ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
57
kanssa. Ja Esau meni metsään,
pyytämään metsänotusta, tuo-
daksensa.
6. Niin puhui Rebekka pojallensa
Jakobille, sanoen: katso, minä
kuulin isäs puhuvan veljes Esaun
kanssa, ja sanovan:
7. Tuo minulle metsänotus, ja
tee minulle himoruokaa syödäk-
seni; että siunaisin sinua Herran
edessä, ennen kuin minä kuolen.
8. Niin kuule nyt poikani minun
ääneni, mitä minä sinulle käsken.
9. Mene laumaan, ota sieltä mi-
nulle kaksi hyvää vohlaa; teh-
däkseni isälles niistä himoruo-
kaa, niinkuin hän rakastaa.
10. Ja vie se isälles hänen syö-
däksensä; että hän siunais si-
nua, ennen kuin hän kuolee.
11. Niin Jakob sanoi äidillensä
Rebekalle: katso, veljeni Esau on
karvainen*, mutta minä olen pal-
jas.
12. Mitämaks, isäni sivelee mi-
nua, ja luulee minun häntä pet-
tävän: ja minä saatan päälleni
kirouksen, ja en siunausta.
13. Niin hänen äitinsä sanoi hä-
nelle: sinun kiroukses tulkoon
minun päälleni, minun poikani:
ainoastansa ole minun äänelleni
kuuliainen, mene ja tuo se mi-
nulle.
14. Niin hän meni ja otti ja toi
äidillensä; ja hänen äitinsä val-
misti himoruan, jota hänen isän-
sä rakasti.
15. Ja Rebekka otti vanhemman
poikansa Esaun parhaat vaatteet,
jotka huoneessa hänen tykönän-
sä olivat: ja puetti nuoremman
poikansa Jakobin niihin.
16. Vaan vohlain nahat kääri
hän hänen käsiinsä, ja paljaasen
kaulaansa.
17. Ja antoi sen himoruan ja
leivän, kun hän valmistanut oli,
poikansa Jakobin käteen.
18. Ja hän tuli isänsä tykö, ja
sanoi: minun isäni. Hän vastasi:
tässä minä olen. Kukas olet, mi-
nun poikani?
19. Jakob sanoi isällensä: minä
olen Esau sinun esikoises; minä
olen niin tehnyt kuin sinä minul-
le käskit: nouse siis, istu, ja syö
minun saalistani, että sinun sie-
lus siunaisi minua.
20. Mutta Isaak sanoi pojallensa:
minun poikani, kuinkas olet niin
nopiasti löytänyt? ja hän vastasi:
Herra sinun Jumalas antoi mi-
nun sen kohdata.
