2015
Toinen makkabealaisten kirja
nä saat hänet takaisin ruoskittuna, jos hän ylipäänsä säilyy hengis-
sä, koska sitä paikkaa totisesti suojaa joku Jumalan voima. Sillä
hän itse, jolla on asuntonsa taivaassa, on sen paikan vartija ja
suojelija, ja ne, jotka tulevat sinne pahoissa aikeissa, hän lyö ja
tuhoaa." Näin kävi Heliodoruksen yrityksen, ja näin tuli aarrekam-
mio suojelluksi.
Mutta edellä mainittu Simon, joka oli kavaltanut rahat ja isänmaan-
sa, levitti Oniaasta sen valheellisen huhun, että tämä itse muka oli
säikähdyttänyt Heliodoruksen ja pannut toimeen koko onnettomuu-
den. Ja hän uskalsi nimittää kaupungin hyväntekijää ja kansalais-
tensa suojelijaa ja lain innokasta puolustajaa juonittelijaksi, joka
juonitteli hallitusta vastaan. Mutta kun vihollisuus meni niin pitkälle,
että eräs Simonin uskotuista toimeenpani murhiakin, ja Onias näki
sellaisen riidan vaarallisuuden ja kuinka Apollonius, Menesteuksen
poika, Koile-Syyrian ja Foinikian käskynhaltija, yllytti Simonia yhä
suurempaan pahuuteen, matkusti hän kuninkaan tykö, ei syyttä-
mään maanmiehiänsä, vaan koska hän niin hyvin yleisissä kuin yk-
sityisissäkin asioissa katsoi koko kansan parasta. Sillä hän näki, et-
tä ilman kuninkaan huolenpitoa olisi mahdotonta saada oloja rau-
hoittumaan ja ettei Simon lakkaisi mielettömyydestänsä. Mutta kun
Seleukos oli kuollut ja Antiokus, lisänimeltä Epifanes, oli tullut ku-
ninkaaksi, anasti Jaason, Oniaan veli, viekkaudella itsellensä ylim-
mäisen papin viran. Hän nimittäin lupasi kuninkaalle neuvottelussa
kolmesataa kuusikymmentä talenttia hopeaa ja eräistä toisista tu-
loista kahdeksankymmentä talenttia. Näiden lisäksi hän sitoutui
määräämään vielä sata viisikymmentä, jos hänen sallittaisiin omaan
tiliinsä perustaa urheilukoulu ja laitos nuorison ruumiinharjoituksia
varten, ja jos hän saisi kirjoituttaa Jerusalemin asukkaat Antiokian
kansalaisiksi. Kun kuningas oli antanut siihen suostumuksensa, alkoi
Jaason heti otettuaan vallan käsiinsä kreikkalaistuttaa kansalaisian-
sa. Hän poisti ne ihmisystävälliset etuoikeudet, jotka juutalaiset oli-
vat saaneet kuninkaalta Johanneksen, Eupolemuksen isän, välityk-
sellä, saman Eupolemuksen, joka oli lähettiläänä sopimassa rooma-
laisten kanssa ystävyydestä ja sotaliitosta. Samoin hän kumosi