11 luku

Edellisen ilmestyksen jatkoa: Persian, Jaavanin (Kreikan), Etelän (Egyptin) ja Pohjan (Syyrian) kuningasten keskinäiset sodat. Pohjan kuningas (Antiokos Epifanes) hävittää ihanaa maata (Palestiinaa) ja häväisee Jerusalemin temppelin.

1. Ja minä seisoin meedialaisen Daarejaveksen ensimmäisenä hallitusvuotena häntä vahvistamassa ja suojelemassa.

1. Niin minä myös seisoin hänen kanssansa ensimäisenä Dariuksen Mediläisen vuotena, auttamassa ja vahvistamassa häntä.

1. Ja ei kengän ole joca minua autta händä wastan waan teidän Förstin Michael sillä minä myös seisoin hänen cansans ensimäisnä Dariuxen wuonna Medist auttamas ja wahwistamas händä.

1 And as for me, in the first year of Darius the Mede, I stood up to confirm and strengthen him.

1. Also I in the first year of Darius the Mede, even I, stood to confirm and to strengthen him.

1. I og jeg stod ogsaa for ham som Hjælper og Værn i Mederen Darius's første Aar.

1. Jag stod ock med honom uti första årena Darios den Medens, till att hjelpa och styrka honom.

1. Ja minna seisin Tariusse Meda-mehhe essimessel aastal temmale kinnitusseks ja rammuks omma nouga .

1. ‘‘Nuo pirmųjų Darijaus, medo, viešpatavimo metų stiprinau jį ir jam padėjau.

1. Denn ich stand ihm bei im ersten Jahr des Darius, des Meders, daß ich ihm hülfe und ihn stärkte.

1. Et moi, dans la première année de Darius le Mède, je me tenais auprès de lui pour l'aider et le fortifier.

1. Y EN el año primero de Darío, el de Media, yo estuve para animarle, y fortalecerle.

1 Ik nu, ik stond in het eerste jaar van Darius, den Meder, om hem te versterken en te stijven.

1. Ja tedy roku pierwszego za Daryjusza Medskiego stanąłem, abym go posilił i zmocnił.

1. Én is a méd [1†] Dárius első esztendejében mellette állék, hogy őt támogassam és segítségére legyek.

1 Итак я с первого года Дария Мидянина стал ему подпорою и подкреплением.

1. І ось, я від першого року Дарія Мидия став йому допомагати й його піддержувати.

2. Ja nyt minä ilmoitan sinulle totuuden: Katso, vielä nousee kolme kuningasta Persiassa, ja neljäs rikastuu kaikkia muita rikkaammaksi. Ja kun hän on vahvistunut rikkaudessaan, panee hän kaiken liikkeelle Jaavanin valtakuntaa vastaan.

2. Ja nyt minä ilmoitan sinulle totuuden: Katso, kolme kuningasta pitää vielä Persiassa oleman, vaan neljäs saa enemmän rikkautta, kuin kaikki muut. Ja koska hän rikkaudessansa väkeväksi tulee, nostaa hän kaikki Grekan valtakuntaa vastaan.

2. Ja nyt minä ilmoitan sinulle mitä totisest tapahtuman pitä. Cazo Kolme kuningast pitä Persias oleman waan se neljäs saa enämmän rickautta cuin caicki muut Ja cosca hän rickahin on nosta hän caicki Grekin maan waltacunta wastan.

2 And now I will show you the truth. Behold, there will stand up yet three kings in Persia and the fourth will be far richer than them all. And when he has grown strong through his riches, he will stir up all against the realm of Greece.

2. And now will I shew thee the truth. Behold, there shall stand up yet three kings in Persia; and the fourth shall be far richer than they all: and by his strength through his riches he shall stir up all against the realm of Grecia.

2. Og nu vil jeg kundgøre dig Sandhed: Se, der skal endnu opstaa tre Konger for Persien, og den fjerde skal berige sig med større Rigdom end alle de andre, og naar han er bleven mægtig ved sin Rigdom, skal han opbyde alt imod Grækenlaads Rige.

2. Och nu vill jag undervisa dig, hvad som i sanning ske skall: si, tre Konungar skola ännu blifva i Persien; men den fjerde skall få större rikedomar än alle andre. Och som han i sina rikedomar är aldramägtigast, skall han uppväcka alla emot det riket i Grekeland.

2. Ja nüüd tahhan ma sulle teäda anda, mis tössi: Wata, weel touswad kolm kunningast Persia-rahwale, ja se neljas on sure rikkusse polest rikkam kui keik muud , ja kui ta saab wäggewaks sanud omma rikkusse läbbi, siis kihhutab ta keik sedda Kreka kunningriki.

2. Dabar paskelbsiu tau tiesą. Dar trys karaliai iškils Persijoje ir ketvirtasis, kuris bus turtingiausias iš jų. Jis, sustiprėjęs ir praturtėjęs, sukels visus prieš Graikiją.

2. Und nun will ich dir anzeigen, was gewiß geschehen soll. Siehe, es werden drei Könige in Persien aufstehen; der vierte aber wird den größern Reichtum haben denn alle andern; und wenn er in seinem Reichtum am mächtigsten ist, wird er alles wider das Königreich in Griechenland erregen.

2. Maintenant je t'annoncerai la vérité: Voici, il y aura encore trois rois en Perse; puis le quatrième possédera de plus grandes richesses que tous les autres; et quand il sera devenu fort par ses richesses, il soulèvera tout contre le royaume de Javan.

2. Y ahora yo te mostraré la verdad: He aquí que aun tres reyes estarán en Persia; y el cuarto se enriquecerá de grandes riquezas, más que todos; y fortificándose con sus riquezas, despertará a todos contra el reino de Grecia.

2 En nu, ik zal u de waarheid te kennen geven; ziet, er zullen nog drie koningen in Perzie staan, en de vierde zal verrijkt worden met groten rijkdom, meer dan al de anderen; en nadat hij zich in zijn rijkdom zal versterkt hebben, zal hij ze allen verwekken tegen het koninkrijk van Griekenland.

2. A teraz ci prawdę oznajmię: Oto jeszcze trzej królowie królować będą w Perskiej ziemi; potem czwarty zbogaci się bogactwy wielkimi nade wszystkich, a gdy się zmocni w bogactwach swoich, pobudzi wszystkich przeciw królestwu Greckiemu.

2. És most igazságot jelentek néked: Ímé, még három király támad Persiában, és a negyedik meggazdagul nagy gazdagsággal mindenki felett, és mikor hatalomhoz jut az ő gazdagsága által, mindent megmozdít Görögország ellen.

2 Теперь возвещу тебе истину: вот, еще три царя восстанут в Персии;потом четвертый превзойдет всех великим богатством, и когда усилитсябогатством своим, то поднимет всех против царства Греческого.

2. А тепер сповіщу тобі правду: от іще три царі настануть в Персиї; потім четвертий перевисшить усїх великою заможністю, і як стане могутній через своє багацтво, то підбурить усїх проти царства Грецького.

3. Sitten nousee sankarikuningas; hän hallitsee suurella vallalla ja tekee, mitä tahtoo.

3. Sen perästä tulee voimallinen kuningas ja voimallisesti hallitsee. Ja mitä hän tahtoo, sen hän tekee.

3. SEn perän tule yxi woimallinen Cuningas ja woimallisest hallidze ja mitä hän tahto sen hän teke.

3 And a mighty king will stand up, who will rule with great dominion and do according to his will.

3. And a mighty king shall stand up, that shall rule with great dominion, and do according to his will.

3. Derefter skal der opstaa en vældig Konge og herske med stort Herredømme og gøre efter sin Villie.

3. Sedan skall en mägtig Konung uppkomma, och regera med stora magt, och skall göra ehvad han vill.

3. Ja üks wäggew kunningas touseb ja wallitseb sures wallitsusses, ja teeb om̃a meelt möda.

3. Tuomet iškils galingas karalius, kurio valdžia bus didelė, ir jis darys, ką panorėjęs.

3. Darnach wird ein mächtiger König aufstehen und mit großer Macht herrschen, und was er will, wir er ausrichten.

3. Mais il s'élèvera un roi vaillant, qui dominera avec une grande puissance, et fera ce qu'il voudra.

3. Y levantarse ha un rey valiente, el cual se enseñoreará sobre gran señorío, y hará a su voluntad.

3 Daarna zal er een geweldig koning opstaan, die met grote heerschappij heersen zal, en hij zal doen naar zijn welgevallen.

3. I powstanie król mocny, a będzie panował mocą wielką, a będzie czynił według woli swojej.

3. És támad egy erős [2†] király és uralkodik nagy hatalommal és tetszése szerint cselekszik.

3 И восстанет царь могущественный, который будет владычествовать с великою властью, и будет действовать по своей воле.

3. І настане царь могутний, що володїти ме з великою властю і що схоче, те вчинить.

4. Mutta juuri kun hän on noussut, hajoaa hänen valtakuntansa ja jakautuu neljään taivaan tuuleen. Se ei joudu hänen jälkeläisilleen eikä ole niin mahtava kuin hänen hallitessaan. Sillä hänen valtakuntansa kukistuu ja joutuu muille, ei heille.

4. Ja kuin hän korkeimmalle joutunut on, särjetään hänen valtakuntansa ja jaetaan neljään taivaan tuuleen. Ei hänen jälkeen tulevaisillensa eikä senkaltaisella voimalla, mikä hänellä ollut on, sillä hänen valtakuntansa hävitetään, ja tulee muiden osaksi.

4. Ja cuin hän corkeimmalle joutunut on särjetän hänen waldacundans ja hän jaca idzens neljään taiwan tuuleen ei hänen jälkentulewaisillens eikä sencaltaisella woimalla cuin hänellä ollut on sillä hänen waldacundans häwitetän ja tule muiden osaxi.

4 And when he will stand up, his kingdom will be broken and will be divided toward the four winds of heaven, but not to his posterity, nor according to his dominion with which he ruled, for his kingdom will be plucked up, even for others besides these.

4. And when he shall stand up, his kingdom shall be broken, and shall be divided toward the four winds of heaven; and not to his posterity, nor according to his dominion which he ruled: for his kingdom shall be plucked up, even for others beside those.

4. Og som han opstaar, skal hans Rige sønderbrydes og deles imod Himmelens fire Veje, og det skal ikke være for hans efterladte, ej heller et Herredømme som hans Herredømme, men hans Rige skal oprykkes og blive andre end disse til Del.

4. Och som han är kommen uppå det högsta, skall hans rike brista, och dela sig i fyra himmelens väder; dock icke till hans affödo, ej heller med sådana magt, som hans varit hafver; ty hans rike varder utrotadt, och skall komma främmandom till lott.

4. Ja kui ta nenda seisab, murtakse tem̃a kunningriik katki, ja jaetakse wälja nelja taewa tule pole , agga ei mitte temma suggule egga tem̃a wallitsusse wisi järrele, nenda kui ta wallitsend, sest ta kunningriik kitkutakse ärra, ja saab teiste kätte, ei mitte neile poegele.

4. Pačioje galybėje jo karalystė subyrės ir bus padalinta į keturias dalis, bet ne jo palikuonims. Tos karalystės nebus tokios galingos, nes jo karalystė bus sunaikinta ir ją valdys svetimi.

4. Und wenn er aufs Höchste gekommen ist, wird sein Reich zerbrechen und sich in alle vier Winde des Himmels zerteilen, nicht auf seine Nachkommen, auch nicht mit solcher Macht, wie sie gewesen ist; denn sein Reich wird ausgerottet und Fremden zuteil werden.

4. Et dès qu'il se sera élevé, son royaume se brisera et sera divisé vers les quatre vents des cieux, mais il ne passera point à sa postérité, et n'aura pas la même puissance qu'il a exercée; car son royaume sera déchiré et donné à d'autres qu'à ceux-là.

4. Y cuando se hubiere enseñoreado, su reino será quebrantado, y será partido en los cuatro vientos del cielo, y no a su descendiente, ni según el señorío con que él se enseñoreó; porque su reino será arrancado, y para otros fuera de estos.

4 En als hij zal staan, zal zijn rijk gebroken, en in de vier winden des hemels verdeeld worden, maar niet aan zijn nakomelingen, ook niet naar zijn heerschappij, waarmede hij heerste; want zijn rijk zal uitgerukt worden, en dat voor anderen, dan deze.

4. A gdy się on zmocni, będzie skruszone królestwo jego, i będzie rozdzielone na cztery strony świata, wszakże nie między potomków jego, ani będzie paóstwo jego takie, jakie było; bo wykorzenione będzie królestwo jego, a innym mimo onych dostanie się.

4. De alighogy [3†] támadt, megrontatik az ő országa és elosztatik az égnek négy tája szerint, de nem száll az ő maradékira, és nem az ő hatalma szerint, a melylyel ő uralkodott, mert szétszaggattatik az ő birodalma, és másoknak adatik ezeken kivül.

4 Но когда он восстанет, царство его разрушится и разделится по четырем ветрам небесным, и не к его потомкам перейдет, и не с тою властью, с какою он владычествовал; ибо раздробится царство его и достанется другим, кроме этих.

4. Але як він підніметься найвисше, тодї його царство повалиться й роздїлиться по чотирьох вітрах небесних, та й перейде не до його нащадків і не в такій силї, з якою він володїв, бо його царство буде пошматоване й дістанеться иншим, а не сим.

5. Ja Etelän kuningas on voimistuva sekä yksi hänen ruhtinaistaan; tämä on voimistuva vielä enemmän kuin hän, ja hänen valtansa on oleva suuri valta.

5. Ja etelän kuningas, joka yksi hänen päämiehistänsä on, tulee voimalliseksi. Mutta häntä vastaan tulee myös yksi väkeväksi ja hallitsee, jonka valta on suuri.

5. JA etelän Cuningas joca yxi hänen Försteistäns on tule woimallisexi mutta händä wastan tule myös yxi wäkewäxi ja hallidze jonga walda on suuri.

5 And the king of the south will be strong and one of his rulers. And he will be powerful over him and have dominion. His dominion will be a great dominion.

5. And the king of the south shall be strong, and one of his princes; and he shall be strong above him, and have dominion; his dominion shall be a great dominion.

5. Og Kongen af Sønden skal vorde mægtig, men der er en af hans Fyrster, som skal blive mægtigere end han og herske, hans Herredom skal blive et stort Herredom.

5. Och Konungen i söderlanden, den en af hans Förstar är, skall mägtig varda; men emot honom skall ock en mägtig varda, och regera, hvilkens välde skall stort varda.

5. Ja louna-kunningas saab wäggewaks, kes üks on temma würstidest, ja üks teine saab wäggewamaks tedda ja wallitseb, selle wallitsus on suur wallitsus.

5. Tada pietų karalius sustiprės, vienas iš jo kunigaikščių taps galingesnis net už jį ir jo valdžia bus didelė.

5. Und der König gegen Mittag, welcher ist seiner Fürsten einer, wird mächtig werden; aber gegen ihn wird einer auch mächtig sein und herrschen, dessen Herrschaft wird groß sein.

5. Et le roi du midi deviendra fort, mais l'un de ses chefs deviendra plus fort que lui et dominera, et sa domination sera une grande domination.

5. Y hacerse ha fuerte el rey del mediodía y de sus principados, y sobrepujarle ha, y apoderarse ha, y su señorío será grande señorío.

5 En de koning van het Zuiden, die een van zijn vorsten is, zal sterk worden; doch een ander zal sterker worden dan hij, en hij zal heersen; zijn heerschappij zal een grote heerschappij zijn.

5. Tedy się zmocni król z południa i jeden z książąt jego; ten mocniejszy będzie nadeó, i panować będzie, a paóstwo jego będzie paóstwo szerokie.

5. És elhatalmasodik a déli király, de az ő vezérei közül is egyik, és ez hatalmat vesz rajta és uralkodik, nagy uralkodás lesz az ő uralkodása.

5 И усилится южный царь и один из князей его пересилит его и будет владычествовать, и велико будет владычество его.

5. І вбється в силу царь із полудня, та один із князїв того першого переможе його й заволодїє, і широко буде володїти.

6. Ja vuosien kuluttua he tekevät keskenään liiton, ja Etelän kuninkaan tytär menee Pohjan kuninkaan tykö saadakseen aikaan sopimuksen. Mutta häneltä menee hänen käsivartensa voima; eikä pysy Pohjan kuningas, ei hänen käsivartensa. Ja tytär itse annetaan alttiiksi ja ne, jotka olivat hänet tuoneet, ja hänen isänsä ja se, joka häntä aikoinaan auttoi.

6. Mutta monikahtain vuotten jälkeen yhdistävät he itsensä toinen toisensa kanssa. Ja etelän kuninkaan tytär tulee pohjan kuninkaan tykö ystävyyttä tekemään. Mutta ei hän pysy käsivarren voimassa. Eikä hänen käsivartensa ole pysyväinen, vaan hän hyljätään niiden kanssa, jotka hänen tuoneet ovat ja sen kanssa, joka hänen siittänyt on ja niiden kanssa, jotka hänen hetkeksi aikaa vahvistaneet olivat.

6. Mutta monicahtain wuotten jälken yhdistäwät he idzens toinen toisens cansa ja Cuningan tytär etelästä tule Pohjan Cuningan tygö ystäwyttä tekemän. Mutta ei hän pysy käsiwarren woimas eikä hänen siemenens ole pysywäinen. Waan hän hyljätän nijden cansa jotca hänen weit ja lasten cansa ja nijden cansa jotca hänen hetkexi aica wahwistanet olit.

6 And at the end of years they will join themselves together. And the daughter of the king of the south will come to the king of the north to make a smoothly (agreement), but she will not retain the strength of her arm, nor will he stand, nor his arm. But she will be given up and also those who brought her and he who fathered her and he who strengthened her in those times.

6. And in the end of years they shall join themselves together; for the king's daughter of the south shall come to the king of the north to make an agreement: but she shall not retain the power of the arm; neither shall he stand, nor his arm: but she shall be given up, and they that brought her, and he that begat her, and he that strengthened her in these times.

