babylon: he went and said thus unto him; Destroy not the wise men of Babylon: bring me in before the king, and I will shew unto the king the interpretation.

24. Derfor gik Daniel ind til Ariok, som Kongen havde befalet at udrydde de vise i Babel; han gik hen og sagde saaledes til ham: Udryd ikke de vise i Babel; før mig ind for Kongen, saa vil jeg kundgøre Kongen Udtydningen.

24. Så gick Daniel upp till Arioch, den af Konungenom befallning hade till att dräpa de visa i Babel, och sade till honom alltså: Du skall icke förgöra de visa i Babel; utan haf mig upp till Konungen, jag vill säga Konungenom uttydelsen.

24. Sepärrast läks Taniel Arjoki jure, kedda kunningas olli pañud Pabeli targad ärrahukkama; ta tulli ja ütles nenda temmale: Ärra hukka mitte Pabeli tarkaid ärra, wi mind sisse kunninga ette, siis tahhan ma kunningale teäda anda, mis se unnenäggo tähhendab.

24. Po to Danielius nuėjo pas Arjochą, kuriam karalius buvo pavedęs išžudyti Babilono išminčius, ir jam tarė: ‘‘Nežudyk Babilono išminčių! Vesk mane pas karalių, aš pasakysiu jam išaiškinimą’‘.

24. Da ging Daniel hinein zu Arioch, der vom König Befehl hatte, die Weisen zu Babel umzubringen, und sprach zu ihm also: Du sollst die Weisen zu Babel nicht umbringen, sondern führe mich hinein zum König, ich will dem König die Deutung sagen.

24. C'est pourquoi Daniel alla vers Arioc, à qui le roi avait ordonné de faire périr tous les sages de Babylone; il alla et lui parla ainsi: Ne fais pas périr tous les sages de Babylone. Introduis-moi auprès du roi, et je donnerai au roi l'interprétation.

24. Después de esto Daniel entró a Arioc, al cual el rey había puesto para matar a los sabios de Babilonia: fué y díjole así: No mates los sabios de Babilonia: méteme delante del rey, que yo mostraré al rey la declaración.

24 Daarom ging Daniel in tot Arioch, dien de koning gesteld had om de wijzen van Babel om te brengen; hij ging henen en zeide aldus tot hem: Breng de wijzen van Babel niet om, maar breng mij in voor den koning, en ik zal den koning de uitlegging te kennen geven.

24. Dla tego Danijel wszedł do Aryjocha, którego był postanowił król, aby wytracił mędrców Babiloóskich; a przyszedłszy tak rzekł do niego: Nie trać mędrców Babiloóskich, wprowadź mię do króla, a ja ten wykład królowi oznajmię.

24. Beméne azért Dániel Ariókhoz, a kit rendelt vala a király, hogy elveszítse a babiloni bölcseket; elméne azért, és mondá néki: A babiloni bölcseket ne veszíttesd el; vígy engem a király elé és a megfejtést tudtára adom a királynak.

24 После сего Даниил вошел к Ариоху, которому царь повелел умертвить мудрецов Вавилонских, пришел и сказалему: не убивай мудрецов Вавилонских; введи меня к царю, и я открою значение сна .

24. Після сього ввійшов Даниїл до Аріоха, котрому царь загадав повбивати мудрецїв Вавилонських, прийшов і сказав йому: Не вбивай мудрецїв Вавилонських; введи мене до царя, а я скажу, проти чого сон.

25. Silloin Arjok vei kiiruusti Danielin kuninkaan eteen ja sanoi tälle näin: Minä olen löytänyt juutalaisten pakkosiirtolaisten joukosta miehen, joka ilmoittaa kuninkaalle selityksen.

25. Ariok vei Danielin kiiiruusti kuninkaan eteen, ja sanoi hänelle näin: minä olen löytänyt yhden miehen Juudalaisten vankien seasta, joka kuninkaalle selityksen sanoa taitaa.

25. Arioch wei Danielin kijrust Cuningan eteen ja sanoi hänelle näin: yxi on löytty Judalaisten fangein seast joca Cuningalle sen selityxen sano taita.

25 Then Arioch brought Daniel in before the king in haste and said thus to him: I have found a man of the sons of the captivity of Judah, who will make known the interpretation to the king.

25. Then Arioch brought in Daniel before the king in haste, and said thus unto him, I have found a man of the captives of Judah, that will make known unto the king the interpretation.

25. Da førte Ariok Daniel hastelig ind for Kongen og sagde saaledes til ham: Jeg har fundet iblandt det bortførte Folk af Juda en Mand, som vil kundgøre Kongen Udtydningen.

25. Arioch hade Daniel med hast upp för Konungen, och sade till honom alltså: En är funnen ibland Juda fångar, som Konungenom uttydningen säga kan.

25. Siis wiis Arjok Tanielit ruttuste sisse kunninga ette, ja ütles temmale nenda: Ma ollen leidnud ühhe mehhe Juda wangide seltsist, kes kunningale tahhab teäda anda, mis se unnenäggo tähhendab.

25. Arjochas skubiai nuvedė Danielių pas karalių ir jam pranešė: ‘‘Radau vyrą iš Judo tremtinių, kuris gali pasakyti karaliui išaiškinimą’‘.

25. Arioch brachte Daniel eilends hinein vor den König und sprach zu ihm also: Es ist einer gefunden unter den Gefangenen aus Juda, der dem König die Deutung sagen kann.

25. Alors Arioc introduisit promptement Daniel auprès du roi, et lui parla ainsi: J'ai trouvé parmi les captifs de Juda un homme qui donnera au roi l'interprétation.

25. Entónces Arioc metió prestamente a Daniel delante del rey, y díjole así: Un varón de los trasportados de Judá he hallado, el cual declarará al rey la interpretación.

25 Toen bracht Arioch met haast Daniel voor den koning, en hij sprak alzo tot hem: Ik heb een man van de gevankelijk weggevoerden van Juda gevonden, die den koning de uitlegging zal bekend maken.

25. Tedy Aryjoch z kwapieniem wprowadził Danijela do króla i tak mu rzekł: Znalazłem męża z więźniów synów Judzkich, który ten wykład królowi oznajmi.

25. Akkor Ariók sietve bevivé Dánielt a király elébe, és mondá: Találtam férfiút Júdának fogoly fiai között, a ki a megfejtést megjelenti a királynak.

25 Тогда Ариох немедленно привел Даниила к царю исказал ему: я нашел из пленных сынов Иудеи человека, который можетоткрыть царю значение сна .

25. Тодї Аріох без проволоки привів Даниїла до царя і сказав йому: Я знайшов між полоненими синами Юдеї чоловіка, що зможе сказати цареві, проти чого сон.

26. Kuningas vastasi ja sanoi Danielille, jonka nimenä oli Beltsassar: Voitko sinä ilmoittaa minulle unen, jonka minä näin, ja sen selityksen?

26. Kuningas vastasi ja sanoi Danielille, joka Belsatsariksi kutsuttiin: oletko sinä se, joka minulle sen unen, jonka minä nähnyt olen, ja hänen selityksensä ilmoittaa taidat?

26. Cuningas wastais ja sanoi Danielille joca Belsazerixi cudzuttin. Oletco sinä se joca minulle sen unen jonga minä nähnyt olen ja hänen selityxens ilmoitta taidat?

26 The king answered and said to Daniel, whose name was Belteshazzar, Are you able to make known to me the dream which I have seen and the interpretation of it?

26. The king answered and said to Daniel, whose name was Belteshazzar, Art thou able to make known unto me the dream which I have seen, and the interpretation thereof?

26. Kongen svarede og sagde til Daniel, hvis Navn var Beltsazar: Er du i Stand til at kundgøre mig den Drøm, som jeg saa, og Udtydningen derpaa?

26. Konungen svarade, och sade till Daniel, den de Beltesazar kallade: Äst du den samme, som mig kan säga den dröm, som jag hafver, och hans uttydning?

26. Kunningas kostis ja ütles Tanielile, kelle nimmi Peltsatsar: Kas sinna jouad mulle teäda anda se unnenäo, mis ma näinud, ja mis se tähhendab?

26. Karalius tarė Danieliui, kurio vardas buvo Beltšacaras: ‘‘Ar tu gali pasakyti, ką sapnavau, ir tą sapną man išaiškinti?’‘

26. Der König antwortete und sprach zu Daniel, den sie Beltsazar hießen: Bist du, der mir den Traum, den ich gesehen habe, und seine Deutung anzeigen kann?

26. Le roi prit la parole et dit à Daniel, qu'on appelait Beltshatsar: Es-tu capable de me faire connaître le songe que j'ai eu et son interprétation?

26. Respondió el rey, y dijo a Daniel, (al cual llamaban Baltasar:) ¿Podrás tú hacerme entender el sueño que ví, y su declaración?

26 De koning antwoordde en zeide tot Daniel, wiens naam Beltsazar was: Zijt gij machtig mij bekend te maken den droom, dien ik gezien heb, en zijn uitlegging?

26. Odpowiedział król, i rzekł Danijelowi, któremu imię było Baltazar: Izali mnie ty możesz oznajmić sen, którym widział, i wykład jego?

26. Szóla a király, és monda Dánielnek, a kit [6†] Baltazárnak nevezének: Csakugyan képes vagy megjelenteni nékem az álmot, a melyet láttam, és annak értelmét?

26 Царь сказал Даниилу, который назван был Валтасаром: можешь ли тысказать мне сон, который я видел, и значение его?

26. Царь сказав до Даниїла, що був названий Валтасаром: Чи справдї можеш ти сказати менї сон, що менї снився, та й проти чого він?

27. Daniel vastasi kuninkaalle ja sanoi: Salaisuutta, jonka kuningas tahtoo tietää, eivät viisaat, noidat, tietäjät eivätkä tähtienselittäjät voi ilmoittaa kuninkaalle.

27. Daniel vastasi kuninkaan edessä ja sanoi: sitä salautta, jota kuningas anoo, ei viisaat, tähtientutkiat, oppineet ja noidat taida kuninkaalle ilmoittaa.

27. DAniel wastais Cuningan edes ja sanoi: Sitä salaust cuin Cuningas anoi tietä ei wijsat oppenet tähtein tutkiat ja noidat taida Cuningalle ilmoitta.

27. Nin rupeis Daniel Kuningan NebucadNezarin edes/ ja Sanoi. SITE Salaust/ quin Kuningas anoi tiete eipe ne wisaat/ Opetetut/ Tecteintutkiat ia Noidhat/ woi Kuningalle ilmoitta. (Niin rupesi Daniel kuninkaan Nebukadrezarin edessä/ ja sanoi. Sitä salausta/ kuin kuningas anoi tietää eipä ne wiisaat/ opetetut/ tähteintutkijat ja noidat/ woi kuninkaalle ilmoittaa.)

27 Daniel answered before the king and said, The secret which the king has demanded, neither wise men, enchanters, magicians, nor soothsayers, can show to the king,

27. Daniel answered in the presence of the king, and said, The secret which the king hath demanded cannot the wise men, the astrologers, the magicians, the soothsayers, shew unto the king;

27. Daniel svarede Kongen og sagde: Hemmeligheden, som Kongen begærer, kunne de vise, Besværgerne, Spaamændene og Sandsigerne ikke kundgøre Kongen.

27. Daniel svarade inför Konungenom, och sade: Den hemlighet, som Konungen äskar af de visa, lärda, stjernokikare och spåmän, står icke i deras magt att säga Konungenom;

27. Taniel wastas kunninga ette ja ütles: Targad, tähte-tundiad, kunsi-mehhed, taewa-tundiad ei woi kunningale teäda anda sedda sallaja asja, mis kunningas küssib.

