12 luku

Miikael taistelee Israelin puolesta. Ylösnousemus ja lopun aika.

1. Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.

1. Silloin nonsee suuri päämies Mikael, joka sinun kansas lasten edessä seisoo, sillä surkia aika on tuleva, jonka kaltaista ei ikänä ole ollut sittekuin ihmiset rupesivat olemaan, hamaan tähän aikaan asti. Sillä ajalla sinun kansas vapahdetaan. Kaikki, jotka kirjassa kirjoitetut ovat.

1. SIlloin nouse se suuri Försti Michael joca sinun Canssas edes seiso. Sillä yxi surkia aica on tulewa jonga caltainen ei ikänäns ollut ole sijttecuin ihmiset rupeisit oleman haman sijhen aican asti. Sillä ajalla sinun Canssas wapahdetan caicki jotca kirjas kirjoitetut owat.

1. SIlle samalla aialla/ ylesnousepi se swri Pämies Michael/ ioca sinun Canssas edesseiso. Sille ette yxi nin surkia aica pite tuleman/ ionga caltainen ei ikenens ollut ole/ sittequin Inhimiset rupesit oleman/ haman sihen aican asti. Sille samalla aialla/ sinun Canssas wapadhetan/ caiki iotca Kirias ouat kirioitetut. (Sillä samalla ajalla/ ylösnouseepi se suuri päämies Michael/ joka sinun kansasi edessä seisoo. Sillä että yksi niin surkea aika pitää tuleman/ jonka kaltainen ei ikänänsä ollut ole/ sittenkuin ihmiset rupesit oleman/ hamaan siihen aikaan asti. Sillä samalla ajalla/ sinun kansasi wapahdetaan/ kaikki jotka kirjassa owat kirjoitetut.)

1 And at that time Michael will stand up, the great prince who stands for the sons of your people. And there will be a time of trouble, such as never was since there was a nation even to that same time. And at that time your people will be delivered, everyone who will be found written in the book.

1. And at that time shall Michael stand up, the great prince which standeth for the children of thy people: and there shall be a time of trouble, such as never was since there was a nation even to that same time: and at that time thy people shall be delivered, every one that shall be found written in the book.

1. Og paa den Tid skal Mikael, den store Fyrste, der staar som Værn for dit Folks Børn, staa frem, og der skal være en Trængsels Tid, som aldrig har været, siden Folk hlev til og indtil den Tid; og paa samme Tid skal dit Folk undkomme, hver den, som findes skreven i Bogen.

1. På samma tiden skall den store Försten Michael, som för ditt folk står, uppresa sig; ty en sådana bedröfvad tid skall komma, att ingen slik varit hafver, ifrå den tid menniskor hafva varit till, intill den tiden. Uti den samma tiden skall ditt folk frälst varda, alle de som i bokene skrefne äro.

1. Agga sel aial touseb se suur Würst Mikael ülles, kes so rahwa laste eest seisab; siis on ni kitsas aeg, mähhärdust ei olnud, sidast kui üks rahwas olnud, siit aiast sadik : agga sel aial peäseb so rahwas ärra, iggaüks, kedda leitakse ramatusse ülleskirjotud ollemast.

1. ‘‘Tuo laiku pakils Mykolas, didysis kunigaikštis, kuris gina tavo tautiečius. Tada ateis tokie sunkūs laikai, kokių nebuvo nuo tautos atsiradimo. Tada tavo tauta bus išgelbėta­kiekvienas, kuris bus įrašytas knygoje.

1. Zur selben Zeit wird der große Fürst Michael, der für die Kinder deines Volkes steht, sich aufmachen. Denn es wird eine solche trübselige Zeit sein, wie sie nicht gewesen ist, seitdem Leute gewesen sind bis auf diese Zeit. Zur selben Zeit wird dein Volk errettet werden, alle, die im Buch geschrieben stehen.

1. En ce temps-là, se lèvera Micaël, le grand chef, qui tient ferme pour les enfants de ton peuple; et ce sera un temps de détresse tel qu'il n'y en a point eu depuis qu'il existe des nations, jusqu'à ce temps-là. En ce temps-là, ton peuple échappera, savoir quiconque sera trouvé inscrit dans le livre.

1. MAS en aquel tiempo Micael el gran príncipe, que está por los hijos de tu pueblo, se levantará; y será tiempo de angustia, cual nunca fué después que hubo gente hasta entónces: mas en aquel tiempo tu pueblo escapará, es a saber, todos los que se hallaren escritos en el libro.

1 En te dier tijd zal Michael opstaan, die grote vorst, die voor de kinderen uws volks staat, als het zulk een tijd der benauwdheid zijn zal, als er niet geweest is, sinds dat er een volk geweest is, tot op dienzelven tijd toe; en te dier tijd zal uw volk verlost worden, al wie gevonden wordt geschreven te zijn in het boek.

1. Tego czasu powstanie Michał, książę wielki, który się zastawia za synami ludu twego; a będzie czas uciśnienia, jakiego nie było, jako narody poczęły być, aż do tego czasu; tego, mówię, czasu wyswobodzony będzie lud twój, ktokolwiek znaleziony będzie napisany w księgach.

1. És abban az időben felkél [1†] Mihály, a nagy fejedelem, a ki a te néped fiaiért áll, mert nyomorúságos idő lesz, a milyen nem volt attól fogva, hogy nép kezdett lenni, mindezideig. És abban az időben megszabadul a te néped; a ki csak beírva találtatik a könyvben.

