1874
Tobian kirja
perästä hän sai sen takaisin. Hän antoi almuja ja pelkäsi edelleen-
kin Herraa Jumalaa ja kiitti häntä. Hän eli hyvin vanhaksi. Ja hän
kutsui tykönsä poikansa ja tämän pojat, ja hän sanoi hänelle:
»Poikani, katso, minä olen nyt vanha ja valmis eromaan tästä elä-
mästä: ota poikasi ja mene Meediaan, poikani. Sillä minä olen var-
ma siitä, että niinive kukistuu, niinkuin profeetta Joonas on sano-
nut. Mutta Meediassa on jonkun aikaa oleva rauhallisempaa. Ja mi-
nä olen varma siitä, että kotimaassa olevat veljemme hajotetaan
pois hyvästä maasta, ja Jerusalem tulee autioksi, ja Jumalan huo-
ne, joka siellä on, poltetaan poroksi ja jää joksikin aikaa autioksi.
Sitten Jumala jälleen armahtaa heitä ja vie heidät takaisin heidän
omaan maahansa, ja he rakentavat temppelin - ei kuitenkaan edel-
lisen vertaista - ja se pysyy, kunnes maailmanajat ovat täyttyneet.
Senjälkeen he palaavat pakkosiirtolaisuutensa paikoista ja rakenta-
vat Jerusalemin ihanaksi. Ja Jumalan huone, joka siellä on, raken-
netaan ylen loistavaksi, niinkuin profeetat ovat siitä kaupungista
puhuneet. Ja kaikki pakanat kääntyvät totuudessa pelkäämään Her-
raa Jumalaa, ja he kaivavat maahan epäjumalainsa kuvat. Ja kaikki
pakanat ylistävät Herraa. Ja hänen oma kansansa kiittää Jumalaa,
ja Herra korottaa kansansa. Ja niin saavat iloita kaikki, jotka to-
tuudessa ja vanhurskaudessa rakastavat Herraa Jumalaa, osoittaen
laupeutta veljillemme. Ja nyt, lapseni, lähde pois Niinivestä, sillä on
käyvä, juuri niinkuin profeetta Joonas on puhunut. Mutta sinä pidä
laki ja käskyt ja ole armelias ja oikeamielinen, että menestyisit.
Hautaa minut kunniallisesti, ja äitisi minun viereeni, mutta älkää sit-
ten enää jääkö Niiniveen. Ajattela, poikani, mitä Naadab teki kasva-
tusisälleen Akiakarille, kuinka hän syöksi hänet valosta pimeyteen ja
kuinka hän hänet palkitsi. Akiakar pelastui, mutta tuota toista koh-
tasi kosto, ja hänen täytyi astua alas pimeyteen. Akiakar antoi al-
muja, ja hän pelastui kuoleman paulasta, minkä Naadab oli hänelle
virittänyt; mutta tämä lankesi siihen itse ja joutui tuhon omaksi.
Katsokaa nyt siis, lapseni, mitä armeliaisuus vaikuttaa ja miten
vanhurskaus pelastaa.» Näin sanoen hän vaipui kuolemaan vuoteel-
lensa. Hän oli silloin sadan viidenkymmenen kahdeksan vuoden
