8 luku

Ne, jotka ovat Kristuksessa, ovat hengen lain kautta vapautetut synnin ja kuoleman laista 1 – 11; he ovat Jumalan lapsia ja hänen perillisiään Kristuksen kanssa 12 – 17 Tulevan kirkkauden rinnalla, joka luomakunnallekin tuottaa vapautuksen, tämän ajan kärsimykset eivät ole minkään arvoiset 18 – 25 Henki auttaa meitä heikkoudessamme, ja Jumala toteuttaa aivoituksensa 26 – 30 Apostoli ylistää Jumalan armon runsautta ja pelastuksen varmuutta 31 – 39.

1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. (jotka eivät vaella lihan mukaan vaan Hengen mukaan).

1 Nyt ei siis ole mitään kadotusta* niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, (jotka eivät vaella lihan mukaan vaan Hengen mukaan).

1. Niin ei ole nyt yhtään kadotusta niissä, jotka Jesuksessa Kristuksessa ovat, ja ei vaella lihan, vaan hengen jälkeen.

1. NIin ei ole nijsä mitän laitettapa jotca Jesuxes Christuxes owat ja ei waella Lihan waan Hengen jälken.

1. NIn ei ole miten * cadhottapa nijlle/ iotca Christuses Iesusesa ouat kijnitetudh/ ne/ iotca ei waella Lihan ielken/ waan Hengen ielken. (Niin ei ole mitään kadottawaa niille/ jotka Kristukses Jesuksessa owat kiinnitetyt/ ne/ jotka ei waella lihan jälkeen/ waan Hengen jälkeen.)

1. Οὐδὲν ἄρα νῦν κατάκριμα τοῖς ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ μὴ κατὰ σάρκα περιπατοῦσιν, ἀλλὰ κατὰ πνεῦμα.

1. ουδεν αρα νυν κατακριμα τοις εν χριστω ιησου μη κατα σαρκα περιπατουσιν αλλα κατα πνευμα 1. oυden ara nυn katakrima tois en christo iesoυ me kata sarka peripatoυsin alla kata pneυma

1 Consequently* now nothing (is) condemnation to those who are in Christ Jesus, who are not walking according to (the) flesh, but according to (the) Spirit.

1. There is therefore now no condemnation to them which are in Christ Jesus, who walk not after the flesh, but after the Spirit.

1. So ist nun nichts Verdammliches an denen, die in Christo Jesu sind, die nicht nach dem Fleisch wandeln, sondern nach dem Geist.

1. ASÍ que ahora, ninguna conde- nación hay para los que están en Cristo Jesús, los que no andan conforme a la carne, sino conforme al Espíritu.

1 Итак нет ныне никакого осуждения тем, которые во Христе Иисусе живут не по плоти, но по духу,

2 Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.

2 Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut minut* synnin ja kuoleman laista.

2. Sillä hengen laki, joka eläväksi tekee Kristuksessa Jesuksessa, on minun synnin ja kuoleman laista vapahtanut.

2. Sillä Hengen Laki joca Christuxes Jesuxes eläwäxi teke on minun synnin ja cuoleman Laista wapahtanut.

2. Sille ette Hengen Laki/ ioca eleuexi tekepi Christusesa Iesusesa/ se ombi minun wapachtanut synnin ia coleman Laista. (Sillä että Hengen laki/ joka eläwäksi tekeepi Kristuksessa Jesuksessa/ se ompi minun wapahtanut synnin ja kuoleman laista.)

2. ὁ γὰρ νόμος τοῦ πνεύματος τῆς ζωῆς ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ ἠλευθέρωσέ με ἀπὸ τοῦ νόμου τῆς ἁμαρτίας καὶ τοῦ θανάτου.

2. ο γαρ νομος του πνευματος της ζωης εν χριστω ιησου ηλευθερωσεν με απο του νομου της αμαρτιας και του θανατου 2. o gar nomos toυ pneυmatos tes zoes en christo iesoυ eleυtherosen me apo toυ nomoυ tes amartias kai toυ thanatoυ

2 For* the law of the Spirit of life in Christ Jesus made me free away from the law of sin and of death.

2. For the law of the Spirit of life in Christ Jesus hath made me free from the law of sin and death.

2. Denn das Gesetz des Geistes, der da lebendig macht in Christo Jesu, hat mich frei gemacht von dem Gesetz der Sünde und des Todes.