27. Danielius atsakė karaliui: ‘‘Išminčiai, žyniai, ženklų aiškintojai ir astrologai negali atskleisti karaliui paslapties, kurią karalius siekia sužinoti.

27. Daniel fing an vor dem König und sprach: Das verborgene Ding, das der König fordert von den Weisen, Gelehrten, Sterndeutern und Wahrsagern, steht in ihrem Vermögen nicht, dem König zu sagen.

27. Daniel répondit en présence du roi et dit: Le secret que le roi demande, ni les sages, ni les astrologues, ni les magiciens, ni les devins ne sont capables de le découvrir au roi.

27. Daniel respondió delante del rey, y dijo: El misterio que el rey demanda, ni sabios, ni astrólogos, ni magos, ni adivinos lo pueden enseñar al rey.

27 Daniel antwoordde voor den koning, en zeide: De verborgenheid, die de koning eist, kunnen de wijzen, de sterrekijkers, de tovenaars, en de waarzeggers den koning niet te kennen geven;

27. Odpowiedział Danijel królowi, i rzekł: Tajemnicy, o której się król pyta, mędrcy, praktykarze, czarnoksiężnicy i wieszczkowie królowi oznajmić nie mogą;

27. Felele Dániel a király előtt, és mondá: A titkot, a melyről a király tudakozódék, a bölcsek, varázslók, írástudók, jövendőmondók meg nem jelenthetik [7†] a királynak;

27 Даниил отвечал царю и сказал: тайны, о которой царь спрашивает, не могут открыть царю ни мудрецы, ни обаятели, нитайноведцы, ни гадатели.

27. Даниїл відповів цареві й промовив: Тайни, про яку царь допитує, не здолїють цареві виявити нї мудрецї, нї чарівники, нї віщуни, нї ворожбити.

28. Mutta on Jumala taivaassa; hän paljastaa salaisuudet ja ilmoittaa kuningas Nebukadnessarille, mitä on tapahtuva aikojen lopussa. Tämä on sinun unesi, sinun pääsi näky, joka sinulla oli vuoteessasi.

28. Vaan Jumala on taivaissa, joka taitaa salaiset asiat julistaa, hän tiettäväksi teki kuningas Nebukadnetsarille, mitä tulevaisina aikoina tapahtuman pitää. Tämä on sinun unes ja sinun näkys, kuin sinä makasit.

28. Waan Jumala taiwast hän taita salaiset asiat julista ja tiettäwäxi teki Cuningas NebucadNezarille mitä tulewaisis aigois tapahtuman pitä.

28. Waan Jumala Taiuahast/ hen taita salaiset Asiat iulghista/ ia tietteuexi teki Kuningalle Nebucatnezar/ mite tuleuaisis aighois tapactuman pite. (Waan Jumala taiwahasta/ hän taitaa salaiset asiat julkistaa/ ja tiettäwäksi teki kuninkaalle Nebukadnezar/ mitä tulewaisissa ajoissa tapahtuman pitää.)

28 but there is a God in heaven who reveals secrets. And he has made known to the king Nebuchadnezzar what will be in the latter days. Your dream and the visions of your head upon your bed, are these:

28. But there is a God in heaven that revealeth secrets, and maketh known to the king Nebuchadnezzar what shall be in the latter days. Thy dream, and the visions of thy head upon thy bed, are these;

28. Men der er en Gud i Himmelen; som aabenbarer hemmelige Ting, han har kundgjort Kong Nebukadnezar, hvad der skal ske i de sidste Dage; din Drøm: og dit Hoveds Syner paa dit Leje ere disse:

28. Utan Gud af himmelen, han kan uppenbara hemlig ting; han hafver tett Konungenom NebucadNezar, hvad i tillkommande tider ske skall; din dröm och din syn, då du sof, var denna;

28. Agga Jummal taewas on se, kes sallajad asjad ilmutab, ja on kunningale Nebukadnetsarile teäda annud, mis wiimsel aial peab sündima: so unnenäggo, ja mis sa om̃as peas näinud omma wodi peäl, ollid needsinnatsed.

28. Tačiau danguje yra Dievas, kuris apreiškia paslaptis ir šiuo sapnu praneša karaliui Nabuchodonosarui, kas įvyks paskutinėmis dienomis. Tavo sapnas ir regėjimai buvo tokie:

28. Aber es ist ein Gott im Himmel, der kann verborgene Dinge offenbaren; der hat dem König Nebukadnezar angezeigt, was in künftigen Zeiten geschehen soll.

28. Mais il y a un Dieu dans les cieux qui révèle les secrets, et il a fait connaître au roi Nébucadnetsar ce qui doit arriver dans la suite des jours. Voici ton songe et les visions de ta tête sur ta couche:

28. Mas hay un Dios en los cielos el cual revela los misterios; y él ha hecho saber al rey Nabucodonosor lo que ha de acontecer a cabo de dias. Tu sueño, y las visiones de tu cabeza sobre tu cama, es esto:

28 Maar er is een God in den hemel, Die verborgenheden openbaart, Die heeft den koning Nebukadnezar bekend gemaakt, wat er geschieden zal in het laatste der dagen; uw droom, en de gezichten uws hoofds op uw leger, zijn deze:

28. A wszakże jest Bóg na niebie, który objawia tajemnice, a on okazał królowi Nabuchodonozorowi, co ma być potomnych dni. Sen twój i widzenia, któreś widział na łożu twojem, te są:

28. De van Isten az égben, a ki a titkokat megjelenti; és ő tudtára adta Nabukodonozor királynak: mi lészen az utolsó napokban. A te álmod és a te fejed látása a te ágyadban ez volt:

28 Но есть на небесах Бог, открывающий тайны; и Он открыл царю Навуходоносору, что будет в последние дни. Сон твой и видения главы твоей на ложе твоем были такие:

28. Але є на небесах Бог, що відкриває тайни; він то й показав тобі, царю Навуходонозоре, що має статися в будучинї. Сон твій і видива голови твоєї на ліжку твойму були от-які:

29. Kun sinä, kuningas, olit vuoteessasi, nousi mieleesi ajatus, mitä tämän jälkeen on tapahtuva; ja hän, joka paljastaa salaisuudet, ilmoitti sinulle, mitä tapahtuva on.

29. Sinä kuningas vuoteessas ajattelit mitä tästedes tapahtuman pitäis; ja se, joka salaiset ilmoittaa, hän on sinulle osoittanut, kuinka tapahtuman pitää.

29. NIjn on tämä sinun unes ja sinun näkys cuin sinä macaisit. Sinä Cuningas sinun wuotesas ajattelit mitä tästedes tapahtuman pidäis ja se joca salaiset ilmoitta hän on sinulle osottanut cuinga tapahtuman pitä.

29. Nin on teme sinun Unes/ ia sinun Näkys/ quin sine macasit. Sine Kuningas/ quin sine olit sinun Wotes päle/ nin sine aiattelit mite edespein tapactuman pidheis. Ja se ioca salaiset ilmoittapi/ hen ombi sinulle osottanut/ quin tapactuman pite. (Niin on tämä sinun unesi/ ja sinun näkysi/ kuin sinä makasit. Sinä kuningas/ kuin sinä olit sinun wuoteesi päällä/ niin sinä ajattelit mitä edespäin tapahtuman pitäisi. Ja se joka salaiset ilmoittaapi/ hän ompi sinulle osoittanut/ kuin tapahtuman pitää.)

29 As for you, O king, your thoughts came upon your bed, what should happen hereafter. And he who reveals secrets has made known to you what will happen.

29. As for thee, O king, thy thoughts came into thy mind upon thy bed, what should come to pass hereafter: and he that revealeth secrets maketh known to thee what shall come to pass.

29. Du Konge! dine Tanker opstege paa dit Leje om, hvad der skulde ske herefter; og han, som aabenbarer hemmelige Ting, har kundgjort dig, hvad der skal ske.

29. Du Konung tänker i dine säng, huru det måtte tillgå i framtiden; och den som hemlig ting uppenbarar, han tedde dig, huru det gå skulle.

29. Sinno sees oh kunnungas! tousid sulle need mötted ülles so wodi peäl, mis ehk pärrast seddasiñast aega piddi sündima: ja se, kes sallajad asjad ilmutab, on sulle teäda añud, mis peab sündima.

29. tu, karaliau, gulėdamas lovoje galvojai, kas įvyks po to, o Tas, kuris atskleidžia paslaptis, parodė tau, kas įvyks.

29. Mit deinem Traum und deinem Gesichten, da du schliefest, verhielt sich's also: Du, König, dachtest auf deinem Bette, wie es doch hernach zugehen würde; und der, so verborgene Dinge offenbart, hat dir angezeigt, wie es gehen werde.

29. O roi! il t'est monté des pensées sur ta couche, touchant ce qui arrivera dans la suite. Et celui qui révèle les secrets t'a fait connaître ce qui arrivera.

29. Tú, o! rey, en tu cama, tus pensamientos subieron por saber lo que había de ser en lo porvenir; y el que revela los misterios, te mostró lo que ha de ser.

29 Gij, o koning! op uw leger zijnde, klommen uw gedachten op, wat hierna geschieden zou; en Hij, Die verborgen dingen openbaart, heeft u te kennen gegeven, wat er geschieden zal.

29. Tobie o królu! przychodziło na myśl na łożu twojem, coby miało być na potem, a ten, który odkrywa tajemnice, oznajmił ci to, co ma być.

29. Néked, oh király! gondolataid támadtak a te ágyadban a felől, hogy mik lesznek ez után, és a ki megjelenti a titkokat, megjelentette néked azt, a mi lesz.

29 ты, царь, на ложе твоем думал о том, что будет после сего? и Открывающий тайны показал тебе то, что будет.

29. Ти, царю, на постелї твоїй думав над тим, що колись станеться? а той, що відкриває тайни, показав тобі те, що колись настане.

30. Ja tämä salaisuus on paljastettu minulle, ei oman viisauteni voimasta, ikäänkuin minulla olisi sitä enemmän kuin kenelläkään muulla ihmisellä, vaan sentähden että selitys ilmoitettaisiin kuninkaalle ja sinä saisit selville sydämesi ajatukset.

30. Niin ovat senkaltaiset asiat minulle ilmoitetut, ei minun viisauteni tähden, niinkuin se olis suurempi kuin kaikkein, jotka elävät, vaan sentähden että sen selitys pitäis kuninkaalle tiettäväksi tuleman, ja sinä saisit sinun sydämes ajatukset tietää.

30. Nijn owat sencaltaiset salaiset asiat minulle ilmoitetut ei minun wijsaudeni tähden cuin se olis suurembi cuin caickein jotca eläwät. Waan sentähden on se minulle ilmoitettu että sen selitys pidäis Cuningalle tiettäwäxi tuleman ja sinä saisit sinun sydämes ajatuxet tietä.

30. Nin ouat sencaltaiset salaiset Asiat minulle ilmoitetut/ ei minun Wisaudheni cautta/ quin se olis swrembi/ quin caickein/ iotca eleuet. Waan senteden ombi se minulle ilmoitettu/ Ette sen Tulkitos pidheis Kuningalle tietteuexi tuleman/ ia sine saisit sinun sydhemes aiatoxet tiete. (Niin owat senkaltaiset salaiset asiat minulle ilmoitetut/ ei minun wiisauteni kautta/ kuin se olisi suurempi/ kuin kaikkein/ jotka eläwät. Waan sentähden ompi se minulle ilmoitettu/ että sen tulkitus pitäis kuninkaalle tiettäwäksi tuleman/ ja sinä saisit sinun sydämesi ajatukset tietää.)

