TOINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2864
muusta lukua pidä, vaan että
hän sen niin tekis, että se vahva
olis; vaan kuinka se maalatta-
man ja kaunistettaman pitää, sii-
tä antaa hän muiden murehtia:
31. Niin myös me teemme ja
annamme sen, joka tämän histo-
rian ensisti kirjoittanut on, siitä
murheen pitää, kuinka hän kaikki
puhunut ja kaikki kappaleet vire-
ästi tehnyt on.
32. Emme muuta tahdo tehdä,
vaan lyhemmäksi koota.
33. Ja rupeemme nyt historiaan,
ja tahdomme tämän ainoasti
esipuheeksi sanoa, ettei esipuhe
enempi olisi kuin koko historia.
3. Luku.
Kuinka templin tavara Jerusale-
missa Heliodoruksen ryöstöstä
pelastetaan.
Kuin nyt jälleen Jerusalemissa
hyvässä rauhassa asuttiin ja laki
voimassansa oli, että ylimmäinen
pappi Onias niin jumalinen oli ja
niin visusti siltä vaarin piti,
2. Myöntyivät myös kuninkaat
kaupunkia kunnioittamaan, ja lä-
hettivät jaloja lahjoja templiin;
3. Niin että Seleukus, Asian ku-
ningas, määräsi tavaroistansa
kaiken kulutuksen mikä uhriin
tarvittiin.
4. Siihen aikaan oli yksi templin
haltia, Simon nimeltä, yksi Ben-
jaminilainen, se oli ylimmäisen
papin vihamies, ettei hän hänen
ilkivaltaisuuttansa kaupungissa
sallinut.
5. Mutta että Onias oli häntä
väkevämpi, meni hän Apolloniuk-
sen, Trasein pojan, alemmaisen
Syrian ja Phenikian päämiehen
tykö,
6. Ja sanoi hänelle, kuinka Ju-
malan arkku Jerusalemissa mää-
rätöin rikas oli kullasta, ja san-
gen paljon liiaksi siitä mitä uh-
riksi tarvittiin, ja että kuningas
sen kyllä sais ottaa.
7. Kuin nyt Apollonius tuli kunin-
kaan tykö, sanoi hän hänelle,
mitä Simon hänelle rahasta il-
moittanut oli. Silloin määräsi ku-
ningas kamrerinsa Heliodoruksen,
ja käski hänen sen rahan tuoda.
8. Hän valmisti itsensä ja sanoi,
että hän alemmaisessa Syriassa
ja Phenikiassa veroa vastaan ot-
tava oli; mutta hänen aivoituk-
sensa oli, että hän kuninkaan
