11 luku

Uskon olemus ja voima 1 – 3 Uskon esikuvina ovat Aabel, Eenok, Nooa 4 – 7, Aabraham, Saara, Iisak, Jaakob, Joosef 8 – 22, Mooses ja hänen vanhempansa, Joosua, Raahab 23 – 31 ja Israelin myöhemmästä historiasta useat muut, jotka uskon voimasta tekivät sankaritekoja tai kärsivät kovia vaivoja 32 – 38, vaikkei lupaus Messiaasta vielä heidän aikanaan täyttynyt 39, 40.

1 Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.

1 Mutta usko on *varmuus siitä,* mitä toivotaan, todistus siitä, mikä ei näy.

1. Mutta usko on vahva uskallus niihin, joita toivotaan, ja ei näkymättömistä epäile.

1. MUtta vsco on wahwa uscallus nijhin joita toiwotan ja ei näkymättömistä epäile.

1. MUtta Usko on yxi wissi vskallus/ nihin ioita toiuotan/ ia ei miten epäle nijste iotca ei näghy. (Mutta usko on yksi wissi uskallus/ niihin joita toiwotaan/ ja ei mitään epäile niistä jotka ei näy.)

2 Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen.

2 Sillä sen avulla vanhat saivat todistuksen.

2. Sen kautta ovat vanhat todistuksen saaneet.

2. Sen cautta owat wanhemmat todistuxen saanet.

2. Sen cautta ouat Wanhimat todhistoxe' saanuet. (Sen kautta owat wanhimmat todistuken saaneet.)

3 Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.

3 Uskon avulla ymmärrämme, että maailmat* on tehty Jumalan sanalla, niin että se mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.

3. Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on Jumalan sanalla valmistettu, ja että kaikki, mitä me näemme, ne ovat tyhjästä tehdyt.

3. Uscon cautta me ymmärrämme että mailma on Jumalan sanan cautta walmistettu ja että caicki cuin me näemme ne owat tyhjästä tehdyt.

3. Uskon cautta merkitze'me me ette Mailma Jumalan sanan cautta on * hangittu/ ette caiki quin me näemme ouat * tyhieste tehdhyt. (Uskon kautta merkitsemme me että maailma Jumalan sanan kautta on hankittu/ että kaikki kuin me näemme owat tyhjästä tehdyt.)

4 Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu.

4 Uskossa Aabel toi Jumalalle paremman uhrin kuin Kain ja sen nojalla hän sai todistuksen, että oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistaan, ja sen perusteella hän vielä kuoltuaan puhuu.

4. Uskon kautta Abel uhrasi Jumalalle suuremman uhrin kuin Kain, jonka kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kuin Jumala hänen lahjoistansa todisti; ja sen kautta hän vielä puhuu, vaikka hän kuollut on.

4. Uscon cautta Abel uhrais Jumalalle suuremman uhrin cuin Cain jonga cautta hän sai todistuxen että hän oli wanhurscas cosca Jumala hänen lahjoistans todistuxen cannoi ja sen cautta hän wielä puhu waicka hän cuollut on.

4. Usko' cautta Abel wffrasi Jumalalle swre'man Wffrin quin Cain/ ionga cautta hen Todhistoxen sai/ ette hen Wanhurskas oli/ coska Jumala cannoi Todhistoxen henen Lahioistans/ Ja sen saman cautta hen wiele nyt puhupi waicka hen coollut on. (Uskon kautta Abel uhrasi Jumalalle suuremman uhrin kuin Kain/ jonka kautta hän todistuksen sai/ että hän wanhurskas oli/ koska Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistansa/ Ja sen saman kautta hän wielä nyt puhuupi waikka hän kuollut on.)

5 Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, "eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois". Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle.

5 Uskon nojalla Eenok otettiin pois näkemästä kuolemaa, "eikä häntä löydetty, koska Jumala oli ottanut hänet pois". Sillä ennen pois ottamistaan hän oli saanut todistuksen, että oli otollinen Jumalalle.

5. Uskon kautta Enok otettiin pois, ettei hän kuolemaa nähnyt, ja ei ole löydetty, että Jumala hänen otti pois; sillä ennenkuin hän otettiin pois, oli hänellä todistus, että hän kelpasi Jumalalle.

5. Uscon cautta Enoch otettin pois ettei hän cuolemata nähnyt. Ja ei ole löytty että Jumala hänen poisotti. Sillä ennencuin hän poisotettin oli hänellä todistus että hän kelpais Jumalalle.