6. Og naar nogle Aar ere til Ende, skulle de indgaa Forbindelse, og Kongen af Søndens Datter skal drage ind til Kongen af Norden for at bringe et redeligt Forhold til Veje; men hun skal ikke beholde Armens Kraft, og han og hans Arm skal ikke bestaa, men hun skal gives hen tillige med dem, som bragte hende did, og ham, som avlede hende og understøttede hende, naar Tiderne komme.

6. Efter någor år skola de befrynda sig tillhopa; och Konungens dotter i söderlanden skall komma till Konungen i nordlanden, till att göra en förening; men hon varder icke blifvandes vid arms magt, ej heller hennes säd ståndandes; utan hon skall varda öfvergifven, samt med dem som henne framförde, och med barnena, och med dem som henne en tid långt vid magt hållit hade.

6. Ja monne aasta pärrast heitwad nemmad ühte nousse, ja louna kunninga tüttar tulleb pohja kunninga jure, need asjad ärraselletama: agga temma jääb käewarre polest rammaks, ja temma issa ei jä seisma egga temma kässiwars, ja se tüttar antakse ärra, ja need, kes tedda siñna saatnud, ja sedda, kes tedda sünnitanud ja tedda kinnitand, sel aial.

6. Keleriems metams praėjus, jie susijungs. Pietų karaliaus duktė išeis pas šiaurės karalių padaryti sutarties, bet neišsilaikys nei ji, nei jos palikuonis. Ji, jos palyda, vaikas ir vyras bus išduoti.

6. Nach etlichen Jahren aber werden sie sich miteinander befreunden; die Tochter des Königs gegen Mittag wird kommen zum König gegen Mitternacht, Einigkeit zu machen. Aber ihr wird die Macht des Arms nicht bleiben, dazu wird er und sein Arm nicht bestehen bleiben; sondern sie wird übergeben werden samt denen, die sie gebracht haben, und dem, der sie erzeugt hat, und dem, der sie eine Weile mächtig gemacht hat.

6. Et au bout de quelques années ils s'allieront, et la fille du roi du midi viendra vers le roi du nord pour rétablir l'accord. Mais elle ne conservera pas la force du bras, et son bras ne subsistera point; et elle sera livrée, elle et ceux qui l'auront amenée, avec son père et celui qui l'aura soutenue dans ces temps-là.

6. Mas al cabo de algunos años se concertarán, y la hija del rey del mediodía vendrá al rey del norte, para hacer los conciertos: Mas no tendrá fuerza de brazo, ni permanecerá él, ni su brazo. Porque ella será entregada, y los que la hubieron traido, y su padre, y los que estaban de su parte en aquellos dias.

6 Op het einde nu van sommige jaren, zullen zij zich met elkander bevrienden, en de dochter des konings van het Zuiden zal komen tot de koning van het Noorden, om billijke voorwaarden te maken; doch zij zal de macht des arms niet behouden, daarom zal hij, noch zijn arm, niet bestaan; maar zij zal overgegeven worden, en die haar gebracht hebben, en die haar gegenereerd heeft, en die haar gesterkt heeft in die tijden.

6. Lecz po wyjściu kilku lat złączą się; bo córka króla od południa pójdzie za króla północnego, aby uczyniła przymierze; wszakże nie otrzyma siły ramienia, ani się ostoi z ramieniem swojem, ale wydana będzie ona, i ci, którzy ją przyprowadzą, i syn jej, i ten, co ją zmacniał za onych czasów.

6. És esztendők mulva szövetkeznek, és a déli király [4†] leánya az északi királyhoz megy, hogy békéltessen, de a kar erejét meg nem tarthatja, és ő sem áll meg, sem az ő karja, hanem kiszolgáltatják őt és az ő kisérőit és az ő nemzőjét és azt, a ki őt egy ideig gyámolította.

6 Но через несколько лет они сблизятся, и дочь южного царя придет к царю северному, чтобы установить правильные отношения между ними; но онане удержит силы в руках своих, не устоит и род ее, но преданы будут как она, так и сопровождавшие ее, и рожденный ею, и помогавшие ей в те времена.

6. Але через якийсь час вони здружаться, і дочка південного царя прийде до царя північнього, щоб їх поєднати; та вона не спроможеться на силу в руках своїх, не встоїть і її рід, і будуть видані (на смерть), - як вона, так і ті, що її супроводили, та й і той, що народиться від неї, і ті, що були їй в ті часи підмогою.

7. Sitten hänen juurtensa vesoista nousee eräs hänen sijaansa ja tulee sotajoukkoa vastaan, tulee Pohjan kuninkaan linnoitukseen ja tekee heille mielensä mukaan ja on väkevä.

7. Mutta vesa tulee hänen suvustansa, joka tulee sotajoukon voimalla ja menee pohjan kuninkaan vahvoihin paikkoihin ja toimittaa ja voittaa.

7. Mutta wesa tule hänen sugustans joca tule sotajoucon woimalla ja mene Pohjan Cuningan wahwoin paickoin ja toimitta ja woitta.

7 But out of a shoot from her roots will a man stand up in his place, who will come to the army and will enter into the fortress of the king of the north and will deal against them and will prevail.

7. But out of a branch of her roots shall one stand up in his estate, which shall come with an army, and shall enter into the fortress of the king of the north, and shall deal against them, and shall prevail:

7. Og af Skud fra hendes Rødder skal der opstaa een i hans Sted og drage imod Hæren og trænge ind i Kongen af Nordens Fæstninger og handle med dem efter sin Villie og faa Overmagt.

7. Men en telning af hennes slägte skall uppkomma, han skall komma med härskraft, och falla in uti Konungens fäste i nordlanden, och skall blifva vid sig, och få öfverhandena.

7. Ja üks wösso selle tütre juurtest touseb selle issa assemele, ja tulleb omma wäe jure, ja tulleb pohja-kunninga tuggewatte paikade sisse, ja teeb seäl sees, mis ta tahhab, ja saab woimust.

7. Tuo metu iš jos šaknų iškils atžala, ateis su kariuomene, kariaus prieš šiaurės karalių, įsiverš į jo tvirtovę ir ją užims.

7. Es wird aber der Zweige einer von ihrem Stamm aufkommen; der wird kommen mit Heereskraft und dem König gegen Mitternacht in seine Feste fallen und wird's ausrichten und siegen.

7. Mais un rejeton de ses racines s'élèvera pour le remplacer. Il viendra à l'armée, il entrera dans les forteresses du roi du nord, il agira contre eux, et il sera puissant.

7. Mas del renuevo de sus raices se levantará sobre su silla, y vendrá al ejército, y entrará en la fortaleza del rey del norte, y hará en ellos a su voluntad, y corroborarse ha.

7 Doch uit de spruit van haar wortelen zal er een opstaan in zijn staat, die zal met heirkracht komen, en hij zal komen tegen die sterke plaatsen des konings van het Noorden, en hij zal tegen dezelve doen, en hij zal ze bemachtigen.

7. Potem powstanie z latorośli korzenia jej na miejsce jego, który przyciągnie z wojskiem swem, a uderzy na miejsce obronne króla północnego, i przewiedzie nad nimi i zmocni się.

7. De támad helyébe az ő gyökerének csemetéje közül, a ki a had ellen jön majd, és tör az északi király erősségeire, és azokat megszállja és beveszi.

7 Но восстанет отрасль от корня ее, придет к войску и войдет в укрепления царя северного, и будет действовать в них, и усилится.

7. Та виступить паросток від її кореня, прийде з військом і вступить в твердинї північнього царя і орудувати ме в них по своїй волї й стане потужним;

8. Myöskin heidän jumalansa ja valetut kuvansa ja kallisarvoiset astiansa, hopeat ja kullat hän vie saaliinansa Egyptiin; sitten hän muutamia vuosia pysyy Pohjan kuninkaasta erillään.

8. Ja vie pois heidän jumalansa ja ruhtinaansa ja kalliit kappaleensa hopian ja kullan Egyptiin ja menestyy monikahdat vuodet pohjan kuningasta vastaan.

8. Ja wie pois heidän jumalans ja cuwans ja callit cappalens hopian ja cullan Egyptijn ja menesty monicahdat wuodet pohjan Cuningasta wastan.

8 And also their gods, with their molten images and with their desirable vessels of silver and of gold, he will carry captive into Egypt and he will refrain from the king of the north some years.

8. And shall also carry captives into Egypt their gods, with their princes, and with their precious vessels of silver and of gold; and he shall continue more years than the king of the north.

8. Ja, ogsaa deres Guder tillige med deres støbte Billeder, tillige med deres kostbare Kar, Sølv og Guld; skal han føre som Bytte til Ægypten; og han skal holde Stand nogle Aar imod Kongen af Norden.

8. Och han skall bortföra deras gudar och beläten, samt med de kosteliga klenodier, både af silfver och guld, in uti Egypten; och skall blifva väl ståndandes för Konungenom i nordlanden i någor år.

8. Ja ta wottab ka nende jummalad nende würstidega, nende kallimatte riistadega, ja höbbedat ja kulda wangi wia Egiptusse-male, ja temma jääb monned aastad seisma pohja-kunninga polest.

8. Jų dievus, kunigaikščius, brangius indus, sidabrą ir auksą jis išgabens kaip grobį į Egiptą. Jo karalystė išliks ilgiau negu šiaurės karaliaus.

8. Auch wird er ihre Götter und Bilder samt den köstlichen Kleinoden, silbernen und goldenen, wegführen nach Ägypten und etliche Jahre vor dem König gegen Mitternacht wohl stehen bleiben.

8. Et même il transportera en Égypte leurs dieux, avec leurs images de fonte et avec leurs vases précieux d'or et d'argent; puis il se tiendra pendant quelques années éloigné du roi du nord.

8. Y aun los dioses de ellos, con sus príncipes, con sus vasos preciosos de plata y de oro, llevará cautivos a Egipto. Y por algunos años él se mantendrá contra el rey del norte.

8 Ook zal hij hun goden, met hun vorsten, met hun gewenste vaten van zilver en goud, in de gevangenis naar Egypte brengen; en hij zal enige jaren staande blijven boven den koning van het Noorden.

8. Nadto i bogów ich z książętami ich, z naczyniem ich drogiem, srebrnem i złotem w niewolę zawiedzie do Egiptu; a ten będzie bezpieczen przez wiele lat od króla północnego.

8. És azoknak isteneit is bálványaikkal és drága arany- és ezüstedényeikkel együtt fogságba viszi Égyiptomba, és néhány esztendeig erősebb lesz, mint az északi király.

8 Даже и богов их, истуканы их с драгоценными сосудами их, серебряными и золотыми, увезет в плен в Египет и на несколько лет будет стоять вышецаря северного.

8. Навіть богів їх, ідолів їх із великоцїнним посудом їх, срібним та золотим, відвезе з собою в Египет і кілька років стояти ме висше за царя північного.

9. Tämä hyökkää Etelän kuninkaan valtakuntaan, mutta palajaa takaisin maahansa.

9. Ja kuin etelän kuningas on vaeltanut hänen valtakuntansa lävitse, palajaa hän omalle maallensa.

9. Ja cosca hän on waeldanut hänen waldacundans läpidzen palaja hän omalle maallens.

9 And he will come into the realm of the king of the south, but he will return into his own land.

9. So the king of the south shall come into his kingdom, and shall return into his own land.

9. Og denne skal drage ind i Konger af Søndens Rige; men han skal vende tilbage til sit Land igen.

9. Och då han hafver dragit igenom det riket, skall han draga hem i sitt land igen.

9. Ja se tulleb kül louna-kunninga kunningriki, agga ta pörab jälle taggasi omma male.

9. Vėliau šiaurės karalius užpuls pietų karalių ir įsiverš į jo kraštą, bet turės sugrįšti į savo kraštą.

9. Und dieser wird ziehen in das Reich des Königs gegen Mittag, aber wieder in sein Land umkehren.

9. Celui-ci marchera contre le royaume du midi, et il retournera dans son pays.

9. Y vendrá en el reino el rey del mediodía, y volverá a su tierra.

9 Alzo zal de koning van het Zuiden in het koninkrijk komen, en hij zal wederom in zijn land trekken.

9. A tak wtargnie w królestwo król od południa, i wróci się do ziemi swojej.

9. Ez ugyan bemegy a déli király országába, de visszatér az ő földére.

9 Хотя этот и сделает нашествие на царство южного царя,но возвратится в свою землю.

9. Хоч сей і нападе на царство південного царя, але він вернеться в свій край.

10. Ja hänen poikansa varustautuvat ja kokoavat suuret sotavoimat. Ja hän hyökkää ja kuohuu ja tulvii, hän tulee toistamiseen ja tunkeutuu hänen linnoitukseensa asti.

10. Vaan hänen poikansa vihastuvat ja kokoovat suuren sotajoukon, ja yksi tulee ja menee edeskäsin niinkuin virta ja taas kehoittaa muut vihaan valtakuntaansa vastaan.

10. Waan hänen poicans wihastuwat ja suuren sotajoucon cocowat ja yxi tule ja mene edeskäsin nijncuin wirta ja taas kehoitta muut wihaan hänen waldacundans wastan.

10 And his sons will war and will assemble a multitude of great forces, which will come on and overflow and pass through. And they will return and war, even to his fortress.

10. But his sons shall be stirred up, and shall assemble a multitude of great forces: and one shall certainly come, and overflow, and pass through: then shall he return, and be stirred up, even to his fortress.

10. Og hans Sønner skulle ruste sig og samle en Hob af mange Hære og komme og drage ind og oversvømme Og overfare; og de skulle komme igen og trænge frem indtil hans Fæstning.

10. Men hans söner skola varda vrede, och samka tillhopa många härar; och den ene skall komma, och fara framåt såsom en flod, och åter reta den andra till vrede inför hans fäste.

10. Ja ta poiad lähhäwad taplema, ja sure wäehulga kogguma; ja üks tulleb kermeste, ja touseb kui wessi, ja käib läbbi, ja wöttab jälle tappelda temma tuggewast paigast sadik.

10. Jo sūnūs ateis, surinkę didžiulę kariuomenę, vienas užlies kraštą ir prasiverš iki pietų karaliaus tvirtovės.

10. Aber seine Söhne werden zornig werden und große Heere zusammenbringen; und der eine wird kommen und wie eine Flut daherfahren und wiederum Krieg führen bis vor seine Feste.

10. Mais ses fils entreront en guerre et rassembleront une grande multitude de troupes; l'un d'eux s'avancera et se répandra comme un torrent; il passera et reviendra, et il portera la guerre jusqu'à la forteresse du roi du midi.

10. Mas sus hijos se airarán, y juntarán multitud de muchos ejércitos, y vendrá a gran priesa, e inundará, y pasará, y tornará, y llegará con ira hasta su fortaleza.

10 Doch zijn zonen zullen zich in strijd mengen, en zij zullen een menigte van grote heiren verzamelen; en een van hen zal snellijk komen, en als een vloed overstromen en doortrekken; en hij zal wederom komen, en zich in den strijd mengen, tot aan zijn sterke plaats toe.

10. Ale synowie jego walczyć będą, i zbiorą mnóstwo wojsk wielkich; a z nagła następując jako powódź przechodzić będzie, potem wracając się, wojskiem nacierać będzie aż na twierdze jego.

10. De az ő fiai fegyverkeznek és sok nagy sereget gyűjtenek, és hirtelen jön és beözönlik, és átmegy és visszatér, és hadakoznak mind az ő erősségéig.

10 Потом вооружатся сыновья его и соберут многочисленное войско, иодин из них быстро пойдет, наводнит и пройдет, и потом, возвращаясь, будет сражаться с ним до укреплений его.

10. Потім збояться сини його і зберуть велике військо, а один з них пійде швидко, і перейде неначе ріка, а потім, вертаючись, буде битись із ним до його твердинь.

11. Silloin Etelän kuningas kiukustuu ja lähtee sotimaan häntä vastaan, Pohjan kuningasta vastaan. Tämä nostattaa suuren joukon, mutta se joukko joutuu hänen valtaansa.

11. Silloin julmistuu etelän kuningas ja menee ulos ja sotii pohjan kuningasta vastaan ja kokoo niin suuren joukon, että toinen joukko hänen käsiinsä annetaan.

11. Silloin julmistu etelän Cuningas ja mene ja soti pohjan Cuningasta wastan ja coco sencaltaisen suuren joucon että se toinen joucko hänen käsihins annetan/ja hän wie pois sen joucon.

11 And the king of the south will be moved with anger and will come out and fight with him, even with the king of the north. And he will set forth a great multitude and the multitude will be given into his hand.

11. And the king of the south shall be moved with choler, and shall come forth and fight with him, even with the king of the north: and he shall set forth a great multitude; but the multitude shall be given into his hand.

11. Og Kongen af Sønden skal forbitres og drage ud at stride imod ham, imod Kongen af Norden; og skønt denne opstiller en stor Hob, skal Hoben dog gives i hans Haand.

11. Då skall Konungen i söderlanden varda vred, draga ut och strida med Konungenom i nordlanden; och skall hemta tillhopa en så stor hop, att den andre hopen skall varda gifven honom i hans hand.

11. Siis wihhastab louna-kunningas wägga, ja lähhäb wälja, ja söddib temmaga, pohja-kunningaga, ja ta sadab sure hulga kokko; agga se hulk antakse temma kätte.

11. Tada pietų karalius supykęs kariaus prieš šiaurės karalių ir sunaikins jo didžiulę kariuomenę.

11. Da wird der König gegen Mittag ergrimmen und ausziehen und mit dem König gegen Mitternacht streiten und wird einen solchen großen Haufen zusammenbringen, daß ihm jener Haufe wird in seine Hand gegeben,

11. Et le roi du midi sera irrité; il sortira et combattra contre lui, contre le roi du nord. Et celui-ci mettra sur pied une grande multitude, mais la multitude sera livrée en sa main.

11. Por lo cual el rey del mediodía se enojará, y saldrá, y peleará con el mismo rey del norte; y pondrá en campo gran multitud, y toda aquella multitud será entregada en su mano.

11 En de koning van het Zuiden zal verbitterd worden, en hij zal uittrekken, en strijden tegen hem, tegen den koning van het Noorden, die ook een grote menigte oprichten zal, doch die menigte zal in zijn hand gegeven worden.

