7 luku

Melkisedek, johon Kristusta verrataan 1 – 3, on leeviläisiä pappeja ylempi 4 – 10 Lakiin perustuva pappeus oli muutettava, koska laki ei voinut mitään täydelliseksi tehdä ja Kristuksella on toinen, iankaikkinen pappeus 11 – 19 Hänestä tuli Jumalan valalla asettama ylimmäinen pappi 20 – 22, ainoa, täydellinen pelastaja 23 – 25, synnitön, joka kerta kaikkiaan uhrasi itsensä kansan syntien edestä 26 – 28.

1 Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan, Korkeimman, pappi, joka meni Aabrahamia vastaan, hänen palatessaan kuninkaita voittamasta, ja siunasi hänet;

1 Sillä tämä Melkisedek oli Saalemin kuningas, Jumalan, Korkeimman pappi. Hän meni Aabrahamia vastaan tämän palatessa kuninkaita voittamasta ja siunasi hänet.

1. Sillä tämä Melkisedek oli Salemin kuningas, kaikkein korkeimman Jumalan pappi, joka Abrahamia vastaan meni, kuin hän palasi kuningasten taposta, ja siunasi häntä,

1. SIllä tämä Melchisedek oli Salemin Cuningas caickein corkeimman Jumalan Pappi joca Abrahami wastan meni cosca hän palais Cuningasten taposta ja siunais händä/

1. SIlle teme * Melchisedec oli Salemin Kuningas/ sen caikein corkeiman Jumalan Pappi/ ioca Abrahamin wastankieui/ coska hen palasi sijte Kuningaidhen Taposta/ ia hyuestisiugnasi he'de/ (Sillä tämä Melkisedec oli Salemin kuningas/ sen kaikkein korkeimman Jumalan pappi/ joka Abrahamin wastaan käwi/ koka häne palasi siitä kuninkaiden tapaamisesta/ ja hywästi siunasi häntä/)

2 jolle Aabraham myös antoi kymmenykset kaikesta ja joka ensiksi, niinkuin hänen nimensäkin merkitsee, on "vanhurskauden kuningas" ja sen lisäksi vielä "Saalemin kuningas", se on "rauhan kuningas";

2 Ja Aabraham antoi kymmenykset kaikesta hänelle, joka suomennettuna* on ensin 'vanhurskauden kuningas' ja sitten myös 'Saalemin kuningas', se on 'rauhan kuningas'.

2. Jolle myös Abraham jakoi kymmenykset kaikista. Ensin hän tulkitaan vanhurskauden kuninkaaksi, vaan sen jälkeen Salemin kuninkaaksi, se on: rauhan kuningas,

2. Jolle Abraham andoi kymmenexet caikesta hywydestäns. Ensin hän käätän wanhurscauden Cuningaxi: Nijn hän on Salemin Cuningas se on rauhan Cuningas.

2. iolle Abraham mös annoi Tiunnin caikesta hywuydhestens. Ensin hen wlostulkitan wanhurskauden Kuningaxi/ Mutta sitelehin hen mös ombi Salemin Kuningas/ se on Rauhan Kuningas. (jolle Abraham myös antoi tiunnin (kymmenykset) kaikesta hywyydestestänsä. Ensin hän ulostulkitaan wanhurskauden kuninkaaksi/ Mutta siitä lähin hän myös ompi Salemin kuningas/ se on rauhan kuningas.)

3 jolla ei ole isää, ei äitiä, ei sukua, ei päivien alkua eikä elämän loppua, mutta joka on Jumalan Poikaan verrattava — hän pysyy pappina ainaisesti.

3 Hänellä ei ole isää, ei äitiä, ei sukua, ei päivien alkua eikä elämän loppua, vaan Jumalan Pojan kaltaiseksi tehtynä hän pysyy pappina ainiaan.

3. Ilman isää, ilman äitiä, ilman sukua, ja ei hänellä ole päiväin alkua eikä elämän loppua; mutta hän on Jumalan Poikaan verrattu ja pysyy pappina ijankaikkisesti.

