TOINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2871
viimein mestata siinä paikassa,
kussa hän Onian pistänyt oli.
Niin on hänen Jumala jälleen
ansionsa jälkeen rangaissut.
39. Mutta kuin Lysimakus veljen-
sä Menelauksen neuvosta paljon
templistä varastanut oli, ja se oli
kansan seassa ilmi tullut, kokosi
kansa itsensä Lysimakusta vas-
taan, kuin kultaiset kalut jo oli-
vat tulleet pois.
40. Kuin kansa itsensä koonnut
ja sangen vihoissansa oli, val-
misti Lysimakus kolmetuhatta
miestä, tahtoi itsensä väkivallalla
varjella ja pani heidän päällensä
yhden
vanhan, kavalan päämiehen.
41. Kuin kaupungin asuvaiset
sen näkivät, ottivat monikahdat
kiviä, monikahdat vahvat koren-
not, monikahdat heittivät tuhkaa
silmille,
42. Että niin monta heistä haa-
voitettiin, ja monikahdat peräti
maahan lyötiin, muut kaikki
juoksivat sieltä pois ja ottivat
kirkon ryöstäjän kiinni tavara-
arkun tykönä.
43. Sitte ottivat he hänen oikeu-
den eteen.
44. Ja että kuningas Tyroon
päin tullut oli, antoivat kolme
vanhimmilta lähetetyt asian tulla
hänen eteensä, että hän siitä
tuomitsis.
45. Kuin Menelaus voitettiin, lu-
pasi hän Ptolomeukselle paljon
rahaa, jos hän hänen kuninkaan
tykönä vallallensa rukoilis.
46. Niin meni Ptolomeus yk-
sinänsä kuninkaan tykö hänen
saliinsa, jossa hän itsiänsä vil-
voitteli, ja vietteli kuninkaan,
47. Että hän Menelauksen, joka
kaikkea pahuutta matkaan saat-
tanut oli, valallensa päästi, ja ne
köyhät kuolemaan tuomitsi, jotka
kuitenkin Tattarienkin tykönä
viattomaksi löydetty ja tunnetut
olisivat.
48. Niin surmattiin viattomasti
ne, jotka kansan ja templin asi-
oita uskollisesti toimittaneet oli-
vat.
49. Siitä oli monikahtain mieli
Tyrossa paha, ja saattoivat hei-
dät kunniallisesti maahan.
50. Mutta Menelaus pysyi virassa
monikahtain voimallisten avusta,
joiden hänestä hyödytys oli, ja
tuli päivä päivältä pahemmaksi,
ja toimitti kaupungin asuville pal-
jon pahaa.