11. Skąd rozdrażniony będąc król z południa wyciągnie, i będzie walczył z nim, to jest, z królem północnym; a uszykuje mnóstwo wielkie, ale ono mnóstwo będzie podane w rękę jego.

11. És felháborodik a déli király, és kimegy és megütközik vele, az északi királylyal, és az nagy sokaságot állít fel, de ez a sokaság annak a kezébe adatik.

11 И раздражится южный царь, и выступит, сразится с ним, с царем северным, и выставит большое войско, и предано будет войско в руки его.

11. І розлютиться південний царь і виступить, стане до битви з ним, із царем північнїм, і вистачить велике військо, й віддане буде військо в його руки.

12. Ja kun se joukko on raivattu pois, paisuu hänen sydämensä. Hän kaataa kymmeniä tuhansia, mutta ei ole kyllin vahva.

12. Ja hän vie pois sen suuren joukon ja paisuttaa sydämensä, että hän on lyönyt niin monta tuhatta maahan. Mutta ei hän siitä väkevämmäksi tule.

12. Sijtä hänen sydämens paisu että hän on lyönyt nijn monda tuhatta maahan mutta ei hän sentähden woita.

12 And the multitude will be lifted up and his heart will be exalted. And he will cast down tens of thousands, but he will not prevail.

12. And when he hath taken away the multitude, his heart shall be lifted up; and he shall cast down many ten thousands: but he shall not be strengthened by it.

12. Som Hoben hæver sig, skal hans hjerte ophøje sig, og han skal fælde ti Tusinde og dog ikke blive mægtig.

12. Och han skall föra samma hop bort; och skall hans hjerta förhäfva sig deraf, att han så mång tusend nederlagt hafver; men dermed får han intet öfverhandena med honom.

12. Sest surustab se hulk, ja temma südda lähhäb uhkeks; et ta kül monne kümmekonna-tuhhat mahhalönud, ei ta siiski sa tuggewaks.

12. Nugalėjęs daugybę, jis didžiuosis. Jis išžudys dešimtis tūkstančių, bet dėl to netaps stipresnis.

12. Und wird den Haufen wegführen. Des wird sich sein Herz überheben, daß er so viele Tausende darniedergelegt hat; aber damit wird er sein nicht mächtig werden.

12. Cette multitude s'enorgueillira, et le cœur du roi s'élèvera; il fera tomber des milliers, mais il n'en sera pas fortifié.

12. Por lo cual la multitud se ensoberbecerá, elevarse ha su corazón, y derribará muchos millares, y no prevalecerá.

12 Als die menigte zal weggenomen zijn, zal zijn hart zich verheffen, en hij zal er enige tien duizenden nedervellen; evenwel zal hij niet gesterkt worden.

12. A gdy zniesione będzie ono mnóstwo, podniesie się serce jego; a choć porazi wiele tysięcy, przecie się nie zmocni.

12. És a mint a sokaság elfogatott: felfuvalkodik annak szíve, és sok ezeret letipor; még sem lesz hatalmas.

12 И ободрится войско, и сердце царя вознесется; он низложит многие тысячи, но от этого не будет сильнее.

12. І набере духа військо, й серце його згордїє; він повалить багато тисяч, але від того не буде дужчий,

13. Pohjan kuningas nostattaa jälleen joukon, entistä suuremman, ja muutaman ajan, muutaman vuoden kuluttua hyökkää suurella sotavoimalla ja runsailla varustuksilla.

13. Sillä pohjan kuningas tulee jälleen ja kokoo suuremman joukon kuin entinen oli. Ja monikahtain vuotten perästä tulee hän kaiketi suuren sotajoukon ja paljon tavaran kanssa.

13. Sillä Pohjan Cuningas coco jällens suuremman joucon cuin endinen oli ja monicahtain wuotten perästä mene hän sinne suuren sotajoucon ja tawaran cansa.

13 And the king of the north will return and will set forth a multitude greater than the former and he will come on at the end of the times, even of years, with a great army and with much substance.

13. For the king of the north shall return, and shall set forth a multitude greater than the former, and shall certainly come after certain years with a great army and with much riches.

13. Og Kongen af Norden skal komme tilbage og opstille en større Hob end den første, og efter at nogle Aars Tider ere til Ende; skal han komme og drage frem med en stor Hær og med meget Tros.

13. Ty Konungen af nordlanden skall åter samka en större hop tillsammans, än de förre var; och efter någor år skall han draga dit med stor härskraft, och med stora rikedomar.

13. Sest pohja-kunningas sadab jälle hulka kokko, mis on surem endist; ja monne aastade aia pärrast tulleb ta kermeste sure söawäega ja paljo warraga.

13. Keleriems metams praėjus, šiaurės karalius sugrįš, surinkęs dar didesnę kariuomenę ir su daugybe turtų.

13. Denn der König gegen Mitternacht wird wiederum einen größeren Haufen zusammenbringen, als der vorige war; und nach etlichen Jahren wird er daherziehen mit großer Heereskraft und mit großem Gut.

13. Car le roi du nord reviendra et rassemblera une multitude plus nombreuse; et au bout de quelque temps, de quelques années, il viendra avec une grande armée et un grand appareil.

13. Y volverá el rey del norte, y pondrá en campo mayor multitud que primero; y al cabo del tiempo de algunos años vendrá a gran priesa con grande ejército, y con muchas riquezas.

13 Want de koning van het Noorden zal wederkeren, en hij zal een groter menigte dan de eerste was, oprichten; en aan het einde van de tijden der jaren, zal hij snellijk komen met een grote heirkracht, en met groot goed.

13. Bo się wróci król północny, i uszykuje większe mnóstwo niż pierwsze; lecz po wyjściu czasu kilku lat z nagła przyjdzie z wielkiem wojskiem i z wielkim dostatkiem.

13. Mert az északi király visszatér, és az előbbinél nagyobb sokaságot állít; néhány esztendő mulva nagy sereggel és nagy készlettel jő bizony.

13 Ибо царь северный возвратится и выставит войско больше прежнего, и через несколько лет быстро придет с огромным войском и большим богатством.

13. Бо царь північний вернеться і виставить більше військо, нїж передше, а через кільки років прийде швидко з дуже великим військом і великим багацтвом.

14. Niinä aikoina monet nousevat Etelän kuningasta vastaan; ja sinun omasta kansastasi nousee väkivallan miehiä, että näky kävisi toteen, mutta he itse lankeavat.

14. Ja siihen aikaan asettaa moni itsensä etelän kuningasta vastaan. Korottavat myös muutamat huikentelevaiset sinun kansastas itsensä ja täyttävät näyn ja lankeevat.

14. Ja sijhen aican asetta moni idzens etelän Cuningasta wastan corgottawat myös muutamat huikendelewaiset sinun Canssastas idzens ja täyttäwät Prophetian.

14 And in those times many will stand up against the king of the south. Also the sons of the violent among your people will lift themselves up to establish the vision, but they will fall.

14. And in those times there shall many stand up against the king of the south: also the robbers of thy people shall exalt themselves to establish the vision; but they shall fall.

14. Og i de samme Tider skulle mange staa frem imod Kongen af Sønden, og Sønnerne af Røverne i blandt mit Folk skulle rejse sig for at stadfæste Synet; men de skulle falde.

14. Och på samma tid skola månge sätta sig upp emot Konungen af söderlanden; skola ock desslikes någre affällige af dino folke upphäfva sig, och uppfylla Prophetien och falla.

14. Ja sel aial seiswad paljo louna-kunninga wasto, ja nende ülleannetumatte lapsed so rahwa seast wötwad surustada, et nemmad sedda näggo kinnitawad, agga nemmad peawad langema.

14. Tuo metu ir kitos tautos pakils prieš pietų karalių, ir tavo tautos maištingieji kelsis, norėdami įvykdyti pranašystę, bet jie nelaimės.

14. Und zur selben Zeit werden sich viele wider den König gegen Mittag setzen; auch werden sich Abtrünnige aus deinem Volk erheben und die Weissagung erfüllen, und werden fallen.

14. En ce temps-là, plusieurs s'élèveront contre le roi du midi, et des hommes violents de ton peuple s'élèveront, afin d'accomplir la vision, mais ils succomberont.

14. Mas en aquellos tiempos muchos se levantarán contra el rey del mediodía; e hijos de disipadores de tu pueblo se levantarán para confirmar la profecía, y caerán.

14 Ook zullen er in die tijden velen opstaan tegen den koning van het Zuiden; en de scheurmakers uws volks zullen verheven worden, om het gezicht te bevestigen, doch zij zullen vallen.

14. Onychże czasów wiele ich powstanie przeciwko królowi z południa; ale synowie przestępników z ludu twego będą zniesieni dla utwierdzenia tego widzenia, i upadną.

14. És azokban az időkben sokan támadnak a déli király ellen, a te néped erőszakos fiai is felkelnek, hogy beteljesítsék a látomást, de elhullanak.

14 В те времена многие восстанут против южного царя, и мятежные из сынов твоего народа поднимутся, чтобы исполнилось видение, и падут.

14. В той час встануть многі на південного царя, та й переступники зпоміж синів твого народа підіймуться, щоб здїйснилось видиво, й погибнуть.

15. Ja Pohjan kuningas hyökkää ja luo vallin ja valloittaa varustetun kaupungin. Eivät kestä Etelän käsivarret, ei sen valioväki, ei ole sillä voimaa seisoa vastaan.

15. Niin pohjan kuningas tulee ja tekee vallit ja voittaa vahvat kaupungit ja etelän käsivarret. Ja hänen paras väkensä ei voi seisoa eikä ole yhtään voimaa vastaan seisoa.

15. Ja nijn mene pohjan Cuningas ja teke wallit ja woitta wäkewät Caupungit ja etelän käsiwarret ei woi warjella ja hänen paras wäkens ei woi seiso wastan.

15 So the king of the north will come and cast up a mound and take a well-fortified city. And the forces of the south will not stand, nor his chosen people. Neither will there be any strength to stand.

15. So the king of the north shall come, and cast up a mount, and take the most fenced cities: and the arms of the south shall not withstand, neither his chosen people, neither shall there be any strength to withstand.

15. Og Kongen af Nogen skal komme og opkaste en Vold og indtage en stærkt befæstet Stad, og Søndens Arme skulle ikke kunne holde ud, ej heller hans udvalgte Folk, og der skal ingen Kraft være til at holde Stand.

15. Alltså skall Konungen af nordlanden draga ut, och bålverk göra, och vinna fasta städer; och söderlandens armar skola icke kunna förtagat, och hans bästa folk skola icke kunna stå emot;

15. Ja pohja-kunningas tulleb, ja teeb walli ülles, ja saab tuggewad liñnad kätte; ja louna käewarred ei woi wastoseista egga temma ärrawallitsetud rahwas, ei ollegi rammo wastoseistes.

15. Šiaurės karalius atėjęs supils pylimą ir paims sutvirtintą miestą. Pietų karalius neatsilaikys, jo rinktinė kariuomenė bus sunaikinta.

15. Also wird der König gegen Mitternacht daherziehen und einen Wall aufschütten und eine feste Stadt gewinnen; und die Mittagsheere werden's nicht können wehren, und sein bestes Volk wird nicht können widerstehen;

15. Et le roi du nord viendra, il élèvera des terrasses et prendra les villes fortes; et les bras du midi, ni son peuple d'élite ne pourront résister. Il n'y aura point de force pour résister.

15. Y vendrá el rey del norte, y fundará baluartes, y tomará la ciudad fuerte, y los brazos del mediodía no podrán permanecer, ni su pueblo escogido, ni habrá fortaleza que pueda resistir.

15 En de koning van het Noorden zal komen, en een wal opwerpen, en vaste steden innemen; en de armen van het Zuiden zullen niet bestaan, noch zijn uitgelezen volk, ja, er zal geen kracht zijn om te bestaan.

15. Bo przyciągnie król z północy, i usypie wały, i weźmie miasto obronne, a ramiona południowe nie oprą się, ani lud jego wybrany, i nie stanie im siły, aby dali odpór.

15. Mert eljő észak királya, és töltést emel és beveszi az erősített várost; és délnek seregei meg nem állnak, sem az ő válogatott népe, és semmi erő nem bír ellene állni.

15 И придет царь северный, устроит вал и овладеетукрепленным городом, и не устоят мышцы юга, ни отборное войско его; недостанет силы противостоять.

15. І прийде царь північний, насипле вал і захопить утверджене місто, й не вдержать рамена півдня, нї добірне військо його; не буде спроможностї супроти стати.

16. Ja hän, joka hyökkää sitä vastaan, tekee, mitä tahtoo, eikä kukaan voi seisoa häntä vastaan. Hän asettuu Ihanaan maahan, ja hävitys tulee hänen kätensä kautta.

16. Vaan hän, kuin hän tulee hänen tykönsä, tekee tahtonsa jälkeen. Ja ei kenkään taida seisoa hänen edessänsä. Ja hän tulee myös siihen ihanaiseen maahan ja hävittää sen kätensä kautta.

16. Waan hän cosca hän tule hänen tygöns teke hänen tahtons ja ei kengän taida seiso händä wastan.

16 But he who comes against him will do according to his own will and none will stand before him. And he will stand in the glorious land and in his hand will be destruction.

16. But he that cometh against him shall do according to his own will, and none shall stand before him: and he shall stand in the glorious land, which by his hand shall be consumed.

16. Men den, som kommer imod ham, skal gøre efter sin Villie, og ingen skal bestaa for hans Ansigt; han skal og træde op i det herlige Land, og der skal komme Fordærvelse ved hans Haand.

16. Utan han skall, när han kommer till honom, skaffa sin vilja, och ingen skall kunna stå honom emot; han skall ock komma in uti det lustiga landet, och skall förderfvat genom dess hand;

16. Ja kes ta wasto tulleb, wöttab omma meelt möda tehha, ja ükski ei woi seista temma ees; ja ta touseb se illusa Ma wasto, ja teeb otsa peäle omma käe läbbi.

16. Atėjęs prieš jį, elgsis, kaip norės, ir niekas nepajėgs jo sulaikyti. Jis užims visą šlovingąjį kraštą, ir anas nukentės nuo jo rankos.

16. sondern der an ihn kommt, wird seinen Willen schaffen, und niemand wird ihm widerstehen können. Er wird auch in das werte Land kommen und wird's vollenden durch seine Hand.

16. Et celui qui sera venu contre lui fera tout ce qu'il voudra, et il n'y aura personne qui lui résiste; et il s'arrêtera dans le pays de gloire, ayant la destruction dans sa main.

16. Y el que vendrá contra él, hará a su voluntad, ni habrá quien se le pueda parar delante; y estará en la tierra deseable, la cual será consumida en su poder.

16 Maar hij, die tegen hem komt, zal doen naar zijn welgevallen, en niemand zal voor zijn aangezicht bestaan; hij zal ook staan in het land des sieraads, en de verderving zal in zijn hand wezen.

16. I uczyni on, który przyciągnie przeciwko niemu, według woli swojej, i nie będzie nikogo, coby się stawił przeciwko niemu; stawi się też w ziemi ozdobnej, która zniszczeje przez rękę jego.

16. És az, a ki reátört, a maga tetszése szerint cselekszik, és senki sem lesz, a ki ellene álljon, és megállapodik [5†] a dicső földön, és megsemmisül az az ő kezétől.

16 И кто выйдет к нему, будет действовать по воле его,и никто не устоит перед ним; и на славной земле поставит стан свой, и она пострадает отруки его.

16. І хто вийде до нього, робити ме по його волї, і нїхто не зможе встояти проти нього; та й в славній землї він розтабориться й потерпить вона від руки його.

17. Ja nyt hän aikoo hyökätä valtakuntansa koko voimalla; mutta sopimus on hänellä mielessä, ja hän saa sen aikaan. Hän antaa hänelle yhden tyttäristään, tälle turmioksi. Mutta siitä ei tule pysyväistä eikä ole hänelle etua.

17. Ja kääntää kasvonsa tullaksensa kaiken valtakuntansa voimalla. Mutta hän sopii hänen kanssansa ja antaa tyttärensä hänelle emännäksi, että hän hänen hävittäis. Mutta ei se menesty hänelle, eikä siitä mitään tule.

17. Hän tule myös sijhen ihanaiseen maahan ja täyttä hänen kätens cautta. Ja käändä caswons tullaxens caiken waldacundans woimalla. Mutta hän sopi hänen cansans ja anda tyttärens hänelle emännäxi että hän hänen häwitäis mutta ei se menesty hänelle eikä sijtä mitän tule.

17 And he will set his face to come with the strength of his whole kingdom and with him equitable conditions and he will perform them. And he will give him the daughter of women, to corrupt her, but she will not stand, nor be for him.

17. He shall also set his face to enter with the strength of his whole kingdom, and upright ones with him; thus shall he do: and he shall give him the daughter of women, corrupting her: but she shall not stand on his side, neither be for him.

17. Og han skal vende sit Ansigt til at komme med al sit Riges Magt og med et redeligt Forhold i Sinde, og han skal sætte det igennem; og han skal give ham sin unge Dattar til hendes Fordærvelse; men hun skal ikke bestaa og ikke blive til noget for ham.

17. Och skall ställa der sitt ansigte efter, att han må komma med allo sins rikes magt; men han skall förlika sig med honom, och skall gifva honom sina dotter till hustru, på det han skall förderfva honom; dock skall det icke lyckas honom, och der varder intet af.

17. Ja ta pörab ommad silmad, et ta tulleks keige omma kunningrigi wäega, ja öiglased temmaga, ja aiab ommad asjad ärra; ja ta annab temmale ühhe tüttarlapse naeseks , et se tedda peab ärrarikkuma; agga se ei pea korda minnema, egga sündima temma mele pärrast.

17. Jis sumanys užimti pietų karalystę, sudarys su ja sutartį, išleisdamas už jo vieną savo dukterų, kad tą karalystę sunaikintų, bet jam nepavyks to sumanymo įgyvendinti.

17. Und wird sein Angesicht richten, daß er mit der Macht seines ganzen Königreichs komme. Aber er wird sich mit ihm vertragen und wird ihm seine Tochter zum Weibe geben, daß er ihn verderbe; aber es wird ihm nicht geraten und wird nichts daraus werden.

