ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
50
Jumalaa, joka minun oli johdat-
tanut oikiaa tietä, ottamaan hä-
nen pojallensa minun herrani
veljen tytärtä.
49. Ja nyt, jos te olette ne, jot-
ka osotatte minun herralleni
laupiuden ja totuuden, niin sa-
nokaat minulle: ja jos ei, niin
sanokaat myös minulle, että mi-
nä kääntäisin itseni oikialle taik-
ka vasemmalle puolelle.
50. Niin vastasi Laban ja Betuel,
ja sanoivat: tämä asia on tullut
Herralta; sentähden emme taida
sinua vastaan puhua, pahaa
taikka hyvää.
51. Siinä on Rebekka edessäs,
ota häntä ja mene, ja olkaan
sinun herras pojan emäntä, niin-
kuin Herra on sanonut.
52. Ja koska Abrahamin palvelia
kuuli heidän sanansa; kumarsi
hän maahan Herran eteen.
53. Ja palvelia toi hopia- ja kul-
takalut, ja vaatteet, ja antoi Re-
bekalle: vaan hänen veljellensä
ja äidillensä antoi hän (muita)
kalleita kaluja.
54. Niin he söivät ja joivat, hän
ja miehet, jotka hänen kanssan-
sa olivat, ja siellä pitivät yötä: ja
he nousivat aamulla varhain: ja
hän sanoi: päästäkäät minua
herrani tykö.
55. Mutta hänen veljensä ja äi-
tinsä sanoivat: olkaan piika mei-
dän tykönämme edes kymme-
nenkin päivää: sitte sinä saat
mennä.
56. Niin sanoi hän heille: älkäät
viivyttäkö minua: sillä Herra on
tehnyt minun matkani onnellisek-
si: laskekaat minua menemään
minun herrani tykö.
57. Niin he sanoivat: kutsu-
kaamme piika, ja kysykäämme
mitä hän sanoo.
58. Ja he kutsuivat Rebekan, ja
sanoivat hänelle: tahdotkos
mennä tämän miehen kanssa?
hän vastasi: menen.
59. Niin he laskivat sisarensa
Rebekan menemään, ja hänen
imettäjänsä, Abrahamin palvelian
kanssa; ja ne jotka hänen seu-
rassansa olivat.
60. Ja he siunasivat Rebekkaa ja
sanoivat hänelle: sinä olet mei-
dän sisaremme, lisäänny tuhan-
nen tuhanteen; ja sinun sie-
menes omistakoon vihamiestensä
portit.
61. Niin Rebekka nousi pii-
koinensa, ja istuivat kamelein
