1816
Juditin kirja
tosin tulee orjia, mutta me saamme kuitenkin jäädä henkiin, eikä
meidän tarvitse omin silmin nähdä pienokaistemme kuolevan eikä
naistemme ja lastemme menehtyvän. Me vannotamme teitä taivaan
ja maan ja Jumalamme ja isiemme Herran kautta, hänen, joka kos-
taa meidän syntimme ja meidän isiemme syntien mukaan, ettei hän
tekisi näiden sanojen mukaan, jotka tänä päivänä ovat puhutut." Ja
koko seurakunta puhkesi yhtenä miehenä suureen itkuun ja huusi
avuksi Herraa Jumalaa suurella äänellä. Niin Osias sanoi heille:
"Olkaa rohkealla mielellä, veljet. Kestäkäämme vielä viisi päivää;
niiden kuluessa on Herra, Meidän Jumalamme, kääntävä armonsa
meidän puoleemme, sillä ei hän jätä meitä kokonansa. Mutta jos
näiden päiväin kuluttua apua ei ole meille tullut, niin minä teen
teidän sanojenne mukaan." Sitten hän päästi kansan hajaantumaan,
kunkin omalle vartiopaikalleen. Niin he menivät kaupungin muureille
ja torneihin, mutta naiset ja lapset hän lähetti heidät koteihinsa. Ja
kaupungissa vallitsi suuri ahdistus.
Niinä päivinä sai Juudit, Merarin, Ooksin pojan, tytär, kuulla tämän.
Ooks oli Joosefin poika, tämä taas Osielin, tämä Helkiaan, tämä
Eliaan, tämä Kelkiaan, tämä Eliabin, tämä Natanaelin, tämä Sala-
mielin, tämä Sarsadin, tämä Israelin poika. Ja hänen miehensä Ma-
nasse, joka oli hänen omaa sukukuntaansa ja sukuansa, oli kuollut
ohranleikkuun aikaan. Kun hän nimittäin kerran oli pellolla valvo-
massa lyhteiden sitojain työtä, kohtasi kuumuus hänen päätänsä, ja
hän joutui vuoteeseen ja kuoli kaupungissansa Beetyluassa. Ja hä-
net haudattiin isiensä tykö Dootaimin ja Baalamonin väliselle pellol-
le. Ja Juudit oli elänyt talossansa leskenä kolme vuotta ja neljä
kuukautta ja oli rakentanut itsellensä majan talonsa katolle; ja hän
oli pannut säkkipuvun lanteillensa, ja hänen yllänsä olivat hänen
leskeysvaatteensa. Ja hän paastosi leskeytensä aikana joka päivä,
paitsi sapattien edellisenä päivänä ja sapatteina ja uusienkuiden
edellisenä päivänä ja uusinakuina ja juhlina ja Israelin huoneen ilo-
päivinä. Ja hän oli kaunis vartaloltaan ja ylen ihana näöltään. Ja
hänen miehensä Manasse oli jättänyt hänelle kultaa ja hopeaa ja
palvelijoita ja palvelijattaria ja karjaa ja peltoja; ja ne olivat yhä