2. Porque la ley del Espíritu de vida en Cristo Jesús me ha librado de la ley del pecado y de la muerte.

2 потому что закон духа жизни во Христе Иисусе освободил меня от закона греха и смерти.

3 Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,

3 Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se lihan vuoksi oli heikko, sen Jumala teki, kun lähetti oman Poikansa syntisen lihan hahmossa ja synnin vuoksi. Hän tuomitsi synnin,

3. Sillä se, mikä laille oli mahdotoin, että hän lihan kautta oli heikoksi tullut, sen Jumala teki, ja lähetti Poikansa syntisen lihan hahmossa ja tuomitsi synnin lihassa, synnin kautta:

3. Sillä se cuin Laille oli mahdotoin ( että hän Lihan cautta oli heicoxi tullut ) sen Jumala teki ja lähetti Poicans syndisen Lihan hahmos ja duomidzi synnin Lihas synnin cautta.

3. Sille se quin ei Laki tainut matkan saatta (Senwoxi ette hen Liha' cautta oli heickoxi tullut) sen Jumala teki/ ia lehetti henen Poiansa sen synnisen Lihan hahmosa/ ia poisdomitzi synnin Lihassa/ Synnin cautta. (Sillä se kuin ei laki tainnut matkaan saattaa (Senwuoksi että hän lihan kautta oli heikoksi tullut) sen Jumala teki/ ja lähetti hänen Poikansa sen syntisen lihan hahmossa/ ja pois tuomitsi synnin lihassa/ synnin kautta.)

3. τὸ γὰρ ἀδύνατον τοῦ νόμου, ἐν ᾧ ἠσθένει διὰ τῆς σαρκός, ὁ Θεὸς τὸν ἑαυτοῦ υἱὸν πέμψας ἐν ὁμοιώματι σαρκὸς ἁμαρτίας καὶ περὶ ἁμαρτίας, κατέκρινε τὴν ἁμαρτίαν ἐν τῇ σαρκί,

3. το γαρ αδυνατον του νομου εν ω ησθενει δια της σαρκος ο θεος τον εαυτου υιον πεμψας εν ομοιωματι σαρκος αμαρτιας και περι αμαρτιας κατεκρινεν την αμαρτιαν εν τη σαρκι 3. to gar adυnaton toυ nomoυ en o esthenei dia tes sarkos o theos ton eaυtoυ υion pempsas en omoiomati sarkos amartias kai peri amartias katekrinen ten amartian en te sarki

3 For* the law (being) powerless, in that it was weak through the flesh, God, having sent his own Son in the likeness of sinful flesh and concerning sin, condemned sin in the flesh;

3. For what the law could not do, in that it was weak through the flesh, God sending his own Son in the likeness of sinful flesh, and for sin, condemned sin in the flesh:

3. Denn was dem Gesetz unmöglich war (sintemal es durch das Fleisch geschwächt ward), das tat Gott und sandte seinen Sohn in der Gestalt des sündlichen Fleisches und der Sünde halben und verdammte die Sünde im Fleisch,

3. Porque lo que era imposible a la ley, en cuanto era débil por la carne, Dios enviando a su Hijo en semejanza de la carne del pecado, y por pecado, condenó al pecado en la carne;

3 Как закон, ослабленный плотию, был бессилен, то Бог послал Сына Своего в подобии плоти греховной в жертву за грех и осудил грех во плоти,

4 että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.

4 jotta lain vaatimus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen mukaan.

4. Että lain vanhurskaus täytetyksi tulis meissä, jotka emme lihan jälkeen vaella, vaan hengen jälkeen.

4. Että se wanhurscaus jota Laki waati meisä täytetyxi tulis jotca emme sillen Lihan jälken waella waan Hengen jälken.

4. Senpäle/ ette se Wanhurskaus/ ionga Laki watipi/ meisse teutetyxi tulis/ Quin ei nyt sillen Liha' ielkin waellamma/ waan Hengen ielken. (Senpäälle/ että se wanhurskaus/ jonka laki waatiipi/ meissä täytetyksi tulisi/ Kuin ei nyt silleen lihan jälkeen waellamme/ waan Hengen jälkeen.)

4. ἵνα τὸ δικαίωμα τοῦ νόμου πληρωθῇ ἐν ἡμῖν τοῖς μὴ κατὰ σάρκα περιπατοῦσιν, ἀλλὰ κατὰ πνεῦμα.