1 И восстанет в то время Михаил, князь великий, стоящий за сынов народа твоего; и наступит время тяжкое, какого не бывало с тех пор, как существуют люди, до сего времени; но спасутся в это время из народа твоего все, которые найдены будут записанными в книге.

1. І встане в той час Михаїл, князь великий, що встоює за синами народу твого; й настане час лютий, якого не бувало від того часу, як постали люде, до сього часу; але спасуться в сей час зпоміж твого народу всї, що будуть знайдені записаними в книзї.

2. Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.

2. Ja monta, jotka maan tomussa makaavat, heräävät , muutamat ijankaikkiseen elämään, ja muutamat ijankaikkiseen pilkkaan ja häpiään.

2. Ja monda jotca maan tomus macawat heräjäwät muutamat ijancaickiseen elämään ja muutamat ijancaickiseen pilckan ja häpiään.

2. Ja monda/ iotca maan mullas macauat/ yleshereieuet/ mutomat ijancaickisehen Elemehen/ ia mutomat ijancaikisehen pilcahan ia häpiehen. (Ja monta/ jotka maan mullassa makaawat/ ylösheräjäwät/ muutamat iankaikkiseen elämähän/ ja muutamat iankaikkiseen pilkkahan ja häpeähän.)

2 And many of those who sleep in the dust of the earth will awake, some to everlasting life and some to shame and everlasting contempt.

2. And many of them that sleep in the dust of the earth shall awake, some to everlasting life, and some to shame and everlasting contempt.

2. Og mange af dem, som sove i Støvets Jord, skulle opvaagne, solnme til et evigt Liv, og somme til Skam, til evig Afsky.

2. Och månge de, som under jordene sofva ligga, skola uppvakna, somlige till evigt lif, somlige till evig försmädelse och blygd.

2. Ja paljo neist, kes mulla pörmus maggawad, ärkawad siis ülles: teised iggawesseks elluks, ja teised sureks teotusseks, iggawesseks häbbiks.

2. Daugelis miegančių žemės dulkėse pabus: vieni­amžinam gyvenimui, kiti­amžinai paniekai ir gėdai.

2. Und viele, so unter der Erde schlafen liegen, werden aufwachen: etliche zum ewigen Leben, etliche zu ewiger Schmach und Schande.

2. Et plusieurs de ceux qui dorment dans la poussière de la terre se réveilleront, les uns pour la vie éternelle, les autres pour l'opprobre et une infamie éternelle.

2. Y muchos de los que duermen en el polvo de la tierra serán despertados, unos para vida eterna, y otros para vergüenza, y confusión perpetua.

2 En velen van die, die in het stof der aarde slapen, zullen ontwaken, dezen ten eeuwigen leven, en genen tot versmaadheden, en tot eeuwige afgrijzing.

2. A wiele z tych, którzy śpią w prochu ziemi, ocucą się, jedni ku żywotowi wiecznemu, a drudzy na pohaóbienie i na wzgardę wieczną.

2. És sokan azok közül, a kik alusznak [2†] a föld porában, felserkennek, némelyek örök életre, némelyek pedig gyalázatra és örökkévaló útálatosságra.

2 И многие из спящих в прахе земли пробудятся, одни для жизни вечной, другие на вечное поругание и посрамление.

2. І багато з тих, що сплять в поросї земному, прокинеться, одні на вічне життє, другі на вічний сором і ганьбу.

3. Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.

3. Mutta opettajat paistavat, niinkuin taivaan kirkkaus, ja jotka monta opettavat vanhurskauteen, niinkuin tähdet alati ja ijankaikkisesti.

3. Mutta opettajat paistawat nijncuin taiwan kirckaus ja jotca monda opettawat wanhurscauten nijncuin tähdet alati ja ijancaickisest.

3. Mutta ne Opettaiat paistauat/ ninquin Taiuan kircaus/ Ja iotca monda kiendeuet Wanhurskautehen/ ninquin ne Techtet alati ia ijancaikisesta. (Mutta ne opettajat paistawat/ niinkuin taiwaan kirkkaus/ Ja jotka monta kääntäwät wanhurskauteen/ niinkuin ne tähdet alati ja iankaikkisesti.)

3 And those who are wise will shine as the brightness of the expanse and those who turn many to righteousness as the stars everlasting and forever.

3. And they that be wise shall shine as the brightness of the firmament; and they that turn many to righteousness as the stars for ever and ever.

3. Men de forstandige skulle skinne som den udstrakte Befæstnings Skin; og de, der fsrte de mange til Retfærdighed, som Stjernerne evindelig og altid.

3. Men lärarena skola lysa såsom himmelens sken, och de som många undervisa till rättfärdighet, såsom stjernor i evighet.

3. Ja need moistlikkud peawad paistma kui taewa lautusse paiste, ja kes paljo saatwad öigusse tele, kui tähhed ikka ja iggaweste.

3. Išmintingieji spindės kaip dangaus šviesuliai, kurie nukreipė daugelį į teisumą­kaip žvaigždės per amžių amžius.

3. Die Lehrer aber werden leuchten wie des Himmels Glanz, und die, so viele zur Gerechtigkeit weisen, wie die Sterne immer und ewiglich.

3. Ceux qui auront été intelligents brilleront comme la splendeur de l'étendue, et ceux qui en auront amené plusieurs à la justice brilleront comme des étoiles, à toujours et à perpétuité.