30 But as for me, this secret is not revealed to me for any wisdom that I have more than any living man, but to the intent that the interpretation may be made known to the king and that you may know the thoughts of your heart.

30. But as for me, this secret is not revealed to me for any wisdom that I have more than any living, but for their sakes that shall make known the interpretation to the king, and that thou mightest know the thoughts of thy heart.

30. Og mig er denne Hemmelighed aabenbaret, ikke af den Visdom, som er i mig, fremfor alle dem, der leve; men for at Udtydningen skulde gives Kongen til Kende, og du maatte komme til at vide dit Hjertes Tanker.

30. Så är mig denna hemlighet uppenbarad, icke igenom mina vishet, lika som hon större vore än allas de som lefva; utan derföre, att uttydningen måtte Konungenom undervist varda, och du dins hjertas tankar veta få.

30. Ja mulle, mulle on se sallaja assi ilmutud, ei mitte se tarkusse läbbi, mis mo sees peaks ollema üllem kui keige mu ellawatte sees; waid sepärrast et kunningale piddi teäda sama, mis se tähhendab, ja et sa omma süddame mötted teäda saaksid.

30. Man šita paslaptis apreikšta ne todėl, kad esu už kitus išminčius pranašesnis, bet kad sapno išaiškinimas būtų žinomas tau, karaliau, ir tu pažintum savo širdies mintis.

30. So ist mir solch verborgenes Ding offenbart, nicht durch meine Weisheit, als wäre sie größer denn aller, die da leben; sondern darum, daß dem König die Deutung angezeigt würde und du deines Herzens Gedanken erführest.

30. Et ce secret m'a été révélé, non qu'il y ait eu en moi plus de sagesse qu'en aucun des vivants, mais pour que l'interprétation en soit donnée au roi, et que tu connaisses les pensées de ton cœur.

30. Y a mí, no por la sabiduría que en mí hay más que en todos los vivientes, ha sido revelado este misterio, mas para que yo notifique al rey la declaración, y que entendieses los pensamientos de tu corazón.

30 Mij nu, mij is de verborgenheid geopenbaard, niet door wijsheid, die in mij is boven alle levenden; maar daarom opdat men den koning de uitlegging zou bekend maken, en opdat gij de gedachten uws harten zoudt weten.

30. Mnie też nie przez mądrość, któraby przy mnie była nad wszystkich ludzi, tajemnica ta objawiona jest, ale przez modlitwę, aby ten wykład królowi oznajmiony był, a iżbyś się myśli serca twego dowiedział.

30. Nékem pedig ez a titok nem bölcseségből, a mely bennem minden élő felett volna, jelentetett meg, hanem azért, hogy a megfejtés tudtára adassék a királynak és te megértsed a te szívednek gondolatait.

30 А мне тайна сия открыта не потому, чтобы я был мудрее всех живущих, но для того, чтобы открыто былоцарю разумение и чтобы ты узнал помышления сердца твоего.

30. А менї відкрита ся тайна справа не через те, наче б був мудрійший за всїх жиючих, а задля того, щоб цареві явним стало значіннє, та щоб ти взнав думки твого серця.

31. Sinä näit, kuningas, katso, oli iso kuvapatsas. Se kuvapatsas oli suuri, ja sen kirkkaus oli ylenpalttinen. Se seisoi sinun edessäsi, ja se oli hirvittävä nähdä.

31. Sinä kuningas näit, ja katso, suuri ja korkia kuva seisoi suurella kirkkaudella sinun edessäs; ja se oli hirmuinen nähdä.

31. Sinä Cuningas näit ja cadzo suuri ja corkia cuwa seisoi sinun edesäs ja se oli hirmuinen nähdä.

31. Sine Kuningas näit/ ia catzo/ yxi swri ia corkia Cuua seisoi sinun edheses/ ia Se oli hirmulinen pälecatzo. (Sinä kuningas näit/ ja katso/ yksi suuri ja korkea kuwa seisoi sinun edessäsi/ ja se oli hirmuinen päälle katsoa.)

31 You, O king, saw, and behold, a great image. This image, which was mighty and whose brightness was excellent, stood before you and the appearance of it was fearful.

31. Thou, O king, sawest, and behold a great image. This great image, whose brightness was excellent, stood before thee; and the form thereof was terrible.

31. Du, Konge! saa, og se, der var et højt Billede; samme Billede var stort, og dets Glans var herlig; det stod foran dig, og dets Udseende var forfærdeligt.

31. Du Konung sågst, och si, ett ganska stort och högt beläte stod för dig; det var grufveligit att uppå se.

31. Sinna kunningas näggid, ja wata, seäl olli üks suur kuio, sesinnane kuio olli suur, ja temma au selgus olli wägga kallis, se seisis so kohhal, ja olli hirmus peält nähha.

31. Tu, karaliau, regėjai didelę statulą; jos spindesys buvo nepaprastas, ji stovėjo prieš tave, jos išvaizda buvo baisi.

31. Du, König, sahst, und siehe, ein großes und hohes und sehr glänzendes Bild stand vor dir, das war schrecklich anzusehen.

31. O roi! tu regardais, et tu voyais une grande statue; cette statue était immense et d'une splendeur extraordinaire; elle était debout devant toi, et son aspect était terrible.

31. Tú, o! rey, veías, y he aquí una grande imágen. Esta imágen, que era muy grande, y cuya gloria era muy sublime, estaba en pié delante de tí, y su vista era terrible.

31 Gij, o koning! zaagt, en ziet, er was een groot beeld (dit beeld was treffelijk, en deszelfs glans was uitnemend), staande tegen u over; en zijn gedaante was schrikkelijk.

31. Tyś, królu! widział, a oto obraz jeden wielki (obraz to był wielki, a blask jego znaczny)stał przeciwko tobie, który na wejrzeniu był straszny.

31. Te látád, oh király, és ímé egy nagy kép; ez a kép, mely hatalmas vala és kiváló az ő fényessége, előtted áll vala, és az ábrázata rettenetes volt.

31 Тебе, царь, было такое видение: вот, какой-то большой истукан; огромный был этот истукан, в чрезвычайном блеске стоял он пред тобою, и страшен был вид его.

31. Ти, царю, мав таке видиво: от, якийсь здоровенний бовван, - прездоровий був сей бовван, - у незвичайному блиску стояв перед тобою а страшна була в його подоба.

32. Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea.

32. Sen kuvan pää oli parhaimmasta kullasta; mutta sen rinta ja käsivarret olivat hopiasta; sen vatsa ja lanteet olivat vaskesta.

32. Sen cuwam pää oli parahimmast cullast mutta rinda ja käsiwarret olit hopiast sen wadza ja landet olit waskest.

32. Sen saman Cuuan Pää oli parahimmast Cullast/ Mutta sen Rinda ia Käsiuardhet olit Hopiast. Sen Watza ia Landet olit Cuparist/ (Sen saman kuwan pää oli parhaimmasta kullasta/ Mutta sen rinta ja käsiwarret olit hopeasta. Sen watsa ja lanteet olit kuparista/)

32 As for this image, its head was of fine gold, its breast and its arms of silver, its belly and its thighs of brass,

32. This image's head was of fine gold, his breast and his arms of silver, his belly and his thighs of brass,

32. Dette Billedes Hoved var af fint Guld, dets Bryst og dets Arme af Sølv; dets Bug og dets Lænder af Kobber,

32. Dess belätes hufvud var af klart guld, dess bröst och armar voro af silfver, buken och länderna voro af koppar;

32. Selle kuio Pea olli heast kullast, temma rinnad ja ta käewarred ollid höbbedast, temma köht ja ta pusad ollid wassest,

32. Statulos galva buvo iš gryno aukso, krūtinė ir rankos­iš sidabro, juosmuo ir strėnos­iš vario,

32. Des Bildes Haupt war von feinem Golde, seine Brust und Arme waren von Silber, sein Bauch und seine Lenden waren von Erz,

32. La tête de la statue était d'or fin; sa poitrine et ses bras étaient d'argent; son ventre et ses hanches étaient d'airain;

32. La cabeza de esta imágen era de fino oro: sus pechos y sus brazos de plata: su vientre y sus muslos de metal:

32 Het hoofd van dit beeld was van goed goud; zijn borst en zijn armen van zilver; zijn buik en zijn dijen van koper;

32. Tego obrazu głowa była ze złota szczerego, piersi jego i ramiona jego ze srebra, brzuch jego i biodra jego z miedzi;

32. Annak az állóképnek feje tiszta aranyból, melle és karjai ezüstből, hasa és oldalai rézből,

32 У этого истукана голова была из чистого золота, грудь его и руки его – из серебра,чрево его и бедра его медные,

32. У сього боввана була голова з щирого золота; груди в нього й руки в нього - з срібла, а черево в нього й бедра його - мідяні.

33. Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea.

33. Sen sääret olivat raudasta; sen jalat olivat puolittain raudasta ja puolittain savesta.

33. Sen sääret olit raudast sen jalgat olit puolittain raudast ja puolittain sawest.

33. Sen Sääret olit Raudhast/ Sen Jalghat olit politain Raudhast/ ia politain Sauest. (Sen sääret olit raudasta/ sen jalat olit puolittain raudasta/ ja puolittain sawesta.)

33 its legs of iron, its feet part of iron and part of clay.

33. His legs of iron, his feet part of iron and part of clay.

33. dets Ben vare af Jern, dets Fødder til Dels af Jern og til Dels af Ler.

33. Dess ben voro af jern, dess fötter voro somt af jern, och somt af ler.

33. Temma säred ollid rauast, temma jallad ollid muist rauast, muist souest.

33. blauzdos­iš geležies, kojos­iš geležies ir iš molio.

33. seine Schenkel waren Eisen, seine Füße waren eines Teils Eisen und eines Teils Ton.

33. Ses jambes étaient de fer; et ses pieds, en partie de fer et en partie d'argile.

33. Sus piernas de hierro: sus piés en parte de hierro, y en parte de barro cocido.

33 Zijn schenkelen van ijzer; zijn voeten eensdeels van ijzer, en eensdeels van leem.

33. Golenie jego z żelaza, nogi jego częścią z żelaza, a częścią z gliny.

33. Lábszárai vasból, lábai pedig részint vasból, részint cserépből valának.

33 голени его железные, ноги его частью железные, частью глиняные.

33. Гомілки в нього залїзні, а ноги в нього по частї залїзні, по частї же глиняні.

34. Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare — ei ihmiskäden voimasta — ja iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne.

34. Sen sinä näit, siihenasti kuin yksi kivi temmattiin ilman käsiä, ja löi sen kuvan jalkoihin, jotka raudasta ja savesta olivat, ja murensi ne rikki.

34. Sencaltaista sinä näit sijhenasti cuin yxi kiwi temmattin ilman käsitä ja löi sen cuwan jalcoin jotca raudast ja sawest olit ja murensi heidän.

34. Sencaltaista sine näit/ Sihenasti yxi Kiui alasräueistin/ ilman Käsite/ ia löi sen Cuuan Jalcohin/ iotca Raudhast ia Sauest olit/ ia murenfi heite. (Senkaltaiset sinä näit/ siihenasti yksi kiwi alasrewäistiin/ ilman käsiä/ ja löi sen kuwan jalkoihin/ jotka raudasta ja sawesta olit/ ja murensi heitä.)

34 You looked until a stone was cut out without hands, which killed* the image upon its feet that were of iron and clay and broke them in pieces.