17. Et il concevra le dessein de venir avec la force de tout son royaume, et fera un accord avec le roi du midi, et il lui donnera sa fille pour la perdre; mais cela ne lui réussira pas et ne sera pas pour lui.

17. Y pondrá su rostro para venir con la potencia de todo su reino, y hará con él cosas rectas, y darle ha una hija de sus mujeres para trastornarla: mas no estará, ni será por él.

17 En hij zal zijn aangezicht stellen, om met de kracht zijns gansen rijks te komen, en hij zal billijke voorwaarden medebrengen, en hij zal het doen; want hij zal hem een dochter der vrouwen geven, om haar te verderven, maar zij zal niet vast staan, en zij zal voor hem niet zijn.

17. Potem obróci twarz swoję, aby przyszedł z mocą wszystkiego królestwa swego, i okazał się, jakoby zgody szukał, i uczyni coś; bo mu da córkę piękną, aby go zgubił przez nią; ale ona w tem nie będzie stateczna, i nie będzie z nim przestawała.

17. Azután maga elé tűzi, hogy bemegy az ő egész országának erejével, és békés szándékot mutat, és leányasszonyt ad néki feleségül, hogy megrontsa, de az nem áll meg és nem tart vele.

17 И вознамерится войти со всеми силами царства своего, и праведныес ним, и совершит это; и дочь жен отдаст ему, на погибель ее, но этот замысел не состоится, и ему не будет пользы из того.

17. І задумає ввійти з усією силою царства свого (в його землю), та й справедливі (зложить уклади) з ним і довершить сього; та й (найкрасшу) дочку від жінок віддасть йому, на згубу, та сей намір не вдасться, і йому не буде користї з того.

18. Sitten hän kääntyy rantamaita vastaan ja ottaa valtaansa monet. Mutta eräs sotapäällikkö tekee hänen herjauksistaan lopun ja kostaa hänelle hänen herjauksensa.

18. Sitte kääntää hän itsensä luotoja vastaan ja monta niistä voittaa. Vaan päämies opettaa hänen häpiällä lakkaamaan, ettei hän häntä enää häpäisisi.

18. Sijtte käändä hän idzens Luotoja wastan ja monda nijstä woitta. Waan yxi Försti opetta hänen häpiällä lackaman ettei hän händä enä häwäisis.

18 After this he will turn his face to the isles and will take many. But a ruler will cause the reproach offered by him to cease. Yes, moreover, he will cause his reproach to turn upon him.

18. After this shall he turn his face unto the isles, and shall take many: but a prince for his own behalf shall cause the reproach offered by him to cease; without his own reproach he shall cause it to turn upon him.

18. Derefter skal han vende sit Ansigt om imod Øerne og indtage mange; og han skal bringe Fyrster til at høre op med deres Haap, men hans Haan skulle de gengælde ham.

18. Derefter skall han vända sig emot öarna, och vinna många af dem; men en Förste skall tvinga honom, så att han måste vända igen med skam; på det honom icke skall vederfaras mer skam.

18. Siis pörab ta jälle ommad silmad saarte pole, ja saab paljo kätte, ja üks würst teeb, et temma teotaminne löppeb ta wasto, peälegi maksab ta temma teotamist ta kätte.

18. Tada jis nukreips veidą į pajūrį, užims didelę jo dalį, bet vienas jo kunigaikštis padarys galą jo patyčioms, ir tos patyčios atsigręš prieš jį patį.

18. Darnach wird er sich kehren wider die Inseln und deren viele gewinnen. Aber ein Fürst wird ihn lehren aufhören mit Schmähen, daß er nicht mehr schmähe.

18. Puis il tournera sa face vers les îles et en prendra plusieurs. Mais un capitaine mettra fin à l'opprobre qu'il lui attirait; il fera retomber sur lui son opprobre.

18. Volverá después su rostro a las islas, y tomará muchas; y un príncipe le hará parar su vergüenza, y aun volverá sobre él su vergüenza.

18 Daarna zal hij zijn aangezicht tot de eilanden keren, en hij zal er vele innemen; doch een overste zal zijn smaad tegen hem doen ophouden, behalve dat hij zijn smaad op hem zal doen wederkeren.

18. Zatem obróci twarz swoję do wysep, i wiele ich pobierze; ale wódz wstręt uczyni haóbieniu jego, owszem, ono haóbienie jego naó obróci.

18. És fordítja orczáját a szigetekre, és sokat elfoglal; de az ő gyalázatosságának véget vet egy vezér, a mellett, hogy megfizet néki az ő gyalázatosságáért.

18 Потом обратит лице свое к островам и овладеетмногими; но некий вождь прекратит нанесенный им позор и даже свой позор обратит на него.

18. Потім оберне своє лице до островів і забере багато їх; але один гетьман перерве нанесену зневагу, ба й свою наругу оберне на нього.

19. Silloin hän kääntyy oman maansa linnoituksiin, mutta kompastuu ja kaatuu, eikä häntä enää ole.

19. Ja niin hän jälleen palajaa maansa linnoihin ja loukkaa itsensä ja lankee, ettei häntä enään löydetä.

19. Ja nijn hän jällens palaja hänen waldacundans maahan ja loucka idzens ja lange ettei händä custacan enä löytä.

19 Then he will turn his face toward the fortresses of his own land, but he will stumble and fall and will not be found.

19. Then he shall turn his face toward the fort of his own land: but he shall stumble and fall, and not be found.

19. Og han skal vende sit Ansigt om til sit Lands Fæstninger, og han skal snuble og falde og ikke findes mere.

19. Alltså skall han vända tillbaka till sins lands fäste, och skall stöta sig och falla, så att man intet skall finna honom mer.

19. Siis pörab ta ommad silmad omma Ma tuggewatte paikade pole, agga ta kommistab ja langeb mahha, et tedda ei leita.

19. Tada jis gręšis eiti į savo šalies tvirtoves, bet suklups, kris ir jo nebebus.

19. Also wird er sich wiederum kehren zu den Festen seines Landes und wird sich stoßen und fallen, daß ihn niemand finden wird.

19. Et il tournera sa face vers les forteresses de son pays, mais il chancellera, il tombera, et on ne le trouvera plus.

19. De aquí volverá su rostro a las fortalezas de su tierra; y tropezará, y caerá, y no parecerá más.

19 En hij zal zijn aangezicht keren naar de sterkten zijns lands, en hij zal aanstoten, en vallen, en niet gevonden worden.

19. Dlaczego obróci twarz swoję ku twierdzom ziemi swej; lecz się potknie i upadnie, i nie będzie więcej znaleziony.

19. És fordítja orczáját a maga országának erősségeire, és meghanyatlik, elesik és nem találtatik meg.

19 Затем он обратит лице свое на крепости своей земли; но споткнется, падет и не станет его.

19. Після того оберне він своє лице до твердинь свого краю; але спотикнеться, впаде - й не стане його.

20. Ja hänen sijaansa nousee eräs, joka antaa veronvaatijan käydä läpi valtakunnan ihanimman maan. Mutta muutamien päivien kuluttua hänet tuhotaan, ei kuitenkaan vihan väellä eikä sodalla.

20. Ja hänen siaansa tulee se, joka vaatian antaa käydä ympäri valtakunnalle kunniaksi. Mutta muutamain päiväin perästä hän särjetään; ei kuitenkaan vihan eikä sodan kautta.

20. Ja hänen siaans tule joca istu Cuningalises cunnias nijncuin tyly ihminen mutta muutamain päiwäin perästä hän särjetän ei cuitengan wihan eikä sodan cautta.

20 Then someone will stand up in his place, a (tax) oppressor to pass through, (for) the glory of the kingdom, but within a few days he will be destroyed, neither in anger, nor in battle.

20. Then shall stand up in his estate a raiser of taxes in the glory of the kingdom: but within few days he shall be destroyed, neither in anger, nor in battle.

20. Og der skal een opstaa i hans Sted, som skal lade en Plager drage igennem Rigets Herlighed; men i faa Dage skal han knuses, dog ikke ved Vrede og ikke ved Krigen.

20. Och i hans stad skall en uppkomma, hvilken sitta skall uti Konungsliga äro, som en öfverträdare och tyrann; men efter få dagar skall han förgås, dock hvarken genom vrede eller strid.

20. Ja üks touseb temma assemele, kes panneb ühhe sundia illusa kunningrigi läbbikäima: agga tedda murtakse katki monnel päiwil, agga ei mitte wihha läbbi egga söa läbbi.

20. Jo įpėdinis siųs mokesčių rinkėją į šlovingąją karalystę, bet po kurio laiko jis bus užmuštas, ne iš pykčio ir ne kovoje.

20. Und an seiner Statt wird einer aufkommen, der wird einen Schergen sein herrliches Reich durchziehen lassen; aber nach wenigen Tagen wird er zerbrochen werden, doch weder durch Zorn noch durch Streit.

20. Et un autre sera établi à sa place, qui fera passer l'exacteur dans l'ornement du royaume; et en peu de jours il sera brisé, et ce ne sera ni par la colère, ni dans la bataille.

20. Mas sucedará en su silla quien quitará las exacciones, el cual será gloria del reino: mas en pocos dias será quebrantado, no en enojo, ni en batalla.

20 En in zijn staat zal er een opstaan, doende een geldeiser doortrekken, in koninklijke heerlijkheid; maar hij zal in enige dagen gebroken worden, nochtans niet door toornigheden, noch door oorlog.

20. I powstanie na miejsce jego taki, który roześle poborców w sławie królewskiej; ale ten po niewielu dniach starty będzie, a to nie w gniewie ani przez wojnę.

20. Ennek helyébe jön az, a ki adószedőt jártat végig az ország dicső földén, de rövid időn megrontatik, noha nem haraggal, sem viadalban.

20 На место его восстанет некий, который пошлет сборщика податей, пройти по царству славы; но и он после немногих дней погибнет, и не от возмущения и не в сражении.

20. Замість нього встане хтось, що пошле побірника податків пройти по царстві слави; але й він за короткий час загине, та не в ворохобнї й не в битві,

21. Ja hänen sijaansa nousee kelvoton, joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa. Hän tulee keskellä rauhaa ja anastaa juonilla kuninkuuden.

21. Hänen siaansa tulee kelvotoin mies, jolle kuninkaallinen kunnia ei ollut aiottu. Hän tulee ja menestyy ja saa valtakunnan makeilla sanoilla.

21. HÄnen siaans tule kelwotoin mies jolle Cuningalinen cunnia ei aiwoittu ollut. Hän tule ja menesty ja saa waldacunnan makioilla sanoilla.

21 And in his place he who is contemptible will stand up, to whom they had not given the honor of the kingdom. But he will come in time of security and will obtain the kingdom by flatteries.

21. And in his estate shall stand up a vile person, to whom they shall not give the honour of the kingdom: but he shall come in peaceably, and obtain the kingdom by flatteries.

21. Siden ekal der opstaa i hans Sted en forngtett, hvilken de ikke skulle give kongelig Ære; men han skal komme, naar der er Tryghed, og bemægtige sig Riget ved Smiger.

21. Uti hans stad skall uppkomma en föraktelig man, hvilkom riksens ära intet betänkt var; han skall komma, och få sin vilja, och intaga riket med sötom ordom.

21. Ja ta assemele touseb üks, kedda mikski ei pandud, kelle kätte nemmad ei olleks kunningrigi au annud: agga ta tulleb siis, kui waikne assi on, ja sadab kunningrigi ennese kätte libbedatte sannadega.

21. Po jo karaliaus vietą užims niekšas, kuriam karališka garbė nebus suteikta. Bet jis įeis taikiai ir apgaule pasiglemš karališką valdžią.

21. An des Statt wird aufkommen ein Ungeachteter, welchem die Ehre des Königreichs nicht zugedacht war; der wird mitten im Frieden kommen und das Königreich mit süßen Worten einnehmen.

21. A sa place il s'élèvera un homme méprisé, auquel on ne donnera pas l'honneur de la royauté; mais il viendra inopinément, et il s'emparera de la royauté par des flatteries.

21. Y sucederá en su lugar un vil, al cual no darán la honra del reino: mas vendrá con paz, y tomará el reino con halagos.

21 Daarna zal er een verachte in zijn staat staan, denwelken men de koninklijke waardigheid niet zal geven; doch hij zal in stilheid komen, en het koninkrijk door vleierijen bemachtigen.

21. Potem powstanie wzgardzony na jego miejsce, acz nie włożą naó ozdoby królewskiej; wszakże przyszedłszy w pokoju, otrzyma królestwo pochlebstwem.

21. És ennek helyébe egy útálatos áll, a kire nem teszik az ország ékességét; hanem alattomban jő, és hízelkedéssel jut az országhoz.

21 И восстанет на место его презренный, и не воздадут ему царскихпочестей, но он придет без шума и лестью овладеет царством.

21. І стане замість нього згірдний, і не пошанують його царськими почестями; та він прийде тихцем і зрадою захопить царство,

22. Ja sotajoukkojen tulva huuhtoutuu pois hänen edestänsä ja menee murskaksi, niin myös liiton ruhtinas.

22. Ja käsivarret, jotka niinkuin virta juoksevat, hänen edessänsä virralla voitetaan ja särjetään. Niin myös se päämies, jonka kanssa liitto tehty oli.

22. Ja käsiwarret (jotca nijncuin wirta juoxe) hänen edesäns nijn wirralla woitetan ja särjetän nijn myös se Försti jonga cansa lijtto tehty oli.

22 And the overwhelming forces will be overwhelmed from before him and will be broken, yes, also the ruler of the covenant.

22. And with the arms of a flood shall they be overflown from before him, and shall be broken; yea, also the prince of the covenant.

22. Og de oversvømmende Magter skulle oversvømmes af ham og knuses, ogsaa Forbundets Fyrste.

22. Och de armar, hvilke såsom en flod komma, skola för honom, såsom med ene flod, öfverfallne och sönderbrutne varda; dertill ock den Försten, som förbundet med gjordt var.

22. Ja need käewarred, mis kui wessi tousnud, peawad temma ees sama ärraupputud otsego weega , ja katkimurtud, ja se seädusse würst ka.

22. Jo priešininkai bus šluote nušluoti ir sutriuškinti jo akivaizdoje, taip pat ir sandoros kunigaikštis.

22. Und die Heere, die wie eine Flut daherfahren, werden von ihm wie mit einer Flut überfallen und zerbrochen werden, dazu auch der Fürst, mit dem der Bund gemacht war.

22. Et les forces qui submergent seront submergées devant lui et seront brisées, aussi bien que le prince son allié.

22. Y los brazos serán inundados de inundación delante de él; y serán quebrantados, y aun también el capitán del concierto.

22 En de armen der overstroming zullen overstroomd worden van voor zijn aangezicht, en zij zullen gebroken worden, en ook de vorst des verbonds.

22. A ramionami jako powodzią wiele ich zachwyceni będą przed obliczem jego, i skruszeni będą, także też i sam wódz, który z nimi przymierze uczynił.

22. És a beözönlő seregek elárasztatnak az ő orczája előtt és megtöretnek; még egy szövetséges fejedelem is.

22 И всепотопляющие полчища будут потоплены и сокрушены им, даже и сам вождь завета.

22. І війська, що затоплювали все, неначе филя, він затопить і зітре, ба й самого гетьмана, що був з ним з'єднався.

23. Siitä saakka kun liittoudutaan hänen kanssansa, hän harjoittaa petosta. Hän lähtee liikkeelle ja saa ylivallan vähällä väellä.

23. Sillä sittekuin hän hänen kanssansa itsensä yhdistänyt on, tekee hän kavalasti häntä vastaan ja menee ylös ja vähällä väellä itsensä vahvistaa.

23. Sillä sijtte cuin hän hänen cansans idzens yhdistänyt on teke hän cawalasta händä wastan ja mene ylös ja wähällä wäellä hänen woitta.

23 And after the league made with him, he will work deceitfully, for he will come up and will become strong, with a small people.

23. And after the league made with him he shall work deceitfully: for he shall come up, and shall become strong with a small people.

23. Og efter at have indgaaet Forbund med ham skal han øve Svig, og han skal drage op og blive mægtig ved faa Folk.

23. Ty sedan han med honom befryndad är, skall han listeliga handla med honom; och skall draga upp, och varda honom öfvermägtig med fögo folk.

23. Ja sest aiast , kui ta teisega ühte nousse heitnud, teeb ta kawwalust, ja lähhäb ülles, ja saab wäggewaks pisko rahwaga.

23. Sandora, padaryta su juo, bus klastinga ir bevertė. Su grupele žmonių jis taps galingas.

23. Denn nachdem er mit ihm befreundet ist, wird er listig gegen ihn handeln und wird heraufziehen und mit geringem Volk ihn überwältigen,

23. Et après l'accord fait avec lui, il usera de tromperie, et il montera, et il aura le dessus avec peu de gens.

23. Y después de los conciertos con él, él hará engañó; y subirá, y saldrá vencedor con poca gente.

23 En na de vereniging met hem zal hij bedrog plegen, en hij zal optrekken, en hij zal met weinig volks gesterkt worden.

23. Bo wszedłszy z nimi w przyjaźó, uczyni zdradę, a przyciągnąwszy zmocni się w małym poczcie ludu.

23. Mert a vele való megbarátkozás óta csalárdul cselekszik ellene, és reátör és győzedelmet vesz rajta kevés néppel.

23 Ибо после того, как он вступит в союз с ним, он будетдействовать обманом, и взойдет, и одержит верх с малым народом.

23. Бо після того, як із ним з'єднається, буде він хитро з ним поступати, наступить, і візьме верх із малим народом.

24. Keskellä rauhaa hän hyökkää maakunnan lihavimpiin seutuihin ja tekee, mitä eivät hänen isänsä eivätkä hänen isiensä isät olleet tehneet: ryöstösaalista ja tavaraa hän jakelee omilleen; ja linnoituksia vastaan hän hankitsee juoniansa, säädettyyn aikaan asti.