3. Y los entendidos resplandecerán, como el resplandor del firmamento; y los que enseñan a justicia la multitud, como las estrellas a perpetua eternidad.

3 De leraars nu zullen blinken, als de glans des uitspansels, en die er velen rechtvaardigen, gelijk de sterren, altoos en eeuwiglijk.

3. Ale ci, którzy innych nauczają, świecić się będą jako światłość na niebie, a którzy wielu ku sprawiedliwości przywodzą, jako gwiazdy na wieki wieczne.

3. Az értelmesek pedig fénylenek, mint az égnek fényessége; és a kik sokakat az igazságra visznek, miként a csillagok örökkön örökké.

3 И разумные будут сиять, как светила на тверди, и обратившие многих к правде – как звезды, вовеки, навсегда.

3. І розумні сияти муть, неначе сьвітила на небі, а навернувші многих до праведностї - неначе зорі, повік, на завсїди.

4. Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.

4. Ja sinä Daniel, peitä nämät sanat ja sulje kirjaan hamaan viimeiseen aikaan asti. Siloin pitää sen tykö monta tuleman ja suuren ymmärryksen löytämän.

4. Ja sinä Daniel peitä nämät sanat ja sulje nämät kirjoituxet haman wijmeisen aican. Silloin pitä sen tygö monda tuleman ja suuren ymmärryxen löytämän.

4. Ja sine Daniel peite nämet sanat/ ia insigla näme Kirioituxet/ Haman sihen wimeisen aicahan. Silloin pite SEN tyge monda tuleman/ ia swren ymmerdhyxen leutemen. (Ja sinä Daniel peitä nämät sanat/ ja insiglaa nämä kirjoitukset/ Hamaan siihen wiimeiseen aikahan. Sillon pitää sen tykö monta tuleman/ ja suuren ymmärryksen löytämän.)

4 But you, O Daniel, shut up the words and seal the book, even to the time of the end. Many will run to and fro and knowledge will be increased.

4. But thou, O Daniel, shut up the words, and seal the book, even to the time of the end: many shall run to and fro, and knowledge shall be increased.

4. Og du, Daniel, luk til for Ordene, og forsegl Bogen indtil Endens Tid; mange skulle søge ivrigt i den, og Kundskab skal blive mangfoldig.

4. Och du, Daniel, fördölj dessa orden och besegla denna skriftena intill den yttersta tiden; så skola månge deröfver komma, och finna ett stort förstånd.

4. Agga sinna Taniel panne warjule need sannad, ja panne otsego pitseriga kinni se ramat, kunni aeg otsa saab: siis wötwad paljo neid läbbiaiada, ja se tundminne lähhäb sureks.

4. O tu, Danieliau, paslėpk tuos žodžius ir užantspauduok knygą iki skirto laiko. Daugelis ją perskaitys ir įgaus pažinimo’‘.

4. Und du, Daniel, verbirg diese Worte und versiegle diese Schrift bis auf die Letzte Zeit; so werden viele darüberkommen und großen Verstand finden.

4. Et toi, Daniel, cache ces paroles et scelle ce livre jusqu'au temps de la fin. Plusieurs le parcourront et la connaissance augmentera.

4. Tú pues, Daniel, cierra las palabras, y sella el libro hasta el tiempo del fin: pasarán muchos, y multiplicarse ha la ciencia.

4 En gij, Daniel! sluit deze woorden toe, en verzegel dit boek, tot den tijd van het einde; velen zullen het naspeuren, en de wetenschap zal vermenigvuldigd worden.

4. Ale ty, Danijelu! zamknij te słowa, i zapieczętuj tę księgę aż do czau naznaczonego; bo to wiele ich przebieży, a rozmnoży się umiejętność.

4. Te pedig, Dániel, zárd be [3†] e beszédeket, és pecsételd be a könyvet a végső időig: tudakozzák majd sokan, és nagyobbá lesz a tudás.

4 А ты, Даниил, сокрой слова сии и запечатай книгу сию до последнего времени; многие прочитают ее, и умножится ведение".

4. А ти, Даниїле, заховай сї слова й запечатай сю книгу на останнїй час; багато прочитає її, і побільшає знаннє.

5. Ja minä, Daniel, näin, ja katso, siellä seisoi kaksi muuta, toinen virran tällä rannalla, toinen virran tuolla rannalla.

5. Ja minä Daniel näin ja katso, kaksi muuta seisoi siellä, toinen tällä virran reunalla ja toinen toisella virran reunalla.

5. JA minä Daniel näin ja cadzo caxi muuta seisoit siellä toinen tällä wirran reunalla ja toinen toisella reunalla.

5. JA Mine Daniel näin/ ia catzos/ Caxi mwta sielle seisoit/ toinen telle Wirdhan Actel/ ia se toinen sille toisella actella. (Ja minä Daniel näin/ ja katsos/ Kaksi muuta siellä seisoit/ toinen tällä wirran actella (rannalla) / ja se toinen sillä toisella actella.)

5 Then I, Daniel, looked, and behold, another two stood, the one on the brink of the river on this side and the other on the brink of the river on that side.

5. Then I Daniel looked, and, behold, there stood other two, the one on this side of the bank of the river, and the other on that side of the bank of the river.

5. Og jeg, Daniel, jeg saa, og se, del stod to andre, een her paa Bredden af Floden, og een der paa Bredden af Floden.

5. Och jag, Daniel, såg, och si, der stodo två andre, en på denna strandene vid älfvena, en annar på den andra strandene.

