1856
Juditin kirja
palvelijaa ja herraa, alamainen sai kärsiä samaa kuin kuningas. Yh-
täläisesti oli kaikilla lukemattomia kuolleita, samanlaisen kuoleman
surmaamia. Sillä eläviä ei ollut riittävästi edes niitä hautaamaan,
koska heidän jaloimmat vesansa oli tuhottu yhdessä silmänräpäyk-
sessä. Vaikka he noitatemppujensa tähden olivat siihen asti pysy-
neet epäuskoisina, niin he silloin, kun esikoiset surmattiin, tunnusti-
vat, että tämä kansa oli Jumalan poika. Sillä kun syvä hiljaisuus
ympäröitsi kaiken ja yö nopeassa kulussaan oli ehtinyt puoliväliin,
silloin riensi sinun kaikkivaltias sanasi taivaasta, niinkuin hurja sotu-
ri, kuninkaallisen valtaistuimen tyköä keskelle tuhon omaksi vihittyä
maata. Terävänä miekkanaan se kantoi sinun peruuttamatonta käs-
kyäsi, ja sinne asettuen se täytti kaikki kuolemalla; se kosketti tai-
vasta, vaikka oli astunut maan päälle. Silloin uninäyt yhtäkkiä pel-
jästyttivät heitä hirmuisesti, ja aavistamattomat kauhukuvat tulivat
heidän päällensä. Ja he heittäytyivät mikä minnekin puolikuolleina
ilmaisten samalla, minkä syyn takia he kuolivat. Sillä ne unet, jotka
olivat heitä peljästyttäneet, olivat sen ennakolta ilmoittaneet, ettei-
vät he tuhoutuisi tietämättä, minkä syyn tähden saivat kärsiä. Tosin
vanhurskaatkin saivat kokea kuolemaa ja erämaassa sortui suuri
joukko; mutta viha ei kestänyt kauan. Sillä nuhteeton mies ryhtyi
nopeasti taistelemaan kansan puolesta; hän tarttui oman virkansa
aseisiin, rukoukseen ja sovitukseen, minkä suitsutus tuo. Hän aset-
tui vihaa vastaan ja teki lopun onnettomuudesta osoittaen siten
olevansa sinun palvelijasi. 22 Hän voitti tyytymättömyyden, ei ruu-
miin voimalla eikä aseiden väellä, vaan sanalla hän lannisti kuritta-
jan, muistuttamalla isille vannotuista valoista ja liitoista. 23 Sillä
kun kuolleita jo makasi joukoittain kaatuneina toinen toisensa pääl-
le, asettui hän väliin ja löi vihan takaisin ja katkaisi siltä tien elävi-
en luokse. 24 Sillä hänen pitkälle viitallensa oli koko maailma ku-
vattu, ja isien kunnia kaiverrettujen kivien neljälle riville ja sinun
valtasuuruutesi otsalehdelle, joka oli hänen päässään. 25 Näitä
väisti tuhooja, ja näitä se pelkäsi. Sillä se riitti, että he vain hiukan
saivat kokea vihaa.