3. Ilman Isätä ilman äititä ilman suguta ja ei hänellä ole päiwäin alcua eikä elämän loppua mutta hän on Jumalan Poican werrattu ja pysy Pappina ijancaickisest.

3. Ilman Isete/ ilman Eitiä/ ilman sughuta/ ia eike henelle ole peiuein alcu eli Elemen loppu/ Mutta hen on Jumalan Poican werdhoitettu/ ia pysy Pappina ijancaikisesta. (Ilman isätä/ ilman äitiä/ ilman suvuta/ ja eikä hänellä ole päiväin alku eli elämän loppu/ Mutta hän on Jumalan Poikan werrattu/ ja pysyy pappina ijankaisesti.)

4 Katsokaa, kuinka suuri hän on, jolle itse kantaisä Aabraham antoi kymmenykset parhaimmasta saaliistaan.

4 Nähkää kuinka suuri hän on, jolle itse kantaisä Aabraham antoi kymmenykset saaliistaan.

4. Mutta katsokaat, kuinka suuri tämä on, jolle Abraham patriarkka saaliista kymmenykset antoi.

4. Mutta cadzocat cuinga suuri tämä on jolle Abrahami Patriarcha saalista kymmenexet andoi.

4. Mutta catzocat/ quinga swri teme on iolle mös Abraham se Patriarcha Tijunnin annoi/ nijste Saalijsta. (Mutta katsokaat/ kuinka suuri tämä on jolle myös Abraham se patriarkka tiunnin antoi/ niistä saaliista.)

5 Onhan niillä Leevin pojista, jotka saavat pappeuden, käsky lain mukaan ottaa kymmenyksiä kansalta, se on veljiltään, vaikka nämä ovatkin Aabrahamin kupeista lähteneet;

5 Onhan niillä Leevin pojista, jotka saavat pappeuden, käsky lain mukaan ottaa kymmenykset kansalta, se on veljiltään, vaikka nämä ovatkin Aabrahamin kupeista lähteneet.

5. Ja ne, jotka Levin pojista papin viran ottavat, niin heillä on käsky kymmenyksiä kansalta ottaa lain jälkeen, se on: heidän veljiltänsä, vaikka ne Abrahamin kupeista tulleet ovat.

5. Mutta cosca Lewin pojat Papin wirgan ottawat nijn heillä on käsky kymmenexiä Canssalda otta se on heidän weljildäns Lain jälken:

5. Mutta coska tosin Leuin Poiat Papin Wirghan ottauat/ ombi heille kesky Tijunnin Canssalda otta/ se on/ heiden Welijldens Lain ielkin/ (Mutta koska tosin Leewin pojat papin wiran ottawat/ ompi heille käsky tiunnin kansalta ottaa/ se on/ heidän weljillensä lain jälkeen/)

6 mutta hän, jonka sukua ei johdeta heistä, otti kymmenykset Aabrahamilta ja siunasi sen, jolla oli lupaukset.

6 Mutta hän, jonka suku ei ole peräisin heistä, otti kymmenykset Aabrahamilta ja siunasi sen, jolla oli lupaukset.

6. Mutta se, jonka sukua ei heidän seassansa lueta, otti Abrahamilta kymmenykset ja siunasi häntä, jolla lupaukset olivat.

6. Waicka nekin Abrahamin cupeista tullet owat. Mutta se jonga sucua ei heidän seasans lueta otti Abrahamilda kymmenexet ja siunais händä jolla lupauxet oli.

6. waicka ne samat mös Abrahamin cupeista wlostulluet ouat. Mutta se ionga Sucu heiden seasans ei lueta otti Tiju'nin Abrahamilda/ ia hyuestisiugnasi hende iolla ne lupauxet olit. (waikka ne samat myös Abrahamin kupeista ulos tulleet owat. Mutta se jonka suku heidän seassansa ei lueta otti tiunnin Abrahamilta/ ja hywästi siunasi häntä jolla ne lupaukset olit.)