24. Ja hän menestyy, että hän parhaisiin maan kaupunkeihin tuleva on ja niitä tekee, joita ei hänen isänsä eikä esivanhempansa tehdä taitaneet. Heidän ryöstämisensä, saaliinsa ja tavaransa hän hajoittaa ja ajattelee juoniansa heidän linnojansa vastaan kauvan aikaa.

24. Ja hän menesty että hän parhaisin maan Caupungeihin tulewa on ja nijn toimitta ettei hänen Isäns ja esiwanhembans tehdä taitanet ryöstämisellä häwittämisellä ja saalilla ja pyrki caickein wahwimbain Caupungeiden perän cauwan aica.

24 He will come in time of security even upon the fattest places of the province and he will do what his fathers have not done, nor his fathers' fathers. He will scatter among them prey and spoil and substance. Yes, he will devise his devices against the strongholds, even for a time.

24. He shall enter peaceably even upon the fattest places of the province; and he shall do that which his fathers have not done, nor his fathers' fathers; he shall scatter among them the prey, and spoil, and riches: yea, and he shall forecast his devices against the strong holds, even for a time.

24. Hvor der er Tryghed, og hvor der er fede Egne i Landskabet, skal han trænge ind; og gøre det, som hans Fædre og hans Forfædre ikke have gjort, han skal adsprede for dem Rov, Bytte og Gods; og han skal optænke sine Anslag imod de faste Stæder, og det til en Tid.

24. Och der skall lyckas honom, så att han skall komma in uti bästa städerna i landena, och skall beskaffa, det hans fäder eller föräldrar icke göra kunde, med rof, skinneri och byte; och skall fara efter de fasta städer, och det en tid långt.

24. Temma tulleb selle rigi waikeste ja parrematte kohtade peäle, ja teeb, mis temma wannemad ja ta wannematte wannemad ei olle teinud: püki ja saki ja warrandust pillutab ta omma rahwa kätte, ja temma mötted käiwad tuggewatte liñnade wasto, ja sedda tükkiks aiaks.

24. Taikiai jis įeis į turtingąsias krašto sritis ir darys, ko nedarė nei jo tėvai, nei jo tėvų tėvai. Karo grobį ir gėrybes jis dalins saviesiems ir sumanys užimti tvirtoves, tačiau tik trumpam laikui.

24. und es wird ihm gelingen, daß er in die besten Städte des Landes kommen wird; und wird's also ausrichten, wie es weder seine Väter noch seine Voreltern tun konnten, mit Rauben, Plündern und Ausbeuten; und wird nach den allerfestesten Städten trachten, und das eine Zeitlang.

24. Il viendra à l'improviste dans les lieux les plus fertiles de la province, et il fera ce que n'avaient pas fait ses pères, ni les pères de ses pères; il leur distribuera le butin, les dépouilles et les richesses; et il formera des desseins contre les forteresses, et cela pour un temps.

24. Estando la provincia en paz, y en abundancia, entrará, y hará lo que nunca hicieron sus padres, ni los padres de sus padres: presa, y despojos, y riqueza repartirá a sus soldados; y contra las fortalezas pensará con sus pensamientos; y esto por tiempo.

24 Met stilheid zal hij ook in de vette plaatsen des landschaps komen, en hij zal doen, dat zijn vaders, of de vaders zijner vaderen, niet gedaan hebben; roof, en buit, en goederen, zal hij onder hen uitstrooien, en hij zal tegen de vastigheden zijn gedachten denken, doch tot een zekeren tijd toe.

24. Bezpiecznie i do najobfitszych miejsc onej krainy wpadnie, a uczyni to, czego nie czynili ojcowie jego, ani ojcowie ojców jego; łup i korzyść i majętności rozdzieli im, nawet i o miejscach obronnych chytrze przemyśliwać będzie, a to aż do czasu.

24. Alattomban még az ország gazdag részeibe is behatol, és azt cselekszi, a mit nem cselekedtek sem az ő atyái, sem az ő atyáinak atyái: zsákmányt, prédát és gazdagságot tékozol előlők, és az erősségek ellen is cselt kohol, de csak egy ideig.

24 Он войдет в мирные и плодоносные страны, и совершит то, чего не делали отцы его и отцы отцов его; добычу, награбленное имущество и богатство будет расточать своим и на крепости будет иметь замыслы свои, но только до времени.

24. Він увійде в спокійні й родючі краї, і вчинить те, чого не вчинили його батьки нї батьки батьків його; здобутки, награбоване добро та багацтво буде розкидати проміж своїх і забагне захопити й твердинї часу догіднього.

25. Ja hän panee liikkeelle voimansa ja rohkeutensa Etelän kuningasta vastaan, hyökäten suurella sotajoukolla. Mutta Etelän kuningas varustautuu sotaan suurella ja ylen väkevällä sotajoukolla. Hän ei kuitenkaan kestä, sillä häntä vastaan hankitaan juonia.

25. Ja hän kehoittaa voimansa ja sydämensä etelän kuningasta vastaan suurella sotajoukolla. Silloin etelän kuningas tulee kehoitetuksi sotaan suuren, väkevän sotajoukon kanssa. Mutta ei hän voi pysyä, sillä häntä vastaan pidetään juonia.

25. JA hän kehoitta hänen wäkens ja sydämens pohjan Cuningasta wastan suurella sotajoucolla. Silloin etelän Cuningas tule kehoitetuxi sotaan suuren wäkewän sotajoucon cansa mutta ei hän woi pysyä.

25 And he will stir up his power and his courage against the king of the south with a great army. And the king of the south will war in battle with a very great and mighty army, but he will not stand, for they will devise devices against him.

25. And he shall stir up his power and his courage against the king of the south with a great army; and the king of the south shall be stirred up to battle with a very great and mighty army; but he shall not stand: for they shall forecast devices against him.

25. Og han skal opvække sin Kraft og sit Mod med en stor Hær imod Kongen af Sønden, og Kongen af Sønden skal ruste sig til krig med en stor og saare mægtig Hær, men ikke bestaa; thi der skal optænkes Anslag imod ham.

25. Och han skall uppväcka sina magt och sitt hjerta emot Konungen i söderlanden, med stor härskraft: Då skall Konungen af söderlanden upprett varda till strid, med en stor mägtig härskraft; men han blifver intet beståndandes; ty förräderi skall varda gjordt emot honom;

25. Ja ta kihhutab omma rammo, ja omma süddant sure söawäega louna-kunninga wasto, ja louna-kunningas seggab ennast siñna sötta ühhe sure ja üpres wägga kange söawäega: agga temma ei woi wastoseista; sest nemmad mötlewad kurjad mötted temma wasto ärra.

25. Įsidrąsinęs sutelks didelę kariuomenę eiti prieš pietų karalių. Pietų karalius išeis į karą su labai didele ir galinga kariuomene, bet neįstengs šiaurės karaliui pasipriešinti, nes prieš jį bus surengta klasta:

25. Und er wird seine Macht und sein Herz wider den König gegen Mittag erregen mit großer Heereskraft; Da wird der König gegen Mittag gereizt werden zum Streit mit einer großen, mächtigen Heereskraft; aber er wird nicht bestehen, denn es werden Verrätereien wider ihn gemacht.

25. Puis il réveillera sa force et son courage contre le roi du midi, avec une grande armée. Et le roi du midi s'engagera dans la guerre avec une grande et très forte armée, mais il ne subsistera pas, parce qu'on formera contre lui des complots.

25. Y despertará sus fuerzas y su corazón contra el rey del mediodía con grande ejército; y el rey del mediodía será provocado a la guerra con grande ejército y muy fuerte: mas no prevalecerá, porque le harán traición.

25 En hij zal zijn kracht en zijn hart verwekken tegen den koning van het Zuiden, met een grote heirkracht; en de koning van het Zuiden zal zich in den strijd mengen met een grote en zeer machtige heirkracht; doch hij zal niet bestaan, want zij zullen gedachten tegen hem denken.

25. Potem wzbudzi moc swoję, i serce swoje przeciw królowi z południa z wojskiem wielkiem, z którem król z południa walecznie się potykać będzie z wojskiem wielkiem i bardzo mocnem; ale się nie oprze, przeto, że wymyśli przeciwko niemu zdradę.

25. És felindítja az ő erejét és szívét a déli király ellen nagy sereggel, és a déli király is hadra készül nagy sereggel és igen erőssel, de meg nem állhat, mert cselt koholtak ellene.

25 Потом возбудит силы свои и дух свой с многочисленным войском против царя южного, и южный царь выступит на войну с великим и еще более сильным войском, но не устоит, потому что будет против него коварство.

25. Потім розбудиться в ньому дух і сила, рушити з незлїченним військом проти царя південного, а південний царь виступить на війну з великим та ще дужшим військом, але не встоїть, бо буде проти нього зрада.

26. Ja ne, jotka syövät hänen pöydästään, tuhoavat hänet, ja hänen sotajoukkonsa huuhdotaan pois, ja on paljon kaatuneita ja haavoitettuja.

26. Ja juuri ne, jotka hänen leipäänsä syövät, auttavat häntä turmelukseen ja hänen joukkoansa sortamaan, että sangen paljon lyödyksi tulee.

26. Sillä händä wastan tehdän petos. Ja juuri ne jotca hänen leipäns syöwät auttawat händä turmeluxeen ja hänen jouckons sortaman että sangen paljo lyödyxi tule.

26 Yes, those who eat of his food will destroy him and his army will overflow and many will fall down slain.

26. Yea, they that feed of the portion of his meat shall destroy him, and his army shall overflow: and many shall fall down slain.

26. Og de, som aade hans Mad, skulle knuse ham; og hans Hær skal strømme frem, men der skal falde mange ihjelslagne.

26. Ja, de som hans bröd äta, de skola hjelpa till att förderfva honom, och hans här undertrycka, så att ganska månge skola slagne varda.

26. Ja kes temma roga söwad, murdwad tedda katki, kui teise wäggi hakkab tousma kui wessi; ja mitto lüakse, ja langewad mahha.

26. kurie valgo prie jo stalo, pražudys jį, jo kariuomenė bus išsklaidyta ir labai daug kris užmuštų.

26. Und eben die sein Brot essen, die werden ihn helfen verderben und sein Heer unterdrücken, daß gar viele erschlagen werden.

26. Et ceux qui mangent les mets de sa table le briseront; son armée s'écoulera comme un torrent, et beaucoup d'hommes tomberont blessés à mort.

26. Y los que comerán su pan, le quebrantarán; y su ejército será destruido, y caerán muchos muertos.

26 En die de stukken zijner spijze zullen eten, zullen hem breken, en de heirkracht deszelven zal overstromen, en vele verslagenen zullen vallen.

26. Bo ci, którzy jedzą chleb jego, zniszczą go, gdy wojsko onego jako powódź przypadnie, a pobitych wiele polęże.

26. És a kik az ő ételét eszik, megrontják őt, és az ő serege elszéled, és sokan elhullanak seb miatt.

26 Даже участники трапезы его погубят его, и войско его разольется, ипадет много убитых.

26. Навіть спільники стола його занапастять його, й військо його розсиплеться, та й поляже багато вбитих.

27. Ja kumpaisellakin kuninkaalla on paha mielessä toistansa vastaan. Samassa pöydässä he puhuvat valhetta; mutta se ei onnistu; sillä säädetty aika ei ole vielä lopussa.

27. Ja molempain kuningasten sydän ajattelee, kuinka he toinen toisellensa vahinkoa tekisivät. Ja yhden pöydän tykönä petollisesti toinen toisensa kanssa puhuvat, vaan ei se menesty, sillä loppu on vielä toiseksi ajaksi määrätty.

27. Ja molembain Cuningasten sydämet ajattelewat cuinga he toinen toisellens wahingota tekisit ja cuitengin yhden pöydän tykönä petollisest toinen toisens cansa puhuwat waan ei se menesty sillä loppu on wielä toisexi ajaxi määrätty.

27 And as for both these kings, their hearts will be to do mischief and they will speak lies at one table. But it will not prosper, for yet the end will be at the time appointed.

27. And both these kings' hearts shall be to do mischief, and they shall speak lies at one table; but it shall not prosper: for yet the end shall be at the time appointed.

27. Og begge Kongernes Hjerte staar til at gøre ondt, og over eet Bord skulle de tale Løgn; men det skal ikke lykkes, thi endnu venter det med Enden til den bestemte Tid.

27. Och båda Konungarnas hjerta skall tänka till, huru de skola göra hvarannan skada, och skola dock öfver ett bord tala falskeliga med hvarannan; men det skall fela dem; ty änden är ännu bestämd inuppå en annan tid.

27. Ja nende mollematte kunningatte süddames on kahjo tehha, ja nemmad räkiwad ühhes laudas wallet: agga se ei lähhä korda, sest ots tulleb wast seätud aial.

27. Abiejų karalių širdys bus klastingos, ir jie meluos vienas kitam prie vieno stalo, bet nesėkmingai, nes dar nėra atėjęs skirtas laikas.

27. Und beider Könige Herz wird denken, wie sie einander Schaden tun, und werden an einem Tische fälschlich miteinander reden. Es wird ihnen aber nicht gelingen; denn das Ende ist noch auf eine andere Zeit bestimmt.

27. Et les deux rois chercheront dans leur cœur à se nuire; et à la même table ils parleront avec fausseté. Mais cela ne réussira pas, car la fin ne viendra qu'au temps marqué.

27. Y el corazón de estos dos reyes será para hacerse mal; y en una misma mesa tratarán mentira: mas no servirá de nada; porque el plazo aun no es llegado.

27 En het hart van beide deze koningen zal wezen om kwaad te doen, en aan een tafel zullen zij leugen spreken; en het zal niet gelukken, want het zal nog een einde hebben ter bestemder tijd.

27. Natenczas obaj królowie w sercu swem myślić będą, jakoby jeden drugiemu szkodzić mógł, a przy jednymże stole kłamstwo mówić będą; ale się im nie nada, gdyż jeszcze koniec na inszy czas odłożony jest.

27. De ennek a két királynak szíve is gonoszt forral, és egy asztalnál hazugságot szólnak egymásnak; de siker nélkül, mert a vég még bizonyos időre elmarad.

27 У обоих царей сих на сердце будет коварство, и за одним столомбудут говорить ложь, но успеха не будет, потому что конец еще отложен до времени.

27. І в обох царів буде підступ на серцї, і за одним столом говорити муть неправду, але нї одному не поведеться, бо кінець відложено ще до якогось часу.

28. Silloin hän palaa maahansa paljoine tavaroineen, miettien hankkeita pyhää liittoa vastaan; hän toteuttaa ne ja palaa maahansa.

28. Ja hän menee taas kotiansa suurella tavaralla, ja asettaa sydämensä sitä pyhää liittoa vastaan. Siinä hän jotakin toimittaa ja niin hän menee kotia omalle maallensa.

28. Sen peräst mene hän taas cotians suurella tawaralla ja asetta sydämens sitä pyhä lijtto wastan: sijnä hän jotakin toimitta ja nijn hän mene cotia omalle maallens.

28 Then he will return into his land with great substance. And his heart will be against the holy covenant and he will do his pleasure and return to his own land.

28. Then shall he return into his land with great riches; and his heart shall be against the holy covenant; and he shall do exploits, and return to his own land.

28. Og han skal vende tilbage til sit Land med stort Gods, og hans Hjerte skal lægge Raad op imod den hellige Pagt, og han skal fuldføre det og vende tilbage til sit Land.

28. Sedan skall han draga hem igen med stora rikedomar, och skall ställa sitt hjerta emot det helga förbundet; der varder han något beskaffandes; och sedan draga hem i sitt land igen.

28. Ja ta lähhäb taggasi omma male sure warrandussega, ja temma südda on pühha seädusse wasto: ja seäl teeb temma, mis ta tahhab, ja lähhäb taggasi omma male.

28. Jis sugrįš į savo kraštą su gausiu grobiu, bet jo širdis yra prieš šventąją sandorą. Tai įvykdęs, jis sugrįš į savo kraštą.

28. Darnach wird er wiederum heimziehen mit großem Gut und sein Herz richten wider den heiligen Bund; da wird er es ausrichten und also heim in sein Land ziehen.

28. Il retournera dans son pays avec de grandes richesses; son cœur se déclarera contre l'alliance sainte, et il agira contre elle, puis il retournera dans son pays.

28. Y volverse ha a su tierra con grande riqueza; y su corazón será contra el santo concierto; y hará, y volverse ha a su tierra.

28 En hij zal in zijn land wederkeren met groot goed, en zijn hart zal zijn tegen het heilig verbond; en hij zal het doen, en wederkeren in zijn land.

28. Przetoż się wróci do ziemi swojej z bogactwy wielkiemi, a serce jego obróci się przeciwko przymierzu świętemu; co uczyniwszy wróci się do ziemi swojej.

28. Azért visszatér az ő földére nagy gazdagsággal; de az ő szíve a szent szövetség ellen van, és ellene tesz, és újra visszatér az ő földére.

28 И отправится он в землю свою с великим богатством и враждебным намерением против святаго завета, и он исполнит его, и возвратится в свою землю.

28. І вернеться він у свій край з великим багацтвом і ворожими думками проти завіту сьвятого, та й здїйснить їх і поверне в свій край

29. Määräaikana hän hyökkää jälleen Etelämaahan, mutta tällä viimeisellä retkellä ei käy niinkuin ensimmäisellä.

29. Määrätyllä ajalla menee hän jälleen etelään päin, mutta ei hänelle menesty toisella erällä, niinkuin ensimäisellä.

29. Senjälken mene hän tilalla etelän päin mutta ei hänen menesty toisella erällä nijncuin ensimäisellä.

29 At the time appointed he will return and come into the south, but it will not be in the latter time as it was in the former.

29. At the time appointed he shall return, and come toward the south; but it shall not be as the former, or as the latter.

29. Paa den bestemte Tid skal han vende tilbage og komme imod Sønden; men det skal ikke gaa den sidste Gang som den første.

29. Derefter skall han åter, på belägen tid, draga emot söderlanden; men det skall icke lyckas honom i den andra resone, såsom i den första.

29. Sel seätud aial tulleb ta jälle taggasi louna pole; agga se ei sünnigi pärrast nenda kui enne.

29. Skirtu metu jis vėl eis į pietus, bet antrą kartą nebebus taip, kaip pirmą.

29. Darnach wird er zu gelegener Zeit wieder gegen Mittag ziehen; aber es wird ihm zum andernmal nicht geraten wie zum erstenmal.