4. ινα το δικαιωμα του νομου πληρωθη εν ημιν τοις μη κατα σαρκα περιπατουσιν αλλα κατα πνευμα 4. ina to dikaioma toυ nomoυ plerothe en emin tois me kata sarka peripatoυsin alla kata pneυma

4 in order that the ordinance of the law might be fulfilled in us, those who are not walking according to (the) flesh, but (walking) according to (the) Spirit.

4. That the righteousness of the law might be fulfilled in us, who walk not after the flesh, but after the Spirit.

4. auf daß die Gerechtigkeit, vom Gesetz erfordert, in uns erfüllt würde, die wir nun nicht nach dem Fleische wandeln, sondern nach dem Geist.

4. Para que la justicia de la ley fuese cumplida en nosotros, que no andamos conforme a la carne, sino conforme al Espíritu.

4 чтобы оправдание закона исполнилось в нас, живущих не по плоти, но по духу.

5 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.

5 Sillä ne, jotka elävät lihan mukaan, mielivät sitä, mikä lihan on, mutta ne, jotka elävät Hengen mukaan, sitä mikä Hengen on.

5. Sillä ne, jotka lihan jälkeen ovat, ajattelevat niitä, mitkä lihan ovat; mutta ne, jotka hengen jälkeen ovat, ajattelevat hengellisiä.

5. Sillä ne jotca lihalliset owat owat lihallisis ajatuxis mutta ne jotca hengelliset owat ajattelewat hengellisiä:

5. Sille/ ne/ iotca Lihalliset ouat/ totteleuat nijte Lihalisia/ Mutta ne/ iotca Hengeliset ouat/ totteleuat nijte Hengelisia. (Sillä/ ne/ jotka lihalliset owat/ tottelewat niitä lihallisia/ Mutta ne/ jotka hengelliset owat/ tottelewat niitä hengellisiä.)

5. οἱ γὰρ κατὰ σάρκα ὄντες τὰ τῆς σαρκὸς φρονοῦσιν, οἱ δὲ κατὰ πνεῦμα τὰ τοῦ πνεύματος.

5. οι γαρ κατα σαρκα οντες τα της σαρκος φρονουσιν οι δε κατα πνευμα τα του πνευματος 5. oi gar kata sarka ontes ta tes sarkos fronoυsin oi de kata pneυma ta toυ pneυmatos

5 For* those who are according to (the) flesh are mindful of the things of the flesh, but (those who are) according to (the) Spirit (are mindful) of the things of the Spirit.

5. For they that are after the flesh do mind the things of the flesh; but they that are after the Spirit the things of the Spirit.

5. Denn die da fleischlich sind, die sind fleischlich gesinnt; die aber geistlich sind, die sind geistlich gesinnt.

5. Porque los que son según la carne, piensan en las cosas que son de la carne; mas los que son según el Espíritu, en las cosas que son del Espíritu.

5 Ибо живущие по плоти о плотском помышляют, а живущие по духу – о духовном.

6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;

6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta Hengen mieli on elämä ja rauha,

6. Sillä lihan halu on kuolema, ja hengen halu on elämä ja rauha.

6. Sillä Lihan halu on cuolema ja Hengen halu on elämä ja rauha.

6. Sille ette Lihan Halu/ ombi colema ia Hengen Halu/ se ombi Eleme ia rauha. (Sillä että lihan halu/ ompi kuolema ja Hengen halu/ se ompi elämä ja rauha.)

6. τὸ γὰρ φρόνημα τῆς σαρκὸς θάνατος, τὸ δὲ φρόνημα τοῦ πνεύματος ζωὴ καὶ εἰρήνη· διότι τὸ φρόνημα τῆς σαρκὸς ἔχθρα εἰς Θεόν·

6. το γαρ φρονημα της σαρκος θανατος το δε φρονημα του πνευματος ζωη και ειρηνη 6. to gar fronema tes sarkos thanatos to de fronema toυ pneυmatos zoe kai eirene

6 For* the mindset of the flesh (is) death, but the mindset of the Spirit (is) life and peace;

6. For to be carnally minded is death; but to be spiritually minded is life and peace.

6. Aber fleischlich gesinnt sein ist der Tod, und geistlich gesinnt sein ist Leben und Friede.

6. Porque el ánimo carnal es muerte; mas el ánimo espíritual, vida y paz;

6 Помышления плотские суть смерть, а помышления духовные – жизнь и мир,

7 sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.

7 sen vuoksi, että lihan mieli on vihollisuutta Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alaiseksi eikä se voikaan.

