ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
69
ja sanoivat hänelle: onko meillä
enää osaa, eli perimistä meidän
isämme huoneessa?
15. Eikö hän ole pitänyt meitä
muukalaisina? Sillä hän on myy-
nyt meidät, ja peräti syönyt
meidän hintamme.
16. Sentähden kaikki hyvyys,
jonka Jumala on ottanut meidän
isältämme, se tulee oikeudella
meille ja meidän lapsillemme:
Nyt siis kaikki, mitä Jumala si-
nulle on käskenyt, se tee.
17. III. Niin nousi Jakob; ja nosti
lapsensa ja emäntänsä kamelein
päälle.
18. Ja vei pois kaiken karjansa,
ja kaiken tavaransa, minkä hän
oli pannut kokoon, sen oman
karjansa, kun hän oli saanut
Mesopotamiassa: mennäksensä
isänsä Isaakin tykö Kanaanin
maalle.
19. Mutta Laban oli mennyt ke-
ritsemään laumaansa. Ja Rakel
varasti isänsä epäjumalat.
20. Niin varasti Jakob Labanin
Syrialaisen sydämen, siinä ettei
hän ilmoittanut hänelle, että hän
pakeni.
21. Niin hän pakeni, ja kaikki,
mitä hänellä oli, nousi ja meni
virran ylitse; ja meni Gileadin
vuorta kohden.
22. Kolmantena päivänä ilmoitet-
tiin Labanille, että Jakob oli
paennut.
23. Niin hän otti veljensä kans-
sansa, ja ajoi häntä takaa seit-
semän päiväkunnan matkan: ja
saavutti hänen Gileadin vuorella.
24. Mutta Jumala oli tullut La-
banin Syrialaisen tykö yöllä
unessa, ja sanonut hänelle: ka-
vahda sinuas, ettes puhu Jako-
bille hyvää eli pahaa.
25. Ja Laban lähestyi Jakobia.
Mutta Jakob oli majansa tehnyt
vuorelle. Ja Laban teki veljinensä
myös majansa Gileadin vuorelle.
26. Niin sanoi Laban Jakobille:
mitäs olet tehnyt, ettäs varastit
minun sydämeni ja olet vienyt
pois minun tyttäreni niinkuin
miekalla otetut?
27. Ja miksis salaa pakenit ja
varastit sinus minulta, ja et il-
moittanut minulle? että minä oli-
sin sinua saattanut ilolla, ja lau-
luilla, ja trumpuilla, ja kanteleilla.
28. Ja et sallinut minun suuta
antaa minun pojilleni ja tyttäril-
leni: tämän sinä olet tyhmästi
tehnyt.