5. Uskon cautta Enoch oli poisotettu/ ettei Henen Coolemata pitenyt näkemen. Ja ei ole leutty/ sentedhen ette Jumala henen poisotti. Sille ennenquin hen poisotetin oli henelle Todhistus ollut/ ette hen kelpasi Jumalan. (Uskon kautta Enok oli pois otettu/ Ettei hänen kuolemata pitänyt näkemän. Ja ei ole löytty/ sen tähden että Jumala hänen pois otti. Sillä ennenkuin pois otettiin oli hänellä todistus ollut/ että hän kelpasi Jumalan.)

6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.

6 Mutta ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen, sillä Jumalan luo tulevan täytyy uskoa, että Hän on ja että Hän palkitsee ne, jotka Häntä etsivät.

6. Sillä ilman uskoa on mahdotoin kelvata (Jumalalle); sillä joka Jumalan tykö tulla tahtoo, sen pitää uskoman, että hän on, ja on niille kostaja, jotka häntä etsivät.

6. Sillä ilman uscota on mahdotoin kelwata Jumalalle. Sillä joca Jumalan tygö tulla tahto sen pitä uscoman että Jumala on nijden costaja jotca händä edziwät.

6. Sille ette ilman vskota ombi machdotoin Jumalan keluata. Sille ioca Jumalan tyge tacto tulla/ sen pite vskoman ette Jumala ombi/ ia ninen iotca hende etziuet/ yxi Jellensmaxaia. (Sillä että ilman uskotta ompi mahdotoin Jumalalle kelwata. Sillä joka Jumalan tykö tahtoo tulla/ sen pitää uskoman että Jumala ompi/ ja niiden jotka häntä etsiwät/ yksi jällens maksaja)

7 Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee.

7 Uskossa rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi. Sen uskon nojalla hän tuomitsi maailman ja tuli sen vanhurskauden perilliseksi, joka perustuu uskoon.

7. Uskon kautta sai Noa Jumalan käskyn niistä, jotka ei vielä näkyneet, pelkäsi ja valmisti arkin huoneensa autuudeksi; jonka kautta hän maailman tuomitsi, ja tuli sen vanhurskauden perilliseksi, joka uskon kautta tulee.

7. Uscon cautta on Noe Jumalata cunnioittanut ja Arkin walmistanut huonens terweydexi cosca hän sai Jumalan käskyn nijstä cuin ei näkynet jonga cautta hän mailman duomidzi ja on perinyt sen wanhurscauden joca uscon cautta tule.

7. Uskon cautta ombi Noe Jumalata cunnioittanut/ ia sen Arkin walmistanut/ henen Hoonens terueydhexi/ coska he' sai Jumalalisen Keskyn/ nijste iotca eiuet näkynyet/ Jonga Arkin cautta hen Mailman cadhotti/ ia ombi perinyt sen Wanhurskaudhen ioca Uskon cautta tulepi. (Uskon kautta ompi Noa Jumalata kunnioittanut/ ja sen arkin walmistanut/ hänen huoneensa terweydeksi/ koska hän sai jumalallisen käsky/ niistä jotka eiwät näkyneet/ Jonka arkin kautta hän maailman kadotti/ ja ompi perinyt sen wanhurskauden joka uskon kautta tuleepi.)

8 Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.

8 Uskossa Aabraham totteli saatuaan kutsun lähteä siihen maahan,* jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä minne menee.

8. Uskon kautta tuli Abraham kuuliaiseksi, kuin hän kutsuttiin menemään siihen maahan, jonka hän oli perivä, ja hän meni eikä tietänyt kuhunka hän tuleva oli.

8. UScon cautta tuli Abraham cuuliaisexi cosca hän cudzuttin menemän sijhen maahan jonga hän oli periwä ja hän meni eikä tiennyt cuhunga hän tulewa oli.

8. Uskon cautta tuli Abraham cwliaisexi/ coska hen cutzuttu oli wlosmenemeen sihen Mahan/ ionga henen piti perimen/ Ja wlosmeni/ ia ei tiennyt cuhunga hen oli tuleuainen. (Uskon kautta tuli Abraham kuuliaiseksi/ koska hän kutsuttu oli ulos menemään siihen maahan/ jonka hänen piti perimän/ Ja ulos meni/ ja ei tiennyt kuhunka hän oli tulewainen.)

9 Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä;

9 Uskossa hän asettui muukalaisena asumaan lupauksen maahan niin kuin vieraaseen maahan ja asui teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen yhteisperillisiä.

9. Uskon kautta oli hän muukalainen luvatussa maassa, niinkuin vieraalla maalla, ja asui majoissa Isaakin ja Jakobin kanssa, jotka olivat sen lupauksen kanssaperilliset.

9. Uscon cautta oli hän muucalainen luwatusa maasa nijncuin wieralla maalla ja asui majoisa Isaachin ja Jacobin lupauxen cansaperillisten cansa.

