Jobin kirja
1083
usein hän jakelee arpaosat vi-
hassansa?
18 Ovatko he niinkuin tuulen
vietävät oljet, niinkuin akanat,
jotka tuulispää tempaa mukaan-
sa?
19 Jumala muka säästää hänen
lapsilleen hänen onnettomuuten-
sa. Kostakoon hän hänelle itsel-
leen, niin että hän sen tuntee.
20 Nähköön hän perikatonsa
omin silmin, juokoon itse Kaikki-
valtiaan vihan.
21 Sillä mitä hän välittää per-
heestänsä, jälkeensä jäävistä,
kun hänen kuukausiensa luku on
täysi!
22 Onko opetettava ymmärrystä
Jumalalle, hänelle, joka taivaalli-
setkin tuomitsee?
23 Toinen kuolee täydessä on-
nessansa, kaikessa rauhassa ja
levossa;
24 hänen astiansa ovat maitoa
täynnä, ja hänen luunsa juote-
taan ytimellä.
25 Toinen kuolee katkeralla mie-
lellä, saamatta onnea maistaa.
26 Yhdessä he panevat maata
multaan, ja madot peittävät hei-
dät.
27 Katso, minä tunnen teidän
ajatuksenne ja juonet, joilla mie-
litte sortaa minut.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt
mahtimiehen talo, missä maja,
jossa jumalattomat asuivat?'
29 niin ettekö ole kysyneet mai-
ta kulkeneilta? Ette voi kieltää,
mitä he ovat todeksi nähneet,
30 että paha säästetään onnet-
tomuuden päivältä, vihan päiväl-
tä hänet saatetaan suojaan.
31 Kuka puhuu hänelle vasten
kasvoja hänen vaelluksestaan,
kuka kostaa hänelle, mitä hän
on tehnyt?
32 Hänet saatetaan kalmistoon,
ja hänen hautakumpuansa vaali-
taan.
33 Kepeät ovat hänelle laakson
turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat
hänen jäljessänsä, niinkuin epä-
lukuiset ovat kulkeneet hänen
edellänsä.
34 Kuinka tuotte minulle niin
turhaa lohdutusta? Entä vastauk-
senne - niistä jää pelkkä petolli-
suus jäljelle.
22 luku
Elihun kolmas puhe: Job on jul-
kijumalaton ja kärsii ansaitse-
