1865
Tobian kirja
vön sadosta; he eivät olleet hairahtuneet samaan eksytykseen kuin
muut veljemme. Olet hyvää juurta, veljeni. Mutta sano minulle, mikä
palkka minun tulee sinulle antaa? Ehkä drakma päivää kohti ja mi-
tä muutoin on tarpeen itseäsi ja poikaani varten? Ja palkan lisäksi
minä annan sinulle vielä lahjan, jos tulette terveinä takaisin.» Näin
he sopivatkin. Ja isä sanoi Tobiaalle: »Valmistaudu matkalle, ja ol-
koon matkanne onnellinen». Kun poika oli varustautunut matkalle,
sanoi isä hänelle: »Lähde tämän miehen kanssa. Mutta Jumala, jo-
ka asuu taivaassa, antakoon teidän matkanne onnistua, ja hänen
enkelinsä seuratkoon teitä.» Sitten he molemmat menivät ulos läh-
teäkseen matkalle, ja nuorukaisen koira lähti mukaan. Mutta hänen
äitinsä Hanna alkoi itkeä ja sanoi Toobitille: »Miksi olet lähettänyt
pois poikamme? Eikö hän ole kuin sauva kädessämme, kun hän jo-
ka päivä tulee ja menee silmäimme edessä. Älköön raha tuljo ra-
han lisäksi, vaan olkoon se poikamme hengen lunastusraha. Sillä
minkä Herra on antanut meille siitä elääkseemme, se meille riit-
tää.» Mutta Toobit sanoi hänelle: »Älä ole huolissasi, sisareni. Hän
on palaava terveenä takaisin, ja sinun silmäsi saavat nähdä hänet
jälleen. Sillä hyvä enkeli on saattava häntä, ja hänen matkansa on
onnistuva, ja hän palaava terveenä takaisin.»
Silloin hän taukosi itkemästä. He kulkivat nyt tietä ja tulivat illalla
Tigris-virran rannalle ja yöpyivät siihen. Ja nuorukainen astui veteen
kylpemään. Silloin hyppäsi kala ylös virrasta ja aikoi niellä nuoru-
kaisen. Mutta enkeli sanoi hänelle: »Tartu kiinni kalaan». Silloin
nuorukainen tarttui kalaan ja viskasi sen maalle. Ja enkeli sanoi
hänelle: »Leikkaa kala auki ja ota sydän, maksa ja sappi ja säilytä
ne huolellisesti.» Ja nuorukainen teki, niinkuin enkeli oli hähelle sa-
nonut; mutta kalan he paistoivat ja söivät. Sitten molemmat kulki-
vat eteenpäin, kunnes tulivat Ekbatanan läheisyyteen. Silloin sanoi
nuorukainen enkelille: »Asarias, veljeni, mitä varten meillä on sen
kalan maksa, sydän ja sappi?» Hän vastasi hänelle: »Sydäntä ja
maksaa on, jos jotakin ihmistä vaivaa riivaaja tai paha henki, sa-
vustettava sen ihmisen, miehen tai vaimon, edessä, ja niin vaiva
lakkaa. Sapella taas on voideltava sitä, jonka silmissä on valkoisia