29. Au temps marqué, il reviendra et marchera contre le midi; mais cette dernière fois ne sera pas comme la précédente.

29. Al tiempo señalado tornará al mediodía: mas no será la postrera venida como la primera.

29 Ter bestemder tijd zal hij wederkeren, en tegen het Zuiden komen, doch het zal niet zijn gelijk de eerste, noch gelijk de laatste reize.

29. A czasu zamierzonego wróci się i pociągnie na południe; ale mu się nie tak powiedzie, jako za pierwszym i za ostatnim razem.

29. Bizonyos időben megjő, és délre megy: de nem lesz utolszor úgy, mint először volt.

29 В назначенное время опять пойдет он на юг; но последний поход не такой будет, как прежний,

29. В призначений час пійде він знов на південь; але останнїй похід не буде такий, як переднїйший,

30. Häntä vastaan hyökkäävät kittiläisten laivat, ja hän menettää rohkeutensa, kääntyy takaisin ja purkaa kiukkunsa pyhää liittoa vastaan. Kotiin palattuaan hän suo huomiota niille, jotka hylkäävät pyhän liiton.

30. Sillä Kittimistä tulevat haahdet häntä vastaan, niin että hän epäilee ja palajaa ja vihastuu sitä pyhää liittoa vastaan. Ja menestyy ja kääntää itsensä ja suostuu niihin, jotka pyhän liiton hylkäävät.

30. Sillä Chitimist tulewat hahdet händä wastan nijn että hän epäile ja palaja.

30 For ships of Kittim will come against him. Therefore he will be grieved and will return and have indignation against the holy covenant and will do his pleasure. He will even return and have regard to those who forsake the holy covenant.

30. For the ships of Chittim shall come against him: therefore he shall be grieved, and return, and have indignation against the holy covenant: so shall he do; he shall even return, and have intelligence with them that forsake the holy covenant.

30. Men Skibe fra Kithim skulle komme imod ham, og han skal tabe Modet og vende om og optændes til Vrede imod den hellige Pagt og udføre den, ja, han skal vende om og give Agt paa dem, som forlade den hellige Pagt.

30. Ty af Chittim skola skepp komma emot honom, så att han skall varda förtviflad, och måste vända tillbaka igen; då skall han förgrymma sig emot det helga förbundet, och skall beskaffat, och skall se sig om, och draga dem till sig, som det helga förbundet öfvergifva.

30. Ja Kittide laewad tullewad ta wasto, ja temma meel jääb haigeks, ja ta lähhäb taggasi, ja temma meel on sest wägga pahha pühha seädusse wasto, ja ta teeb seäl, mis ta tahhab: kui ta saab taggasi tulnud, siis panneb ta tähhele neid, kes pühha seädust on mahhajätnud.

30. Prieš jį atplauks laivai iš Kitimų. Jis pasitrauks išsigandęs ir bus įtūžęs prieš šventąją sandorą. Jis įvykdys savo ketinimus ir susitars su tais, kurie sulaužė šventąją sandorą.

30. Denn es werden Schiffe aus Chittim wider ihn kommen, daß er verzagen wird und umkehren muß. Da wird er wider den heiligen Bund ergrimmen und wird's nicht ausrichten; und wird sich umsehen und an sich ziehen, die den heiligen Bund verlassen.

30. Des navires de Kittim viendront contre lui, et il perdra courage; il s'en retournera, et il sera irrité contre l'alliance sainte et il agira contre elle, il retournera et s'entendra avec ceux qui abandonnent l'alliance sainte.

30. Porque vendrán contra él naves de Quitim; y él se contristará, y tornarse ha, y enojarse ha contra el santo concierto, y hará; y volverse ha, y pensará contra los que habrán desamparado el santo concierto.

30 Want er zullen schepen van Chittim tegen hem komen, daarom zal hij met smart bevangen worden, en hij zal wederkeren, en gram worden tegen het heilig verbond, en hij zal het doen; want wederkerende zal hij acht geven op de verlaters des heiligen verbonds.

30. Bo przyjdą przeciwko niemu okręty z Cytym, skąd on nad tem bolejąc znowu się rozgniewa przeciwko przymierzu świętemu; co uczyniwszy wróci się, a będzie miał porozumienie z onymi, którzy opuścili przymierze święte;

30. Mert kitteus hajók jőnek ellene és megijed, és visszatér és dühöng a szent szövetség ellen és cselekszik ellene; visszatér és ügyel azokra, a kik elhagyják a szent szövetséget.

30 ибо в одно время с ним придут корабли Киттимские; и он упадет духом, и возвратится, и озлобится на святый завет, и исполнит свое намерение, и опять войдет в соглашение с отступниками от святаго завета.

30. Бо одночасно з ним прийдуть кораблї Киттимські; і він утратить відвагу й вернеться; та розлютиться на сьвятий завіт, і здїйснить свій намір, і стане знов уговорюватись із тими, що одступили від сьвятого завіту.

31. Hänen lähettämänsä sotajoukot nousevat ja häväisevät pyhäkön linnoituksineen, poistavat jokapäiväisen uhrin ja asettavat sinne hävityksen kauhistuksen.

31. Ja hänen käsivartensa pitää hänen puolestansa seisoman. Ne saastuttavat pyhän vahvistuksen ja saattavat pois jokapäiväisen uhrin ja nostavat hävityksen kauhistuksen.

31. SIlloin hän julmistu sitä pyhä lijtto wastan ja menesty ja cadzo ymbärillens ja coco tygöns jotca sen pyhän lijton hyljäwät. Ja hänen käsiwartens pitä sijnä oleman ne saastuttawat Pyhän wahwistuxes ja saattawat pois jocapäiwäisen uhrin ja nostawat häwityxen cauhistuxen.

31 And forces will stand on his part and they will profane the sanctuary, even the fortress and will take away the continual burnt offering and they will set up the abomination that makes desolate.

31. And arms shall stand on his part, and they shall pollute the sanctuary of strength, and shall take away the daily sacrifice, and they shall place the abomination that maketh desolate.

31. Og en Stridsmagt fra ham skal staa frem og vanhellige Helligdommen, den faste Borg, og den skal borttage den stadige Tjeneste og opstille den ødelæggende Vederstyggelighed.

31. Och hans armar skola der stå; de skola oskära helgedomen i fästet, och aflägga det dageliga offret, och uppsätta en förödnings styggelse.

31. Ja käewarred ehk söamehhed , mis temmast seäl seiswad, need teotawad se tuggewa pühha paiga ärra, ja saatwad allati-ohwri ärra, ja pannewad senna läilad asjad, mis ärrahäwwitawad.

31. Ginklai bus jo pusėje ir jie suteps galybės šventyklą, pašalins kasdienę auką ir toje vietoje pastatys sunaikinimo pabaisą.

31. Und es werden seine Heere daselbst stehen; die werden das Heiligtum in der Feste entweihen und das tägliche Opfer abtun und einen Greuel der Verwüstung aufrichten.

31. Et des forces se lèveront de sa part, elles profaneront le sanctuaire, la forteresse, et feront cesser le sacrifice continuel, et mettront l'abomination qui cause la désolation.

31. Y serán puestos brazos de su parte, y contaminarán el santuario de fortaleza; y quitarán el continuo sacrificio, y pondrán la abominación espantosa.

31 En er zullen armen uit hem ontstaan, en zij zullen het heiligdom ontheiligen, en de sterkte, en zij zullen het gedurige offer wegnemen, en een verwoestenden gruwel stellen.

31. A wojska wielkie przy nim stać będą, które splugawią świątnicę, i twierdze zniosą; odejmą też ustawiczną ofiarę, a postawią obrzydliwość spustoszenia.

31. És seregek állanak fel az ő részéről, és megfertéztetik a szenthelyet, az erősséget, és megszüntetik a mindennapi áldozatot, és felteszik a pusztító útálatosságot.

31 И поставлена будет им часть войска, которая осквернит святилище могущества, и прекратит ежедневную жертву, и поставит мерзость запустения.

31. І поставить там залогою часть війська, що опоганить сьвятиню могутностї і спинить щоденну жертву, й поставить гидоту (ідола) в (тій) пустцї.

32. Ja liitonrikkojat hän viettelee luopumukseen houkutuksillaan, mutta niitten joukko, jotka tuntevat Jumalansa, pysyy lujana ja tekee tehtävänsä.

32. Ja hän saattaa liiton rikkojat ulkokullatuksi makeilla sanoilla. Mutta se kansa, joka Jumalansa tuntee, rohkaisee itsensä ja menestyy.

32. Ja hän teeskele ja anda hywiä sanoja jumalattomille jotca lijton rickowat.

32 And he will pervert by flatteries such as do wickedly against the covenant. But the people who know their God will be strong and do exploits.

32. And such as do wickedly against the covenant shall he corrupt by flatteries: but the people that do know their God shall be strong, and do exploits.

32. Og dem, som handle ugudeligt imod Pagten, skal han ved Smiger bringe til Frafald; men de af Folket, som kende deres Gud, skulle staa fast og vise det Gerning.

32. Och han skall skrymta, och gifva dem ogudaktigom, som förbundet öfverträda, god ord; men det folk, som sin Gud känna, skola förmanna sig, och beskaffat.

32. Ja kes öälaste tewad seädusse wasto, neid sadab ta libbedatte sannadega kawwalaste teggema: agga need rahwas, kes omma Jummalat tundwad, tewad wahwaste, ja aiawad ommad asjad hästi .

32. Neištikimus sandorai jis suklaidins klastingomis kalbomis, bet žmonės, kurie pažįsta savo Dievą, bus stiprūs ir veiks.

32. Und er wird heucheln und gute Worte geben den Gottlosen, so den Bund übertreten. Aber die vom Volk, so ihren Gott kennen, werden sich ermannen und es ausrichten.

32. Il séduira par des flatteries les prévaricateurs de l'alliance; mais le peuple de ceux qui connaissent leur Dieu prendra courage et agira.

32. Y con lisonjas hará pecar a los violadores del concierto: mas el pueblo que conoce a su Dios se esforzará, y hará.

32 En die goddelooslijk handelen tegen het verbond, zal hij doen huichelen door vleierijen; maar het volk, die hun God kennen, zullen zij grijpen, en zullen het doen.

32. Tak aby tych, którzy niezbożnie przeciwko przymierzu postępować będą, w obłudzie pochlebstwem utwierdził, a żeby lud znający Boga swego imali, co też uczynią.

32. És a kik gonoszul cselekesznek a szövetség ellen, azokat hitszegésre csábítja hizelkedésekkel; ellenben az Istenét ismerő nép felbátorodik és cselekeszik.

32 Поступающих нечестиво против завета он привлечет ксебе лестью; но люди, чтущие своего Бога, усилятся и будут действовать.

32. Лестощами прихилить він до себе безбожних зрадників завіту; але люде, віддані щиро свойму Богу, з усїх сил стануть до дїла.

33. Ja taidolliset kansan seassa opettavat monta, mutta heitä sorretaan miekalla, tulella, vankeudella ja ryöstöllä, jonkun aikaa.

33. Ja ne ymmärtäväiset kansan seassa opettavat monta. Sentähden heitä vainotaan miekalla, tulella, vankiudella ja ryöstämisellä kauvan aikaa.

33. MUtta se Canssa joca heidän Jumalans tunde rohwaise idzens ja menesty. Ja ne ymmärtäwäiset Canssan seas opettawat monda sentähden heitä wainotan miecalla tulella fangiudella ja ryöstämisellä cauwan aica.

33 And those who are wise among the people will instruct many, yet they will fall by the sword and by flame, by captivity and by spoil, many days.

33. And they that understand among the people shall instruct many: yet they shall fall by the sword, and by flame, by captivity, and by spoil, many days.

33. Og de forstandige iblandt Folket skulle undervise mange; mer de skulle en Tid lang falde ved Sværd og ved Ildslue, ved Fangenskab og ved Plyndring.

33. Och de förståndige i folket skola lära många andra; derföre skola de förföljde varda med svärd, eld, fängelse och rof, en tid långt.

33. Ja need moistlikkud rahwa seast öppetawad paljo: agga nemmad langewad moöga ja tulle-legi kätte, sawad wangi ja risumisse alla mitto päwa.

33. Tautos išminčiai mokys žmones, nors kurį laiką jie bus naikinami kardu, liepsna, įkalinimu ir apiplėšimu.

33. Und die Verständigen im Volk werden viele andere lehren; darüber werden sie fallen durch Schwert, Feuer, Gefängnis und Raub eine Zeitlang.

33. Et ceux du peuple qui seront intelligents en instruiront plusieurs; mais il y en aura qui tomberont par l'épée et par la flamme, par la captivité et par le pillage, pendant un certain temps.

33. Y los sabios del pueblo darán sabiduría a muchos; y morirán a cuchillo, a fuego, y cautividad, y saco, por algunos dias.

33 En de leraars des volks zullen er velen onderwijzen, en zij zullen vallen door het zwaard en door vlam, door gevangenis en door beroving, vele dagen.

33. Zaczem ci, którzy nauczają lud, którzy nauczają wielu, padać będą od miecza i od ognia, od pojmania i od łupu przez wiele dni.

33. És a nép értelmesei sokakat oktatnak, de hullanak fegyver és tűz miatt, fogság és rablás miatt napokig.

33 И разумные из народа вразумят многих, хотя будутнесколько времени страдать от меча и огня, от плена и грабежа;

33. І розумні споміж народу напутять многих, хоч і самі будуть якийсь час терпіти від меча та огню, від темницї та грабежі;

34. Ja keskellä sortoa heille suodaan pieni menestys, ja monet liittyvät heihin teeskennellen.

34. Ja kuin he niin kaatuvat, tapahtuu heille kuitenkin vähä apua. Mutta monta menevät heidän tykönsä petollisesti.

34. Ja cosca he nijn caatuwat tapahtui heille cuitengin wähä apua: mutta monda menewät heidän tygöns petollisest.

34 Now when they will fall, they will be helped with a little help, but many will join themselves to them with flatteries.

34. Now when they shall fall, they shall be holpen with a little help: but many shall cleave to them with flatteries.

34. Og naade falde, skulle de blive hjulpnt med en liden Hjælp; og mange skulle slutte sig til dem med Smiger.

34. Men i den samma förföljelsen skall dem likväl ske en liten hjelp; dock skola månge gifva sig till dem bedrägeliga.

34. Ja kui nemmad langewad, awwitakse neid wähha abbiga: ja paljo heitwad nende pole libbedatte sannadega.

34. Naikinami jie susilauks mažai pagalbos, nes daugelis prisidės prie jų tik veidmainiaudami.

34. Und wenn sie so fallen, wird ihnen eine kleine Hilfe geschehen; aber viele werden sich zu ihnen tun betrüglich.

34. Et lorsqu'ils seront renversés, ils seront un peu secourus; et plusieurs se joindront à eux par hypocrisie.

34. Y en su caer serán ayudados de pequeño socorro; y muchos se juntarán con ellos con lisonjas.

34 Als zij nu zullen vallen, zullen zij met een kleine hulp geholpen worden; doch velen zullen zich door vleierijen tot hen vervoegen.

34. A gdy padać będą, małą pomoc mieć będą; bo się do nich wiele pochlebców przyłączy.

34. És miközben elhullanak, megsegíttetnek kicsiny segítséggel, és sokan csatlakoznak hozzájok képmutató beszédekkel.

34 и во время страдания своего будут иметь некоторуюпомощь, и многие присоединятся к ним, но притворно.

34. Та в часї свого страждання будуть мати деяку поміч, та й багато попристає до них, - але не щиро.

35. Ja taidollisista jotkut kompastuvat, että heidän joukkonsa koeteltaisiin, seulottaisiin ja puhdistettaisiin lopun ajaksi, sillä vielä kestää, ennenkuin määräaika on.

35. Ja ymmärtäväisistä muutamat lankeevat, että he koeteltaisiin, puhtaaksi ja selkiäksi tulisivat siihenasti, että loppu tulee, sillä se viipyy vielä määrättyyn aikaan asti.

35. Ja ymmärtäwäisistä muutamat langewat että he coeteldaisin puhtaxi ja selkiäxi tulisit sijhenasti että loppu tule. Sillä wielä nyt toinen aica on käsis.

35 And some of those who are wise will fall, to refine them and to purify and to make them white, even to the time of the end, because it is yet for the time appointed.

35. And some of them of understanding shall fall, to try them, and to purge, and to make them white, even to the time of the end: because it is yet for a time appointed.

35. Og af de forstandige skulle nogle falde, for at smelte og lutre og rense Folket indtil Endens Tid thi endnu venter det med den til den bestemte Tid.

35. Och de förståndige skola somlige förföljde varda, på det de skola varda bepröfvade, rene och klare, tilldess att det får en ända; ty det är ännu en annar tid för handene.

35. Ja neist moistlikkuist langewad monned, et nende kallal saaks sullatud, ja puhhastud, ja walgeks tehtud, kunni se aeg otsa saab: sest se tulleb wast seätud aial.

35. Kai kurie išminčiai žus, kad kiti būtų ištirti, išbandyti ir apvalyti iki skirto laiko, nes dar ne laikų pabaiga.

35. Und der Verständigen werden etliche fallen, auf daß sie bewährt, rein und lauter werden, bis daß es ein Ende habe; denn es ist noch eine andere Zeit vorhanden.

35. Et parmi les intelligents, quelques-uns seront renversés, afin qu'il y en ait qui soient éprouvés, purifiés et blanchis, jusqu'au temps de la fin, car elle ne viendra qu'au temps marqué.

35. Mas de los sabios caerán, para ser purgados, y limpiados, y emblanquecidos, hasta el tiempo determinado; porque aun para esto hay plazo.

35 En van de leraars zullen er sommigen vallen, om hen te louteren en te reinigen, en wit te maken, tot den tijd van het einde toe; want het zal nog zijn voor een bestemden tijd.

35. A z tych, którzy innych nauczają, padać będą, aby doświadczeni i oczyszczeni, i wybieleni byli aż do czasu zamierzonego; bo to jeszcze potrwa aż do czasu zamierzonego.

