2 Samuelin Kirja
681
XXII. Lucu .
DAwidin kijtoswirsi/ että Jumala hänen
nijn ihmellisest oli auttanut/ v. 1.
Iloidze myös wiattomudestans/ kijttäin
HERra joca hänen oli sitä nautita
andanut ja tujennut händä tuskis ja
hädis/ v. 21. Riemuidze nijstä woitoista
cuin hänelle oli tapahtunut hänen
wiholisians wastan/ kijttäin Jumalata
nijden edest/ v. 38.
22:1 JA Dawid puhui HERralle nämät
weisun sanat/ sinä päiwänä jona HERra
oli hänen wapahtanut caickein
wiholistens ja Saulin käsistä.
22:2 JA sanoi: HERra on minun callion/
ja minun linnan/ ja minun wapahtajan.
22:3 Jumala on minun wahan/ johon
minä turwan/ minun otan ja minun
autuudeni sarwi/ ja minun warjelluxen/
ja minun turwan/ minun wapahtajan/
joca minun pelasta wäärydest.
22:4 Minä kijtän ja huudan HERran
tygö/ ja minä wapahdetan minun
wiholisistani.
22:5 Sillä cuoleman kiwut owat minun
pijrittänet/ ja Belialin ojat hämmästytit
minun.
22:6 Helwetin sitet kiedoit minun/ ja
cuoleman paulat ennätit minun.
22:7 Cosca minä olen tuscas/ nijn minä
huudan HERran tygö/ ja minun
Jumalani tygö minä huudan/ nijn hän
cuule minun äneni hänen pyhäst
Templistäns/ ja minun parcun tule
hänen corwijns.
22:8 MAa järisi ja wapisi ja taiwan
perustuxet lijcuit ja wärisit/ cosca hän
wihastui.
22:9 Sawu suidzi hänen sieramestans ja
polttawainen tuli hänen suustans/ nijn
että se sieldä leimahti.
22:10 Hän notkisti taiwat ja astui alas/
ja syngeys oli hänen jalcains alla.
22:11 Ja hän waelsi Cherubimin päälle
ja lensi/ ja hän näkyi tuulden sijpein
päällä.
22:12 Hänen majans hänen ymbärilläns
oli pimeys ja paxut mustat pilwet.
22:13 Sijtä kirckaudest hänen edesäns
paloit leimauxet.
22:14 Ja HERra jylisi taiwais/ se
ylimmäinen andoi pauhinans.
22:15 Hän ambuis nuolens ja hajotti
heitä/ hän iski cowat leimauxet ja
peljätti heitä.
22:16 Ja nijn ilmestyit wetten culjut/ ja
maan aluxet cuorittin HERran
curituxest/ ja hänen sieramens
puhalluxest ja cuorsamisest.
22:17 HÄn lähetti corkeudest ja otti
minun/ ja weti minun ulos suurista
wesistä.
22:18 Hän wapahti minun jaloimmista
wiholisistani/ minun wainollisildani
jotca olit minua wäkewemmät.
22:19 Jotca minun ennätit tuscasani/ ja
HERra tuli minun turwaxeni.
22:20 Hän wie minun lakialle/ ja
temmais minun ulos: sillä hän mielistyi
minuun.
22:21 HERra teki hywäst minun cohtani
minun wanhurscaudeni jälken/ hän