7 Mutta kieltämätöntä on, että halvempi saa siunauksen paremmaltaan.

7 On kuitenkin täysin kiistatonta, että vähäisempi saa siunauksen arvokkaammalta.

7. Mutta ei yksikään sitä kiellä, että vähempi siunataan siltä, joka enempi on.

7. Mutta ei yxikän sitä kiellä että wähembi otta siunauxet sildä cuin enämbi on.

7. Nyt ei yxiken site kielle/ ette se ioca wehembi on/ ottapi hyuestisiugnauxet/ silde ioca Enembi on. (Nyt ei yksikään sitä kiellä/ että se joka wähempi on/ ottaapi hywästisiunaukset/ siltä joka enempi on.)

8 Ja täällä kuolevaiset ihmiset ottavat kymmenyksiä, mutta siellä se, jonka todistetaan elävän.

8 Ja täällä kuolevaiset ihmiset ottavat kymmenyksiä, mutta siellä se, jonka todistetaan elävän.

8. Ja tässä tosin kuolevaiset ihmiset kymmenyksiä ottavat; mutta siellä hän todistaa hänen elävän.

8. Ja täsä tosin cuolewaiset ihmiset kymmenexiä ottawat mutta siellä hän todista hänen eläwän.

8. Ja tesse tosin ne Inhimiset quin cooleuat/ Tijunita ottauat/ Mutta sielle hen todistapi/ ette hen elepi. (Ja tässä tosin ne ihmiset kuin kuolewat/ Tiunnit ottawat/ Mutta siellä hän todistaapi/ että hän elääpi.)

9 Ja Aabrahamin kautta, niin sanoakseni, on Leevikin, joka kymmenyksiä ottaa, maksanut kymmenyksiä;

9 Mutta Aabrahamin välityksellä, niin sanoaksemme, on Leevikin, joka ottaa kymmenyksiä, joutunut maksamaan kymmenyksiä.

9. Ja (että minun niin sanoman pitää,) Levin, joka tottui kymmenyksiä ottamaan, täytyi myös Abrahamissa kymmenyksiä antaa;

9. Ja jos minä nijn puhelisin: Lewi joca tottui kymmenexiä ottaman täydyi myös Abrahamis kymmenexiä anda/

9. Ja ios mine nin puhelen/ se mös itze Leui ioca tottui Tijunnin otta/ ombi Abrahamisa tijunnoittu/ (Ja jos minä niin puhelen/ se myös itse Leewi joka tottui tiunnin ottaa/ ompi Abrahamissa tiunnoittu.)

10 sillä hän oli vielä isänsä kupeissa, kun Melkisedek meni tätä vastaan.

10 Sillä hän oli vielä isänsä kupeissa, kun Melkisedek meni tätä vastaan.

10. Sillä hän oli vielä isäinsä kupeissa, kuin Melkisedek häntä vastaan meni.

10. Sillä hän oli wielä Isäns cupeisa cosca Melchisedek händä wastan meni.

10. Sille hen oli wiele silloin Isens Cupeisa/ coska Melchisedec henen wastahanskeui. (Sillä hän oli wielä silloin isänsä kupeissa/ koska Melkisedec hänen wastahansa käwi.)

11 Jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta, sillä tähän on kansa laissa sidottu, miksi sitten oli tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan?

11 Jos siis täydellisyys olisi saatu leeviläisen pappeuden avulla, sillä sen perusteella kansa on saanut lain, miksi oli vielä tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan?

11. Sentähden, jos täydellisyys on Levin pappeuden kautta tapahtunut; (sillä sen alla on kansa lain saanut,) mitä sitte oli tarvetta sanoa, että toinen pappi oli Melkisedekin säädyn jälkeen tuleva, ja ei Aaronin säädyn jälkeen?