7. Että lihan halu on viha Jumalaa vastaan, ettei se ole Jumalan laille kuuliainen, sillä ei se voikaan.

7. Että Lihan halu on wiha Jumalata wastan ettei se ole Jumalan Laille cuuliainen eikä woickan.

7. Senteden ette Lihan Halu ombi yxi Wihaus Jumalan wastaan/ Senwoxi ettei se ole Jumalan Lain cwliainen/ eipe hen semmengen site woi. (Sentähden että lihan halu ompi yksi wihaus Jumalaa wastaan/ Sen wuoksi ettei se ole Jumalan lain kuuliainen/ eipä hän semmoinenkaan sitä woi.)

7. τῷ γὰρ νόμῳ τοῦ Θεοῦ οὐχ ὑποτάσσεται· οὐδὲ γὰρ δύναται·

7. διοτι το φρονημα της σαρκος εχθρα εις θεον τω γαρ νομω του θεου ουχ υποτασσεται ουδε γαρ δυναται 7. dioti to fronema tes sarkos echthra eis theon to gar nomo toυ theoυ oυch υpotassetai oυde gar dυnatai

7 because the mindset of the flesh is hostility toward God; for* it is not subject to the law of God, for* neither is it able (to be);

7. Because the carnal mind is enmity against God: for it is not subject to the law of God, neither indeed can be.

7. Denn fleischlich gesinnt sein ist wie eine Feindschaft wider Gott, sintemal das Fleisch dem Gesetz Gottes nicht untertan ist; denn es vermag's auch nicht.

7. Por cuanto el ánimo carnal es enemistad contra Dios; porque no se sujeta a la ley de Dios, ni tan tampoco puede.

7 потому что плотские помышления суть вражда против Бога; ибо закону Божию не покоряются, да и не могут.

8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.

8 Jotka *lihan vallassa* ovat, eivät voi olla Jumalalle otollisia.

8. Mutta jotka lihassa ovat, ei ne taida olla Jumalalle otolliset.

8. Mutta jotca lihalliset owat ei ne taida olla Jumalalle otolliset.

8. Mutta iotca Lihalliset ouat/ ei ne taidha olla Jumalan otoliset. (Mutta jotka lihalliset owat/ ei taida olla Jumalan otolliset.)

8. οἱ δὲ ἐν σαρκὶ ὄντες Θεῷ ἀρέσαι οὐ δύνανται.

8. οι δε εν σαρκι οντες θεω αρεσαι ου δυνανται 8. oi de en sarki ontes theo aresai oυ dυnantai

8 and those who are in (the) flesh are not able to please God.

8. So then they that are in the flesh cannot please God.

8. Die aber fleischlich sind, können Gott nicht gefallen.

8. Así que, los que son según la carne, no pueden agradar a Dios.

8 Посему живущие по плоти Богу угодить не могут.

9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.

9 Mutta te ette ole *lihan vallassa,* vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta jos kenellä ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa.

9. Mutta ette ole lihassa, vaan hengessä, jos muutoin Jumalan Henki asuu teissä; mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei se ole hänen omansa.

9. Waan et te ole lihalliset mutta hengelliset jos muutoin Jumalan Hengi asu teisä: mutta jolla ei ole Christuxen Hengi ei se ole hänen omans.

9. Waan ette te ole Lihalliset/ mutta Hengeliset/ Jos mwtoin Jumalan Hengi teisse asupi. Mutta iolla ei ole Christusen Hengi/ ei se ole henen omansa. (Waan ette te ole lihalliset/ mutta hengelliset/ Jos muutoin Jumalan Henki teissä asuupi. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henki/ ei se ole hänen omansa..)

9. ὑμεῖς δὲ οὐκ ἐστὲ ἐν σαρκὶ, ἀλλ’ ἐν πνεύματι, εἴπερ Πνεῦμα Θεοῦ οἰκεῖ ἐν ὑμῖν· εἰ δέ τις Πνεῦμα Χριστοῦ οὐκ ἔχει, οὗτος οὐκ ἔστιν αὐτοῦ.

9. υμεις δε ουκ εστε εν σαρκι αλλ εν πνευματι ειπερ πνευμα θεου οικει εν υμιν ει δε τις πνευμα χριστου ουκ εχει ουτος ουκ εστιν αυτου 9. υmeis de oυk este en sarki all en pneυmati eiper pneυma theoυ oikei en υmin ei de tis pneυma christoυ oυk echei oυtos oυk estin aυtoυ

9 But you° are not in (the) flesh but in (the) Spirit, if indeed* (the) Spirit of God is dwelling in you°. But if anyone does not have (the) Spirit of Christ, he is not his.

