999
Korkea Veisuu
ni, vertaan. Ihanat ovat sinun poskesi käätyinensä, kaulasi helmi-
nauhoinensa. Me teemme sinulle kultakäädyt ynnä hopeasta niihin
nastat. Kuninkaan istuessa pöydässään tuoksui minun nardukseni
kaiken aikaa. Rakkaani on minulle mirhakimppu, joka rintojeni välis-
sä lepää. Rakkaani on kooferkukka-terttu Een-Gedin viinitarhoista.
Katso, kaunis sinä olet, armaani; katso, kaunis olet, silmäsi ovat
kyyhkyläiset. Katso, kaunis sinä olet, rakkaani; kuinka suloinen,
kuinka vihanta on vuoteemme! Huoneittemme seininä ovat setri-
puut, kattonamme kypressit.
Minä olen Saaronin kukkanen, olen laaksojen lilja. Niinkuin lilja or-
jantappurain keskellä, niin on minun armaani neitosten keskellä.
Niinkuin omenapuu metsäpuitten keskellä, niin on minun rakkaani
nuorukaisten keskellä; minä halajan istua sen varjossa, ja sen he-
delmä on minun suussani makea. Hän on vienyt minut viinimajaan;
rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni. Vahvistakaa minua rypäle-
kakuilla, virvoittakaa minua omenilla, sillä minä olen rakkaudesta
sairas. Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, ja hänen oikea
kätensä halaa minua. Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret,
gasellien tai kedon peurojen kautta: älkää herätelkö, älkää häiritkö
rakkautta, ennenkuin se itse haluaa. Kuule! Rakkaani tulee! Katso,
tuolla hän tulee hyppien vuorilla, kiitäen kukkuloilla. Rakkaani on
gasellin kaltainen tai nuoren peuran. Katso, tuolla hän seisoo sei-
nämme takana, katsellen ikkunasta sisään, kurkistellen ristikoista.
Rakkaani lausuu ja sanoo minulle: Nouse, armaani, sinä kaunoiseni,
ja tule. Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat men-
neet menojaan. Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on
tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme. Viikunapuu te-
kee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat.
Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule. Kyyhkyseni, joka piilet kal-
lionkoloissa, vuorenpengermillä anna minun nähdä kasvosi, anna
minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat
sinun kasvosi. Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut, jotka viinitar-
hoja turmelevat, sillä viinitarhamme ovat kukassa. Rakkaani on mi-
nun, ja minä hänen - hänen, joka paimentaa liljojen keskellä. Kun-
