Historia Susannast ja Danielist
2577
22 Nijn Susanna huocais/ ja sanoi: woi
cuinga suures tuscas minä olen: sillä jos
minä sen teen/ nijn minun pitä
cuoleman: mutta jos en minä sitä tee/
nijn en minä pääse teidän käsistän.
23 Cuitengin ennen tahdon minä
wiatoinna ihmisten käsijn tulla/ cuin
HERra wastan syndiä tehdä.
24 Ja rupeis ilmeisest huutaman/ waan
ne wanhat huusit myös händä wastan.
25 Ja toinen juoxi krydimaan oween ja
awais sen.
26 Cosca Canssa cuuli huudon/ juoxit
he salaportista krydimahan/ cadzoman
mitä hänelle tapahtunut oli.
27 Ja ne wanhat rupeisit hänestä
sanoman/ nijn että palweliat rupeisit
hänen tähtens häpemän: sillä ei
sencaltaista ollut coscan Susannasta
cuultu.
28 Toisna päiwänä cosca Canssa tuli
Jojakimin hänen miehens huonesen
cocon/ tulit myös ne caxi wanha
täynäns wääryttä ja cawalutta Susannat
wastan/ saattaxens händä cuoleman.
29 Ja sanoit caikelle Canssalle:
lähettäkät/ ja andacat Susanna Helkian
tytär/ Jojakimin emändä tänne tuoda.
30 Ja cosca hän cudzuttu oli/ tuli hän
wanhemmittens/ lastens/ ja caiken
sucuns cansa.
31 Mutta hän oli ihana ja caunis.
32 Sentähden käskit nämät pahan
juoniset otta pois häneldä käärilijnan/
jolla hän idzens peittänyt oli/ että he
hänen cauneudestans heidän himons
olisit sammuttanet.
33 Ja caicki jotca hänen tykönäns
seisoit ja hänen tunsit/ itkit händä.
34 Ja ne caxi wanha nousit Canssan
seasta/ ja panit kätens hänen pääns
päälle.
35 Mutta hän itki/ ja nosti silmäns
taiwasen päin: sillä hänen sydämens
uscalsi HERraan.
36 Ja ne wanhat rupeisit sanoman:
cosca me cahden ainoastans krydimaas
käyskendelim/ tuli hän cahden pijcans
cansa sisälle/ ja sulki krydimaan/ ja
lähetti pijcat pois.
37 Nijn yxi nuori mies tuli hänen
tygöns/ joca idzens lymyttänyt oli/ ja
pani lewätä hänen cansans.
38 Mutta cosca me krydimaan louckast
sencaltaisen häpiän näimme/ juoximma
me sinne kijrust/ ja löysim heidän
toinen toisens tykö.
39 Mutta sitä nuorta miestä en me
woittanet.
40 Sillä hän oli meitä wäkewämbi/ ja
lyckäis owen awoi/ ja hyppäis pois.
Mutta hänen me kijnni otim ja kysyim/
cuca se nuori mies oli/ waan ei hän
tahtonut meille sano/ sen me todistam.
41 Ja Canssa uscoi ne caxi/ nijncuin
Duomareita ja ylimmäisiä Canssan
seas/ ja duomidzit Susannan
cuolemaan.
42 Mutta hän huusi suurella änellä/ ja
sanoi: HERra ijancaickinen Jumala/ joca
caicki salaisudet tunnet ja caicki asiat
tiedät ennen cuin he tapahtuwat.
43 Sinä tiedät että nämät wäärin minua
wastan todistanet owat. Ja nyt/ cadzo/