9. But ye are not in the flesh, but in the Spirit, if so be that the Spirit of God dwell in you. Now if any man have not the Spirit of Christ, he is none of his.

9. Ihr aber seid nicht fleischlich, sondern geistlich, so anders Gottes Geist in euch wohnt. Wer aber Christi Geist nicht hat, der ist nicht sein.

9. Mas vosotros no sois según la carne, sino según el Espíritu : si es que el Espíritu de Dios mora en vosotros. Y si alguno no tiene el Espíritu de Cristo, el tal no es de él.

9 Но вы не по плоти живете, а по духу, если только Дух Божий живет в вас. Если же кто Духа Христова не имеет, тот и не Его.

10 Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.

10 Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin vuoksi, mutta henki on elämää vanhurskauden vuoksi.

10. Jos siis Kristus teissä on, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.

10. Jos sijs Christus teisä on nijn ruumis tosin on cuollut synnin tähden mutta Hengi on elämä wanhurscauden tähden.

10. Mutta ios sis Christus ombi teisse/ Nin Rumis tosin on coollut synnin tedhen/ Mutta Hengi ombi Eleme/ sen Wanhurskaudhen tedhen. (Mutta jos siis Kristus ompi teissä/ Niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden/ Mutta henki ompi elämä/ sen wanhurskauden tähden.)

10. εἰ δὲ Χριστὸς ἐν ὑμῖν, τὸ μὲν σῶμα νεκρὸν δι’ ἁμαρτίαν, τὸ δὲ πνεῦμα ζωὴ διὰ δικαιοσύνην.

10. ει δε χριστος εν υμιν το μεν σωμα νεκρον δι αμαρτιαν το δε πνευμα ζωη δια δικαιοσυνην 10. ei de christos en υmin to men soma nekron di amartian to de pneυma zoe dia dikaiosυnen

10 But if Christ is in you°, the body is indeed dead because of sin, but (the) spirit is life because of righteousness.

10. And if Christ be in you, the body is dead because of sin; but the Spirit is life because of righteousness.

10. So nun aber Christus in euch ist, so ist der Leib zwar tot um der Sünde willen, der Geist aber ist Leben um der Gerechtigkeit willen.

10. Empero si Cristo es en vosotros, el cuerpo a la verdad está muerto a causa del pecado; mas el Espíritu vive a causa de la justicia.

10 А если Христос в вас, то тело мертво для греха, но дух жив для праведности.

11 Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.

11 Jos nyt Hänen Henkensä, Hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin Hän, joka herätti kuolleista Kristuksen [Jeesuksen], on tekevä eläviksi myös kuolevaiset ruumiinne Henkensä välityksellä, joka teissä asuu.

11. Jos nyt sen Henki, joka Jesuksen kuolleista herätti, asuu teissä, niin myös se, joka Kristuksen kuolleista herätti, on teidän kuolevaiset ruumiinne eläväksi tekevä, sen teissä asuvaisen hengen kautta.

11. Jos nyt sen Hengi joca Jesuxen cuolluista ylösherätti asu teisä: nijn myös se joca Christuxen cuolluista herätti on teidän cuolewaisen ruuminne eläwäxi tekewä sentähden että hänen Hengens teisä asu.

11. Jos nyt sen Hengi/ ioca Iesusen ylesheretti Coolluista/ asupi teisse/ Nin mös se sama/ ioca Christusen ylesheretti Coolluista/ pite teiden coleuaisen Rumijn eleuexi tekeme'/ se' syyn tedhe'/ ette hene' He'gens teisse asupi. (Jos nyt se Henki/ joka Jesuksen ylösherätti kuolleista/ asuupi teissä/ Niin myös se sama/ joka Kristuksen ylös herätti kuolleista/ pitää teidän kuolewaisen ruumiin eläwäksi tekemän/ sen syyn tähden/ että hänen Henkensä teissä asuupi.)

11. εἰ δὲ τὸ Πνεῦμα τοῦ ἐγείραντος τὸν Ἰησοῦν ἐκ νεκρῶν οἰκεῖ ἐν ὑμῖν, ὁ ἐγείρας τὸν Χριστὸν ἐκ νεκρῶν ζῳοποιήσει καὶ τὰ θνητὰ σώματα ὑμῶν διὰ τὸ ἐνοικοῦν αὐτοῦ Πνεύμα ἐν ὑμῖν.

