TOINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2865
käskyn toimittaa tahtoi.
9. Kuin nyt Heliodorus Jerusale-
miin tuli, ja ylimmäinen pappi oli
hänen ottanut ystävällisesti vas-
taan, jutteli hän hänelle, mitä
hänen herransa hänelle käskenyt
oli, ja
mitä varten hän siellä oli, ja ky-
syi, jos niin olis taikka ei?
10. Niin ylimmäinen pappi vasta-
si: yksi osa on meidän hal-
tuumme pantu, joka on leskein
ja orpoin;
11. Toinen on Hilkanin Tobian,
joka kuuluisa mies oli. Ja ei en-
sinkään niin ole, kuin se pettäjä
Simon sanonut on; sillä ei
enempää ole kuin neljäsataa lei-
viskää hopiaa
ja kaksisataa leiviskää kultaa.
12. Niin olis se suuri vääryys,
jos se niin otettaisiin pois, ja ne,
jotka kalunsa uskoneet ovat py-
hään templiin, joka kaikessa
maailmassa niin korkiasti kunni-
oitettu ja pelastettu on, tulis
omaansa paitsi.
13. Mutta Heliodorus piti kunin-
kaan käskyn, hänen piti sen ot-
taman,
14. Ja tuli määrättynä päivänä
templiin ja tahtoi sitä nähdä.
Niin nousi suuri valitus koko
kaupungissa.
15. Papit olivat pyhässä kaunis-
tuksessansa alttarin edessä ja
huusivat Jumalan tykö taivaasen,
joka itse käskenyt on, ettei tal-
lelle pantua kalua tuhlattaisi; et-
tä hän niille, jotka siihen paik-
kaan tallelle panneet olivat, tal-
lella pitäis.
16. Mutta ylimmäinen pappi
käytti itsensä surkiasti, ettei
kenkään häntä ilman armahtele-
mata nähdä voinut; sillä se näh-
tiin hänessä, koska hän niin
kasvoilta muuttunut oli.
17. Sillä hän oli niin peräti
hämmästynyt, että hän kokonan-
sa vapisi; josta kyllä ymmärret-
tiin, kuinka paha hänen mielensä
oli.
18. Mutta kansa juoksi sinne ja
tänne kokoon huoneessa ja ru-
koili keskenänsä; sillä he näkivät
templin ylönkatsotuksi tulevan.
19. Ja vaimot pukivat säkit yl-
lensä, juoksentelivat ympäri katu-
ja, ja neitseet, jotka ei muutoin
ihmisten seassa olleet, juoksivat
porttien ja muurien päälle.
20. Monikahdat olivat akkunoilla
ja nostivat kaikki kätensä taivaa-