9. Uskon cautta hen oli Mwcalainen sille Luuatulla Maala ollut/ ninquin Wieralla Maalla/ Ja asui Pauluisa Isaachin ia Jocobin cansa/ ninen Cansaperilisten samaan Lupauxeen. (Uskon kautta hän oli muukalainen sillä luwatulla maalla ollut/ niinkuin wieraalla maalla/ ja asui paaluissa (teltoissa) Isakin ja Jakobin kanssa/ niiden kanssaperillisten samaan lupaukseen.)

10 sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.

10 Sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.

10. Sillä hän oli odottanut sitä kaupunkia, jolla perustus oli, jonka rakentaja ja luoja on Jumala.

10. Sillä hän oli odottanut sitä Caupungita jolla perustus oli jonga rakendaja ja luoja on Jumala.

10. Sille hen oli odhottanut sen Caupungin ielkin iolla Perustus oli ionga Rakendaia ia Looia ombi Jumala. (Sillä hän oli odottanut sen kaupungin jälkeen jolla perustus oli, jonka rakentaja ja luoja ompi Jumala.)

11 Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen.

11 Uskon avulla sai itse Saarakin voimaa suvun perustamiseen *ja synnytti* yli-ikäisenä, koska piti lupauksen antajaa uskollisena.

11. Uskon kautta myös Saara sai voiman siittääksensä, ja synnytti jälkeen ikänsä ajan; sillä hän piti sen uskollisena, joka sen hänelle luvannut oli.

11. Uscon cautta myös Saara sai woiman sijttäxens ja synnytti jälken hänen ikäns ajan: Sillä hän piti sen uscollisna joca sen hänelle luwannut oli.

11. Uskon cautta mös Saara woima' sai sijttemen/ ia synnytti ylitze henen Iiens Aian/ Sille hen piti sen Uskolisna/ ioka sen luuanut oli. (Uskon kautta myös Saara woiman sai siittämään/ ja synnytti ylitse hänen iäns ajan/ Sillä hän piti sen uskollisna/ joka sen luwannut oli.)

12 Sentähden syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin meren rannalla hiekkaa, epälukuisesti.

12 Sen vuoksi syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta sellainen paljous kuin taivaan tähdet ja niin kuin määrätön hiekka, joka on meren rannalla.

12. Sentähden myös yhdestä, joka niin jo kuollut oli, syntyi monta, niinkuin tähtiä on taivaassa ja niinkuin santaa meren rannassa, joka epälukuinen on.

12. Sentähden myös yhdestä waicka cuolewaisesta ruumista synnyit monda: nijncuin tähtiä on Taiwasa ja nijncuin sanda meren rannasa joca epulucuinen on.

12. Sentedhe' olit mös ydheste/ waicka cooleuaisesta Rumista mondo syndynyet/ ninquin Tähdhet Taiuasa/ ia nin quin Sanda ombi Meren rannasa/ ioca epälucuinen ombi. (Sentähden olit myös yhdestä/ waikka kuolewaisesta ruumiista monta syntyneet/ niinkuin tähdet taiwaassa/ ja niin kuin santa ompi meren rannassa/ joka epälukuinen ompi.)

13 Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.

13 Uskovina nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua* saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet (ja uskoneet) ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.

13. Nämät kaikki ovat uskossa kuolleet ja ei ole niistä lupauksista saaneet, vaan ainoastansa taampaa nähneet ja kuitenkin niihin turvanneet ja hyvin tyytyivät ja tunnustivat, että he vieraat ja muukalaiset maan päällä olivat.

13. Nämät caicki owat uscosa cuollet ja ei ole nijstä lupauxista saanet waan ainoastans taamba nähnet ja cuitengin nijhin turwannet ja hywin tydyit ja tunnustit että he wierat ja muucalaiset maan päällä olit.

13. Neme caiki ouat Uskosa cooluet/ ia euet ole nijste Lupauxista semmengen saanuet/ Waan ne taambata nähnyet/ ia nihin turuanuet/ ia hyuesti tydhyit/ ia tunnustit ette he Wierahat ia Mucalaiset olit Maan päle. (Nämä kaikki owat uskossa kuolleet/ ja eiwät ole niistä lupauksista semmenkään (mitäkään) saaneet/ Waan ne taempata nähneet/ ja niihin turwanneet/ ja hywästi tyydyit/ ja tunnustit että he wierahat ja muukalaiset olit maan päällä.)

14 Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata.

14 Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata.

14. Sillä ne, jotka näitä sanovat, he osoittavat, että he isänmaata etsivät.

14. Sillä ne cuin näin sanowat he osottawat heidäns yhtä Isän maata edziwän.

14. Sille ne iotca näite sanouat/ he osottauat Heidens etziuen ychte Isenmaata. (Sillä ne jotka näitä sanowat/ he osottawat heidäns etsiwän yhtä isänmaata.)

