2005
Ensimmäinen makkabealaisten kirja
Jollette sitä tee, niin antakaa sen sijaan viisisataa talenttia hopea-
ta, sekä korvauksena tuottamastanne hävityksestä ja kaupunkien
veroista toiset viisisataa talenttia; muutoin me tulemme ja sodimme
teitä vastaan." Kuninkaan ystävä Atenobius tuli siis Jerusalemiin. Ja
kun hän näki Simonin komeuden ja tarjoilupöydän kultaisine ja ho-
peaisine kalustoineen sekä monilukuisen palvelusväen, niin hän
hämmästyi. Ja hän esitti nyt hänelle kuninkaan sanat. Silloin Simon
vastasi hänelle ja sanoi: "Me emme ole ottaneet vierasta maata
emmekä vallanneet muiden alueita, vaan ainoastaan isiemme perin-
töosan, jonka vihollisemme ovat aikoinaan vastoin oikeutta anasta-
neet. Mutta koska nyt on meidän aikamme, niin me pidämme kiinni
isiemme perinnöstä. Mitä Joppeen ja Gasaraan tulee, joita sinä
vaadit takaisin, niin ne tuottavat suurta vahinkoa kansallemme ja
maallemme; niistä me kuitenkin tahdomme maksaa sata talenttia."
Mutta Atenobius ei vastannut hänelle sanaakaan. Ja hän palasi
kiukkua täynnä kuninkaan tykö ja kertoi hänelle nämä sanat sekä
Simonin komeuden ja kaiken, mitä hän oli nähnyt. Silloin kuningas
suuresti vihastui. Mutta Tryfon astui laivaan ja pakeni Ortosiaan.
Silloin kuningas asetti rannikkoalueen päälliköksi Kendebeuksen ja
antoi hänelle jalka- ja ratsuväkeä. Ja hän käski hänen ahdistaa
Juudeaa, ja hän käski hänen linnoittaa Kedronin ja vahvistaa sen
portit ja sotia kansaa vastaan. Mutta kuningas itse ajoi Tryfonia ta-
kaa. Kendebeus tuli nyt Jamniaan ja alkoi hätyyttää kansaa ja teh-
dä hyökkäyksiä Juudeaan ja ottaa väkeä vangiksi ja surmauttaa
heitä. Ja hän linnoitti Kedronin ja sijoitti sinne ratsu- ja jalkaväkeä,
joiden tuli lähteä partioretkille pitkin Juudean teitä, niinkuin kunin-
gas oli häntä käskenyt.
Mutta Johannes lähti Gasarasta ja kertoi isällensä Simonille, mitä
Kendebeus toimitti. Silloin Simon kutsui tykönsä kaksi vanhinta poi-
kaansa, Juudaan ja Johanneksen, ja sanoi heille: "Minä ja minun
veljeni ja minun isäni huone olemme käyneet Israelin sotia nuoruu-
destamme tähän päivään asti, ja meidän kättemme kautta on Israel
monta kertaa pelastunut. Mutta nyt minä olen tullut vanhaksi, ja te
olette taivaan armosta parhaassa iässä: astukaa siis minun ja mi-