35. És elhullanak az értelmesek közül is, hogy megpróbáltassanak, megtisztíttassanak és megfehéríttessenek a vég idejéig; mert a rendelt idő még hátra van.

35 Пострадают некоторые и из разумных для испытания их, очищения и дляубеления к последнему времени; ибо есть еще время до срока.

35. Багато з розумних пострадає на те, щоб їх вивірити, очистити й вбілити на час останнїй; бо ще є час до призначеного реченця.

36. Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo, ja korottaa itsensä ja uhittelee jokaista jumalaa, itse jumalien Jumalaa vastaan hän puhuu kauheita. Ja hän menestyy, kunnes vihan aika on lopussa; sillä mikä on säädetty, se tapahtuu.

36. Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo ja korottaa itsensä ja ylentää itsensä kaikkia vastaan, mikä Jumala on. Ja puhuu hirmuisesti jumalain Jumalaa vastaan. Ja se on hänelle menestyvä siihenasti kuin viha täytetään, sillä se on päätetty, kuinka kauvan se on oleva.

36. Ja Cuningas teke mitä hän tahto ja hän corgotta idzens ja ylöndä idezns caickia wastan cuin Jumala on. Ja hän puhu hirmuisest jumalain Jumalata wastan ja se on hänelle menestywä sijhenasti cuin wiha täytetän: sillä se on päätetty cuinga cauwan se on olewa.

36. Ja sen Kuningan pite tekemen mite hen tacto/ Ja hen corghottapi itzens ia ylendepi itzens caikia wastan quin Jumala onopi. Ja wastan site Jumaloitten Jumalata/ hen hirmulisesta puhupi. Ja sen pite henelle menestymen/ sihenasti ette se Wiha teuteteen. Sille se ombi pätetty/ quinga cauuan sen pite wipymen. (Ja se kuninkaan pitä tekemään mitä hän tahtoo/ Ja hän korottaapi itsensä ja ylentääpi itsensä kaikkia wastaan kuin Jumala onpi. Ja wastaan sitä Jumaloitten Jumalata/ hän hirmullisesti puhuupi. Ja sen pitää hänelle menestymän/ siihen asti että se wiha täytetään. Sillä se ompi päätetty/ kuinka kauan sen pitää wiipymän.)

36 And the king will do according to his will. And he will exalt himself and magnify himself above every god and will speak marvelous things against the God of gods. And he will prosper till the indignation be accomplished, for what is determined will be done.

36. And the king shall do according to his will; and he shall exalt himself, and magnify himself above every god, and shall speak marvellous things against the God of gods, and shall prosper till the indignation be accomplished: for that that is determined shall be done.

36. Og Kongen skal gøre efter din Villie og ophøje sig og gøre sig stor over enhver Gud og tale forfærdelige Ord imod gudernes Gud; og han skal have Lykke, indtil Vreden er til Ende; thi hvad der er bestemt, det sker.

36. Och Konungen skall göra ehvad han vill, och skall upphäfva och uppkasta sig öfver allt det Gud är, och skall grufveliga tala emot den som är alla gudars Gud, och det skall lyckas honom, intilldess vreden är ute; ty det är beslutet, huru länge det skall vara.

36. Ja se kunningas wöttab tehha omma meelt möda, ja lähhäb uhkeks, ja surustab igga jummala wasto immeasjo, ja rägib jummalatte Jummala wasto immeasjo, ja se lähhäb temmale korda, kunni melepahhandus löppeb; sest se on ärramäratud, se sünnib nenda.

36. Karalius elgsis, kaip norės, didžiuosis prieš dievus ir išdidžiai kalbės prieš dievų Dievą. Jam seksis, kol rūstybė bus įvykdyta, nes kas nuspręsta, tai bus padaryta.

36. Und der König wird tun, was er will, und wird sich erheben und aufwerfen wider alles, was Gott ist; und wider den Gott aller Götter wird er greulich reden; und es wird ihm gelingen, bis der Zorn aus sei; denn es muß geschehen, was beschlossen ist.

36. Le roi fera tout ce qu'il voudra; et il s'enorgueillira et s'élèvera au-dessus de tout dieu; il proférera des choses étranges contre le Dieu des dieux; et il prospérera jusqu'à ce que la colère soit consommée, car ce qui est décrété sera exécuté.

36. Y el rey hará a su voluntad; y en soberbecerse ha, y engrandecerse ha sobre todo dios; y contra el Dios de los dioses hablará maravillas, y será prosperado, hasta que la ira sea acabada; porque hecha está determinación.

36 En die koning zal doen naar zijn welgevallen, en hij zal zichzelven verheffen, en groot maken boven allen God, en hij zal tegen den God der goden wonderlijke dingen spreken; en hij zal voorspoedig zijn, totdat de gramschap voleind zij, want het is vastelijk besloten, het zal geschieden.

36. Tak uczyni król według woli swojej, i podniesie się i wielmożnym się uczyni nad każdego boga, i przeciwko Bogu nad bogami dziwne rzeczy mówić będzie, i poszczęści mu się, aż się dokona gniew, ażby się to, co jest postanowiono, wykonało.

36. És a király a maga tetszése szerint cselekszik és felfuvalkodik és felmagasztalja magát minden isten felett, és az istenek Istene ellen is vakmerőn szól, és szerencsés lesz, mígnem betelik a harag; mert a mi elhatároztatott, az végre is hajtatik.

36 И будет поступать царь тот по своему произволу, и вознесется и возвеличится выше всякого божества, и о Боге богов станетговорить хульное и будет иметь успех, доколе не совершится гнев: ибо, что предопределено, то исполнится.

36. І буде царь той чинити, що тільки схоче, й нести меться високо, підніметься понад усякого бога, та й про Бога над богами говорити ме зневажливо й буде мати щастє, доки не довершиться гнїв; бо що призначено, те здїйсниться.

37. Hän ei välitä isäinsä jumalista, ei naisten lempijumalasta, eikä hän välitä mistään muustakaan jumalasta, sillä hän uhittelee niitä kaikkia.

37. Isäinsä Jumalaa ei hän tottele, eikä vaimoin rakkautta. Eli ei yhdestäkään Jumalasta lukua pidä, sillä kaikkia vastaan hän itsensä korottaa.

37. Hänen Isäins Jumalata ei hän tottele eikä waimoin rackautta eli yhdestäkän Jumalasta lucua pidä: Sillä caickia wastan hän idzens corgotta.

37. Hene' * Iseins Jumalata eipe henen pidhe totteleman/ eike * Waimoin rackausta/ eike iostaki Jumalasta lucupitemen. Sille caikia wastan henen pite itzens corghottaman. (Hänen isäinsä jumalata eipä hänen pidä tottelemaan/ eikä waimoin rakkausta/ eikä jostakin jumalasta lukua pitämän. Sillä kaikkia wastaan hänen pitää itsensä korottaman.)

37 Neither will he regard the gods of his fathers, nor the desire of women, nor regard any god, for he will magnify himself above all.

37. Neither shall he regard the God of his fathers, nor the desire of women, nor regard any god: for he shall magnify himself above all.

37. Og han skal ikke agte paa sine ædres Guder, er heller skal han agte paa Kvinders Ynde eller paa nogen Gud; thi han skal ophøje sig torlig over alt.

37. Och sina fäders Gud skall han intet akta; han skall icke akta uppå qvinnokärlek, eller uppå någon gud; ty han skall uppsätta sig emot alla.

37. Ja ta ei holi omma wannematte Jummalast, egga himmust naeste järrele, ja ei holi ei ühhestki jummalast; waid surustab keik ülle asjade,

37. Nei savo tėvų dievų, nei moterų mylimojo, nei jokio kito dievo jis negerbs, bet didžiuosis prieš visus.

37. Und die Götter seiner Väter wird er nicht achten; er wird weder Frauenliebe noch irgend eines Gottes achten; denn er wird sich wider alles aufwerfen.

37. Il n'aura égard ni aux dieux de ses pères, ni à l'amour des femmes; il n'aura égard à aucun dieu; car il s'élèvera au-dessus de tout.

37. Y del Dios de sus padres no hará caso, ni del amor de las mujeres: ni se cuidará de Dios alguno; porque sobre todo se engrandecerá.

37 En op de goden zijner vaderen zal hij geen acht geven, noch op de begeerte der vrouwen; hij zal ook op geen God acht geven, maar hij zal zich boven alles groot maken.

37. Ani na bogów ojców swych nie będzie dbał, ani o miłość niewiast, ani o żadnego boga dbać będzie, przeto, że się nade wszystko wyniesie.

37. Nem gondol atyáinak isteneivel, nem gondol az asszonyok kedvenczével, és egy istennel sem; hanem mindennek fölibe magasztalja magát.

37 И о богах отцов своих он не помыслит, и ни желания жен, ни даже божества никакого не уважит; ибо возвеличит себя выше всех.

37. Та й про богів батьків своїх він і думки не буде мати, й не вважати ме нї на бажання жінок, нї на якого бога, бо нести меться висше за всїх.

38. Mutta sen sijaan hän kunnioittaa linnoitusten jumalaa. Sitä jumalaa, jota hänen isänsä eivät tunteneet, hän kunnioittaa kullalla ja hopealla, kalliilla kivillä ja muilla kalleuksilla.

38. Mutta jumalaansa Maosimia hän palvelee paikallansa, sitä jumalaa, josta ei hänen isänsä mitään tietäneet, pitää hänen kunnioittaman kullalla, hopialla, kalliilla kivillä ja kauniilla kaluilla.

38. Mutta hänen oma jumalatans Maosimi hän palwele: Sitä jumalata josta ei hänen Isäns mitän tiennet pitä hänen cunnioittaman cullalla hopialla calleilla kiwillä ja cauneilla caluilla.

38. Mutta henen omans Jumalans Maosim pite henen palueleman/ Sille * ydhen Jumalan/ iosta henen Iseins ei miteken tienyt/ pite henen cunnioittaman/ Cullalla/ Hopialla/ callilla Kiuille/ ia Clenodialla. (Mutta hänen omansa jumalansa maosim pitää hänen palweleman/ Sillä yhden jumalan/ josta hänen isäinsä ei mitäkään tiennyt/ pitää hänen kunnioittaman/ kullalla/ hopealla/ kalliilla kiwillä/ ja klenodialla.)

38 But in his place he will honor the god of fortresses. And a god whom his fathers did not know, he will honor with gold and silver and with precious stones and desirable things.

38. But in his estate shall he honour the God of forces: and a god whom his fathers knew not shall he honour with gold, and silver, and with precious stones, and pleasant things.

38. Men Fæstningernes Gud skal han ære Paa dens sted; og den Gud, som han Fædre ikke kendte, skal han ære med Guld og med Sølv og med dyrebare Stene og med Kostbarheder.

38. Men sin egen gud, Maussim, skall han dyrka; ty en gud, der hans fäder intet af visst hafva, den skall han ära, med guld, silfver, ädla stenar och klenodier.

38. Ja auustab tuggewatte paikade jummalat omma asseme peäl, ja sedda jummalat, mis ta wannemad ei tunnud, auustab temma kullaga, ja höbbedaga, ja kalli kiwwiga, ja mu kalliste asjadega.

38. Tik tvirtovių dievą jis pagerbs, dievą, kurio nepažino jo tėvai. Jis pagerbs jį auksu, sidabru, brangiais akmenimis ir brangenybėmis.

38. Aber anstatt dessen wird er den Gott der Festungen ehren; denn er wird einen Gott, davon seine Väter nichts gewußt haben, ehren mit Gold, Silber, Edelsteinen und Kleinoden

38. Mais, à la place, il honorera le dieu des forteresses. Il honorera avec de l'or, de l'argent, des pierres précieuses et avec les choses les plus désirables, un dieu que n'ont pas connu ses pères.

38. Mas al dios Mauzim honrará en su lugar, dios que sus padres no conocieron: honrarle ha con oro, y plata, y piedras preciosas, y con cosas de gran precio.

38 En hij zal den god Mauzzim in zijn standplaats eren; namelijk den god, welken zijn vaders niet gekend hebben, zal hij eren met goud, en met zilver, en met kostelijk gesteente, en met gewenste dingen.

38. A na miejscu Boga najmocniejszego czcić będzie boga, którego nie znali ojcowie jego; czcić będzie złotem i srebrem i kamieniem drogiem i rzeczami kosztownemi.

38. De a helyett tiszteli az erődök istenét annak helyén; és azt az istent, a kit nem ismertek az ő atyái, tiszteli aranynyal, ezüsttel, drágakövekkel és becses ajándékokkal.

38 Но богу крепостей на месте его будет он воздавать честь, и этого бога, которого не знали отцы его, он будет чествовать золотом и серебром, и дорогими камнями, и разными драгоценностями,

38. Але богові Мозаїм (над твердинями) буде він на його місцї віддавати честь, й сього бога, що його не знали батьки його, буде він обшановувати золотом та сріблом, діяментами й усякими дорогоцїнностями;

39. Ja tätä hän tekee vahvoille linnoituksille — hän vieraine jumalineen. Niille, jotka hän omikseen tuntee, hän osoittaa suurta kunniaa ja panee heidät monien hallitsijaksi ja jakaa heille maata palkaksi.

39. Ja hän on niille, jotka häntä auttavat Maosimia vahvistamaan, sen muukalaisen jumalan kanssa, jonka hän valinnut on, suuren kunnian tekevä. Ja asettaa heitä monen herraksi ja jakaa heille maan palkaksi.

39. Ja hän on nijlle jotca händä auttawat Maosimi wahwistaman sen muucalaisen jumalan cansa jonga hän walinnut on suuren cunnian tekewä. Ja asetta heitä monen Herraxi ja jaca heille maan palcaxi.

39. Ja henen pite nijlle/ iotca hende auttauat site * Maosim wahuistaman/ sen mucalaisen Jumalan cansa/ ionga hen vloswalinut on/ swren Cunnian tekemen. Ja asettapi heite HERRAXI swren Hywydhen päle/ ia vlosiacapi heille Maan Palcaxens. (Ja hänen pitää niille/ jotka häntä auttawat sitä maosim wahwistaman/ sen muukalaisen jumalan kanssa/ jonka hän uloswalinnut on/ suuren kunnian tekemään. Ja asettaapi heitä HERRAKSI suuren hywyyden päälle/ ja ulos jakaapi heille maan palkaksensa.)

39 And he will deal with the strongest fortresses by the help of a foreign god. Whoever acknowledges him he will increase with glory and he will cause them to rule over many and will divide the land for a price.

39. Thus shall he do in the most strong holds with a strange god, whom he shall acknowledge and increase with glory: and he shall cause them to rule over many, and shall divide the land for gain.

39. Og han skal handle med de stærke Fæstninger ved den fremmede Guds. Hjælp, saaledes at han skal bevise dem som erkende ham, meen Ære, og han skal lade dem herske over mange og uddele Land til Løn.

39. Och han skall göra dem stora äro, som hjelpa honom stärka Maussim, med den främmande guden, som han utvalt hafver; och skall göra dem till herrar öfver stora rikedomar, och utskifta dem landet till lön.

39. Ja nenda teeb ta neile tuggewatte paikade kantsidele se woöra jummalaga; kes neid kalliste peab, sellele näidab ta paljo au, ja panneb neid wallitsema ülle paljo, ja jaggab se Ma ärra hinna pärrast.

39. Jis parūpins tvirtovėms svetimų dievų. Kas jį pripažins, tam jis suteiks daug garbės, padarys valdovu ir atpildui dalins žemę.

39. und wird denen, so ihm helfen die Festungen stärken mit dem fremden Gott, den er erwählt hat, große Ehre tun und sie zu Herren machen über große Güter und ihnen das Land zum Lohn austeilen.

39. Et il agira ainsi dans les remparts des forteresses avec un dieu étranger: à ceux qui le reconnaîtront, il multipliera la gloire; il les fera dominer sur plusieurs et leur partagera le pays en récompense.

39. Y con el dios ajeno que conocerá, hará castillos fuertes, ensanchará su gloria, y hacerlos ha señores sobre muchos, y repartirá la tierra por precio.

39 En hij zal de vastigheden der sterkten maken met den vreemden god; dengenen, die hij kennen zal, zal hij de eer vermenigvuldigen, en hij zal ze doen heersen over velen, en hij zal het land uitdelen om prijs.

39. A tak dowiedzie tego, że twierdze Najmocniejszego będą boga obcego; a których mu się będzie zdało, tych rozmnoży sławę, i uczyni, aby panowali nad wielą, a rozdzieli im ziemię miasto zapłaty.

39. És az erődített városokban így teszen az idegen istenek nevében: a ki hódol, annak dicsőségét megsokasítja és sokak felett ad nékik hatalmat; a földet elosztja jutalom gyanánt.

39 и устроит твердую крепость с чужим богом: которые признают его, тем увеличит почести и даст власть над многими, и землю раздаст в награду.

39. І спорудить кріпку твердиню з чужим богом; хто буде признаватись до нього, тим збільшить він почестї, надїлить властю над многими й землю роздасть у нагороду.

40. Mutta lopun ajalla Etelän kuningas iskee yhteen hänen kanssansa. Ja Pohjan kuningas käy tämän kimppuun vaunuilla ja ratsuilla ja monilla laivoilla, hyökkää hänen maihinsa, tulvana leviten niiden ylitse.

40. Ja lopun ajalla pitää etelän kuninkaan hänen kanssansa puskeleman. Ja pohjoisen kuninkaan pitää äkisti karkaaman häntä vastaan rattailla, ratsasmiehillä ja monella haahdella. Ja hänen pitää maakuntiin sisälle menemän ja haaskaaman ja vaeltaman lävitse.

40. JA lopusa pitä etelän Cuningan hänen cansans puskeleman ja pohjaisen Cuningan pitä äkist carcajaman händä wastan rattailla radzasmiehillä ja monilla haaxilla. Ja hänen pitä maille menemän haascaman ja waeldaman läpidze.