15 Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata, josta olivat lähteneet, niin olisihan heillä ollut tilaisuus palata takaisin;

15 Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä, josta olivat lähteneet, heillä olisi ollut tilaisuus palata.

15. Ja jos he sitte muistaneet olisivat, kusta he lähteneet olivat, olis heillä kyllä aikaa palata ollut.

15. Ja jos he sijtte muistanet olisit custa he lähtenet olit olis heillä kyllä aica palaita ollut.

15. Ja tosin ios he site muistanuet olisit custa he olit wloslecttenyet/ olis heille kylle aica ollut iellenspalaita. (Ja tosin jos he sitä muistaneet olisit kusta he olit ulos lähteneet/ olis heille kyllä aika ollut jällens palata.)

16 mutta nyt he pyrkivät parempaan, se on taivaalliseen. Sentähden Jumala ei heitä häpeä, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä hän on valmistanut heille kaupungin.

16 Mutta nyt he tavoittelevat parempaa, se on taivaallista. Sen vuoksi Jumala ei heitä häpeä, kun Häntä kutsutaan heidän Jumalakseen, sillä Hän on valmistanut heille kaupungin.

16. Mutta he pyytävät parempaa, se on: taivaallista. Sentähden ei Jumala häpee kutsuttaa heidän Jumalaksensa; sillä hän valmisti heille kaupungin.

16. Mutta he pyytäwät parambata se on taiwallista. Sentähden ei Jumalacan häpe cudzutta heidän Jumalaxens: joca heille yhden Caupungin walmistanut on.

16. Mutta nyt he ycte parambata pyteuet/ se on/ site Taiualista. Sentedhen ei itze Jumala häpie cutzutta heiden Jumalaxens. Sille ette hen ombi heille ydhen Caupungin walmistanut. (Mutta nyt he yhtä parempata pyytäwät/ se on/ sitä taiwaallista. Sentähden ei itse Jumala häpeä kutsuttaa heidän Jumalaksensa. Sillä että hän ompi heille yhden kaupungin walmistanut.)

17 Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut

17 Uskossa Aabraham koetukselle pantuna uhrasi Iisakin. Niin hän, joka oli vastaan ottanut lupaukset, uhrasi ainokaisensa,

17. Uskon kautta uhrasi Abraham Isaakin, kuin hän kiusattiin, ja uhrasi ainokaisensa, kuin hän jo oli lupaukset saanut,

17. Uscon cautta uhrais Abraham Isaachin cosca hän kiusattin ja uhrais ainocaisens cosca hän jo oli lupauxet saanut/

17. Uskon cautta wffrasi Abraham/ Isaachin coska hen kiusatin/ ia wffrasi sen Ainocaisens coska hen io Lupauxet saanut oli/ (Uskon kautta uhrasi Abraham/ Isakin koska hän kiusattiin/ ja uhrasi sen ainokaisensa koska hän jo lupaukset saanut oli/)

18 ja jolle oli sanottu: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläisen",

18 hän, jolle oli sanottu: *"Iisakista sinä saat jälkeläiset.*"

18. Josta sanottu oli: Isaakissa kutsutaan sinulle siemen,

18. Josta sanottu oli: Isaachis cudzutan sinulle siemen.

18. iosta sanottu oli. Isaachis cutzutaan sinulle Siemen. (josta sanottu oli. Isakista kutsutaan sinulle siemen.)

19 sillä hän päätti, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään; ja sen vertauskuvana hän saikin hänet takaisin.

19 Hän ajatteli, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään, ja sen vuoksi hän saikin hänet vertauskuvana takaisin.

19. Ja ajatteli, että Jumala voi kuolleistakin herättää; josta hän myös hänen niinkuin yhdessä esikuvassa jälleen sai.

19. Ja ajatteli: Jumala woi cuolleistakin herättä josta hän myös hänen cuwaxi otti.

19. Ja aiatteli/ Jumala woipi mös coluista ylesheretti/ Josta hen mös henen Esicuuaxi iellensotti. (Ja ajatteli/ Jumala woipi myös kuolleistä ylösherättää/ Josta hän myös hänen esikuwaksi jällens otti.)

20 Uskon kautta antoi Iisak Jaakobille ja Eesaulle siunauksen, joka koski tulevaisiakin.

20 Uskossa lisak siunasi Jaakobin ja Eesaun tulevaisiin nähden.

20. Uskon kautta siunasi Isaak tulevaisista asioista Jakobia ja Esauta.

20. Uscon cautta siunais Isaac tulewaisista asioista Jacobit ja Esaut.

20. Uskon cautta siugnasi Isaac nijste tuleuista Asioista Jacobin ia Esau. (Uskon kautta siunasi Isak niistä tulewista asioista Jakobin ja Esaun.)