5. Ja minna Taniel näggin, ja wata, kaks teist seisid, teine siin pool jöe äres, ja teine seäl pool jöe äres.

5. Aš, Danielius, žiūrėjau ir mačiau stovinčius kitus du: vienas­šitame upės krante, o kitas­anapus upės.

5. Und ich, Daniel, sah, und siehe, es standen zwei andere da, einer an diesem Ufer des Wassers, der andere an jenem Ufer.

5. Et moi, Daniel, je regardai, et voici, deux autres hommes se tenaient debout, l'un en deçà du bord du fleuve, l'autre au-delà du bord du fleuve.

5. Y yo Daniel miré, y he aquí otros dos que estaban, el uno de esta parte a la orilla del río, y el otro de la otra parte, a la orilla del río.

5 En ik, Daniel, zag, en ziet, er stonden twee anderen, de een aan deze zijde van den oever der rivier, en de ander aan gene zijde van den oever der rivier.

5. I widziałem ja Danijel, a oto drudzy dwaj stali, jeden stąd nad brzegiem rzeki, a drugi z onąd nad drugim brzegiem rzeki;

5. És széttekinték én, Dániel, és ímé másik kettő álla ott, egyik a folyóvíz partján [4†] innét, a másik túl a folyóvíz partján.

5 Тогда я, Даниил, посмотрел, и вот, стоят двое других, один на этом берегу реки, другой на том берегу реки.

5. Тодї я, Даниїл, подививсь, і от стоять двоє инчих, один на сьому березї ріки, другий на тому березї ріки.

6. Ja toinen sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vetten yläpuolella: Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?

6. Ja hän sanoi sille miehelle, joka oli liinaisilla vaatteilla puetettu, joka seisoi ylempänä virtaa: Koska näiden ihmetten loppu tulee?

6. Ja hän sanoi sille joca oli lijnaisilla waatteilla puetettu joca ylembänä seisoi wirran tykönä cosca näiden ihmetten loppu tulle?

6. Ja sanoi hen sille/ ioca oli Linaisel waatteil puietettu/ ioca ylembänseisoi Wirdhan tyken Coska neinen Ihmein loppu tulle ? (Ja sanoi hän sille/ joka oli liinaisella waatteilla puetettu/ joka ylempänä seisoi wirran tykön. Koska näiden ihmein loppu tulee?)

6 And one said to the man clothed in linen, who was above the waters of the river, How long will it be to the end of these wonders?

6. And one said to the man clothed in linen, which was upon the waters of the river, How long shall it be to the end of these wonders?

6. Og der blev sagt til den Mand, som var iført de linnede Klæder, og som stod oven over Flodens Vande: Hvor længe skal det vare med Enden paa disse underfulde Ting?

6. Och han sade till den som i linnkläder ofvanuppå älfvenes vatten stod: När skall då änden varda med sådana under?

6. Ja ta ütles selle mehhele, kel linnased rided selgas, kes jöe wee peäl olli : kui kaua on, et nende immeasjade ots tulleb ?

6. Tada vienas klausė drobiniais apsivilkusį, stovintį ant upės vandenų: ‘‘Ar toli tų nuostabių įvykių galas?’‘

6. Und er sprach zu dem in leinenen Kleidern, der über den Wassern des Flusses stand: Wann will's denn ein Ende sein mit solchen Wundern?

6. Et on dit à l'homme vêtu de lin, qui était au-dessus des eaux du fleuve: Quand sera la fin de ces merveilles?

6. Y uno dijo al varón vestido de lienzos, que estaba sobre las aguas del río: ¿Cuándo será el fin de las maravillas?

6 En hij zeide tot den Man, bekleed met linnen, Die boven op het water der rivier was: Tot hoe lang zal het zijn, dat er een einde van deze wonderen zal wezen?

6. I rzekł do męża obleczonego w szatę lnianą, który stał nad wodą onej rzeki: Kiedyż przyjdzie koniec tym dziwnym rzeczom?

6. És mondá egyik [5†] a gyolcsba öltözött férfiúnak, a ki a folyóvíz felett vala: Mikor lesz végök e csudadolgoknak?

6 И один сказал мужу в льняной одежде, который стоял над водами реки: „когда будет конец этих чудных происшествий?"

6. І сказав я мужові в лняній одежі, що стояв над водами ріки: Коли буде кінець сих чудних подїй?

7. Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran vetten yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti: Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät.

7. Niin minä otin hänestä vaarin, joka liinaisilla vaatteilla puetettu oli, joka seisoi ylempänä virtaa. Ja hän nosti oikian ja vasemman kätensä taivaasen päin ja vannoi sen kautta, joka ijankaikkisesti elää, että sen pitää ajan, ja muutamat ajat ja puolen aikaa viipymän. Ja kuin pyhän kansan hajoitus saa lopun, silloin kaikki nämät tapahtuvat.

7. Nijn minä otin hänestä waarin joca lijnaisilla waateilla puetettu oli joca ylembänä seisoi wirran tykönä. Ja hän nosti oikian ja waseman kätens taiwasen päin ja wannoi sen cautta joca ijancaickisest elä että sen pitä ajan ja muutamat ajat ja puolen aica wijpymän. Ja cuin sen pyhän Canssan hajotus saa lopun silloin caicki nämät tapahtuwat.