34. Thou sawest till that a stone was cut out without hands, which smote the image upon his feet that were of iron and clay, and brake them to pieces.

34. Du saa, indtil der blev en Sten løsreven, og det ikke ved Hænder, og den slog Billedet paa dets Fødder, som vare af Jern og Ler, og knuste dem.

34. Sådant sågst du, tilldess en sten nederrifven vardt utan händer; han slog belätet uppå dess fötter, som af jern och ler voro, och förkrossade dem.

34. Sa näggid, senni kui üks kiwwi ennast mahhalaskis, et mitte kättega, ja löi sedda kuio temma jalge peäle, mis rauast ja souest ollid, ja peksis neid russuks katki.

34. Tau bežiūrint į ją, atlūžęs be žmogaus rankų pagalbos akmuo smogė į statulos kojas ir sutrupino jas.

34. Solches sahst du, bis daß ein Stein herabgerissen ward ohne Hände; der schlug das Bild an seine Füße, die Eisen und Ton waren, und zermalmte sie.

34. Tu regardais, jusqu'à ce qu'une pierre fut détachée sans le secours d'aucune main et frappa la statue dans ses pieds, qui étaient de fer et d'argile, et les brisa.

34. Estabas mirando, hasta que una piedra fué cortada, no con manos, la cual hirió a la imágen en sus piés de hierro y de barro cocido, y los desmenuzó.

34 Dit zaagt gij, totdat er een steen afgehouwen werd zonder handen, die sloeg dat beeld aan zijn voeten van ijzer en leem, en vermaalde ze.

34. Patrzałeś na to, aż odcięty był kamieó, który nie bywał w ręku, a uderzył ten obraz w nogi jego żelazne i gliniane, i skruszył je.

34. Nézed vala, a míg egy kő leszakada kéz érintése nélkül, és letöré azt az állóképet vas- és cseréplábairól, és darabokra zúzá azokat.

34 Ты видел его, доколе камень не оторвался от горы без содействия рук, ударил в истукана, в железные и глиняные ноги его, и разбил их.

34. Ти бачив його доки камінь не відірвався від гори без помочі рук, вдарив у боввана, в залїзні та глиняні ноги його та й розбив їх.

35. Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli kuvapatsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.

35. Silloin tulivat ne kaikki muserretuksi, rauta, savi, vaski, hopia ja kulta, ja tulivat niinkuin akanat suviriihessä, ja tuuli vei ne pois, niin ettei niiden siaa ensinkään löydetty; mutta kivi joka kuvaa löi, tuli suureksi vuoreksi, niin että se kokonaan maan täytti.

35. Silloin tulit ne caicki muserretuxi rauta sawi waski hopia ja culda ja tulit nijncuin acanat suwirijhes ja tuuli wei ne pois nijn ettei nijtä sillen taittu löyttä: mutta kiwi joca cuwa löi tuli suurexi wuorexi nijn että se coco maan täytti.

35. Silloin tulit ynne musertuxi/ se Rauta/ Saui/ Cupari/ Hopia ia Culta/ ia tulit ninquin Acanat Suuiloghas. Ja Twli sen poiswei/ nin ettei site sillen tainut leutte. Mutta se Kiui/ ioca site Cuua löi/ tuli swrexi worexi/ nin/ ette se coco Mailman teutti. (Silloin tulit ynnä muserretuksi/ se rauta/ sawi/ kupari/ hopea ja kulta/ ja tulit niinkuin akanat suwilokassa. Ja tuuli sen pois wei/ niin ettei sitä silleen tainnut löyttää. Mutta se kiwi/ joka sitä kuwaa löi/ tuli suureksi wuoreksi/ niin/ että se koko maailman täytti.)

35 Then the iron, the clay, the brass, the silver and the gold, was broken in pieces together and became like the chaff of the summer threshing floors. And the wind carried them away, so that no place was found for them. And the stone that killed* the image became a great mountain and filled the whole earth.

35. Then was the iron, the clay, the brass, the silver, and the gold, broken to pieces together, and became like the chaff of the summer threshingfloors; and the wind carried them away, that no place was found for them: and the stone that smote the image became a great mountain, and filled the whole earth.

35. Da blev Jernet, Leret, Kobberet, Sølvet og Guldet knuste paa een, Gang og bleve ligesom Avner fra Tærskepladserne om Sommeren, og Vinden borttog dem, og intet Sted blev fundet for dem; men den Sten, som sønderslog Billedet, blev til et stort Bjerg og opfyldte hele Jorden:

35. Då vordo all tillhopa förkrossad, jernet, leret, kopparen, silfret och guldet, och vordo såsom agnar på enom sommarloga, och vädret bortförde det, så att man kunde intet mer finna det; men stenen, som slog belätet, vardt till ett stort berg, så att det uppfyllde hela verldena.

35. Siis peksti russuks ühtlase se raud, se sou, wask, höbbe ja kuld, ja said ärra nenda kui pörm suise peksandusse pörrando peält, ja tuul wiis neid ärra, ja neile ei leitud ei ühtegi paika: agga se kiwwi, mis sedda kuio mahhalöi, sai sureks mäeks, ja täitis keik ma-ilma.

35. Subyrėjo geležis, molis, varis, sidabras ir auksas­viskas tapo lyg pelai klojime rudenį. Juos išnešiojo vėjas, nepalikęs jokio pėdsako. O akmuo, kuris smogė į statulą, tapo dideliu kalnu ir pripildė visą žemę.

35. Da wurden miteinander zermalmt das Eisen, Ton, Erz, Silber und Gold und wurden wie eine Spreu auf der Sommertenne, und der Wind verwehte sie, daß man sie nirgends mehr finden konnte. Der Stein aber, der das Bild zerschlug, ward ein großer Berg, daß er die ganze Welt füllte.

35. Alors le fer, l'argile, l'airain, l'argent et l'or furent brisés ensemble, et devinrent comme la balle de l'aire en été; et le vent les emporta, et il ne s'en trouva plus de vestige; mais la pierre qui avait frappé la statue devint une grande montagne et remplit toute la terre.

35. Entónces fué también desmenuzado el hierro, el barro cocido, el metal, la plata, y el oro, y se tornaron como tamo de las eras del verano; y levantólos el viento, y nunca más se les halló lugar. Mas la piedra que hirió a la imágen, fué hecha un gran monte, que hinchió toda la tierra.

35 Toen werden te zamen vermaald het ijzer, leem, koper, zilver en goud, en zij werden gelijk kaf van de dorsvloeren des zomers, en de wind nam ze weg, en er werd geen plaats voor dezelve gevonden; maar de steen, die het beeld geslagen heeft, werd tot een groten berg, alzo dat hij de gehele aarde vervulde.

35. Tedy się skruszyło społem żelazo, glina, miedź, srebro i złoto, a było to wszystko jako plewy na bojewisku w lecie, i rozniósł to wiatr, tak, że ich na żadnem miejscu nie znaleziono; a kamieó on, który uderzył o obraz, stał się górą wielką i napełnił wszystkę ziemię.

35. Akkor egygyé zúzódék a vas, cserép, réz, ezüst és arany, és lőnek mint a nyári szérűn a polyva, és felkapá azokat a szél, és helyöket sem találák azoknak. Az a kő pedig, a mely leüté az állóképet nagy hegygyé lőn, és betölté az egész földet.

35 Тогда все вместе раздробилось: железо, глина,медь, серебро и золото сделались как прах на летних гумнах, и ветер унес их, и следа не осталось от них; а камень,разбивший истукана, сделался великою горою и наполнил всю землю.

35. Тодї все разом подробилось: залїзо, глина, мідь, срібло й золото стали нїби порох на токах у лїтї, й вітер розвіяв їх, так що й слїду з них не зісталось; а камінь, що розбив боввана, зробився великою горою і сповнив усю землю.

36. Tämä oli se uni, ja nyt sanomme kuninkaalle sen selityksen.

36. Tämä on uni; nyt me tahdomme kuninkaalle sen selityksen sanoa:

36. Tämä on se uni nyt me tahdomma Cuningalle sen selityxen sanoa.

36. Teme se Uni ombi/ Nyt me tadhoma Kuningan edes sen Toimituxen sanoa. (Tämä se uni ompi/ Nyt me tahdomme kuninkaan edessä sen toimituksen sanoa.)

36 This is the dream and we will tell the interpretation of it before the king.

36. This is the dream; and we will tell the interpretation thereof before the king.

36. Det er Drømmen, og Udtydningen derpaa skulle vi sige Kongen.

36. Detta är drömmen. Nu vilje vi säga uttydningen för Konungenom.

36. Se on se unnenäggo: nüüd tahhame kunninga ette öölda, mis se tähhendab.

36. Toks buvo sapnas. Dabar išaiškinsiu jį karaliui.

36. Das ist der Traum. Nun wollen wir die Deutung vor dem König sagen.

36. C'est là le songe; et nous en donnerons l'interprétation devant le roi.

36. Este es el sueño: la declaración de él diremos también en la presencia del rey.

36 Dit is de droom; zijn uitlegging nu zullen wij voor den koning zeggen.

36. Tenci jest sen. Wykład też jego powiemy przed królem:

36. Ez az álom, és értelmét is megmondjuk a királynak.

36 Вот сон! Скажем пред царем и значение его.

36. Оце сон! Скажемо ж перед царем і те, що він значить:

37. Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian

37. Sinä kuningas olet kuningasten kuningas, jolle Jumala taivaasta valtakunnan, voiman, väkevyyden ja kunnian antanut on;

37. SInä Cuningas olet Cuningasten Cuningas jolle Jumala taiwast waldacunnan woiman wäkewyden ja cunnian andanut on.

37. Sine Kuningas olet caikein Kuningain Kuningas/ Jolla Jumala Taiuahast/ Waldakunnan/ woiman/ ia Wäkewydhen/ ia Cunnian andanut on. (Sinä kuningas olet kaikkein kuningasten kuningas/ jolla Jumala taiwahasta/ waltakunnan/ woiman/ ja wäkewyyden/ ja kunnian antanut on.)

37 You, O king, are a king of kings, to whom the God of heaven has given the kingdom, the power and the strength and the glory.

37. Thou, O king, art a king of kings: for the God of heaven hath given thee a kingdom, power, and strength, and glory.

37. Du, Konge, Kongernes Konge, hvem Himmelens Gud har givet Riget, Magten og Styrken og Æren,

37. Du Konung äst en Konung öfver alla Konungar, den Gud af himmelen rike, magt, starkhet och äro gifvit hafver.

37. Sinna kunningas olled kunningatte kunningas : sulle on taewa Jummal annud sedda kunningriki, wägge, ja rammo, ja au.

37. Tu, karaliau, esi karalių karalius, nes dangaus Dievas suteikė tau karalystę, galybę bei garbę.

37. Du, König, bist ein König aller Könige, dem der Gott des Himmels Königreich, Macht, Stärke und Ehre gegeben hat

37. Toi, ô roi! tu es le roi des rois, auquel le Dieu des cieux a donné le règne, la puissance, la force et la gloire;

37. Tú, o! rey, eres rey de reyes; porque el Dios del cielo te ha dado el reino, la potencia, y la fortaleza, y la majestad.