21 Uskon kautta siunasi Jaakob kuollessaan kumpaisenkin Joosefin pojista ja rukoili sauvansa päähän nojaten.

21 Uskossa Jaakob kuoleman lähetessä siunasi molemmat Joosefin pojat ja palvoi sauvansa päähän nojaten.

21. Uskon kautta siunasi Jakob kuollessansa molemmat Josephin pojat, rukoili ja nojasi sauvansa pään päälle.

21. Uscon cautta siunais Jacob cuollesans molemmat Josephin pojat ja cumarsi hänen sauwans pään päälle.

21. Uskon cautta siugnasi Jacob coolesans/ molemat Josephin Poiat/ ia cumarsi henen Walticans Ladhua. (Uskon kautta siunasi Jakob kuollessansa/ molemmat Josefin pojat/ ja kumarsi hänen waltikansa laatua.)

22 Uskon kautta muistutti Joosef loppunsa lähetessä Israelin lasten lähdöstä ja antoi määräyksen luistansa.

22 Uskossa Joosef loppunsa lähetessä muistutti Israelin lasten lähdöstä ja antoi määräyksen luistansa.

22. Uskon kautta puhui Joseph kuollessansa Israelin lasten lähtemisestä ja antoi käskyn luistansa.

22. Uscon cautta puhui Joseph cuollesans Israelin lasten lähtemisest ja andoi käskyn hänen luistans.

22. Uskon cautta puhui Joseph coolesans Israelin Lasten wloslectemisest/ ia annoi keskyn henen luistansa. (Uskon kautta puhui Josef kuollessansa Israelin lasten uloslähtemisestä/ ja antoi käskyn hänen luistansa.)

23 Uskon kautta pitivät Mooseksen vanhemmat häntä heti hänen syntymänsä jälkeen kätkössä kolme kuukautta, sillä he näkivät, että lapsi oli ihana; eivätkä he peljänneet kuninkaan käskyä.

23 Uskossa pitivät Mooseksen vanhemmat häntä hänen synnyttyään kätkössä kolme kuukautta, koska he havaitsivat pienokaisen ihanaksi eivätkä he pelänneet kuninkaan käskyä.

23. Uskon kautta Moses, kuin hän syntynyt oli, salattiin kolme kuukautta vanhemmiltansa, että he näkivät, kuinka kaunis poikainen hän oli, ja ei peljänneet kuninkaan haastoa.

23. Uscon cautta Moses cosca hän syndynyt oli salattin colme Cuucautta hänen wanhemmildans että he näit cuinga caunis poicainen hän oli ja ei peljännet Cuningan haastoa.

23. Uskon cautta Moses/ coska hen oli syndynyt salatin colme Cucautta hene' Wanhemildans Senteden ette he näit/ quinga caunis Poicainen hen oli/ ia euet pelienyet Kuningan Haastoa. (Uskon kautta Moses/ koska hän oli syntynyt salattiin kolme kuukautta häen wanhemmiltansa. Sentähden että he näit/ kuinka kaunis poikainen hän oli/ ja eiwät peljänneet kuninkaan haastoa.)

24 Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä.

24 Uskossa Mooses *mieheksi vartuttuaan* kieltäytyi omistamasta faraon tyttären pojan nimeä.

24. Uskon kautta Moses, kuin hän jo suureksi tuli, kielsi kutsuttaa itsensä Pharaon tyttären pojaksi,

24. Uscon cautta Moses cosca hän jo suurexi tuli kielsi cudzutta idzens sillen Pharaon tyttären pojaxi.

24. Uskon cautta Moses/ coska hen io/ Swrexi tuli/ kielsi cutzutta sillen Pharaonin Tytteren Poiaxi/ (Uskon kautta Moses/ koska hän jo/ suureksi tuli/ kielsi kutsuttaa silleen faraon tyttären pojaksi/)

25 Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa,

25 Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen lyhytaikaista synnin nautintoa,

25. Ja valitsi paljoa paremmaksi kärsiä vaivaa Jumalan joukon kanssa, kuin ajallista tarvetta synnissä nautita,

25. Ja walidzi paljo parammaxi kärsiä waiwa Jumalan joucon cansa cuin ajallista tarwetta synnisä nautita.

25. Ja walitzi palio paramin waiua kersie Jumalan Joucon cansa/ quin sen Aialisen Tarpen/ synneisä nautita. (Ja walitsi paljon paremmin waiwaa kärsiä Jumalan joukon kanssa/ kuin sen ajallisen tarpeen/ synneissä nautita.)

26 katsoen "Kristuksen pilkan" suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.