11. Sentähden jos täydellisys on Lewin Pappeuden cautta tapahtunut ( Sillä sen alla on Canssa Lain saanut ) mitä sijtte oli tarwetta sanoa että toinen Pappi oli Melchisedekin säädyn jälken tulewa ja ei Aaronin säädyn jälken?

11. Senteden ios nyt Teudheliseus ombi tapactunut/ sen Leuitin Pappiudhen cautta (Sille sen saman alla o'bi Ca'ssa Lain saanut) mite sijtte oli taruetta sanoua/ ette yhdhen toisen Papin ylestuleman piti Melchisedechin sädhyn ielkin/ ia ei Aaronin sädhyn ielkin? (Sentähden jos nyt täydellisyys ompi tapahtunut/ sen Lewin pappeuden kautta (Sillä sen saman alla ompi kanssa lain saanut) mitä sitten on tarwetta sanoa/ että yhden toisen papin ylöstuleman piti Melkisedekin säädyn jälkeen/ ja ei Aaronin säädyn jälkeen?)

12 Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos.

12 Pappeuden muuttuessa tapahtuu näet välttämättä lainkin muutos.

12. Sillä kussa pappeus muutetaan, siinä pitää myös laki muutettaman.

12. Sillä cusa Pappius muutetan sijnä piti myös Laki muutettaman.

12. Sille cusa Pappius mutetan/ sijne piti mös caiketikin Lain mutetaman. (Sillä kussa pappius muutetaan/ siinä piti myös kaiketikin lain muutettaman.)

13 Sillä se, josta tämä sanotaan, oli toista sukukuntaa, josta ei kukaan ole alttaritointa hoitanut.

13 Sillä Hän, josta tämä sanotaan, oli toista sukukuntaa, josta ei kukaan ole alttaritointa hoitanut.

13. Sillä se, josta näitä sanotaan, on toisesta suvusta, josta ei yksikään alttaria palvellut.

13. Sillä se josta näitä sanotan on toisesta sugusta josta ei yxikän Altarita palwellut.

13. Sille se iosta neite sanotan/ ombi toisesta Sucucunnast/ iosta ei yxiken Altarita paluellut. (Sillä se josta näitä sanotaan/ ompi toisesta sukukunnasta/ josta ei yksikään alttaria palwellut.)

14 Onhan tunnettua, että meidän Herramme on noussut Juudasta, jonka sukukunnan pappeudesta Mooses ei ole mitään puhunut.

14 On näet yleisesti tunnettua, että Herramme on noussut Juudasta, jolle sukukunnalle Mooses ei pappeudesta mitään puhunut.

14. Sillä se on julkinen, että meidän Herramme on Juudan sukukunnasta tullut, jolle sukukunnalle ei Moses ole mitään pappeudesta puhunut;

14. Ja nijn on juuri julkinen että meidän HERram on Judan sucucunnasta tullut jolle sucucunnalle ei Moses ole mitän Pappeudesta puhunut.

14. Sille ette se ombi iwri iulkinen/ ette meiden Herranna ombi ylestullut Judan Sucucunnasta/ Jolle Sucucunnalle ei Moses ole miten Pappiudhesta puhunut. (Sillä että se ompi juuri julkinen/ että meidän Herramme ompi ylöstullut Juudan sukukunnasta/ Jolle sukukunnalle ei Moses ole mitään pappiudesta puhunut.)

15 Ja tämä käy vielä paljoa selvemmäksi, kun nousee toinen pappi, Melkisedekin kaltainen,

15 Tämä on vielä paljon selvempää, kun nousee toinen pappi, Melkisedekin kaltainen,

15. Ja se on vielä selkeämpi, jos Melkisedekin säädyn jälkeen toinen pappi tulee ylös,

15. Ja se on selkembi: jos Melchisedekin säädyn jälken toinen Pappi tule/

15. Ja se ombi selkembi/ ios tosin Melchisedechin sädhyn ielkin yxi toinen Pappi ylestulepi/ (Ja se ompi selkeämpi/ jos tosin Melkisedekin säädyn jälkeen yksi toinen pappi ylöstuleepi/)

16 joka ei ole siksi tullut lihallisen käskyn lain mukaan, vaan katoamattoman elämän voimasta.

