1826
Juditin kirja
mästäni saakka". Ja hän otti, söi ja joi hänen edessään siitä, mitä
hänen palvelijattarensa oli valmistanut. Ja Holofernes iloitsi hänestä
ja joi viiniä ylen paljon, enemmän kuin hän milloinkaan, syntymäs-
tään saakka, oli juonut yhtenä päivänä.
Mutta kun ilta oli tullut, lähtivät hänen palvelijansa kiiruusti pois. Ja
Bagoas lukitsi teltan ulkoapäin ja esti palvelusta toimittavat pääse-
mästä herransa tykö. Nämä menivät silloin vuoteisiinsa, sillä olivat
kaikki väsyneitä, koska pidot olivat kestäneet kauan. Juudit yksin
jätettiin telttaan Holoferneen kanssa, joka oli kaatunut suin päin
vuoteellensa, sillä viini oli hänet kovin uuvuttanut. Ja Juudit oli
käskenyt palvelijatartansa asettumaan hänen makuuhuoneensa ul-
kopuolelle ja odottamaan, kunnes hän lähtisi ulos, niinkuin oli teh-
nyt joka päivä. Hän oli nimittäin sanonut menevänsä toimittamaan
rukoustansa. Samoin hän myös oli sanonut Bagoaalle. Kun nyt
kaikki olivat lähteneet pois Holoferneen tyköä eikä ketään ollut
jäänyt hänen makuuhuoneeseensa, ei pientä eikä suurta, astui Juu-
dit hänen vuoteensa ääreen ja sanoi sydämessään: "Herra, kaiken
voiman Jumala, katso tällä hetkellä armossasi sitä tekoa, jonka mi-
nun käteni on tekevä Jerusalemin korotukseksi. Sillä nyt on aika
sinun armahtaa perintöosaasi ja toteuttaa minun sydämeni aie mei-
tä vastaan nousseiden vihollisten tuhoksi." Sitten hän meni vuode-
pylvään luo, joka oli Holoferneen pään puolella, ja irroitti siitä hä-
nen miekkansa, ja lähestyen vuodetta tarttui hänen päänsä hiuksiin
ja sanoi: "Vahvista minua tänä päivänä, oi Israelin Jumala!" Sitten
hän iski voimansa takaa kaksi kertaa hänen kaulaansa ja hakkasi
hänen päänsä irti. Ja hän vieritti hänen ruumiinsa pois vuoteelta ja
irroitti kärpäsverkon patsaista. Heti sen jälkeen hän meni ulos ja
jätti Holoferneen pään palvelusneitsyelleen, joka pisti sen ruoka-
laukkuunsa. Sitten he lähtivät molemmat yhdessä tapansa mukaan
toimittamaan rukoustansa. Ja kun he olivat kulkeneet leirin lävitse.
kiersivät he laakson, suuntasivat sitten kulkunsa ylös Beetyluan
vuorelle ja saapuivat niin kaupungin portille. Ja Juudit huusi kaukaa
niille, jotka vartioivat porttia: "Aukaiskaa, aukaiskaa portti! Jumala,
meidän Jumalamme, on meidän kanssamme, ja hän tekee vielä