26 katsoen Kristuksen pilkan suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet, sillä hän loi katseensa palkintoa kohti.

26. Ja luki suuremmaksi rikkaudeksi Kristuksen pilkan, kuin Egyptin tavarat; sillä hän katsoi palkan maksoa.

26. Ja luki suuremmaxi rickaudexi Christuxen pilcan cuin Egyptin tawarat: sillä hän cadzoi palcan maxo.

26. Ja luki swremaxi Rickaudexi Christusen Pilcan quin Egiptin Tauarat. Sille hen catzoi Palcanmaxon ielkin. (Ja luki suuremmaksi rikkaudeksi Kristuksen pilkan kuin Egyptin tawarat. Sillä hän katsoi palkanmaksun jälkeen.)

27 Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti.

27 Uskossa hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa, sillä hän kesti, koska hän ikään kuin näki Hänet, joka on näkymätön.

27. Uskon kautta jätti hän Egyptin ja ei peljännyt kuninkaan hirmuisuutta; sillä hän riippui hänessä, jota ei hän nähnyt, niinkuin hän jo olis hänen nähnyt.

27. Uscon cautta jätti hän Egyptin ja ei peljännyt Cuningan hirmuisutta: sillä hän rippui hänes jota ei hän nähnyt nijncuin hän jo olis hänen nähnyt.

27. Uskon cautta hen ietti Egiptin/ ia ei pelienyt sen Kuninga' Hirmutosta. Sille hen ripui Henese iota ei hen nähnyt ninquin hen olis henen nähnyt. (Uskon kautta hän jätti Egyptin/ ja ei peljännyt sen kuninkaan hirmutusta. Sillä hän riippui hänessä jota ei hän nähnyt niinkuin hän olisi hänen nähnyt.)

28 Uskon kautta hän pani toimeen pääsiäisenvieton ja verensivelyn, ettei esikoisten surmaaja koskisi heihin.

28 Uskossa hän pani toimeen pääsiäisaterian ja verenvihmonnan, jottei esikoisten surmaaja koskisi heihin.

28. Uskon kautta piti hän pääsiäistä ja veren vuodatusta, ettei se, joka esikoiset tappoi, olisi ruvennut heihin.

28. Uscon cautta piti hän Pääsiäistä ja weren wuodatusta ettei se joca esicoiset tappoi olis ruwennut heihin.

28. Uskon cautta hen piti Päsiäiste/ ia sen Werenuootamisen/ Ettei se ioca ne Esicoiset tapoi/ pitenyt heihin rupeaman. (Uskon kautta hän piti Pääsiäistä/ ja sen werenwuotamisen/ Ettei se joka ne esikoiset tappoi/ pitänyt heihin rupeaman.)

29 Uskon kautta he kulkivat poikki Punaisen meren ikäänkuin kuivalla maalla; jota yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.

29 Uskossa he kulkivat poikki Punaisen meren ikään kuin kuivan [maan] poikki, mitä yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.

29. Uskon kautta kävivät ne Punaisen meren lävitse niinkuin kuivaa maata myöten, jota myös Egyptiläiset koettelivat ja upposivat.

29. Uscon cautta käwit ne punaisen meren läpidze nijncuin cuiwa maata myöden jota myös Egyptiläiset coettelit ja uppoisit.

29. Uskon cautta ne keuit sen ruskea' Mere' lepitze/ ninquin cuiua Maata mödhen/ Jota ne Egipterit mös coetelit/ ia vpposit. (Uskon kautta hän käwit sen ruskean meren läwitse/ niinkuin kuiwaa maata myöten/ Jota ne egypterit myös koettelit/ ja upposit.)

30 Uskon kautta kaatuivat Jerikon muurit, sittenkuin niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää.

30 Uskon voimasta kaatuivat Jerikon muurit, kun niitten ympäri oli kuljettu seitsemän päivää.

30. Uskon kautta Jerikon muurit lankesivat, kuin niitä seitsemän päivää käytiin ympäri.

30. Uscon cautta Jerichon muurit langeisit cosca nijtä seidzemen päiwä ymbärinskäytin.

30. Uskon cautta ne Jerichon/ Murit langesit/ coska he seitzemen peiue ymberinskieudhyt olit. (Uskon kautta ne Jerikon/ muurit lankesit/ koska he seitsemän päiwää ympärinsä käyneet olit.)

31 Uskon kautta pelastui portto Raahab joutumasta perikatoon yhdessä uppiniskaisten kanssa, kun oli, rauha mielessään, ottanut vakoojat luoksensa.

31 Uskon vuoksi portto Raahab ei hukkunut tottelemattomien kanssa, kun oli *rauhan hengessä* ottanut vakoilijat luoksensa.