40. JA lopusa pite sen Etelen Kuningan henen cansans söxemen/ Ja sen pohiaisen Kuningan pite ninquin Twlispään henen wastans carkaiaman/ Rattailla/ Ratzasmiehille/ ia monilla haaxilla. Ja henen pite Maadhen siselmenemen/ ia haaskaman ia lepitze waeldaman. (Ja lopussa pitää sen etelän kuninkaan hänen kanssansa syöksemään/ Ja sen pohjan kuninkaan pitää niinkuin tuulispään hänen wastaansa karkaaman/ rattailla/ ratsasmiehillä/ ja monilla haaksilla. Ja hänen pitää maahan sisälle menemän/ ja haaskaaman ja läwitse waeltaman.)

40 And at the time of the end, the king of the south will contend with him and the king of the north will come against him like a whirlwind, with chariots and with horsemen and with many ships and he will enter into the countries and will overflow and pass through.

40. And at the time of the end shall the king of the south push at him: and the king of the north shall come against him like a whirlwind, with chariots, and with horsemen, and with many ships; and he shall enter into the countries, and shall overflow and pass over.

40. Men ved Endens Tid skal Kongen af Sønden stanges med ham, og Kongen af Norden skal storme frem imod ham med Vogne og med Ryttere og med mange Skibe og trænge ind i Landene og overskylle og overfare dem.

40. Och på ändalyktene skall Konungen af söderlanden stötas med honom; och Konungen af nordlanden skall församla sig emot honom, med vagnar, resenärer, och mång skepp, och skall infalla i landen, och förderfva, och draga derigenom;

40. Ja otsa aial hakkab louna-kunningas temmaga kaewlema, ja pohja-kunningas tulleb kui tulispea temma peäle söawankrittega, ja rüütlidega, ja paljo laewadega; ja tulleb temma made sisse, ja touseb kui wessi, ja käib neid läbbi,

40. Paskutiniaisiais laikais su juo kariaus pietų karalius. Kaip audra įsiverš į kraštą šiaurės karalius su kovos vežimais, raiteliais bei laivais, kaip tvanas užlies kraštus ir užims juos.

40. Und am Ende wird sich der König gegen Mittag mit ihm messen; und der König gegen Mitternacht wird gegen ihn stürmen mit Wagen, Reitern und vielen Schiffen und wird in die Länder fallen und verderben und durchziehen

40. Et au temps de la fin, le roi du midi se heurtera contre lui; et le roi du nord fondra sur lui comme une tempête, avec des chars et des cavaliers et beaucoup de navires.

40. Mas al cabo del tiempo el rey del mediodía se acorneará con él, y el rey del norte levantará contra él tempestad, con carros, y gente de a caballo, y muchos navíos; y entrará por las tierras, e inundará, y pasará.

40 En op den tijd van het einde, zal de koning van het Zuiden tegen hem met hoornen stoten; en de koning van het Noorden zal tegen hem aanstormen, met wagenen, en met ruiteren, en met vele schepen; en hij zal in de landen komen, en hij zal ze overstromen en doortrekken.

40. A przy skoóczeniu tego czasu będzie się z nim potykał król z południa; ale król północny jako burza naó przyjdzie z wozami i z jezdnymi i z wielą okrętów, a wtargnie w ziemię, i jako powódź przejdzie.

40. De a vég idején összetűz vele a déli király, és mint a forgószél, úgy megy reá az északi király szekerekkel, lovasokkal és sok hajóval, és betör az országokba, elözönli és végigjárja azokat.

40 Под конец же времени сразится с ним царь южный, и царь северныйустремится как буря на него с колесницами, всадниками и многочисленнымикораблями, и нападет на области, наводнит их, и пройдет через них.

40. Та під кінець часу стане воювати з ним царь південний, та й царь північний кинеться на нього, неначе буря, з боєвими возами, кінним військом та безлїччю кораблїв, і нападе на країни, та, наче потоп, перейде через них.

41. Hän hyökkää myös Ihanaan maahan, ja monta kaatuu. Mutta hänen kädestänsä pelastuvat nämä: Edom ja Mooab ja ammonilaisten pääosa.

41. Ja ihanaan maahan tuleman, ja monta pitää lankeeman. Mutta nämät pitää hänen kädestänsä pääsemän: Edom, Moab ja Ammonin lasten esikoiset.

41. Ja hänen pitä ihanaan maahan tuleman ja monda surmatan.

41. Ja henen pite sihen Lustisen Maan siseltuleman/ ia monda pite surmattaman. (Ja hänen pitää siihen lustiseen maan sisälle tuleman/ ja monta pitää surmattaman.)

41 He will also enter into the glorious land and many countries will be overthrown. But these will be delivered out of his hand: Edom and Moab and the chief of the sons of Ammon.

41. He shall enter also into the glorious land, and many countries shall be overthrown: but these shall escape out of his hand, even Edom, and Moab, and the chief of the children of Ammon.

41. Og han skal trænge ind i det herlige Land, og mange skulle falde; men disse skulle undkomme fra hans Haand: Edom og Moab og de ypperste af Ammons Børn.

41. Och skall infalla uti det lustiga landet, och månge skola dräpne varda; men desse skola undslippa hans hand: Edom, Moab och Ammons barnas Förstar.

41. Ja tulleb siñna illusa male, ja paljo langewad senna; agga needsinnatsed peäsewad ta käest: Edomi- ja Moabi-rahwas, ja keigeüllemad Ammoni lastest.

41. Jis įeis į šlovingąjį kraštą, dešimtys tūkstančių žus. Bet edomitai, moabitai ir didžioji dalis amonitų išsigelbės iš jo rankos.

41. und wird in das werte Land fallen, und viele werden umkommen. Diese aber werden seiner Hand entrinnen: Edom, Moab und die Vornehmsten der Kinder Ammon.

41. Il entrera dans les terres, se répandra comme un torrent et passera. Il entrera dans le pays de gloire; et plusieurs pays succomberont, mais ceux-ci échapperont de sa main: Édom et Moab et les principaux des enfants d'Ammon.

41. Y vendrá en la tierra deseable, y muchas provincias caerán: mas estas escaparán de su mano, Edom, y Moab, y lo primero de los hijos de Ammón.

41 En hij zal komen in het land des sieraads, en vele landen zullen ter nedergeworpen worden; doch deze zullen zijn hand ontkomen, Edom en Moab, en de eerstelingen der kinderen Ammons.

41. Potem przyciągnie do ziemi ozdobnej, i wiele krain upadnie; wszakże ci ujdą rąk jego, Edomczycy i Moabczycy, i pierwociny synów Ammonowych.

41. És bemegy a dicső földre, és sokan elesnek; de ezek megszabadulnak az ő kezéből: Edom, Moáb és az Ammon fiainak színe-java.

41 И войдет он в прекраснейшую из земель, и многие области пострадают и спасутся от руки его только Едом, Моав и большая часть сынов Аммоновых.

41. І наступить він на красу між краями й багато міст упаде; спасуться від руки його тілько Едом, Моаб та більша часть синів Аммонових.

42. Ja hän ojentaa kätensä maita kohti; Egyptin maa ei ole säästyvä.

42. Ja hänen pitää kätensä maakuntiin ojentaman ja ei Egyptinkään maan pidä häneltä pääsemän.

42. Mutta nämät pitä hänen kädestäns pääsemän Edom Moab ja Ammonin lasten esicoiset. Ja hänen pitä woimans maihin lähettämän ja ei Egyptikän pidä häneldä pääsemän.

42. Mutta nämet pite henen Kädhestens poisweltemen/ Edom/ Moab/ ia ne Ammonin lasten Pämiehet. Ja henen pite woimans maihin lehettemen/ Ja Egijpti ei pidhe heneste päsemen. (Mutta nämät pitää hänen kädestänsä pois wälttämän/ Edom/ Moab/ ja ne Ammonin lasten päämiehet. Ja hänen pitää woimansa maihin lähettämän/ Ja Egypti ei pidä hänestä pääsemän.)

42 He will stretch forth his hand also upon the countries and the land of Egypt will not escape.

42. He shall stretch forth his hand also upon the countries: and the land of Egypt shall not escape.

42. Og han skal udstrække sin Haand efter Landene, og Ægyptens Land skal ikke staa til Redning.

42. Och han skall sända sina magt i landen, och Egypten skall icke undslippa honom;

42. Ja ta pistab omma kät nende külge; ja Egiptusse Ma ei sa mitte ärrapeäsma.

42. Jis išties ranką prieš kitus kraštus, ir Egipto šalis neišsigelbės.

42. Und er wird seine Hand ausstrecken nach den Ländern, und Ägypten wird ihm nicht entrinnen;

42. Il étendra sa main sur les pays, et le pays d'Égypte n'échappera point.

42. Y extendará su mano a las tierras; y la tierra de Egipto no escapará.

42 En hij zal zijn hand aan de landen leggen, ook zal het land van Egypte niet ontkomen.

42. A gdy rękę swą ściągnie na krainy, ani ziemia Egipska tego ujść nie będzie mogła.

42. És kezeit az országokra veti, és Égyiptom földe meg nem menekedhetik.

42 И прострет руку свою на разные страны; не спасется и земля Египетская.

42. І простягне він свою руку на всякі краї, не спасеться й край Египецький.

43. Hän valtaa kulta- ja hopea-aarteet ja kaikki Egyptin kalleudet, ja liibyalaiset ja etiopialaiset liittyvät häntä seuraamaan.

43. Vaan hänen pitää omistaman itsellensä kullan ja hopian ja kaiken Egyptin tavaran. Lybian ja Etiopian pitää häntä seuraaman.

43. Waan hänen pitä omistaman idzellens cullan ja hopian ja caiken Egyptin tawaran Lybian ja Ethiopian pitä händä seuraman.

43. Waan henen pite Matkustoxens cautta/ ylitze Cullan ia Hopian/ ia caiken Egijptin/ Lijbian/ ia Ethiopian tauaran hallitzeman. (Waan hänen pitää matkustuksen kautta/ ylitse kullan ja hopean/ ja kaiken Egyptin/ Libyan/ ja Ethiopian tawaran hallitseman.)

43 But he will have power over the treasures of gold and of silver and over all the desirable things of Egypt. And the Libyans and the Ethiopians will be at his steps.

43. But he shall have power over the treasures of gold and of silver, and over all the precious things of Egypt: and the Libyans and the Ethiopians shall be at his steps.

43. Og han skal blive Herre over Skatte af Guld og Sølv og over alle kostelige Ting i Ægypten; og Lygter og Morianer skulle følge ham.

43. Utan han skall med sitt indragande varda rådandes öfver gyldene och silfverskatter, och öfver all klenodier i Egypten, Libyen och Ethiopien.

43. Ja ta wallitseb kulla ja höbbeda warranduste ülle, ja keige kalliste Egiptusse asjade ülle, ja Lübia- ja Mora-mehhed on temma seltsis.

43. Jis užvaldys Egipto aukso ir sidabro lobius bei brangenybes, libiai ir etiopai seks paskui jį.

43. sondern er wird herrschen über die goldenen und silbernen Schätze und über alle Kleinode Ägyptens; Libyer und Mohren werden in seinem Zuge sein.

43. Il se rendra maître des trésors d'or et d'argent et de toutes les choses précieuses de l'Égypte. Les Libyens et les Éthiopiens seront à sa suite.

43. Y apoderarse ha de los tesoros de oro y plata, y de todas las cosas preciosas de Egipto, de Libia, y Etiopía por donde pasará.

43 En hij zal heersen over de verborgen schatten des gouds en des zilvers, en over al de gewenste dingen van Egypte; en die van Libye, en de Moren zullen in zijn gangen wezen.

43. Bo opanuje skarby złota i srebra, i wszystkie rzeczy drogie Egipskie, a Libijczycy i Murzynowie za nim pójdą.

43. És ura lesz Égyiptom arany- és ezüst-kincseinek és minden drágalátos javainak; libiabeliek és szerecsenek is lesznek az ő kíséretében.

43 И завладеет он сокровищами золота и серебра и разными драгоценностями Египта; Ливийцы и Ефиопляне последуют за ним.

43. І загорне він скарби золота й срібла та всякі дорогі річі в Египтї; Ливії і Етіопії пійдуть за ним.

44. Mutta sanomat idästä ja pohjoisesta säikähdyttävät häntä, ja hän lähtee täynnä kiukkua hävittämään monia ja vihkimään heitä tuhon omiksi.

44. Mutta sanoma idästä ja pohjasta pitää häntä peljättämän. Ja hän käy ulos suuressa vihassa monta kadottamaan ja hukuttamaan.

44. MUtta sanoma idästä ja pohjaisesta pitä händä peljättämän ja hän käy ulos suurella julmudella ajatellen monda cadotta ja hucutta.

44. Mutta yxi sanoma Idheste ia Pohiaisesta pite hende heiritzemen/ ia hen vloskeupi surella iulmaudhella/ aiatellen/ monda cadhotta ia hucutta. (Mutta yksi sanoma idästä ja pohjoisesta pitää häntä häiritseman/ ja hän uloskäypi suurella julmaudella/ ajatellen/ monta kadottaa ja hukuttaa.)

44 But news out of the east and out of the north will trouble him and he will go forth with great fury to destroy and to utterly sweep away many.

44. But tidings out of the east and out of the north shall trouble him: therefore he shall go forth with great fury to destroy, and utterly to make away many.

44. Men Tidender fra Østen og fra Norden skulle forfærde ham; og han skal drage ud med stor Grumhed for at udrydde og for at Ødelægge mange.

44. Men ett rykte skall förskräcka honom, af östan och af nordan; så att han skall draga ut med stora vrede, i det sinnet, att han skall många förgöra och förderfva.

44. Ja juttud hom̃iko ja pohja poolt tewad temmale hirmo, ja ta lähhäb seält ärra sure tullise wihhaga, paljo ärrahukkama ja sutumaks ärrakautama.

44. Žinios iš šiaurės ir rytų nugąsdins jį. Labai įtūžęs, jis išeis, kad naikintų ir pražudytų daugelį.

44. Es wird ihn aber ein Geschrei erschrecken von Morgen und Mitternacht; und er wird mit großem Grimm ausziehen, willens, viele zu vertilgen und zu verderben.

44. Mais des nouvelles de l'orient et du nord viendront le troubler; et il sortira avec une grande fureur pour détruire et exterminer beaucoup de gens.

44. Mas nuevas de oriente y del norte le espantarán; y saldrá con grande ira para destruir y matar muchos.

44 Maar de geruchten van het Oosten en van het Noorden zullen hem verschrikken; daarom zal hij uittrekken met grote grimmigheid om velen te verdelgen en te verbannen.

44. W tem wieści od wschodu słoóca i od północy przestraszą go; przetoż wyciągnie z popędliwością wielką, aby wygubił i zamordował wielu.

44. De megriasztják őt napkeletről és északról való hírek, és kivonul nagy haraggal, hogy elveszessen és megöljön sokakat.

44 Но слухи с востока и севера встревожат его, и выйдет он в величайшей ярости, чтобы истреблять и губить многих,

44. Але чутка від сходу й півночі злякає його; він вийде в великій лютостї, щоб занапащувати й вигублювати многих,

45. Hän pystyttää hovitelttansa meren ja pyhäkön ihanan vuoren välille. Mutta hänen loppunsa tulee, eikä häntä kukaan auta.

45. Ja hänen pitää majansa asettaman kahden meren välille, sen ihanan pyhän vuoren tykö siihen asti kuin hänen loppunsa tulee, ja ei kenkään häntä auta.

45. Ja hänen pitä majans asettaman cahden meren wälille sen ihanan pyhän wuoren tygö. Sijhenasti cuin hänen loppuns tule ja ei kengän händä auta.

45. Ja henen pite Pallatzins hurstit vlosleuittemen cadhen Meren keskel/ sen cunnialisen Pyhydhen Woren tykene. Sihenasti ette henen Loppuns tulepi/ ia eikengen hende pide auttaman. (Ja hänen pitää palatsins hurstit uloslewittämän kahden meren keskelle/ sen kunniallisen pyhyyden wuoren tykönä. Siihenasti että hänen loppunsa tuleepi/ ja eikenkään häntä pidä auttaman.)

45 And he will plant the tents of his palace between the sea and the glorious holy mountain, yet he will come to his end and none will help him.

45. And he shall plant the tabernacles of his palace between the seas in the glorious holy mountain; yet he shall come to his end, and none shall help him.

45. Og han skal opslaa sit Pragttelt imellem Havet og det herlige, hellige Bjerg, men naa sin Ende, og ingen skal hjælpe ham.

45. Och han skall uppslå sins palatses tjäll emellan hafven, omkring det lustiga helga berget, tilldess med honom varder en ände; och ingen skall hjelpa honom.

45. Ja ta lööb ommad ehhitud telgid ülles nende wahhele pühha illusa mäe pole: siis tulleb temmale ots kätte, ja ükski ei olle temmale abbimehheks.

45. Jis pastatys savo karališką palapinę tarp jūros ir šlovingo šventojo kalno. Ten jis prieis galą, ir nė vienas nepadės jam’‘.

45. Und er wird den Palast seines Gezeltes aufschlagen zwischen zwei Meeren um den werten heiligen Berg, bis es mit ihm ein Ende werde; und niemand wird ihm helfen.

45. Il dressera les tentes de son palais entre les mers, vers la montagne glorieuse et sainte. Puis il viendra à sa fin, et personne ne lui donnera de secours.

45. Y plantará las tiendas de su palacio entre los mares, en el monte deseable del santuario; y vendrá hasta su fin, y no tendrá quien le ayude.

45 En hij zal de tenten van zijn paleis planten tussen de zeeen aan den berg des heiligen sieraads; en hij zal tot zijn einde komen, en zal geen helper hebben.

45. I rozbije namioty pałacu swego między morzami na górze ozdobnej świętobliwości; a gdy przyjdzie do koóca swego, nie będzie miał nikogo na pomocy.

45. És felvonja az ő sátor-palotáját a tengerek és a dicső [6†] szent hegy között; és végére jut, és senki sem segít rajta.

45 и раскинет он царские шатры свои между морем и горою преславного святилища; но придет к своему концу, и никто не поможет ему.

45. І понапинає він царські намети свої між морем та горою преславної сьвятинї; але дійде й він до свого кінця, і ніхто не допоможе йому.