TOINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2870
28. Niinkuin kuningas hänen
käskenyt oli; antoi kuningas hei-
dät molemmat kutsua eteensä.
29. Ja Pani Menelauksen pois, ja
pani hänen veljensä Lysimakuk-
sen hänen siaansa, ja Sostratuk-
sen hän pani Kypriin päämiehek-
si.
30. Kuin se niin toimitettu oli,
nostivat Tarsilaiset ja Ballottilai-
set kapinan, että he kuninkaan
jalkavaimoiile annetut olivat.
31. Niin kuningas valmisti itsensä
kiiruusti kapinaa asettamaan, ja
jätti siaansa päämiehen And-
ronikuksen linnan isännäksi.
32. Kuin Menelaus sen tietää
sai, ajatteli hän tilan olevan
vanhaan virkaansa päästäksensä,
ja varasti monikahtoja kultakalu-
ja kirkosta, ja antoi Andronikuk-
selle ja monikahtoja myi Tyroon
ja muihin ympäri olevaisiin kau-
punkeihin.
33. Kuin Onia sen kuuli, meni
hän yhteen rauhalliseen paik-
kaan Daphneen, joka Antiokian
edessä on, ja nuhteli häntä.
34. Mutta Menelaus tuli And-
ronikuksen tykö yksin, ja neuvoi
häntä ottamaan Oniaa kiinni.
35. Hän teki niin, ja meni hänen
tykönsä ja puhui hänen kans-
sansa petollisesti, antoi hänelle
myös kätensä ja valan, että hän
olis saanut pois hänen vapaasta
paikastansa; sillä hän tiesi, ettei
Onia mitään hyvää häneltä toi-
vonut. Ja kuin hän niin makeilla
sanoilla vietellyt oli, pisti hän
hänen kuoliaaksi, vastoin kaikkea
lakia. Se ei ainoasti ollut Juuda-
laisten mielestä paha, mutta oli
myös mielikarvaus monelle pa-
kanoista, että hän hurskaan
miehen niin petollisesti surman-
nut oli.
36. Kuin nyt kuningas Kilikiassa
kaikki toimittanut oli ja jälleen
kotia vaelsi, juoksivat Juudalaiset
joka kaupungissa hänen ty-
könänsä, ja monikahdat paka-
noista, ja valittivat hänen edes-
sänsä että Onia viatoinna mur-
hattu oli.
37. Ja Antiokus murehti sydä-
mestänsä, ja surkutteli, että
hurskas, kunniallinen mies oli
niin surkiasti pois tullut,
38. Ja julmistul Andronikuksen
päälle, ja antoi purpuravaatteen
ja muut kaunistukset hänen yl-
tänsä riisua pois, ja hänen vie-
tää kaiken kaupungin lävitse, ja