31. Uskon kautta ei portto Rahab hukkunut uskomattomain kanssa, koska vakoojat rauhallisesti huoneeseensa korjasi.

31. Uscon cautta ei portto Rahab huckunut uscomattomain cansa cosca hän wacojat rauhallisest huonesens corjais.

31. Uskon cautta se Porto Rahab ei huckunut ynne ninen Uscomattomain cansa/ coska hen ne Wacoiat rauhalisesta Hoonesensa coriaisi. (Uskon kautta se portto Rahab ei hukkunut ynnä niiden uskomattomain kanssa/ koska hän ne wakoojat rauhallisesta huoneeseensa korjasi)

32 Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista,

32 Ja mitä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista ja Baarakista (ja) Simsonista (ja) Jeftasta ja Daavidista ja Samuelista sekä profeetoista,

32. Ja mitä minun pitää enempi sanoman? Sillä aika tulis minulle lyhyeksi, jos minun pitäis luetteleman Gideonista, ja Barakista, ja Simsonista, ja Jephtasta, ja Davidista, ja Samuelista, ja prophetaista,

32. MItä sijs minun pitä enämbi puhuman? aica tulis minulle lyhyäxi jos minun pidäis luetteleman Gedeonist Barachist Samsonist Jephtast Dawidista Samuelist ja Prophetaista.

32. Ja mite minun pite enämen puhuman? Sille Aica tulis minun lyhywexi/ ios minun pidheis yleslukeman/ Gedeonista/ Barachista/ Samsonista ia Ieptaesta/ ia Dauidista ia Samuelista/ ia nijste Prophetaista. (Ja mitä minun pitää enemmän puhuman? Sillä aika tulis minun lyhyeksi/ jos minun pitäisi ylöslukeman/ Gideonista/ Barakista/ Samsonista ja Japtasta/ ja Dawidista ja Samuelista/ ja niistä profeetaista.)

33 jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat,

33 jotka uskon avulla kukistivat valtakuntia, harjoittivat vanhurskautta, *kokivat sitä, mikä oli luvattu*, tukkivat leijonain kidat,

33. Jotka uskon kautta ovat valtakunnat voittaneet, tehneet vanhurskautta, saaneet lupaukset, tukkineet jalopeurain suut,

33. Jotca uscon cautta owat Waldacunnat woittanet tehnet wanhurscautta saanet lupauxet tukinnet Lejonein suut/

33. Jotca Uskon cautta ouat Waldacu'nat ylitzewoittanuet/ tehnyet Wanhurskautta/ saaneet ne Lupauxet/ kijnnitukinuet Jalopeurain Suudh/ (Jotka uskon kautta owat waltakunnat ylitse woittaneet tehneet wanhurskautta/ saaneet ne lupaukset/ kiinni tukinneet jalopeurain suut.)

34 sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot.

34 sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, saivat voimaa heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot.

34. Sammuttaneet tulen voiman, välttäneet miekan terän, ovat väkeväksi heikkoudesta tulleet ovat voimalliseksi sodassa tulleet, muukalaisten sotajoukot maahan lyöneet.

34. Sammuttanet tulen woiman wälttänet miecan terän owat wäkewämmäxi heickoudesta tullet owat woimallisexi sodasa tullet owat lyönet muucalaiset sotawäet.

34. wlossammuttanuet Tulen woima'/ Weltenyet ouat Mieckan Teräwuydhe'/ Ouat wekewemexi tulluet heickoudesta/ Ouat woimalisexi tulluet Sodasa/ Ouat alaslönyet mwcalaiset sotawäet. (ulos sammuttaneet tulen woiman/ Wälttäneet owat miekan teräwyyden/ Owat wäkewämmäksi tulleet heikkoudesta/ Owat woimalliseksi tulleet sodassa/ Owat alas lyöneet muukalaiset sotawäet.)

35 On ollut vaimoja, jotka ylösnousemuksen kautta ovat saaneet kuolleensa takaisin. Toiset ovat antaneet kiduttaa itseään eivätkä ole ottaneet vastaan vapautusta, että saisivat paremman ylösnousemuksen;

35 Jotkut vaimot* saivat kuolleensa ylösnousemuksen perusteella takaisin. Toisia rääkättiin, kun he eivät ottaneet vastaan vapautusta, jotta saisivat paremman ylösnousemuksen.

35. Vaimot ovat kuolleensa ylösnousemisesta jälleen saaneet; mutta muut ovat rikki revityt, ja ei pelastusta ottaneet vastaan, että heidän paremman ylösnousemisen saaman piti.

35. Waimot owat heidän cuollens ylösnousemisest jällens saanet. Mutta muut owat särjetyt ja lunastuxen hyljännet että heidän paramman ylösnousemisen saaman piti.

