ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
59
heen, huusi hän suurella äänellä,
ja hänen mielensä tuli sangen
karvaaksi: ja hän sanoi isällensä:
siunaa myös minuakin, minun
isäni.
35. Niin hän sanoi: sinun veljes
on tullut kavaluudella, ja vienyt
pois siunauksen sinulta.
36. Niin hän sanoi: eiköstä hän
myös oikein kutsuta Jakob? sillä
hän jo kahdesti minun on pol-
kenut, minun esikoisuuteni hän
sai*, ja katso, nyt hän vei pois
minun siunaukseni minulta: ja
hän sanoi: etkös yhtäkään siu-
nausta minun varakseni pitänyt?
37. Niin vastasi Isaak, ja sanoi
Esaulle: Katso, minä olen aset-
tanut hänen sinun herrakses, ja
kaikki hänen veljensä olen minä
hänelle palveliaksi pannut, jyvillä
ja viinalla olen minä hänen va-
rustanut: mitästä minä siis nyt
sinulle teen, minun poikani?
38. Ja Esau sanoi isällensä: yk-
siköstä siunaus sinulla vaivoin
onkin, minun isäni? siunaa myös
minuakin, minun isäni: ja Esau
korotti äänensä ja itki.
39. Niin vastasi Isaak, hänen
isänsä, ja sanoi hänelle: Katso,
lihava asuinsia pitää sinulla ole-
man maan päällä, ja kastetta
taivaasta ylhäältä.
40. Sinun miekallas pitää sinun
elättämän itses, ja palveleman
sinun veljeäs. Ja tapahtuu, että
sinä myös tulet herraksi, ja sär-
jet hänen ikeensä niskastas.
41. III. Ja Esau vihastui Jakobin
päälle siunauksen tähden, jolla
hänen isänsä hänen siunannut
oli; ja sanoi sydämessänsä: mi-
nun isäni murhepäivät lähestyvät:
ja minä tapan veljeni Jakobin.
42. Mutta Rebekalle ilmoitettiin
Esaun hänen vanhemman poi-
kansa sanat: joka lähetti ja kut-
sui Jakobin nuoremman poikan-
sa, ja sanoi hänelle: katso, vel-
jes Esau lohduttaa itsiänsä siitä,
että hän sinun tappaa.
43. Nyt, minun poikani, ole mi-
nun äänelleni kuuliainen: valmis-
ta sinus ja pakene kohta minun
veljeni Labanin tykö Haraniin.
44. Ja ole hänen tykönänsä
kappale aikaa: siihenasti että
veljes kiukku asettuu.
45. Ja siihenasti että hänen vi-
hansa lakkaa sinusta, ja hän
unhottaa mitäs häntä vastaan
tehnyt olet. Niin minä lähetän ja
tuotan sinun sieltä. Miksi teidän
