TOINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2866
sen päin, ja rukoilivat.
21. Molemmat olivat surkiat: että
kansa niin keskenänsä hämmäs-
tyksissä oli, ja ylimmäinen pappi
niin murheellinen oli.
22. Kuin he näin kaikkivaltiasta
Jumalaa rukoilivat, että hän hei-
dän tavaransa, jotka sen sinne
panneet olivat, varjelis,
23. Aikoi Heliodorus aivoituksen-
sa päättää. Ja kuin hän Jumalan
arkun tykönä seisoi sotaväen
kanssa,
24. Teki kaikkivaltias Jumala
suuren ihmeen, että hän ja ne,
jotka hänen ympärillänsä olivat,
hämmästyivät Jumalan voimasta,
ja tulivat suureen pelkoon ja va-
vistukseen.
25. Sillä he näkivät hyvin valmis-
tetun hevosen, sen selässä istui
hirmuinen ratsasmies, karkasi
kaikella voimallansa Heliodoruk-
sen päälle, ja löi häntä molem-
milla etisillä jaloillansa, ja sillä
miehellä, joka hevosen selässä
oli, oli kultahaarniska päällä.
26. He näkivät myös kaksi nuor-
ta miestä, jotka olivat väkevät ja
kauniit, ja sangen jalosti vaatete-
tut, ne seisoivat Heliodoruksen
kahden puolen, ja löivät vahvasti
häntä,
27. Että hän nääntyneenä maa-
han putosi, ja näky katosi hänel-
tä.
28. Niin he ottivat hänen, joka
äsken suuressa kunniassa ja
kaiken sotaväkensä kanssa, ta-
varahuoneesen mennyt oli, ja
kantoivat hänen sieltä pois is-
tuimella, ja hänen voimansa ei
häntä mitäkään auttanut;
29. Että julkisesti Herran voima
tuta taidettiin, ja hän oli niin
kuoleman kielissä eikä yhtään
sanaa puhunut.
30. Mutta Juudalaiset kiittivät
Jumalaa, että hän templinsä niin
kunnioittanut oli. Ja templi, joka
ennen pelkoa ja vavistusta täyn-
nä oli, tuli iloa ja riemua täy-
teen tästä kaikkivaltiaan Jumalan
ihmeestä.
31. Mutta muutamat Heliodoruk-
sen ystävät tulivat ja rukoilivat
Oniaa rukoilemaan Herraa, että
hän Heliodorukselle, joka par-
haallansa viimeisessä hengen
hädässä oli, elämän lainais.
32. Ja että ylimmäinen pappi
pelkäsi pahan luulon Juudalaisis-
ta tulevan, niinkuin he olisivat
Heliodorukselle jotain tehneet,
