ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
58
21. Niin sanoi Isaak Jakobille:
tules tänne minun poikani sivel-
läkseni: jos olet minun poikani
Esau taikka et.
22. Niin Jakob astui isäntä Isaa-
kin tykö: ja kuin hän siveli hän-
tä, sanoi hän: ääni on Jakobin
ääni, mutta kädet ovat Esaun
kädet.
23. Ja ei tuntenut häntä: sillä
hänen kätensä olivat niinkuin
Esaun veljensä kädet, karvaiset:
ja niin hän siunasi häntä.
24. Ja sanoi hänelle: oletkos
minun poikani Esau? hän vastasi:
olen.
25. Niin hän sanoi: tuo siis tän-
ne syödäkseni minun poikani
saalista, että minun sieluni siu-
naisi sinua: niin hän toi sen hä-
nelle, ja hän söi, toi myös hä-
nelle viinaa, ja hän joi.
26. Ja Isaak hänen isänsä sanoi
hänelle: tules nyt liki, minun poi-
kani, ja anna minun suuta.
27. Ja hän astui liki, ja suuta
antoi hänen. Niin hän tunsi hä-
nen vaatteensa hajun, ja siunasi
häntä*, ja sanoi: katso, minun
poikani haju on niinkuin kedon
haju, jonka Herra siunannut on.
28. Jumala antakoon sinulle tai-
vaan kasteesta, ja maan liha-
vuudesta; yltäkyllä jyviä ja viinaa.
29. Kansat palvelkoon sinua, ja
sukukunnat kumartakoon sinua.
Ole sinun veljeis herra, ja sinun
äitis lapset langetkoon sinun jal-
kais juureen: kirottu olkoon se,
joka sinua kiroo, ja siunattu ol-
koon se, joka sinua siunaa.
30. II. Koska Isaak oli päättänyt
siunauksensa Jakobille, ja Jakob
siitä siihen oli lähtenyt isänsä
Isaakin tyköä; niin Esau hänen
veljensä tuli pyydyksiltänsä.
31. Ja hän myös valmisti himo-
ruan, ja vei isällensä, ja sanoi
hänelle: nouskaan minun isäni,
ja syökään poikansa saalista, et-
tä sinun sielus siunaisi minua.
32. Niin vastasi Isaak hänen
isänsä häntä: kukas olet? hän
sanoi: minä olen sinun poikas,
sinun esikoises Esau.
33. Niin Isaak vapisi hämmästyk-
sestä sangen kovin, ja sanoi:
kuka? kussasta siis se metsä-
mies on, joka minulle sen toi? ja
minä söin kaikista, ennen kuin
sinä tulit ja minä siunasin hä-
nen: hänen pitää myös siunatun
oleman.
34. Koska Esau kuuli isänsä pu-
