996
Saarnaajan kirja
heidät äkisti. Tämänkin minä tulin näkemään viisaudeksi auringon
alla, ja se oli minusta suuri: Oli pieni kaupunki ja siinä miehiä vä-
hän. Ja suuri kuningas tuli sitä vastaan, saarsi sen ja rakensi sitä
vastaan suuria piiritystorneja. Mutta siellä oli köyhä, viisas mies, ja
hän pelasti kaupungin viisaudellaan. Mutta ei kukaan ihminen muis-
tanut sitä köyhää miestä. Niin minä sanoin: Viisaus on parempi
kuin voima, mutta köyhän viisautta halveksitaan, eikä hänen sano-
jansa kuulla. Viisaitten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat
kuin tyhmäin päämiehen huuto. Viisaus on parempi kuin sota-aseet,
mutta yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyvää.
Myrkkykärpäset saavat haisemaan ja käymään voiteentekijän voi-
teen. Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia. Viisaan
sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle. Tietä käydessäkin puut-
tuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä. Jos
hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä
sävyisyys pidättää suurista synneistä. On onnettomuus se, minkä
olen nähnyt auringon alla, vallanpitäjästä lähtenyt erehdys: tyhmyys
asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla. Minä
olen nähnyt palvelijat hevosten selässä ja ruhtinaat kävelemässä
kuin palvelijat maassa. Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka
muuria purkaa, sitä puree käärme. Joka kiviä louhii, se niihin louk-
kaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan. Jos rauta on
tylsynyt eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia; mutta
hyödyllinen kuntoonpano on viisautta. Jos käärme puree silloin, kun
sitä ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hyötyä taidostaan. Sanat vii-
saan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän nielevät hänen omat
huulensa. Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen pu-
heensa loppu pahaa mielettömyyttä. Tyhmä puhuu paljon; mutta
ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä
hänen jälkeensä tulee? Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei
osaa kaupunkiinkaan kulkea. Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana
poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät! Onnellinen
sinä, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pitävät
aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen! Missä lais-