37 Gij, o koning! zijt een koning der koningen; want de God des hemels heeft u een koninkrijk, macht, en sterkte, en eer gegeven;

37. Tyś, królu! królem królów; bo tobie Bóg niebieski królestwo, moc, potęgę i sławę dał;

37. Te, oh király! királyok királya, kinek az egek Istene birodalmat, hatalmat, erőt és dicsőséget adott;

37 Ты, царь, царь царей, которому Бог небесный даровал царство, власть, силу и славу,

37. Ти, царю, - царь над царями, котрому Бог небесний дав царство, власть, силу й славу;

38. ja jonka käteen hän on antanut ihmiset, missä ikinä heitä asuu, ja kedon eläimet ja taivaan linnut, asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi: sinä olet se kultainen pää.

38. Ja kaikki, joissa ihmisen lapset asuvat, ja eläimet kedolla ja linnut taivaan alla on hän sinun käsiis antanut, ja sinulle näiden kaikkein päälle lainasi vallan: sinä se kultainen pää olet.

38. Ja caicki joisa ihmisen lapset asuwat ja eläimet kedolla ja linnut taiwan alla on hän sinun käsijs andanut ja sinulle näiden caickein päälle lainais wallan.

38. Ja caiki/ ioissa Inhimisen Lapset asuuat/ ia Eleimet Kedholla/ ia Linnut Taiuas alla/ on hen sinun Käsihis andanut/ ia sinulle neinen caikein ylitze wallan lainasi. (Ja kaikki/ joissa ihmisen lapset asuwat/ ja eläimet kedolla/ ja linnut taiwasalla/ on hän sinun käsiisi antanut/ ja sinulle näiden kaikkein ylitse wallan lainasi.)

38 And wherever the sons of men dwell, the beasts of the field and the birds of the heavens, he has given into your hand and has made you to rule over them all. You are the head of gold.

38. And wheresoever the children of men dwell, the beasts of the field and the fowls of the heaven hath he given into thine hand, and hath made thee ruler over them all. Thou art this head of gold.

38. og har allesteds, hvor Mennesker bo, Dyrene paa Marken og Fuglene under Himmelen, givet dem i din Haand og ladet dig herske over dem alle: Du selv er, Guldhovedet.

38. Och allt det, der menniskor bo, och djuren på markene, och foglarna under himmelen, hafver han gifvit i dina händer, och förlänt dig magt öfver detta allt; du äst det gyldene hufvudet.

38. Ja keikis paikus , kus innimesse-lapsed ellawad, on temma lojuksed wälja peäl, ja linnud mis taewa al, so kätte annud, ja sind pannud wallitsema nende keikide ülle: sinna olled se Pea, mis kullast.

38. Visur gyvenančius žmones, laukinius žvėris ir padangės paukščius atidavė į tavo rankas ir padarė tave visa ko valdovu. Tu esi auksinė galva.

38. und alles, da Leute wohnen, dazu die Tiere auf dem Felde und die Vögel unter dem Himmel in deine Hände gegeben und dir über alles Gewalt verliehen hat. Du bist das goldene Haupt.

38. Il a remis entre tes mains les enfants des hommes, les bêtes des champs et les oiseaux du ciel, en quelque lieu qu'ils habitent, et il t'a fait dominer sur eux tous; c'est toi qui es la tête d'or.

38. Y todo lo que habitan hijos de hombres, bestias del campo, y aves del cielo, ha entregado en tu mano; y te ha hecho enseñorear sobre todo ello: tú eres aquella cabeza de oro.

38 En overal, waar mensenkinderen wonen, heeft Hij de beesten des velds en de vogelen des hemels in uw hand gegeven; en Hij heeft u gesteld tot een heerser over al dezelve; gij zijt dat gouden hoofd.

38. I wszystko, gdzie jedno mieszkają synowie ludzcy, zwierz polny i ptastwo niebieskie, dał w rękę twoję i postanowił cię panem nad tem wszystkiem, a tyś jest tą głową złotą.

38. És valahol emberek fiai, mezei állatok és égi madarak lakoznak, a te [8†] kezedbe adta azokat, és úrrá tett téged mindezeken: Te vagy az arany-fej.

38 и всех сынов человеческих, где бы они ни жили, зверей земных и птиц небесных Он отдал в твои руки и поставил тебя владыкоюнад всеми ими. Ты – это золотая голова!

38. І всїх синів людських, де б вони нї жили, зьвірів земних і птаство піднебесне віддав він в твої руки й настановив тебе володарем над ними всїма, ти - ся золота голова!

39. Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, joka on halvempi kuin sinun; ja sitten kolmas valtakunta, joka on vaskea ja joka hallitsee kaikkea maata.

39. Sinun jälkees pitää toisen valtakunnan tuleman, halvemman kuin sinä; sitte se kolmas valtakunta, joka vaskinen on, jonka pitää kaikki maakunnat hallitseman.

39. Sinä se cullainen pää olet sinun jälkes pitä yhden toisen waldacunnan tuleman halwembi cuin sinä. Sijtte se colmas waldacunda joca waskinen on jonga pitä caicki maacunnat hallidzeman.

39. SIne se Cullainen pää olet/ Sinun ielkes pite ydhen toisen Waldakunnan ylestuleman/ haluambi quin sinun. Sitelehin se Colmas Waldakunda/ ioca Cuparinen on/ ionga pite ylitze caiki Makunnat hallitzeman. (Sinä se kultainen pää olet/ Sinun jälkeesi pitää yhden toisen waltakunnan ylöstuleman/ halwempi kuin sinun. Siitä lähin se kolmas waltakunta/ joka kuparinen on/ jonka pitää ylitse kaikki maakunnat hallitseman.)

39 And after you will arise another kingdom inferior to you and another third kingdom of brass, which will bear rule over all the earth.

39. And after thee shall arise another kingdom inferior to thee, and another third kingdom of brass, which shall bear rule over all the earth.

39. Og efter dig skal opkomme et andet Rige, ringere end dit, og et tredje Rige endnu, ef Kobber, som skal herske over hele Jorden.

39. Efter dig skall ett annat Konungarike uppkomma, sämre än ditt; derefter det tredje Konungarike, som af koppar är, hvilket öfver all land regera skall.

39. Ja sinno järrele touseb üks teine kunningriik, mis on alwem sind, ja üks teine kolmas kunningriik, mis wassest, mis keik ülle Ma peab wallitsema.

39. Po tavęs iškils kita karalystė, silpnesnė už tavo; trečioji karalystė, varinė, viešpataus visai žemei.

39. Nach dir wird ein anderes Königreich aufkommen, geringer denn deins. Darnach das dritte Königreich, das ehern ist, welches wird über alle Lande herrschen.

39. Et après toi il s'élèvera un autre royaume, moindre que toi; puis un troisième royaume, qui sera d'airain et qui dominera sur toute la terre.

39. Y después de tí se levantará otro reino menor que tú; y otro tercero reino de metal, el cual se enseñoreará de toda la tierra.

39 En na u zal een ander koninkrijk opstaan, lager dan het uwe; daarna een ander, het derde koninkrijk van koper, hetwelk heersen zal over de gehele aarde.

39. Ale po tobie powstanie królestwo insze, podlejsze niżeli twoje, a inne królestwo trzecie miedziane, które panować będzie po wszystkiej ziemi.

39. És utánad más birodalom támad, alábbvaló mint te; és egy másik, egy harmadik birodalom, rézből való, a mely az egész földön uralkodik.

39 После тебя восстанет другое царство, ниже твоего, и еще третье царство, медное, которое будет владычествовать над всею землею.

39. Після тебе настане друге царство, менше за твоє, а за тим ще трете царство, мідяне, котре заволодїє широко над землею.

40. Ja neljäs valtakunta on tuleva, luja kuin rauta; niinkuin rauta musertaa ja särkee kaiken, niinkuin rauta murskaa, niin se on musertava ja murskaava ne kaikki.

40. Sen neljännen valtakunnan pitää kovan oleman niinkuin raudan; sillä niinkuin rauta särkee ja murentaa kaikki, ja niinkuin rauta kaikki rikkoo, juuri niin tämän piti myös särkemän ja murentaman.

40. Sen neljännen pitä cowan oleman nijncuin raudan sillä nijncuin rauta särke ja murenda caicki ja nijncuin rauta caicki ricko juuri nijn tämän pitä myös caicki särkemän ja murendaman.

40. Sen Nelienen pite couan oleman/ ninquin Raudhan/ Sille ninquin Rauta serkepi ia murenda caiki/ ia ninquin Rauta caiki rickopi/ Jurinin temen pite mös caiki serkemen ia murendaman. (Sen neljännen pitää kowan oleman/ niinkuin raudan/ Sillä niinkuin rauta särkeepi ja murentaa kaikki/ ja niinkuin rauta kaikki rikkoopi/ Juurineen tämän pitää myös kaikki särkemän ja murentaman.)

40 And the fourth kingdom will be strong as iron, inasmuch as iron breaks in pieces and subdues all things. And as iron that crushes all these, it will break in pieces and crush.

40. And the fourth kingdom shall be strong as iron: forasmuch as iron breaketh in pieces and subdueth all things: and as iron that breaketh all these, shall it break in pieces and bruise.

40. Og et fjerde Rige skal være stærkt som Jernet; eftersom Jernet knuser og sønderslaar alt, skal det som Jernet, der sønderslaar, knuse og sønderslaa alle hine.

40. Det fjerde skall vara hårdt såsom jern; ty lika visst som jern sönderslår och sönderkrossar all ting; ja, lika som jern sönderslår all ting, så skall ock detta sönderkrossa och sönderslå alltsamman.

40. Ja se neljas kunningriik peab ollema ni tuggew kui raud; sepärrast et raud keik russuks peksab ja waeseks teeb, nenda peab se, otsego raud, mis keik need asjad pihhuks lööb, russuks peksma ja pihhuks löma.

40. Ketvirtoji karalystė bus stipri kaip geležis. Kaip geležis sudaužo ir sutrupina viską, taip ši karalystė sutrupins visas kitas.

40. Und das vierte wird hart sein wie Eisen; denn gleichwie Eisen alles zermalmt und zerschlägt, ja, wie Eisen alles zerbricht, also wird es auch diese alle zermalmen und zerbrechen.

40. Il y aura un quatrième royaume, fort comme du fer; de même que le fer brise et rompt tout, ainsi, pareil au fer qui brise et met tout en pièces, il brisera et mettra tout en pièces.

40. Y el reino cuarto será fuerte como hierro; y como el hierro desmenuza, y doma todas las cosas, y como el hierro que quebranta todas estas cosas, desmenuzará y quebrantará.

40 En het vierde koninkrijk zal hard zijn, gelijk ijzer; aangezien het ijzer alles vermaalt en verzwakt; gelijk nu het ijzer, dat zulks alles verbreekt, alzo zal het vermalen en verbreken.

40. A królestwo czwarte będzie mocne jako żelazo; bo jako żelazo łamie i kruszy wszystko, jako żelazo, mówię, kruszy wszystko, tak i ono połamie i pokruszy wszystko.

40. A negyedik birodalom pedig erős lesz, mint a vas; mert miként a vas széttör és összezúz mindent; bizony mint a vas pusztít, mind amazokat szétzúzza és elpusztítja.

40 А четвертое царство будет крепко, как железо; ибо как железо разбивает и раздробляет все, так и оно, подобно всесокрушающему железу, будет раздроблять и сокрушать.

40. А четверте царство буде міцне, як залїзо; бо як залїзо розбиває й торощить усе, так і воно розбиваючим усе залїзом буде дробити й торощити.

41. Ja että sinä näit jalkain ja varvasten olevan osittain savenvalajan savea, osittain rautaa, se merkitsee, että se on oleva hajanainen valtakunta; kuitenkin on siinä oleva raudan lujuutta, niinkuin sinä näit rautaa olevan saven seassa.

