986
Saarnaajan kirja
SAARNAAJAN KIRJA
Saarnaajan sanat, Daavidin pojan, joka oli kuninkaana Jerusalemis-
sa. Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaik-
ki on turhuutta! Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstänsä,
jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla? Sukupolvi menee, ja suku-
polvi tulee, mutta maa pysyy iäti. Ja aurinko nousee, ja aurinko
laskee ja kiiruhtaa sille sijallensa, josta se jälleen nousee. Tuuli
menee etelään ja kiertää pohjoiseen, kiertää yhä kiertämistään, ja
samalle kierrollensa tuuli palajaa. Kaikki joet laskevat mereen, mut-
ta meri ei siitänsä täyty; samaan paikkaan, johon joet ovat laske-
neet, ne aina edelleen laskevat. Kaikki tyynni itseänsä väsyttää, niin
ettei kukaan sitä sanoa saata. Ei saa silmä kylläänsä näkemisestä
eikä korva täyttänsä kuulemisesta. Mitä on ollut, sitä vastakin on;
ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta
auringon alla. Jos jotakin on, josta sanotaan: Katso, tämä on uut-
ta, niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka
ovat olleet ennen meitä. Ei jää muistoa esi-isistä; eikä jälkeläisistä-
kään, jotka tulevat, jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tule-
vat. Minä, saarnaaja, olin Israelin kuningas Jerusalemissa. Ja minä
käänsin sydämeni viisaudella tutkimaan ja miettimään kaikkea, mitä
auringon alla tapahtuu. Tämä on vaikea työ, jonka Jumala on an-
tanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa. Minä katselin
kaikkia tekoja, mitä tehdään auringon alla, ja katso, se on kaikki
turhuutta ja tuulen tavoittelua. Väärä ei voi suoristua, eikä vajaata
voi täydeksi laskea. Minä puhuin sydämessäni näin: Minä olen
hankkinut suuren viisauden ja sitä yhä lisännyt, jopa yli kaikkien,
jotka ovat ennen minua Jerusalemissa hallinneet, ja paljon on sy-
dämeni nähnyt viisautta ja tietoa. Ja minä käänsin sydämeni tutki-
maan viisautta ja tietoa, mielettömyyttä ja tyhmyyttä, ja minä tulin
tietämään, että sekin oli tuulen tavoittelemista. Sillä missä on pal-
jon viisautta, siinä on paljon surua; ja joka tietoa lisää, se tuskaa
lisää.