7. Nin mine warinotin heneste/ ioca Linaisel waatteilla puietetu oli/ ioca ylembänseiso Wirdhan tyken. Ja hen ylesnosti henen Oikean ia wasemen Kädhens Taiuasen pein/ ia wannoi sen cautta ioca ijancaikisesta elepi/ Ette Sen pite ydhen aigan/ ia mutomat aighat/ ia ydhen polen aighan wipymen. Ja quin sen Pyhen Canssan haiotus lopun saa/ silloin caiki näme tapactuuat. (Niin minä waarin otin hänestä/ joka liinaisilla waatteila puetettu oli/ joka ylempänä seisoi wirran tykönä. Ja hän ylösnosti hänen oikean ja wasemman kätensä taiwaaseen päin/ ja wannoi sen kautta joka iankaikkisesti elääpi/ Että sen pitää yhden ajan/ ja muutamat ajat/ ja yhden puolen ajan wiipymän. Ja kuin sen pyhän kansan hajoitus lopun saa/ silloin kaikki nämä tapahtuwat.)

7 And I heard the man clothed in linen, who was above the waters of the river, when he held up his right hand and his left hand to heaven and swore by him who lives everlasting that it will be for a time, times and a half. And when they have made an end of smashing the power of the holy people, all these things will be finished.

7. And I heard the man clothed in linen, which was upon the waters of the river, when he held up his right hand and his left hand unto heaven, and sware by him that liveth for ever that it shall be for a time, times, and an half; and when he shall have accomplished to scatter the power of the holy people, all these things shall be finished.

7. Og jeg hørte Manden, som var iført de linnede Klæder, og som stod ov en over Flodens Vande, og han opløftede sin højre Haand og sin venstre Haand imod Himlene og svor ved ham, som lever evindelig: Igennem een Tid, Tider og en halv Tid, og naar det hellige Folks Magt fuldstændigt er knust, skulle alle disse Ting fuldendes.

7. Och jag lydde till den mannen, som i linnkläden stod ofvanuppå vattnena; och han hof upp sina högra och venstra hand till himmelen, och svor vid honom som lefver evinnerliga, att det skulle vara till en tid, och några tider, och en half tid; och när dess heliga folkens förskingring en ända hafver, så skall allt sådant ske.

7. Ja ma kuulsin se mehhe, kel linnased rided selgas, kes jöe wee peäl olli ; ja ta töstis omma parrema ja omma wassako käe ülles taewa pole, ja wandus selle jures, kes iggaweste ellab, et nende ots jääb ühheks aiaks, kahheks aiaks, ja poleks aiaks : ja kui pühha rahwa wäe ärrapillutaminne saab löpnud, siis peawad keik need asjad otsa sama.

7. Išgirdau drobiniais apsivilkusį, stovintį ant upės vandenų, kalbant. Jis pakėlė savo dešinę ir kairę į dangų ir prisiekė amžinai Gyvuoju, tardamas: ‘‘Užtruks vieną laiką, du laikus ir pusę laiko; kai pasibaigs šventosios tautos galios naikinimas, tada visa bus įvykdyta’‘.

7. Und ich hörte zu dem in leinenen Kleidern, der über den Wassern des Flusses stand; und er hob seine rechte und linke Hand auf gen Himmel und schwur bei dem, der ewiglich lebt, daß es eine Zeit und zwei Zeiten und eine halbe Zeit währen soll; und wenn die Zerstreuung des heiligen Volkes ein Ende hat, soll solches alles geschehen.

7. Et j'entendis l'homme vêtu de lin, qui était au-dessus des eaux du fleuve; il leva sa main droite et sa main gauche vers les cieux, et il jura par celui qui vit éternellement que ce sera pour un temps, des temps et la moitié d'un temps, et que quand il aura achevé de briser la force du peuple saint toutes ces choses seront accomplies.

7. Y oí al varón vestido de lienzos que estaba sobre las aguas del río, el cual alzó su diestra y su siniestra al cielo, y juró por el viviente en los siglos: Que por tiempo, tiempos, y la mitad; y cuando se acabare el esparcimiento del escuadrón del pueblo santo, todas estas cosas serán cumplidas.

7 En ik hoorde dien Man, bekleed met linnen, Die boven op het water van de rivier was, en Hij hief Zijn rechter hand en Zijn linkerhand op naar den hemel, en zwoer bij Dien, Die eeuwiglijk leeft, dat na een bestemden tijd, bestemde tijden, en een helft, en als Hij zal voleind hebben te verstrooien de hand des heiligen volks, al deze dingen voleind zullen worden.

7. I usłyszałem tego męża obleczonego w szatę lnianą, który stał nad wodą onej rzeki, że podniósłszy prawicę swoję i lewicę swoję ku niebu przysiągł przez Żyjącego na wieki, iż po zamierzonym czasie i po zamierzonych czasach i po połowie czasu, i gdy do szczętu rozproszy siłą ręki ludu świętego, tedy się to wszystko wypełni.

7. És hallám a gyolcsba öltözött férfiút, a ki a folyóvíz felett vala, hogy felemelé az ő jobb kezét és bal kezét [6†] az ég felé, és megesküvék az örökké élőre, hogy ideig, [7†] időkig és fél időig, és mikor elvégezik a szent nép erejének rontását, mindezek elvégeztetnek.