41. Mutta ettäs näit jalat ja varpaat, puolittain savesta ja puolittain raudasta, sen pitää jaetun valtakunnan oleman; kuitenkin pitää raudan vahvuudesta siihen jäämän, niinkuin sinä näit raudan olevan savella sekoitetun.

41. Mutta ettäs näit jalgat ja warpat puolittain sawest ja puolittain raudast sen pitä jaetun waldacunnan oleman. Cuitengin pitä raudan istuttamisest sijhen jäämän nijncuin sinä näit raudan olewan sawella secoitetun.

41. Mutta ettes neit Jalghat ia warpaat/ politain Sauest ia politain Raudhast/ sen pite ydhen iaetun Waldacunnan oleman. Quitengin pite sijte Raudhan istuttamisest sijhen sisel iemen/ ninquin sine neit Raudhan oleuan Sauen cansa secoitetun. (Mutta että näit ne jalat ja warpaat/ puolittain sawesta ja puolittain raudasta/ sen pitää yhden jaetun waltakunnan oleman. Kuitenkin pitää sitä raudan istuttamisesta siihen sisälle jäämän/ niinkuin sinä näit raudan olewan sawen kanssa sekoitetun.)

41 And in what you saw the feet and toes, part of potters' clay and part of iron, it will be a divided kingdom. But there will be of the strength of the iron in it, inasmuch as you saw the iron mixed with miry clay.

41. And whereas thou sawest the feet and toes, part of potters' clay, and part of iron, the kingdom shall be divided; but there shall be in it of the strength of the iron, forasmuch as thou sawest the iron mixed with miry clay.

41. Men at du saa Fødderne og Tæerne til Dels at være af Pottemagerler og til Dels af Jern, betyder, at det skal blive et delt Rige, og at der skal blive noget af Jernets Styrke derudi, efter di du saa, at Jernet var blandet med Leret.

41. Men att du sågst fötterna och tårna, somt af ler, och somt af jern, det skall vara ett söndradt Konungarike; dock skall af jerns planto blifva deruti, såsom du sågst jern beblandadt med ler.

41. Et sa agga olled näinud need jallad ja sörmed muist pottiseppa souest, ja muist rauast ollewad, on se: se peab üks löhkilödud kunningriik ollema, agga raua tuggewus on seäl sees; nenda kui sa olled näinud rauda sitke souega seggatud ollewad.

41. Kaip sapne regėjai, kad statulos kojos ir jų pirštai buvo dalinai iš molio ir dalinai iš geležies, taip ketvirtoji karalystė bus pasidalinusi, tačiau geležies stiprumo bus joje, nes tu matei geležį, sumaišytą su moliu.

41. Daß du aber gesehen hast die Füße und Zehen eines Teils Ton und eines Teils Eisen: das wird ein zerteiltes Königreich sein; doch wird von des Eisens Art darin bleiben, wie du es denn gesehen hast Eisen mit Ton vermengt.

41. Et comme tu as vu les pieds et les doigts en partie d'argile et en partie de fer, ce sera un royaume divisé; mais il y aura en lui de la force du fer, parce que tu as vu le fer mêlé avec l'argile;

41. Y lo que viste los piés y los dedos en parte de barro cocido de ollero, y en parte de hierro, el reino será diviso, y habrá en él algo de fortaleza de hierro, de la manera que viste el hierro mezclado con el tiesto de barro.

41 En dat gij gezien hebt de voeten en de tenen, ten dele van pottenbakkersleem, en ten dele van ijzer, dat zal een gedeeld koninkrijk zijn, doch daar zal van des ijzers vastigheid in zijn, ten welken aanzien gij gezien hebt ijzer vermengd met modderig leem;

41. A iżeś widział nogi, i palce częścią z gliny garncarskiej a częścią z żelaza, królestwo rozdzielone znaczy, w którem będzie nieco mocy żelaznej, tak jakoś widział żelazo zmięszane z skorupą glinianą;

41. Hogy pedig lábakat és ujjakat részint cserépből, részint vasból valónak láttál: a birodalom kétfelé oszol, de lesz benne a vasnak erejéből, a mint láttad, hogy a vas elegy volt az agyagcseréppel.

41 А что ты видел ноги и пальцы на ногах частью из глины горшечной, а частью из железа, то будет царство разделенное, и в нем останется несколько крепости железа, так как ты видел железо, смешанное с горшечною глиною.

41. А що ти бачив ноги й палцї на ногах в одній частї з ганчарського черепа, а в одній частї з залїза, то царство буде роздїлене, й у ньому буде лиш трохи кріпкостї залїза, як се ти бачив залїзо, змішане з ганчарською глиною.

42. Ja että jalkojen varpaat olivat osaksi rautaa, osaksi savea, se merkitsee, että osa sitä valtakuntaa on oleva luja, osa sitä on oleva hauras.

42. Ja että varpaat sen jaloissa puolittain rautaa ja puolittain savea oli, niin sen pitää puolittain vahvan ja puolittain heikon valtakunnan oleman.

42. Ja että warpat sen jalgois puolittain rauta ja puolittain sawi oli sen pitä puolittain wahwan ja puolittain heicon waldacunnan oleman.

42. Ja ette Warpaat sen ialghois/ politain Rauta/ ia politain Sauinen oli/ Sen pite politain wahuan/ ia politain heicon Waldakunnan oleman. (Ja että warpaat sen jaloissa/ puolittain rauta/ ja puolittain sawinen oli/ Sen pitää puolittain wahwan/ ja puolittain heikon waltakunnan oleman.)

42 And as the toes of the feet were part of iron and part of clay, so the kingdom will be partly strong and partly broken.

42. And as the toes of the feet were part of iron, and part of clay, so the kingdom shall be partly strong, and partly broken.

42. Og at Tæerne paa Fødderne vare til Dels af Jern og til Dels af Ler, betyder, at Riget for en Del skal være stærkt og for en Del skrøbeligt.

42. Och att tårna på dess fötter, somt af jern, och somt af ler voro, det skall vara endels ett starkt, och endels ett svagt rike.

42. Et jalge warbad ollid muist rauast, ja muist souest, on se : üks ossa sest kunningrigist peab tuggew ollema, ja tem̃a teine ossa peab rabbe ollema.

42. Kadangi kojų pirštai buvo iš geležies ir molio, tai karalystė bus dalinai stipri ir dalinai trapi.

42. Und daß die Zehen an seinen Füßen eines Teils Eisen und eines Teils Ton sind: wird's zum Teil ein starkes und zum Teil ein schwaches Reich sein.

42. Et comme les doigts des pieds étaient en partie de fer et en partie d'argile, ce royaume sera en partie fort et en partie fragile.

42. Y los dedos de los piés en parte de hierro, y en parte de barro cocido, en parte el reino será fuerte, y en parte será frágil.

42 En de tenen der voeten, ten dele ijzer, en ten dele leem; dat koninkrijk zal ten dele hard zijn, en ten dele broos.

42. Ale palce nóg częścią z żelaza a częścią z gliny znaczą królestwo częścią mocne a częścią do skruszenia snadne.

42. És hogy a lába ujjai részint vas, részint cserép: az a birodalom részint erős, részint pedig törékeny lesz.

42 И как персты ног были частью из железа, а частью из глины, так и царство будет частью крепкое, частью хрупкое.

42. І як палцї на ногах були в частї з залїза, а в частї з черепа, так і царство буде по частї міцне, а по частї крихке.

43. Että sinä näit rautaa olevan saven seassa, se merkitsee, että vaikka ne sekaantuvat toisiinsa ihmissiemenellä, ne eivät yhdisty toinen toiseensa, niinkuin ei rautakaan sekaannu saveen.

43. Ja ettäs näit raudan sekoitetun savella, niin he kyllä ihmisen siemenellä sekoitetaan, mutta ei he kuitenkaan riipu kiinni toinen toisessansa; niinkuin ei rautaa taideta sekoittaa saven kanssa yhteen.

43. Ja ettäs näit raudan secoitetun sawella kyllä he ihmisen siemenellä secoitetan mutta ei he cuitengan ripu kijnni toinen toisesans nijncuin ei rauta taita secoitetta sawen cansa yhten.

43. Ja ettes nägit Raudhan secoitetun Sauen cansa/ kylle he heitens Inhimisen weren peresti ycten secoittauat/ Mutta euet he quitengin toinen toisestans kijnirijpu/ Nin quin ei Rauta taita Sauen cansa yctensecoitetta. (Ja ettäs näit raudan sekoitetun sawen kanssa/ kyllä he heitänsä ihmisen weren perästä yhteen sekoittawat/ Mutta eiwät he kuitenkaan toinen toisessansa kiinni riipu/ Niinkuin ei rauta taida sawen kanssa yhteen sekoitettaa.)

43 And in what you saw the iron mixed with miry clay, they will mingle themselves with the seed of men, but they will not cling one to another, even as iron does not mix with clay.

43. And whereas thou sawest iron mixed with miry clay, they shall mingle themselves with the seed of men: but they shall not cleave one to another, even as iron is not mixed with clay.

43. At du saa Jernet blandet med Leret, betyder, at de skulle blande sig ved Slægtskabsforbindelser; men dog ikke indbyrdes holde sammen; se, ligesom Jernet ikke kan blandes med Leret.

43. Och att du sågst jern beblandadt med ler, skola de väl beblanda sig efter menniskos blod tillsammans; men de skola likväl intet hänga tillhopa, lika som jern icke kan bemängas med ler.

43. Et sa olled näinud rauda sitke souega seggatud ollewad, on se : nemmad seggawad ennast innimesse seemnega, kossides ; agga nemmad ei jä mitte teine teise külge kinni, otsego raud ei anna ennast seggada souega.

43. O kadangi regėjai geležį, maišytą su moliu, tai reiškia, kad jie susimaišys per žmogaus sėklą, tačiau nesusijungs, kaip geležis nesusijungia su moliu.

43. Und daß du gesehen hast Eisen und Ton vermengt: werden sie sich wohl nach Menschengeblüt untereinander mengen, aber sie werden doch nicht aneinander halten, gleichwie sich Eisen und Ton nicht mengen läßt.

43. Quant à ce que tu as vu le fer mêlé à l'argile, c'est qu'ils se mêleront par des alliances humaines; mais ils ne seront pas unis l'un à l'autre, de même que le fer ne s'allie point avec l'argile.

43. Cuanto a lo que viste el hierro mezclado con tiesto de barro, mezclarse han con simiente humana: mas no se pegarán el uno con el otro, como el hierro no se mezcla con el tiesto.

43 En dat gij gezien hebt ijzer vermengd met modderig leem, zij zullen zich wel door menselijk zaad vermengen, maar zij zullen de een aan den ander niet hechten, gelijk als zich ijzer met leem niet vermengt.

43. A iżeś widział żelazo zmięszane z skorupą glinianą, znaczy, że się spokrewnią z sobą ludzie; a wszakże nie będzie się trzymał jeden drugiego, tak jako żelazo nie może się zmięszać z gliną.

43. Hogy pedig vasat elegyülve láttál agyagcseréppel: azok emberi [9†] mag által vegyülnek össze, de egymással nem egyesülnek, minthogy a vas nem egyesül a cseréppel.

43 А что ты видел железо, смешанное с глиною горшечною, это значит, что они смешаются через семя человеческое, но не сольются одно с другим, как железо не смешивается с глиною.

43. А що ти бачив залїзо, змішане з ганчарською глиною, то се значиться, що вони змішаються через насїннє людське, але не зіллються обопільно, як залїзо не зливається з глиною.

44. Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti,

44. Mutta näiden kuningasten aikana on Jumala taivaasta yhden valtakunnan asettava, jota ei ikänä kukisteta, ja hänen valtakuntansa ei pidä toiselle kansalle annettaman: sen pitää kaikki nämät valtakunnat särkemän ja hajoittaman, mutta sen pitää ijankaikkisesti pysymän.

44. Mutta näiden waldacundain aicana on Jumala taiwasta yhden waldacunnan asettawa joca ei ikänäns cukisteta ja hänen waldacundans ei pidä toiselle Canssalle annettaman sen pitä caicki nämät särkemän ja hajottaman mutta sen pitä ijancaickisest pysymän.

44. MUtta neinen Waldacundain aicana/ pite Jumala Tiuahasta ydhen Waldacunnan ylessaattama'/ iotca ei ikenens radhelta. Ja henen Waldakundans ei pidhe toiselle Canssalle haltunannettaman. Sen pite caiki näme Waldacunnat särkemen/ ia haiottaman/ Mutta sen pite ijancaikisesta pysijmen. (Mutta näiden waltakuntain aikana/ pitää Jumala taiwahasta yhden waltakunnan ylössaattaman/ jotka ei ikänänsä raadella. Ja hänen waltakuntansa ei pidä toiselle kansalle haltuun annettaman. Sen pitää kaikki nämä waltakunnat särkemän/ ja hajoittaman/ Mutta se pitää iankaikkisesti pysymän.)

44 And in the days of those kings the God of heaven will set up a kingdom that will never be destroyed, nor will the sovereignty of it be left to another people, but it will break in pieces and consume all these kingdoms and it will stand forever.

44. And in the days of these kings shall the God of heaven set up a kingdom, which shall never be destroyed: and the kingdom shall not be left to other people, but it shall break in pieces and consume all these kingdoms, and it shall stand for ever.

44. Men i disse Kongers Dage skal Himmelens Gud oprette et Rige, som i al Evighed ikke skal forgaa, og hvis Regering ikke skal overlades til noget andet Folk; det skal knuse og tilintetgøre alle hine Riger; men selv skal det bestaa evindelig,

44. Men uti dessa Konungarikes tid skall Gud af himmelen upprätta ett Konungarike, det aldrig skall förlagdt varda; och hans rike skall icke komma till något annat folk; det skall förkrossa och förstöra all dessa riken; men det skall blifva i evig tid.

44. Agga nende kunningatte päiwil wöttab taewa Jummal ühhe kunningrigi üllesehhitada, mis ei pea sama ärrarikkutud ei iggaweste; ja se kunningriik ei pea mitte teise rahwa kätte sama: se peab pihhuks löma ja ärralöppetama keik need kunningrigid, agga isse jääb ta iggaweste seisma.

44. Tų karalių dienomis dangaus Dievas įsteigs karalystę, kuri niekada nebus sunaikinta, kuri neatiteks jokiai kitai tautai. Ji sunaikins ir sudaužys visas karalystes ir pati pasiliks per amžius,

44. Aber zur Zeit solcher Königreiche wird der Gott des Himmels ein Königreich aufrichten, das nimmermehr zerstört wird; und sein Königreich wird auf kein ander Volk kommen. Es wird alle diese Königreiche zermalmen und verstören; aber es selbst wird ewiglich bleiben;

44. Et dans le temps de ces rois, le Dieu des cieux suscitera un royaume qui ne sera jamais détruit; et ce royaume ne passera point à un autre peuple; il brisera et anéantira tous ces royaumes-là, et lui-même subsistera éternellement,

44. Mas en los dias de estos reyes el Dios del cielo levantará un reino que eternalmente no se corromperá; y este reino no será dejado a otro pueblo: el cual desmenuzará, y consumirá todos estos reinos, y él permanecerá para siempre.

44 Doch in de dagen van die koningen zal de God des hemels een Koninkrijk verwekken, dat in der eeuwigheid niet zal verstoord worden; en dat Koninkrijk zal aan geen ander volk overgelaten worden; het zal al die koninkrijken vermalen, en te niet doen, maar zelf zal het in alle eeuwigheid bestaan.

44. Ale za dni tych królów wzbudzi Bóg niebieski królestwo, które na wieki zepsute nie będzie, a królestwo to na inszy naród nie spadnie, ale ono połamie, i koniec uczyni tym wszystkim królestwom, a samo stać będzie na wieki.

44. És azoknak a királyoknak idejében támaszt az egek Istene birodalmat, mely [10†] soha örökké meg nem romol, és ez a birodalom más népre nem száll át hanem szétzúzza és elrontja mindazokat a birodalmakat, maga pedig megáll örökké.

44 И во дни тех царств Бог небесный воздвигнет царство, которое вовеки не разрушится, и царство это не будет передано другому народу; оно сокрушит и разрушит все царства, а само будет стоять вечно,

44. А по часах тих царств здвигне Бог небесний царство, котре повіки не розпадеться, та й се царство не перейде до другого народу; воно повалить і поторощить усї царства, а само стояти ме по віки вічні,

45. niinkuin sinä näit, että kivilohkare irtautui vuoresta — ei ihmiskäden voimasta — ja murskasi raudan, vasken, saven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Ja uni on tosi ja sen selitys luotettava.

45. Niinkuin sinä näit kiven, ilman käsiä vuoresta temmatun, joka raudan, vasken, saven, hopian ja kullan murensi: niin on suuri Jumala kuninkaalle näyttänyt, kuinka tästälähin tapahtuman pitää; ja tämä on totinen uni ja sen selitys on oikia.

45. Nijncuin sinä näit kiwen ilman käsitä temmatun joca raudan wasken sawen hopian ja cullan muserta. Nijn on suuri Jumala Cuningalle näyttänyt cuinga tästälähin tapahtuman pitä ja tämä on totisest se uni ja sen selitys on oikia.

45. Samalmoto quin sine neit ydhen Kiuen/ ilman Käsite poisreueistyn/ ioca Raudhan/ Cuparin/ Sauen/ Hopian ia Cullan musersi. (Samalla muotoa kuin sinä näit yhden kiwen/ ilman käsittä poisrewäistyn/ joka raudan/ kuparin/ sawen/ hopean ja kullan musersi.)

45 Inasmuch as you saw that a stone was cut out of the mountain without hands and that it broke in pieces the iron, the brass, the clay, the silver and the gold, the great God has made known to the king what will happen hereafter. And the dream is certain and the interpretation of it sure.

45. Forasmuch as thou sawest that the stone was cut out of the mountain without hands, and that it brake in pieces the iron, the brass, the clay, the silver, and the gold; the great God hath made known to the king what shall come to pass hereafter: and the dream is certain, and the interpretation thereof sure.

45. efterdi du saa, at en Sten blev løsrevet fra Bjerget, og det ikke ved Hænder, og at den knuste Jernet, Kobberet, Leret, Sølvet og Guldet. Den store Gud har ladet Kongen vide, hvad der skal ske herefter, og Drømmen staar fast, og Udtydningen derpaa er vis.

45. Såsom du sågst en sten nederrifven af ett berg utan händer, hvilken sönderslog jernet, kopparen, leret, silfret och guldet, alltså hafver nu den store Gud tett Konungenom, hvad som framdeles ske skall; och detta är visserliga drömmen, och uttydningen är rätt.

45. Sepärrast olled sa näinud, et üks kiwwi ennast mahhalaskis mäe peält, ei mitte kättega, ja löi pihhuks sedda rauda, waske, soue, höbbedat ja kulda: se läbbi on suur Jummal kunningale teäda annud, mis pärrast seddasinnast aega piddi sündima; ja se unnenäggo on kindel, ja mis se tähhendab, on tössi.

45. kaip tu matei nuo kalno be žmogaus rankos pagalbos atlūžusį akmenį, kuris sutrupino geležį, varį, molį, sidabrą ir auksą. Didysis Dievas parodė tau, karaliau, kas bus ateityje. Sapnas yra tikras ir jo aiškinimas teisingas’‘.

45. wie du denn gesehen hast einen Stein, ohne Hände vom Berge herabgerissen, der das Eisen, Erz, Ton, Silber und Gold zermalmte. Also hat der große Gott dem König gezeigt, wie es hernach gehen werde; und der Traum ist gewiß, und die Deutung ist recht.

45. Comme tu as vu que de la montagne une pierre s'est détachée sans le secours d'aucune main, et qu'elle a brisé le fer, l'airain, l'argent et l'or. Le grand Dieu a fait connaître au roi ce qui arrivera ci-après. Le songe est véritable, et l'interprétation en est certaine.

45. De la manera que viste que del monte fué cortada una piedra, que no con manos, desmenuzó al hierro, al metal, al tiesto, a la plata, y al oro, el Dios grande mostró al rey lo que ha de acontecer en lo porvenir. Y el sueño es verdadero, y fiel su declaración.

45 Daarom hebt gij gezien, dat uit den berg een steen zonder handen afgehouwen is geworden, die het ijzer, koper, leem, zilver en goud vermaalde; de grote God heeft den koning bekend gemaakt, wat hierna geschieden zal; de droom nu is gewis, en zijn uitlegging is zeker.

45. Tak jakoś widział, iż z góry odcięty był kamieó, który nie bywał w ręku, a skruszył żelazo, miedź, glinę, srebro i złoto, przez to Bóg wielki królowi oznajmił, co ma być na potem; i prawdziwy jest ten sen, i wierny wykład jego.

45. Minthogy láttad, hogy a hegyről kő szakad vala le kéz érintése nélkül, és szétzúzá a vasat, rezet, cserepet, ezüstöt és aranyat: a nagy Isten azt jelentette meg a királynak, a mi majd ezután lészen; és igaz az álom, és bizonyos annak értelme.

45 так как ты видел, что камень отторгнут был от горы не руками и раздробил железо, медь, глину, серебро и золото. ВеликийБог дал знать царю, что будет после сего. И верен этот сон, и точно истолкование его!

45. Так як се ти бачив, що камінь одірваний був від гори не руками й подробив залїзо, мідь, глину, срібло й золото. Великий Бог показав сим цареві, що буде опісля. Се певний сон, та й виклад його вірний.

46. Silloin kuningas Nebukadnessar lankesi kasvoillensa ja kumartui maahan Danielin edessä ja käski uhrata hänelle ruokauhria ja suitsutusta.

46. Niin lankesi kuningas Nebukadnetsar kasvoillensa, ja kumarsi Danielia, ja käski tehdä hänelle ruokauhria ja polttouhria.

46. NIjn langeis Cuningas NebucadNezar caswoillens ja cumarsi Danieli ja käski tehdä hänelle ruocauhria ja polttouhria.

46 Then the king Nebuchadnezzar fell upon his face and worshiped Daniel and commanded that they should offer an oblation and sweet odors to him.

46. Then the king Nebuchadnezzar fell upon his face, and worshipped Daniel, and commanded that they should offer an oblation and sweet odours unto him.

46. Da faldt Kong Nebukadnezar paa sit Ansigt og nedbøjede sig for Daniel, og han befalede, at man skulde ofre ham Madofre og Røgelse.

46. Då föll Konungen NebucadNezar uppå sitt ansigte, och tillbad inför Daniel; och befallde, att man skulle göra honom spisoffer och rökoffer.

46. Siis heitis kunningas Nebukadnetsar silmili mahha ja kummardas Tanieli ette, ja käskis temmale roa-ohwri ja maggusa haisoga ohwri joma-ohwri wäljawallada.

