2012
Toinen makkabealaisten kirja
mukailijan on sallittava tavoitella sanonnan lyhyyttä ja vapautua
kertomusten tyhjentävästä esittämisestä. Nyt siis, kun olemme li-
sänneet vain tämän siihen, mitä edellä on sanottu, tahdomme alot-
taa kertomuksen. Sillä olisi typerää venyttää esipuhe laajaksi, mutta
supistaa itse kertomus varsin lyhyeksi.
Silloin kun pyhässä kaupungissä elettiin kaikessa rauhassa ja lakeja
erittäin tarkoin noudatettiin, koska ylimmäinen pappi Onias oli
hurskas ja vihasi pahaa, tapahtui monesti, että kuninkaatkin osoitti-
vat kunnioitustansa tälle paikalle ja kunnioittivat temppeliä mitä
parhaimmilla lahjoilla. Niinpä Aasian kuningas Seleukos suoritti
omista tuloistansa kaikki ne kustannukset, joita uhripalvelus vaati.
Mutta eräs Simon, Benjaminin sukukunnasta, jolla oli pyhäkön esi-
miehen toimi, oli joutunut ylimmäisen papin kanssa riitaan kaupun-
gin torikaupan valvomisesta. Ja kun hän ei voinut päästä voitolle
Oniaasta, meni hän tarsolaisen Apolloniuksen luo, joka siihen ai-
kaan oli Koile-Syyrian ja Foinikian käskynhaltijana, ja kertoi hänelle,
että Jerusalemin aarrekammio oli niin täynnä suunnattomia rikka-
uksia, ettei rahojen määrää voitu laskea ja etteivät ne olleet mis-
sään oikeassa suhteessa uhrien lukuun, mutta että olisi mahdollista
saattaa ne kuninkaan haltuun. Kun Apollonius sitten tapasi kunin-
kaan, mainitsi hän tälle niistä aarteista, joista oli saanut tiedon. Sil-
loin kuningas valitsi kanslerinsa Heliodoruksen ja lähetti hänet mat-
kalle, antaen hänelle määräyksen noutaa edellä mainitut aarteet.
Heliodorus lähti heti matkalle, ilmoittaen tekevänsä tarkastusmatkan
Koile-Syyrian ja Foinikian kaupunkeihin, mutta itse asiassa täyttääk-
sensä kuninkaan tahdon. Kun hän sitten oli saapunut Jerusalemiin
ja kun ylimmäinen pappi ja kaupunki olivat ottaneet hänet ystävälli-
sesti vastaan, kertoi hän siitä paljastuksesta, mikä oli tehty, ja il-
moitti, minkä vuoksi hän oli saapunut; hän tiedusteli myös, oliko
todella näin. Silloin ylimmäinen pappi osoitti, että ne olivat leskien
ja orpojen talletettavaksi jättämiä varoja, osa niistä myös Hyr-
kanuksen, Tobiaan pojan, erään hyvin huomattavassa asemassa
olevan miehen, ja että koko määrä - toisin kuin jumalaton Simon
valheellisesti oli kertonut - oli neljäsataa talenttia hopeaa ja kaksi-