11. ει δε το πνευμα του εγειραντος ιησουν εκ νεκρων οικει εν υμιν ο εγειρας τον χριστον εκ νεκρων ζωοποιησει και τα θνητα σωματα υμων δια {VAR1: το ενοικουν αυτου πνευμα } {VAR2: του ενοικουντος αυτου πνευματος } εν υμιν 11. ei de to pneυma toυ egeirantos iesoυn ek nekron oikei en υmin o egeiras ton christon ek nekron zoopoiesei kai ta thneta somata υmon dia {VAR1: to enoikoυn aυtoυ pneυma } {VAR2: toυ enoikoυntos aυtoυ pneυmatos } en υmin

11 But if the Spirit of the one who raised Jesus (up) from the dead is dwelling in you°, he who raised the Christ (up) from the dead will also be giving-life to your° mortal bodies through his Spirit who is dwelling in you°.

11. But if the Spirit of him that raised up Jesus from the dead dwell in you, he that raised up Christ from the dead shall also quicken your mortal bodies by his Spirit that dwelleth in you.

11. So nun der Geist des, der Jesum von den Toten auferweckt hat, in euch wohnt, so wird auch derselbe, der Christum von den Toten auferweckt hat, eure sterblichen Leiber lebendig machen um deswillen, daß sein Geist in euch wohnt.

11. Y si el Espíritu de aquel que levantó de los muertos a Jesús, mora en vosotros, el que levantó a Cristo de los muertos, vivificará también vuestros cuerpos mortales por su Espíritu que mora en vosotros.

11 Если же Дух Того, Кто воскресил из мертвых Иисуса,живет в вас, то Воскресивший Христа из мертвых оживит и ваши смертные тела Духом Своим, живущим в вас.

12 Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme.

12 Niin siis, veljet, emme ole velassa lihalle, lihan mukaan elääksemme.

12. Niin emme nyt ole, rakkaat veljet, velkapäät lihalle, lihan jälkeen elämään.

12. NIin en me nyt ole rackat weljet welcapäät Lihalle että me Lihan jälken eläisimme:

12. Nin olema me nyt (rackat Weliet) Welcapääd/ ei Lihan ette meiden pite Lihan ielkin elemen. (Niin olemme me nyt (rakkaat weljet) welkapäät/ ei lihan että meidän pitää lihan jälkeen elämän.)

12. Ἄρα οὖν, ἀδελφοί, ὀφειλέται ἐσμέν, οὐ τῇ σαρκὶ τοῦ κατὰ σάρκα ζῆν·

12. αρα ουν αδελφοι οφειλεται εσμεν ου τη σαρκι του κατα σαρκα ζην 12. ara oυn adelfoi ofeiletai esmen oυ te sarki toυ kata sarka zen

12 Therefore consequently*, brethren, we are debtors (but) not to the flesh, (not) to live according to (the) flesh;

12. Therefore, brethren, we are debtors, not to the flesh, to live after the flesh.

12. So sind wir nun, liebe Brüder, Schuldner nicht dem Fleisch, daß wir nach dem Fleisch leben.

12. Así que, hermanos, deudores somos, no a la carne para que vivamos conforme a la carne.

12 Итак, братия, мы не должники плоти, чтобы жить по плоти;

13 Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.

13 Jos näet lihan mukaan elätte, teidän on kuoltava, mutta jos Hengellä kuoletatte ruumiin teot, saatte elää.

13. Sillä jos te lihan jälkeen elätte, niin teidän pitää kuoleman; mutta jos te lihan työt hengen kautta kuoletatte, niin te saatte elää.

13. Sillä jos te Lihan jälken elätte nijn te cuoletta: mutta jos te Lihan sisun Hengen cautta cuoletatte nijn te saatte elä.

13. Sille ios te elette Lihan ielken/ nin te coletta Mutta ios te coletatte Lihan sisun/ Hengen cautta/ nin teiden pite elemen. (Sillä jos te elätte lihan jälkeen/ niin te kuolette. Mutta jos te kuoletatte lihan sisun/ Hengen kautta/ niin teidän pitää elämän.)

13. εἰ γὰρ κατὰ σάρκα ζῆτε, μέλλετε ἀποθνῄσκειν· εἰ δὲ Πνεύματι τὰς πράξεις τοῦ σώματος θανατοῦτε ζήσεσθε.

