ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
47
nen kamelia herransa kameleis-
ta, ja läksi matkaan, ja otti myö-
tänsä kaikkinaisesta herransa ta-
varasta: ja vaelsi Mesopotamiaan
Nahorin kaupunkiin.
11. Ja hän antoi kamelein las-
kea polvillensa ulkona kaupun-
gista vesikaivon tykönä; ehtoo-
puolella, jolla ajalla vaimoväen
tapa oli lähteä vettä ammunta-
maan.
12. Ja sanoi: Herra, minun her-
rani Abrahamin Jumala, anna
minun kohdata tänäpänä (herra-
ni morsiamen); ja tee laupius
minun herrani Abrahamin kanssa.
13. Katso, minä seison tässä ve-
sikaivon tykönä: ja heidän tyttä-
rensä, jotka asuvat tässä kau-
pungissa, tulevat vettä ammun-
tamaan.
14. Jos joku piika tulee, jolle
minä sanon: kallista tänne ve-
siastias juodakseni, ja hän sa-
noo: juo, minä juotan myös si-
nun kamelis: että hän on se,
jonkas olet edeskatsonut palve-
lialles Isaakille, ja siitä ymmär-
täisin tehnees laupiuden minun
herrani kanssa.
15. III. Ja ennenkuin hän lakkasi
puhumasta, katso, Rebekka tuli,
joka syntynyt oli Betuelille, Mil-
kan, Abrahamin veljen Nahorin
emännän pojalle*. Ja hänellä ve-
siastiansa olallansa.
16. Ja piika oli sangen ihana
nähdä, ja vielä neitsy, ja ei yksi-
kään mies ollut häneen ryhtynyt:
hän meni alas kaivon tykö, ja
täytti astiansa, ja tuli ylös.
17. Niin palvelia juoksi häntä
vastaan, ja sanoi: annas minun
juoda vähä vettä astiastas.
18. Hän sanoi: juo minun herra-
ni: ja hän kiiruusti laski alas ve-
siastiansa kätensä päälle, ja an-
toi hänen juoda.
19. Ja kuin hän oli antanut hä-
nen juoda, sanoi hän: minä
myös ammunnan vettä kameleil-
les, niinkauvan että he kaikki
saavat juoda.
20. Ja hän kaasi kohta veden
astiastansa ruuheen, ja juoksi
taas kaivolle ammuntamaan: ja
ammunsi kaikille hänen kameleil-
lensa.
21. Mutta mies ihmetteli häntä:
ja oli ääneti, ja tahtoi tietää, jos
Herra oli tehnyt hänen matkansa
onnelliseksi, taikka ei.
22. IV. Ja koska kaikki kamelit
olivat juoneet, antoi mies hänel-