16 joka ei ole tullut lihallisen käskyn lain mukaan, vaan katoamattoman elämän voimasta.

16. Joka ei lihallisen käskyn lain jälkeen tehty ole, vaan loppumattoman elämän voiman jälkeen.

16. Joca ei lihallisen Lain käskyn jälken tehty ole waan loppumattoman elämän woiman jälken: Sillä Näin hän todista:

16. ioca ei sen Lihalisen Lain Keskyn ielkin tecty ole/ waan sen loppumattoman Elemen woiman ielkin/ sille ette tellemodholla hen todhistapi/ (joka ei sen lihallisen lain käskyn jälkeen tehty ole/ waan sen loppumattoman elämän woiman jälkeen/ sillä että tällä muodolla hän todistaapi/)

17 Sillä hänestä todistetaan: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan".

17 Sillä *Hän todistaa*: "Sinä olet pappi iäti Melkisedekin järjestyksen mukaan."

17. Sillä näin hän todistaa: sinä olet pappi ijankaikkisesti Melkisedekin säädyn jälkeen.

17. Sinä olet Pappi ijancaickisest Melchisedekin säädyn jälken.

17. Sine olet yxi Pappi ijancaikisesta sen Melchisedechin sädhyn ielkin. (Sinä olet yksi pappi iankaikkisesti sen Melkisedekin säädyn jälkeen.)

18 Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön

18 Entinen käsky näet kumotaan heikkona ja hyödyttömänä,

18. Sillä ensimäinen laki lakkaa, sen heikkouden ja kelvottomuuden tähden;

18. Sillä sen cansa ensimäinen Laki lacka että se heicko ja kelwotoin oli

18. Sille sen cansa se ensimeinen Laki lackapi/ senteden ette se heicko ia taruetoin oli (Sillä sen kanssa se ensimmäinen laki lakkaapi/ sentähden että se heikko ja tarpeetoin oli.)

19 — sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi — mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa.

19 sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi — mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka perusteella me lähestymme Jumalaa.

19. Sillä ei se laki taitanut täydelliseksi tehdä, vaan se oli sisällejohdatus parempaan toivoon, jonka kautta me Jumalaa lähenemme,

19. ( Sillä ei se Laki tainnut täydellisexi tehdä ) waan se oli sisälle johdatus paramban toiwoon jonga cautta me Jumalata lähenemmä.

19. (Sille eipe se Laki tainut miten teudhelisexi tedhä) waan se oli yxi siseliohdatus para'paan Toiuoon/ ionga cautta me Jumalata lehenemme. ((Sillä eipä se laki tainnut mitään täydelliseksi tehdä) waan se oli yksi sisälle johdatus parempaan toivoon/ jonka kautta me Jumalata lähenemme.)

20 Ja niinkuin tämä ei tapahtunut ilman valan vannomista — nuo taas ovat papeiksi tulleet ilman heistä vannottua valaa,

20 Ja samoin kuin tämä ei tapahtunut ilman valan vannomista — sillä nuo ovat tulleet papeiksi ilman valan vannomista,

20. (Ja niin paljoa enempi, ettei ilman valaa;

20. Ja sijttekin cuin enämbi on ettei se ole ilman walata tehty: sillä ne olit tosin ilman walata Papixi tehdyt.

20. Ja sitekin quin palio enembi on/ ettei se ole tecty ilman wa'nottu wala/ Sille ne tosin olit ilman wannotu Wala Papixi tecdhyt. (Ja sitäkin kuin paljon enämpi on/ ettei se ole tehty ilman wannottua walaa/ Sillä ne tosin olit ilman wannottua walaa papiksi tehnyt.)