46. Tada karalius Nebukadnecaras parpuolė veidu į žemę, pagarbino Danielių ir įsakė aukas bei smilkalus jam aukoti.

46. Da fiel der König Nebukadnezar auf sein Angesicht und betete an vor dem Daniel und befahl, man sollt ihm Speisopfer und Räuchopfer tun.

46. Alors le roi Nébucadnetsar tomba sur sa face et se prosterna devant Daniel, et il ordonna qu'on lui présentât des offrandes et des parfums.

46. Entónces el rey Nabucodonosor cayó sobre su rostro, y humillóse a Daniel, y mandó que le sacrificasen presentes y perfumes.

46 Toen viel de koning Nebukadnezar op zijn aangezicht, en aanbad Daniel; en hij zeide, dat men hem met spijsoffer en liefelijk reukwerk een drankoffer doen zou.

46. Tedy król Nabuchodonozor padł na oblicze swoje, i ukłonił się Danijelowi, a rozkazał, aby mu ofiarę i kadzenia ofiarowali.

46. Akkor Nabukodonozor király arczra borula és imádá Dánielt, és meghagyá, hogy ételáldozattal és jó illattal áldozzanak néki.

46 Тогда царь Навуходоносор пал на лице свое и поклонился Даниилу, и велел принести ему дары и благовонные курения.

46. Тодї царь Навуходонозор упав на лице своє й поклонився Даниїлові, й велїв принести йому подарунки й запашне кадило.

47. Kuningas vastasi Danielille ja sanoi: Totisesti on teidän Jumalanne jumalien Jumala ja kuningasten herra ja se, joka paljastaa salaisuudet; sillä sinä olet voinut paljastaa tämän salaisuuden.

47. Ja kuningas vastasi Danielia ja sanoi: totisesti on teidän Jumalanne kaikkein jumalain Jumala ja kaikkein kuningasten Herra, joka salaiset asiat ilmoittaa, ettäs tämän salaisen asian olet ilmoittaa taitanut.

47. Ja Cuningas wastais Danielille ja sanoi: Ilman epäilemät teidän Jumalan on caickein jumalain Jumala ja caickein Cuningasten HERra joca salaiset asiat ilmoitta taita ettäs tämän salaisen asian olet ilmoitta taitanut.

47 The king answered to Daniel and said, Of a truth your* God is the God of gods and Lord of kings and a revealer of secrets, since you have been able to reveal this secret.

47. The king answered unto Daniel, and said, Of a truth it is, that your God is a God of gods, and a Lord of kings, and a revealer of secrets, seeing thou couldest reveal this secret.

47. Kongen svarede Daniel og sagde: Sandt er det, at eders Gud, han er en Gud over Guder og en Herre over Konger, og Hemmeligheders Aabenbarer, efterdi du har kunnet aabenbare denne Hemmelighed.

47. Och Konungen svarade Daniel, och sade: Det är intet tvifvel, edar Gud är en Gud öfver alla gudar, och en Herre öfver alla Konungar, den hemlig ting uppenbara kan; efter du dessa hemlig ting hafver kunnat uppenbara.

47. Kunningas kostis ja ütles Tanielile: Se on tössi, et teie Jummal on jummalatte Jum̃al, ja kunningatte Issand; ja kes sallajad asjad ilmutab: sest et sinna woinud seddasinnast sallaja asja ilmutada.

47. Karalius Danieliui tarė: ‘‘Iš tikrųjų jūsų Dievas yra dievų Dievas, karalių Viešpats ir paslapčių atskleidėjas, nes tu sugebėjai atskleisti šią paslaptį!’‘

47. Und der König antwortete Daniel und sprach: Es ist kein Zweifel, euer Gott ist ein Gott über alle Götter und ein HERR über alle Könige, der da kann verborgene Dinge offenbaren, weil du dies verborgene Ding hast können offenbaren.

47. Le roi parla à Daniel et dit: Certainement votre Dieu est le Dieu des dieux et le Seigneur des rois, et il révèle les secrets, puisque tu as pu découvrir ce secret.

47. El rey habló a Daniel, y dijo: Ciertamente que el Dios vuestro es Dios de dioses, y el Señor de los reyes, y el descubridor de los misterios, pues pudiste revelar este misterio.

47 De koning antwoordde Daniel en zeide: Het is de waarheid, dat ulieder God een God der goden is, en een Heere der koningen, en Die de verborgenheden openbaart, dewijl gij deze verborgenheid hebt kunnen openbaren.

47. Tedy odpowiadając król Danijelowi rzekł: Zaprawdę Bóg wasz jest Bogiem bogów, a Panem królów, który odkrywa tajemnice, ponieważeś mógł objawić tę tajemnicę.

47. Szóla a király Dánielnek, és monda: Bizonynyal a ti Istenetek, ő az isteneknek Istene, és a királyoknak ura és a titkok megjelentője, hogy te is megjelenthetted ezt a titkot!

47 И сказал царь Даниилу: истинно Бог ваш есть Бог богов и Владыка царей, открывающий тайны, когда ты мог открыть эту тайну!

47. І промовив царь до Даниїла: Справдї Бог ваш є Бог над богами й Володарь над царями, котрий відкриває тайні річи, наколи ти міг відкрити цю тайну!

48. Sitten kuningas korotti Danielin ja antoi hänelle paljon suuria lahjoja ja asetti hänet koko Baabelin maakunnan herraksi ja kaikkien Baabelin viisaitten ylimmäiseksi päämieheksi.

48. Niin kuningas korotti Danielin, ja antoi hänelle suuria ja paljon lahjoja, ja asetti hänen kaikkein Babelin valtakuntain päälle ja päämieheksi kaikkein viisasten päälle Babelissa.

48. Ja Cuningas corgotti Danielin ja annoi hänen suuria ja paljon lahjoja ja teki hänen Förstixi coco Babelin maacunnas ja pani hänen Päämiehexi caickein wijsasten päälle Babelis.

48 Then the king made Daniel great and gave him many great gifts and made him to rule over the whole province of Babylon and to be chief governor over all the wise men of Babylon.

48. Then the king made Daniel a great man, and gave him many great gifts, and made him ruler over the whole province of Babylon, and chief of the governors over all the wise men of Babylon.

48. Da gjorde Kongen Daniel stor og gav ham mange store Gaver og gjorde ham til Fyrste over hele Landskabet Babel og til øverste Forstander for alle de vise i Babel.

48. Och Konungen upphöjde Daniel, och gaf honom stora myckna skänker; och gjorde honom till en Första öfver hela landet Babel, och satte honom till en öfversta öfver alla de visa i Babel.

48. Siis teggi kunningas Tanielit sureks ja andis temmale sured ja paljo andid, ja panni tedda wallitsejaks keik ülle Pabeli rigi, ja keigeüllemaks keik ülle Pabeli tarkade.

48. Tada karalius išaukštino Danielių, davė jam daug brangių dovanų ir paskyrė jį Babilono srities valdovu ir visų Babilono išminčių vyriausiuoju valdytoju.

48. Und der König erhöhte Daniel und gab ihm große und viele Geschenke und machte ihn zum Fürsten über die ganze Landschaft Babel und setzte ihn zum Obersten über alle Weisen zu Babel.

48. Alors le roi éleva Daniel en dignité, et lui fit de riches présents; et il l'établit gouverneur sur toute la province de Babylone et chef suprême de tous les sages de Babylone.

48. Entónces el rey magnificó a Daniel, y le dió muchos y grandes dones, y púsole por gobernador de toda la provincia de Babilonia, y por príncipe de los gobernadores sobre todos los sabios de Babilonia.

48 Toen maakte de koning Daniel groot, en hij gaf hem vele grote geschenken, en hij stelde hem tot een heerser over het ganse landschap van Babel, en een overste der overheden over al de wijzen van Babel.

48. Zatem król zacnie wywyższył Danijela, i darów wielkich i wiele dał mu, i uczynił go panem nad wszystką krainą Babiloóską, i książęciem nad przełożonymi i nad wszystkimi mędrcami Babiloóskimi.

48. Akkor a király [11†] fölmagasztalá Dánielt, és sok nagy ajándékot ada néki, és hatalmat adott néki Babilonnak egész tartománya felett, és a babiloni összes bölcseknek előljárójává tevé őt.

48 Тогда возвысил царь Даниила и дал ему много больших подарков, и поставил его над всею областью Вавилонскою и главным начальником над всеми мудрецами Вавилонскими.

48. Тодї підвисшив царь Даниїла й дав йому багато дорогих подарунків, і настановив його над усїм Вавилонським краєм і найвисшим начальником над усїма мудрецями Вавилонськими.

49. Ja Danielin anomuksesta kuningas antoi Sadrakin, Meesakin ja Abednegon hoitoon Baabelin maakunnan hallinnon. Mutta Daniel jäi kuninkaan hoviin.

49. Ja Daniel rukoili kuningasta, että hän pani Babelin maakuntain päälle Sadrakin, Mesakin ja Abednegon; mutta Daniel itse oli kuninkaan tykönä hänen kartanossansa.

49. Ja Daniel rucoili Cuningasta että hän panis Babelin maacundain päälle Sadrachin Mesachin AbedNegon: Mutta Daniel idze oli Cuningan tykönä hänen cartanosans.

49 And Daniel requested of the king and he appointed Shadrach, Meshach and Abed-nego, over the affairs of the province of Babylon, but Daniel was in the gate of the king.

49. Then Daniel requested of the king, and he set Shadrach, Meshach, and Abednego, over the affairs of the province of Babylon: but Daniel sat in the gate of the king.

49. Og Daniel begærede af Kongen, at han til Bestyrelsen over Landskabet Babel vilde beskikke Sadrak, Mesak og Abed-Nego; men Daniel blev ved Kongens Hof.

49. Och Daniel bad Konungen, att han måtte sätta Sadrach, Mesach och AbedNego öfver de landskap i Babel; men Daniel sjelf blef när Konungenom i hans gård.

49. Ja Taniel pallus kunningalt, et ta piddi Sadrakit, Mesakit, ja Abednegut seädma Pabeli rigi teggemiste ülle: agga Taniel jäi kunninga wärrawasse.

49. Danieliaus prašomas, karalius paskyrė Šadrachą, Mešachą ir Abed Negą reikalų tvarkytojais Babilono sričiai, o Danielius pasiliko karaliaus rūmuose.

49. Und Daniel bat vom König, daß er über die Ämter der Landschaft Babel setzen möchte Sadrach, Mesach und Abed-Nego; und er, Daniel blieb bei dem König am Hofe.

49. Et Daniel pria le roi de préposer Shadrac, Méshac et Abed-Négo à l'administration de la province. Mais Daniel était à la porte du roi.

49. Y Daniel demandó del rey, y él puso sobre los negocios de la provincia de Babilonia a Sidrac, Misac, y Abdenago: y Daniel a la puerta del rey.

49 Toen verzocht Daniel van den koning; en hij stelde Sadrach, Mesach en Abed-nego over de bediening van het landschap van Babel; maar Daniel bleef aan de poort des konings.

49. Ale Danijel prosił króla, aby przełożył nad sprawami krainy Babiloóskiej Sadracha, Mesacha i Abednego; a Danijel bywał w bramie królewskiej.

49. És Dániel kéré a királyt, [12†] hogy Sidrákot, Misákot és Abednégót rendelje a babiloni tartomány gondviselésére; Dániel pedig a király udvarában vala.

49 Но Даниил просил царя, и он поставил Седраха, Мисаха и Авденаго над делами страны Вавилонской, а Даниил остался при дворе царя.

49. Але Даниїл просив царя, і він настановив Седраха, Мисаха та Авденаго над справами краю Вавилонського, а сам Даниїл зістався на царському дворі.