13. ει γαρ κατα σαρκα ζητε μελλετε αποθνησκειν ει δε πνευματι τας πραξεις του σωματος θανατουτε ζησεσθε 13. ei gar kata sarka zete mellete apothneskein ei de pneυmati tas prakseis toυ somatos thanatoυte zesesthe

13 for* if you° are living according to (the) flesh, you° are about to die, but if you° slay the practices of the body in spirit, you° will be living.

13. For if ye live after the flesh, ye shall die: but if ye through the Spirit do mortify the deeds of the body, ye shall live.

13. Denn wo ihr nach dem Fleisch lebet, so werdet ihr sterben müssen; wo ihr aber durch den Geist des Fleisches Geschäfte tötet, so werdet ihr leben.

13. Porque si viviereis conforme a la carne, moriréis; mas si por el Espíritu mortificareis las obras de la carne, viviréis.

13 ибо если живете по плоти, то умрете, а если духом умерщвляете дела плотские, то живы будете.

14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.

14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.

14. Sillä kaikki, jotka Jumalan Hengeltä vaikutetaan, ne ovat Jumalan lapset.

14. Sillä caicki jotca Jumalan Hengellä waicutetan ne owat Jumalan lapset.

14. Sille ette caiki ne/ iotca Jumalan Hengelle waikutetaan/ ne ouat Jumalan lapset. (Sillä että kaikki ne/ jotka Jumalan Hengellä waikutetaan/ ne owat Jumalan lapset.)

14. ὅσοι γὰρ Πνεύματι Θεοῦ ἄγονται, οὗτοί εἰσιν υἱοὶ Θεοῦ.

14. οσοι γαρ πνευματι θεου αγονται ουτοι εισιν υιοι θεου 14. osoi gar pneυmati theoυ agontai oυtoi eisin υioi theoυ

14 For* as many as are led in (the) Spirit of God, these are sons of God.

14. For as many as are led by the Spirit of God, they are the sons of God.

14. Denn welche der Geist Gottes treibt, die sind Gottes Kinder.

14. Porque todos los que son guiados por el Espíritu de Dios, los tales son hijos de Dios.

14 Ибо все, водимые Духом Божиим, суть сыны Божии.

15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"

15 Ette näet ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan olette saaneet lapseuden hengen, jossa huudamme: "Abba, Isä! "

15. Sillä ette ole saaneet orjuuden henkeä, että teidän vielä pitäis pelkäämän, mutta te olette saaneet valittuin lasten hengen, jossa me huudamme: Abba, rakas Isä.

15. Sillä et te ole saanet orjuden Henge että teidän wielä pidäis pelkämän: mutta te oletta saanet walittuin lasten Hengen josa me huudamme: Abba racas Isä.

15. Sille ette te ole saaneet Oriudhen Henge/ ette teiden pidheis wiele pelkemen. Mutta te oletta saaneet wloswalittudhen Lasten Hengen/ Jonga cautta me hwdhama/ Abba rakas Ise. (Sillä ette te ole saaneet orjuuden henkeä/ että teidän pitäisi wielä pelkäämän. Mutta te olette saaneet uloswalittujen lasten hengen/ Jonka kautta me huudamme/ Abba rakas Isä.)

15. οὐ γὰρ ἐλάβετε Πνεῦμα δουλείας πάλιν εἰς φόβον, ἀλλ’ ἐλάβετε Πνεῦμα υἱοθεσίας, ἐν ᾧ κράζομεν· ἀββᾶ ὁ πατήρ.

15. ου γαρ ελαβετε πνευμα δουλειας παλιν εις φοβον αλλ ελαβετε πνευμα υιοθεσιας εν ω κραζομεν αββα ο πατηρ 15. oυ gar elaβete pneυma doυleias palin eis foβon all elaβete pneυma υiothesias en o krazomen aββa o pater

15 For* you° did not receive (the) spirit of bondage again to fear, but you° received (the) spirit of sonship, in which we cry, Abba, Father.

15. For ye have not received the spirit of bondage again to fear; but ye have received the Spirit of adoption, whereby we cry, Abba, Father.

15. Denn ihr habt nicht einen knechtischen Geist empfangen, daß ihr euch abermals fürchten müßtet; sondern ihr habt einen kindlichen Geist empfangen, durch welchen wir rufen: Abba, lieber Vater!

15. Porque no habéis recibido el espíritu de servidumbre para estar otra vez en temor; mas habéis recibido el Espíritu de adopción, por el cual clamamos: Abba, Padre.

15 Потому что вы не приняли духа рабства, чтобы опять жить в страхе, но приняли Духа усыновления, Которым взываем:„Авва, Отче!"

16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.