7 И слышал я, как муж в льняной одежде, находившийся над водами реки, подняв правую и левую руку к небу, клялся Живущим вовеки, что к концу времени и времен и полувремени, и по совершенном низложении силы народа святого, все это совершится.

7. І чув я, як муж в лняній одежі, що стояв над водами ріки, зняв праву й лїву руку до неба, заклявся Тим, що живе повік, що на кінцї часу й часів і півчасу і коли зовсїм впаде сила сьвятого народу, все те станеться.

8. Ja minä kuulin, mutta en ymmärtänyt, ja minä sanoin: Herrani, mikä on oleva näitten päätös?

8. Minä tosin kuulin tämän, vaan en minä ymmärtänyt. Ja minä sanoin: Herra, mitä näiden lopulla tapahtunee?

8. Minä tosin tämän cuulin waan en minä ymmärtänyt ja sanoin: racas HERra mitä sijtte tapahtune?

8. Mine tosin temen cwlin/ waan em mine ymmertenyt/ ia sanoin/ Racas HERRA/ mite sijtte tapactune? (Minä tosin tämän kuulin/ waan en minä ymmärtänyt/ ja sanoin/ Rakas HERRA/ mitä sitten tapahtunee?)

8 And I heard, but I did not understand. Then I said, O my lord, what will be the outcome of these things?

8. And I heard, but I understood not: then said I, O my Lord, what shall be the end of these things?

8. Og jeg hørte det, men forstod det ikke; og jeg sagde: Min Herre! hvad er det sidste af dette?

8. Och jag hörde det, men jag för stod det intet; och jag sade: Min Herre, hvad skall ske derefter?

8. Ja minna kuulsin sedda , agga ma ei moistnud mitte; ja ma ütlesin: Mo Issand, missugune on nende asjade wiimne luggu?

8. Aš tai girdėjau, bet nesupratau ir klausiau: ‘‘Mano Viešpatie, koks bus šių dalykų galas?’‘

8. Und ich hörte es; aber ich verstand's nicht und sprach: Mein Herr, was wird darnach werden?

8. Et moi j'entendis, mais je ne compris pas. Et je dis: Mon seigneur, quelle sera l'issue de ces choses?

8. Y yo oí, mas no entendí; y dije: Señor mío, ¿qué es el cumplimiento de estas cosas?

8 Dit hoorde ik, doch ik verstond het niet; en ik zeide: Mijn Heere! wat zal het einde zijn van deze dingen?

8. A gdym ja to słyszał a nie zrozumiałem, rzekłem: Panie mój! cóż za koniec będzie tych rzeczy?

8. Én pedig hallám ezt, de nem értém, és mondám: Uram, mi lesz ezeknek vége?

8 Я слышал это, но не понял, и потому сказал: „господин мой! что же после этого будет?"

8. Я чув се, але не зрозумів і через те сказав: Мій добродїю: що ж після сього буде?

9. Niin hän sanoi: Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti.

9. Mutta hän sanoi: Mene Daniel, sillä se on peitetty ja suljettu hamaan viimeiseen aikaan.

9. Mutta hän sanoi: mene Daniel sillä se on peitetty ja suljettu haman wijmeisen aican.

9. Mutta hen sanoi/ Mene Daniel/ sille se on peitetty ia insiglattu/ haman sihen wimeisen aicahan. (Mutta hän sanoi/ Mene Daniel/ sillä se on peitetty ja insiglattu/ hamaan siihen wiimeiseen aikaan.)

9 And he said, Go your way, Daniel, for the words are shut up and sealed till the time of the end.

9. And he said, Go thy way, Daniel: for the words are closed up and sealed till the time of the end.

9. Og han sagde: Gak bort, Daniel! thi Ordene skulle være tillukkede og forseglede indtil Endens Tid.

9. Han sade: Gack, Daniel, ty det är fördoldt och besegladt intill yttersta tiden.

9. Ja temma ütles: Minne Taniel, sest need sannad on warjule ja otsego pitseriga kinnipandud, kunni aeg otsa saab.

9. Jis atsakė: ‘‘Danieliau, eik savo keliu, nes tie žodžiai yra paslėpti ir užantspauduoti iki laikų pabaigos.

9. Er aber sprach: Gehe hin, Daniel; denn es ist verborgen und versiegelt bis auf die letzte Zeit.

9. Et il dit: Va, Daniel, car ces paroles sont cachées et scellées jusqu'au temps de la fin.

9. Y dijo: Anda, Daniel, que estas palabras serán cerradas y selladas hasta el tiempo del cumplimiento.

9 En Hij zeide: Ga henen, Daniel! want deze woorden zijn toegesloten en verzegeld tot den tijd van het einde.

9. Tedy rzekł: Idź, Danijelu! bo zawarte i zapieczętowane są te słowa aż do czasu zamierzonego.

9. És monda: Menj el Dániel, mert be vannak zárva és pecsételve [8†] e beszédek a vég idejéig.

9 И отвечал он: „иди, Даниил; ибо сокрыты и запечатаны слова сии до последнего времени.

9. І відповів він: Ійди, Даниїле; бо втаєні й запечатані сї слова до часу останнього.

10. Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.

10. Monta puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pitävät jumalattoman menon ja jumalattomat ei näitä tottele, mutta ymmärtäväiset ottavat näistä vaarin.

10. Monda puhdistetan kircastetan ja coetellan mutta jumalattomat pitäwät jumalattoman menon. Ja jumalattomat ei näitä tottele mutta ymmärtäwäiset ottawat näistä waarin.