35. Waimot ouat heidhe' Cooludhensa Ylesnousemisesta iellenssaanuet. Mutta ne mwudh ouat särietyt/ ia Lunastoxen Hyliennyet/ senpäle ette heiden paraman ylesnousemisen piti saman. (Waimot owat heidän kuolleensa ylösnousemisesta jällens saaneet. Mutta ne muut owat särjetyt/ ja lunastuksen hyljänneet/ senpäälle että heidän paremman ylösnousemisen piti saaman.)

36 toiset taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta;

36 Toiset taas saivat kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankilaa.

36. Muutamat taas ovat pilkkoja ja haavoja kärsineet, ja vielä sittekin kahleet ja vankiuden,

36. Muutamat taas owat pilckoja ja haawoja kärsinet ja wielä sijttekin fangiuxet ja tornit.

36. Mutamat taas ouat Pilcoia ia witzoituxet kersinyet/ Ja wiele sijttekin Fangiuxet ia Tornit. (Muutamat taas owat pilkkoja ja witsoitukset kärsineet/ Ja wielä sittenkin wankiudet ja tornit.)

37 heitä on kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla surmattu; he ovat kierrelleet ympäri lampaannahoissa ja vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä —

37 Heitä kivitettiin, *rikki sahattiin, kiusattiin,* miekalla surmattiin. He kiertelivät ympäri lampaannahoissa, vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä —

37. Ovat kivitetyt, rikki hakatut, lävitse pistetyt, miekalla surmatut, vaeltaneet ympäri lammasten ja vuohten nahoissa, ovat olleet köyhät, ahdistetut, vaivatut.

37. He owat kiwitetyt ricki hacatut läpidze pistetyt miecalla surmatut he owat ymbärins waeldanet lammasten ja wohten nahgoisa owat ollet köyhät ahdistetut waiwatut.

37. He ouat kijuitetyt/ rickihacatut/ lepitze pistetyt/ Mieckalla mestatut. He ouat ymberinswaelluet La'masten ia wocten Nahgoisa. Kieuhet/ adhistetut/ waiuatut. (He owat kiwitetyt/ rikkihakattu/ läwitse pistetyt/ Miekalla mestatut. He owat ympärinswaelleet lammasten ja wuohten nahoissa. Köyhät/ ahdistetut/ waiwatut.)

38 he, jotka olivat liian hyviä tälle maailmalle — he ovat harhailleet erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa.

38 nuo, joitten arvoinen maailma ei ollut — he harhailivat autiomaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa.

38. (Joille maailma oli mahdotoin), ovat korvessa eksyneet ja vuorilla, ja mäen rotkoissa ja maan kuopissa.

38. Joille mailma oli mahdotoin ja owat radollisudes waeldanet corweisa wuorilla mäen rotcoisa ja maan cuopisa/

38. Joinenga Maailma oli Mahdhotoin/ Ja ouat Radholisudhes waelluet/ Corueisa/ Woorisa/ Mäen rotcoisa/ ia Maan copisa/ (Joidenka maailma oli mahdotoin/ ja owat raadollisuudessa waelleet/ korwessa/ wuorissa/ mäen rotkoissa/ ja maan kuopissa/)

39 Ja vaikka nämä kaikki uskon kautta olivat todistuksen saaneet, eivät he kuitenkaan saavuttaneet sitä, mikä oli luvattu;

39 Nämä kaikki saivat uskon perusteella todistuksen, mutta eivät saavuttaneet luvattua*,

39. Ja kaikki nämät ovat uskon kautta todistuksen saaneet, eikä saaneet sitä lupausta:

39. Ja caicki nämät owat uscon cautta todistuxen ansainnet eikä saanet lupausta/

39. Ja caiki neme ouat Uskon cautta Todhistoxen ansainuet/ ia eiuet saanuet site Lupausta/ (Ja kaikki nämä owat uskon kautta todistuksen ansainneet/ ja eiwät saaneet sitä lupausta/)

40 sillä Jumala oli varannut meitä varten jotakin parempaa, etteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen.

40 koska Jumala oli varannut meitä varten jotain parempaa, jotteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen.

40. Että Jumala on jotakin paremmin meille edeskatsonut, ettei he ilman meitä täydelliseksi tulleet olisi.

40. Että Jumala on jotakin parammin meille edescadzonut ettei he ilman meitä täydellisexi tullet olis.

40. Sentedhen/ ette Jumala o'bi iotakin paraman meiden edhesten edheskatzonut/ ettei ne ilman Meite teudhelisexi tulisi. (Sentähden/ että Jumala ompi jotakin paremman meidän edestän edeskatsonut/ Ettei ne ilman meitä täydelliseksi tulisi.)