Jeremian Walituswirret
1504
curkistelit tyhjän awun jälken/
sijhenasti että he wäsyit: cosca me
odotimma sitä Canssa/ joca ei meitä
autta woinut.
4:18 He wäijywät meitä/ nijn etten me
rohke meidän catuillam käydä/ silloin
myös meidän loppum tuli/ meidän
päiwäm culuit/ meidän loppum on
tullut.
4:19 Meidän wainojam olit nopiammat
cuin Cotcat taiwan alla/ wuorilla he
myös meitä wainoisit/ ja corwesa he
meitä wartioidzit.
4:20 HERran woideltu/ joca meidän
turwam oli/ on fangittu heidän
werckoihins/ cosca he meitä hajotit/
johon me turwaisim/ että me hänen
warjons alla eläisim pacanain seas.
4:21 ILoidze ja riemuidze sinä Edomin
tytär/ joca asut Uzin maalla: sillä sen
calkin pitä myös sinulle tuleman/ ja
sinun pitä myös juopuman ja alasti
tuleman.
4:22 Mutta sinun pahoilla tegoillas on
loppu/ sinä Zionin tytär/ ei hän sillen
anna sinua wiedä pois/ mutta sinun
pahat tecos/ Edomin tytär/ pitä hänen
edzimän/ ja sinun syndis ilmoittaman.
Vers.1. Pyhän) Se on Kircon v. 3.
Armotoin) Ei hän taida hänen lapsians
imettä/ jonga cuitengin tekewät julmat
eläimet: sillä nijn suuri on nälkä/ etc. v.
13. Jotca wuodatit) Ymmärretän/ että
wäärät Prophetat ja Papit owat
kehoittanet Cuningan ja Canssan
wuodattaman wanhurscasten/ se on:
Jumalan Prophetain ja oikiain
opettajain werta/ jotca heitä waraisit ja
neuwoit parannuxeen: ja wahwistit
heidän nijn heidän syndijns ja
suruttomattomuteens/ Supr. cap. 2:14.
v. 14. Rywetetyt) Se on/ he olit
wuodattanet paljo wiatoinda werta. v.
16. Ettei he cunnioittanet) Nimittäin
wiholliset ei säästänet Pappeja eikä
muita cunniallisia miehiä. v. 17. Tyhjän)
he luotit idzens Egyptijn ja ihmisijn/ ja
löit hywät Prophetat rohkiast cuoliaxi.
v. 20. woideltu) Se on/ meidän
Cuningam: sillä me luulimme/ ettei
meidän waldacunnallam pitänyt hätä
oleman/ ja me cadzoimme ylön caicki
pacanoita.
V. Lucu.
PRopheta rucoile Jumalata/ että hän
sijs cuitengin cadzois ja näkis heidän
wiheljäisydens cuin he näit sekä näljäst
ja heidän wihollisildans/ v. 1. Huoca
syndein tähden/ joilla he sencaltaisia
ansainnet owat/ v. 17. Ja rucoile ettei
HERra tahdois heitä peräti unhotta:
waan autta heitä taas heidän maallens.
v. 19.
5:1 MUista HERra/ cuinga meille
tapahtui/ cadzo/ ja näe meidän
ylöncadzettam.
5:2 Meidän perimyxem on
muucalaisten osaxi tullut/ ja meidän
huonem ulconaisten.
5:3 Meidän äitim owat nijncuin lesket.