10. Monda pudhastetaan/ tulella waletaan/ ia coetellan/ Mutta ne Jumalattomat piteuet Jumalattoman menon. Ja ne Jumalattomat euet neite tottele/ Mutta ne ymmerteueiset neiste warinottauat. (Monta puhdistetaan/ tulella waletaan/ ja koetellaan/ Mutta ne jumalattomat pitäwät jumalattoman menon. Ja ne jumalattomat eiwät näitä tottele/ Mutta ne ymmärtäwäiset näistä waarin ottawat.)

10 Many will purify themselves and make themselves white and be refined, but the wicked will do wickedly. And none of the wicked will understand, but those who are wise will understand.

10. Many shall be purified, and made white, and tried; but the wicked shall do wickedly: and none of the wicked shall understand; but the wise shall understand.

10. Mange skulle rense sig og to sig hvide og lutre sig, men de ugudelige skulle handle ugudeligt, og ingen af de ugudelige skal forstaa det; men de forstandige skulle forstaa det.

10. Månge skola renade, luttrade och bepröfvade varda; och de ogudaktige skola föra ett ogudaktigt väsende; och de ogudaktige skola intet aktat; men de förståndige skola aktat.

10. Paljo peawad sama puhhastud, ja walgeks tehtud, ja sullatud: agga öälad tewad öälust, ja ei ükski, kes öäl on , ei wötta sedda moista; agga moistlikkud moistwad kül.

10. Daugelis bus apvalyti, išbalinti ir išmėginti. Nedorėliai elgsis nedorai ir to nesupras, bet išmintingieji supras.

10. Viele werden gereinigt, geläutert und bewährt werden; und die Gottlosen werden gottlos Wesen führen, und die Gottlosen alle werden's nicht achten; aber die Verständigen werden's achten.

10. Plusieurs seront purifiés, blanchis et éprouvés, mais les méchants agiront avec méchanceté, et aucun des méchants ne comprendra, mais les intelligents comprendront.

10. Muchos serán limpios, y emblanquecidos, y purgados; e impíos se empeorarán, y ninguno de los impíos entenderá: mas entenderán los entendidos.

10 Velen zullen er gereinigd en wit gemaakt, en gelouterd worden; doch de goddelozen zullen goddelooslijk handelen, en geen van de goddelozen zullen het verstaan, maar de verstandigen zullen het verstaan.

10. Oczyszczonych i wybielonych i doświadczonych wiele będzie, a niezbożni niezbożnie czynić będą; nadto wszyscy niezbożni nie zrozumieją, ale mądrzy zrozumieją.

10. Megtisztulnak, megfehérednek és megpróbáltatnak sokan, az istentelenek pedig istentelenül cselekesznek, és az istentelenek közül senki sem érti; de az értelmesek értik,

10 Многие очистятся, убелятся и переплавлены будут в искушении ; нечестивые же будут поступать нечестиво, и не уразумеет сего никто из нечестивых, а мудрые уразумеют.

10. Многі обчистяться, вбіляться і будуть, наче в огнї, перетоплені (в спокусї); а безбожні будуть безбожно поступати, й не зрозуміє сього нїхто з нечестивих, а мудрі зрозуміють.

11. Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää.

11. Ja siitä ajasta, kuin se jokapäiväinen uhri on otettu pois ja hävityksen kauhistus sinne pannaan, on tuhannen kaksisataa ja yhdeksänkymmentä päivää.

11. Ja sijtä ajasta cosca se jocapäiwäinen uhri on otettu pois ja häwityxen cauhistus sinne pannan owat tuhatta caxi sata ja yhdexänkymmendä päiwä.

11. Ja sijte aighasta/ coska se iocapeiueinen Wffri poisotettu on/ Ja yxi autiudhen Cauhistos sielle pannan/ ouat tuhat/ caxisata ia ydhexenkymmende peiue. (Ja siitä ajasta/ koska se joka päiwäinen uhri poisotettu on/ Ja yksi autiuden kauhistus siellä pannaan/ owat tuhat/ kaksisataa ja yhdeksänkymmentä päiwää.)

11 And from the time that the continual burnt offering will be taken away and the abomination that makes desolate is set up, there will be a thousand and two hundred and ninety days.

11. And from the time that the daily sacrifice shall be taken away, and the abomination that maketh desolate set up, there shall be a thousand two hundred and ninety days.

11. Og fra den Tid, da den stadige Tjeneste bliver borttagen, og det for at opstille Ødelæggelsens Vederstyggelighed, er der Tusinde to Hundrede og halvfemsindstyve Dage.

11. Och ifrå den tiden, när det dageliga offret borttaget, och förödelsens styggelse uppsatt varder, skall vara tusende tuhundrade och niotio dagar.

11. Ja sest aiast, kui se allati-ohwer saab ärrasadetud, et se läila ärrahäwwitaw assi siñna pandud, tullewad tuhhat kakssadda ja ühheksakümmend päwa.

11. Nuo to laiko, kai kasdienę auką pašalins ir pastatys sunaikinimo pabaisą, praeis tūkstantis du šimtai devyniasdešimt dienų.

11. Und von der Zeit an, wenn das tägliche Opfer abgetan und ein Greuel; der Verwüstung aufgerichtet wird, sind tausend zweihundertundneunzig Tage.

