JOB
1141
viinamäkien tietä.
19. II. Helvetti ottaa syntiset pois
niinkuin pouta, ja niinkuin kui-
vuus kuluttaa lumisen veden.
20. Laupius pitää unhottaman
hänen, madot syövät hänen ma-
keutensa, ei häntä pidä muistet-
taman; hän pitää särjettämän
niinkuin lahopuu.
21. Hän on saattanut murheelli-
seksi hedelmättömän, joka ei
synnytä, ja ei tehnyt leskelle mi-
tään hyvää.
22. Ja on vetänyt voimalliset al-
lensa väellänsä; koska hän sei-
soo, ei pidä hänen tietämän
elämästänsä.
23. Hän tekee itsellensä levon,
johon hän luottaa, ja hänen sil-
mänsä katsovat heidän teitänsä.
24. He ovat vähän aikaa korote-
tut, vaan he tulevat tyhjään, ja
kukistetaan*, ja saavat lopun
niinkuin kaikki kappaleet, ja niin-
kuin oas tähkäpäästä, lyödään
he pois.
25. Eikö se niin ole? kuka nuh-
telee minua valhetteliaksi, ja mi-
nun sanani tyhjäksi tekee?
25. Luku.
Bildad puhuu Jumalan kaikkival-
tiaisuudesta ja pyhyydestä, teh-
däksensä Jobin vakuuden tyh-
jäksi.
Silloin vastasi Bildad Suasta ja
sanoi:
2. Hallitus ja pelko on hänen ty-
könänsä, joka tekee rauhan kor-
keittensa seassa.
3. Kuka voi lukea hänen jouk-
konsa*? ja kenen päälle ei pais-
ta hänen valkeutensa?
4. Kuinka on ihminen hurskas
Jumalan edessä? eli kuinka vai-
mon lapsi on puhdas?
5. Katso, kuu ei valaise vielä, ei-
kä tähdet ole vielä kirkkaat hä-
nen silmäinsä edessä:
6. Kuinka paljo vähemmin ihmi-
nen, se mato, ja ihmisen lapsi
se toukka?
26. Luku.
I. Job kysyy Bildadin puheen
tarkoitusta. II. Puhuu laviammalta
kuin Bildad Jumalan suurista te-
oista, joita ei hän eikä yksikään
ihminen taida käsittää.