21 mutta tämä hänestä vannotulla valalla, sen asettamana, joka hänelle sanoi: "Herra on vannonut eikä ole katuva: 'Sinä olet pappi iankaikkisesti'" —

21 mutta tämä sen vannomalla valalla, joka sanoi Hänelle: "Herra on vannonut eikä ole katuva: 'Sinä olet pappi iäti* (Melkisedekin järjestyksen mukaan)' " —

21. Sillä ne olivat tosin ilman valaa papiksi tulleet, mutta tämä valalla, hänen kauttansa, joka hänelle sanoi: Herra on vannonut ja ei sitä kadu: sinä olet pappi Melkisedekin säädyn jälkeen ijankaikkisesti,)

21. Mutta tämä walalla hänen cauttans joca hänelle sanoi: HERra on wannonut ja ei hän sitä cadu sinä olet Pappi Melchisedekin säädyn jälken ijancaickisest.

21. Mutta teme wannotun Walan cansa/ henen cauttans ioca sanoi henelle/ Herra ombi wannonut/ ia ei hen site cadhu/ Sine olet yxi Pappi ijancaikisesta sen Melchisedechin sädhyn ielkin. (Mutta tämä wannotun walan kanssa/ hänen kauttansa joka sanoi hänelle/ Herra ompi wannonut/ ja ei hän sitä kadu/ Sinä olet yksi pappi iankaikkisesti sen Melkisedekin säädyn jälkeen.)

22 niin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut.

22 niin on [myös] Jeesus tullut paremman liiton takaajaksi.

22. Ja näin paljoa paremman Testamentin toimittajaksi on Jesus tullut.

22. Ja näin paljo paramman Testamendin toimittajaxi on Jesus tehty.

22. Nein palio paraman Testamentin wlostoimittaiaxi/ ombi IesuS tecty. (Näin paljon paremman testamentin ulostoimittajaksi/ ompi Jesus tehty.)

23 Ja noita toisia pappeja on tullut useampia, koska kuolema ei sallinut heidän pysyä;

23 Ja noita pappeja on ollut monia, koska kuolema ei sallinut heidän pysyä,

23. Ja niitä tosin monta papiksi tuli, ettei kuolema sallinut heidän pysyä;

23. Ja nijtä tosin monda Papixi tehtin ettei heitä sallittu cuoleman tähden pysyä.

23. Ja ne tosin olit monda Papixi tehdhyt/ senwoxi ettei he sallitut Coleman tedhen pysymen. (Ja ne tosin olit monta papiksi tehnyt/ sen wuoksi ettei he sallitut kuoleman tähden pysymän.)

24 mutta tällä on katoamaton pappeus, sentähden että hän pysyy iankaikkisesti,

24 mutta tällä on katoamaton pappeus, koska Hän pysyy iäti*.

24. Mutta tällä, että hän pysyy ijankaikkisesti, on katoomatoin pappeus,

24. Mutta tämä että hän pysy ijancaickisest ja hänellä on catomatoin Pappius.

24. Mutta telle/ senwoxi ette hen pysy ijancaikisesta/ ombi catomatoin Papius. (Mutta tällä/ senwuoksi että hän pysyy iankaikkisesti/ on katoamatoin pappeus.)

25 jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.

25 Sen vuoksi Hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka Hänen kauttaan Jumalan luo tulevat, koska Hän aina elää rukoillakseen heidän puolestaan.

25. Josta hän myös taitaa ne ijankaikkisesti autuaiksi tehdä, jotka hänen kauttansa Jumalan tykö tulevat, ja elää aina ja rukoilee alati heidän edestänsä.

25. Josta hän myös taita ne ijancaickisest autuaxi tehdä jotca hänen cauttans Jumalan tygö tulewat ja elä aina ja rucoile alati heidän edestäns.

25. Josta hen mös taita autuaxi tehdä ija'caikisesta nijte iotca hene' cautta's Jumala' tyge tuleuat/ ia aina elepi/ ia alati rucoile heide' edeste's. (Josta hän myös taitaa autuaaksi tehdä iankaikkisesti niitä jotka hänen kauttansa Jumalan tykö tulewat/ ja aina elääpi/ ja alati rukoilee heidän edestänsä.)