11. Et, depuis le temps où cessera le sacrifice continuel et où l'on mettra l'abomination de la désolation, il y aura mille deux cent quatre-vingt-dix jours.

11. Mas desde el tiempo que fuere quitado el continuo sacrificio, hasta la abominación espantosa, habrá mil y doscientos y noventa dias.

11 En van dien tijd af, dat het gedurig offer zal weggenomen, en de verwoestende gruwel zal gesteld zijn, zullen zijn duizend tweehonderd en negentig dagen.

11. A od tego czasu, którego odjęta będzie ofiara ustawiczna, a postawiona będzie obrzydliwość spustoszenia, będzie dni tysiąc, dwieście i dziewięćdziesiąt.

11. És az időtől fogva, hogy elvétetik a mindennapi [9†] áldozat, és feltétetik a pusztító útálatosság, ezerkétszáz és kilenczven nap lesz.

11 Со времени прекращения ежедневной жертвы и поставления мерзости запустения пройдет тысяча двести девяносто дней.

11. Від часу перестання щоденної жертви й постановлення гидоти в пустцї мине тисяча двістї девятьдесять днїв.

12. Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää.

12. Autuas on, joka odottaa ja ulottuu tuhanteen kolmeensataan ja viiteen päivään neljättäkymmentä.

12. Autuas on joca odotta ja ulottu tuhandeen colmen sataan ja wijten päiwään neljättäkymmendä.

12. Autuas se on/ ioca odhottapi ia vlottupi nihin tuhanden/ colmensadhan ia widhen nelietkymmendeen peiuijn. (Autuas se on/ joka odottaapi ja ulottuupi niihin tuhanteen/ kolmeensataan ja wiiden neljätkymmenensiin päiwiin.)

12 He who waits and comes to the thousand three hundred and thirty-five days is fortunate.

12. Blessed is he that waiteth, and cometh to the thousand three hundred and five and thirty days.

12. Salig er den, som bier og naar til Tusinde tre Hundrede fem og tledive Dage.

12. Väl är honom, som då förbidar, och räcker intill tusende trehundrad och fem och tretio dagar.

12. Wägga önnis on se , kes otab, ja saab nähha tuhhat kolmsadda ja wiis päwa neljatkümmend.

12. Palaimintas, kuris laukia ir ištveria tūkstantį tris šimtus trisdešimt penkias dienas.

12. Wohl dem, der da wartet und erreicht tausend dreihundert und fünfunddreißig Tage!

12. Heureux celui qui attendra, et qui atteindra jusqu'à mille trois cent trente-cinq jours!

12. Bienaventurado el que esperare, y llegare hasta mil y trescientos y treinta y cinco dias.

12 Welgelukzalig is hij, die verwacht en raakt tot duizend driehonderd vijf en dertig dagen.

12. Błogosławiony, kto doczeka a dojdzie do tysiąca trzech set trzydziestu i pięciu dni.

12. Boldog, a ki várja és megéri az ezerháromszáz és harminczöt napot.

12 Блажен, кто ожидает и достигнет тысячи трехсот тридцати пяти дней.

12. Щасливий той, хто ждати ме й діжде до тисячі трьохсот трийцяти й пяти день.

13. Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa.

13. Mutta sinä mene pois, siihen asti kuin loppu tulee ja lepää, ettäs nousisit sinun osaas päiväin lopulla.

13. Mutta sinä Daniel mene pois sijhenasti cuin loppu tule ja lewä ettäs nousisit sinun osasas päiwäin loppun asti.

13. Mutta sine Daniel/ mene pois/ sihenasti quin loppu tule/ ia leue/ ettes ylesnousisit sinun Osahas. (Mutta sinä Daniel/ mene pois/ siihenasti kuin loppu tulee/ ja lepää/ että ylösnousisit sinun osaasi.)

13 But go your way till the end is. For you will rest and will stand in your lot at the end of the days

13. But go thou thy way till the end be: for thou shalt rest, and stand in thy lot at the end of the days.

13. Men gak du dit Endeligt i Møde, og hvil, og staa frem til din Lod ved Dagenes Ende!

13. Men du, Daniel, gack bort, tilldess änden kommer, och hvila dig, att du må uppstå i dinom del, när dagarna hafva ända.

13. Agga sinna minne otsa pole; ja sa pead hingama, ja ülestousma omma liisko ossaks nende päwade otsas.

13. Bet tu eik savo keliu iki galo, nes tu užmigsi ir atsikelsi atsiimti savo dalies dienų pabaigoje’‘.

13. Du aber, Daniel, gehe hin, bis das Ende komme; und ruhe, daß du aufstehst zu deinem Erbteil am Ende der Tage!

13. Mais toi, va à ta fin. Tu reposeras, et tu seras debout pour ton lot, à la fin des jours.

13. Y tú irás a el fin, y reposarás, y levantarte has en tu suerte al fin de los dias.

13 Maar gij, ga henen tot het einde, want gij zult rusten, en zult opstaan in uw lot, in het einde der dagen.

13. Ale ty idź do miejsca twego, a odpoczniesz, i zostaniesz w losie twoim aż do skoóczenia dni.

13. Te pedig menj el a vég felé; és majd nyugszol, és felkelsz a te sorsodra a napoknak végén.

13 А ты иди к твоему концу и упокоишься, и восстанешь для получения твоего жребия в конце дней".

13. А ти йди до свого кінця, і спочнеш, і встанеш, щоб одержати твою частку на кінцї днїв.