KOLMAS MOOSEKSEN KIRJA
10. Luku.
I. Nadab ja Abihu poltetaan vieraan tulen tähden. II. Papit kielletään juomasta viinaa, koska he palvelustansa tekevät. III. Taas määrätään pappein ravinto uhreista. IV. Moses nuhtelee pappeja, ettei he syöneet rikosuhrista; mutta Aaron sanoo esteensä.
I. Ja Aaronin pojat Nadab ja Abihu ottivat kumpikin suitsutusastiansa, ja panivat tulta niihin, ja panivat suitsutusta sen päälle: ja kantoivat vierasta tulta Herran eteen, jota ei hän heille ollut käskenyt.
2. Silloin läksi tuli Herralta, ja kulutti heidät; niin että he kuolivat Herran edessä.
3. Niin sanoi Moses Aaronille: tämä on se kuin Herra puhunut on, sanoen: Minä pyhitetään niissä, jotka minua lähestyvät, ja kaiken kansan edessä minä kunnioitetaan*. Ja Aaron oli ääneti.
4. Mutta Moses kutsui Misaelin, ja Eltsaphanin, Usielin*, Aaronin sedän pojat ja sanoi heille, tulkaat ja kantakaat teidän veljenne pyhän edestä: ulos leiristä.
5. Ja he tulivat ja kantoivat heidät hameinensa leiristä, niinkuin Moses oli sanonut.
6. Niin sanoi Moses Aaronille, ja hänen pojillensa Eleatsarille ja Itamarille: ei teidän pidä paljastaman teidän päätänne, eikä myös repimän teidän vaatteitanne, ettette kuolisi, ja ettei viha tulisi kaiken kansan päälle: mutta teidän veljenne koko Israelin huoneesta itkekään tätä paloa, jonka Herra sytyttänyt on.
7. Vaan ei teidän pidä menemän seurakunnan majan ovesta ulos, ettette kuolisi; sillä Herran voidellusöljy on teidän päällänne. Ja he tekivät Moseksen sanan jälkeen.
8. II. Ja Herra puhui Aaronille, sanoen:
9. Viinaa ja väkevää juomaa ei pidä sinun juoman, eikä sinun poikas sinun kanssas, koska te menette seurakunnan majaan, ettette kuolisi*: se pitää oleman ijankaikkinen sääty teidän sukukunnillenne,
10. Että te eroitatte mikä pyhä ja ei pyhä, mikä saastainen ja puhdas on,
11. Ja että te opettaisitte Israelin lapsille kaikki oikeudet, kuin Herra heille Moseksen kautta puhunut on.
12. III. Ja Moses puhui Aaronille ja hänen jääneille pojillensa Eleatsarille ja Itamarille: ottakaat se, joka tähteeksi jäänyt on ruokauhrista, Herran tuliuhrista, ja syökäät se happamattomana alttarin tykönä; sillä se on kaikkein pyhin.
13. Ja teidän pitää sen syömän pyhällä sialla: sillä se on sinun oikeutes ja sinun poikais oikeus Herran tuliuhrista; sillä se on minulle niin käsketty.
14. Mutta häälytysrinnan* ja ylennyslavan pitää sinun ja sinun poikas ja tyttäres sinun kanssas syömän puhtaalla paikalla; sillä tämä oikeus on sinulle ja sinun pojilles annettu Israelin lasten kiitosuhrista;
15. Sillä ylennyslapa ja häälytysrinta, lihavuus tuliuhrein kanssa, pitää kannettaman sisälle häälytettää häälytykseksi Herran edessä: sentähden pitää sen oleman sinulle ja sinun lapsilles ijankaikkiseksi säädyksi, niinkuin Herra käskenyt on.
16. IV. Ja Moses etsi ahkerasti rikosuhrin kaurista*, ja katso, se oli poltettu: ja hän vihastui Eleatsarin ja Itamarin Aaronin jääneiden poikain päälle, sanoen:
17. Miksi ette ole syöneet rikosuhria pyhällä paikalla? sillä se on kaikkein pyhin, ja hän on antanut teille sen, että teidän pitää kantaman kansan rikokset, ja sovittaman heitä Herran edessä.
18. Katso, hänen verensä ei ole tuotu pyhään: teidän olis pitänyt kaiketi syömän sen pyhässä, niinkuin minulle käsketty on.
19. Mutta Aaron sanoi Mosekselle: katso, tänäpänä ovat he uhranneet rikosuhrinsa ja polttouhrinsa Herran edessä. Ja minulle on senkaltainen asia tapahtunut: ja pitäiskö minun tänäpänä syömän rikosuhrista, olisko se Herralle otollinen?
20. Kuin Moses sen kuuli, tyytyi hän siihen.