26 Senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut,

26 Sellainen ylin pappi meille sopikin, pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut,

26. Sillä senkaltainen ylimmäinen Pappi meille sopii, pyhä, viatoin, saastatoin, syntisistä eroitettu ja korkeammaksi taivaita tullut,

26. Sillä sencaltainen ylimmäinen Pappi meille sopi joca on pyhä wiatoin saastatoin synneisistä eritetty ja corkemmaxi Taiwaita tehty/

26. Sille sencaltainen Ylimeinen Pappi meille sopi/ ioca olis pyhe/ wighatoin/ saastatoin/ synneisiste eritetty/ ia corkemaxi Taiuaita tecty/ (Sillä senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopii/ joka olis pyhä/ wiatoin/ saastamatoin/ syntisistä eritetty/ ja korkeammaksi taiwaita tehty/)

27 jonka ei joka päivä ole tarvis, niinkuin ylimmäisten pappien, ensiksi uhrata omien syntiensä edestä ja sitten kansan; sillä tämän hän teki kerta kaikkiaan, uhratessaan itsensä.

27 jonka ei joka päivä ole tarvis niin kuin ylipappien ensin uhrata uhreja omien syntiensä vuoksi ja sitten kansan syntien, sillä tämän Hän teki kerta kaikkiaan, uhratessaan itsensä.

27. Jolla ei olisi joka päivä tarve, niinkuin muut ylimmäiset papit, ensin omain synteinsä edestä uhraamaan, sitte kansan syntein edestä; sillä sen hän on jo silloin tehnyt, kuin hän itsensä uhrasi.

27. Jolla ei olis jocapäiwä tarwe nijncuin muut ylimmäiset Papit ensin omain syndeins edestä uhraman sijtte Canssan syndein edestä:

27. Jolla ei olisi iocapeiue tarue ninquin nijlle Ylimeisille Papilla/ ensin omain Syndeins edheste wffrata/ sitelehin Canssan syndein edeste/ (Jolla ei olisi jokapäivä tarwe niinkuin niillä ylimmäisillä papeilla/ ensin omain synteinsä edestä uhrata/ siitä lähin kansan syntein edestä.)

28 Sillä laki asettaa ylimmäisiksi papeiksi ihmisiä, jotka ovat heikkoja, mutta valan sana, joka on myöhäisempi kuin laki, asettaa Pojan, iankaikkisesti täydelliseksi tulleen.

28 Sillä laki asettaa ylipapeiksi ihmisiä, *jotka ovat heikkoja*, mutta valan sana, joka annettiin lain jälkeen, asettaa Pojan, ikiajoiksi täydelliseksi tulleen'.

28. Sillä laki asettaa ihmiset ylimmäiseksi papiksi, joilla heikkous on; mutta valan sana, joka lain jälkeen sanottiin, asettaa Pojan ijankaikkisesti täydelliseksi.

28. Sillä sen hän on jo silloin tehnyt cosca hän idzens uhrais. Sillä Laki asetta ihmiset ylimmäisixi Papeixi joilla heickous on: mutta wala joca Lain jälken sanottin asetta Pojan ijancaickisest ja täydellisexi.

28. Sille sen hen ombi widhoin tehnydh/ coska hen itzehenens wffras. Sille Laki asettapi Inhimiset Ylimeisixi Papeixi/ ioilla heickous ombi. Mutta se Wannotun Walan puhe/ ioca Lain pereste oli sanottu/ asettapi Poian ijancaikisexi/ ia Teudhelisexi. * (Sillä sen hän ompi wihdoin tehnyt/ koska hän itsehensä uhras. Sillä laki asettaapi ihmiset ylimmäisiksi papeiksi/ joilla heikkous ompi. Mutta se wannotun walan puhe/ joka lain perästä oli sanottu/ asettaapi pojan iankaikkiseksi/ ja täydelliseksi.)