16 Henki itse todistaa henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.

16. Se Henki todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapset.

16. Se Hengi todista meidän Hengellemme että me olemma Jumalan lapset.

16. Se sama Hengi todistapi meiden Hengellen/ ette me olema Jumalan Lapset. (Se sama Henki todistaapi meidän hengelle/ että me olemme Jumalan lapset.)

16. αὐτὸ τὸ Πνεῦμα συμμαρτυρεῖ τῷ πνεύματι ἡμῶν ὅτι ἐσμὲν τέκνα Θεοῦ.

16. αυτο το πνευμα συμμαρτυρει τω πνευματι ημων οτι εσμεν τεκνα θεου 16. aυto to pneυma sυmmartυrei to pneυmati emon oti esmen tekna theoυ

16 The Spirit himself is testifying together with our spirit, that we are children of God;

16. The Spirit itself beareth witness with our spirit, that we are the children of God:

16. Derselbe Geist gibt Zeugnis unserem Geist, daß wir Kinder Gottes sind.

16. Porque el mismo Espíritu da testimonio a nuestro espíritu que somos hijos de Dios.

16 Сей самый Дух свидетельствует духу нашему, что мы – дети Божии.

17 Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.

17 Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä ja Kristuksen yhteisperillisiä, jos kerran yhdessä kärsimme, jotta yhdessä kirkastuisimmekin.

17. Jos me olemme lapset, niin me olemme myös perilliset, nimittäin Jumalan perilliset ja Kristuksen kanssaperilliset: jos me muutoin ynnä kärsimme, että me ynnä hänen kanssansa kunniaan tulisimme.

17. Jos me olemma Lapset nijn me olemma myös perilliset nimittäin Jumalan perilliset ja Christuxen cansaperilliset. Jos me muutoin ynnä kärsimme että me hänen cansans cunniaan tulisimma.

17. Jos me olema Lapset/ nin me olema mös Periliset/ nimiten/ Jumalan Periliset/ ia Christusen cansaperiliset. Jos me mutoin ynne kerssime/ Senpäle ette me mös henen cansans Cunniahan tulisima. (Jos me olemme lapset/ niin me olemme myös perilliset/ nimittäin/ Jumalan perilliset/ ja Kristuksen kanssaperilliset. Jos me muutoin ynnä kärsimme/ Senpäälle että me myös hänen kanssansa kunniahan tulisimme.)

17. εἰ δὲ τέκνα, καὶ κληρονόμοι, κληρονόμοι μὲν Θεοῦ, συγκληρονόμοι δὲ Χριστοῦ, εἴπερ συμπάσχομεν ἵνα καὶ συνδοξασθῶμεν.

17. ει δε τεκνα και κληρονομοι κληρονομοι μεν θεου συγκληρονομοι δε χριστου ειπερ συμπασχομεν ινα και συνδοξασθωμεν 17. ei de tekna kai kleronomoi kleronomoi men theoυ sυgkleronomoi de christoυ eiper sυmpaschomen ina kai sυndoksasthomen

17 and if children, then heirs; indeed, heirs of God and joint heirs of Christ; if indeed* we are suffering together with (him), in order that we might also be glorified together with (him).

17. And if children, then heirs; heirs of God, and joint-heirs with Christ; if so be that we suffer with him, that we may be also glorified together.

17. Sind wir denn Kinder, so sind wir auch Erben, nämlich Gottes Erben und Miterben Christi, so wir anders mit leiden, auf daß wir auch mit zur Herrlichkeit erhoben werden.

17. Y si hijos, también herederos: herederos de Dios, y coherederos con Cristo: si empero padecemos juntamente con él, para que juntamente con él seamos también glorificados.

17 А если дети, то и наследники, наследники Божии, сонаследники же Христу, если только с Ним страдаем, чтобы с Ним и прославиться.

18 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.

18 Päätän näet, että nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavissa siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.

18. Sillä siksi minä sen pidän, ettei tämän nykyisen ajan vaivat ole sen kunnian vertaa, joka meille ilmoitetaan.

18. SIllä sixi minä sen pidän ettei tämän nykyisen ajan waiwat ole sen cunnian werta cuin meille ilmoitetan:

18. Sille ette sixi mine sen pidhen/ Ette temen nykyisen Aijan waiuat/ eiuet ole sen Cunnian keluoliset/ ioca meiden cochtaan pite ilmoitettaman. (Sillä että siksi minä sen pidän/ Että tämän nykyisen ajan waiwat/ eiwät ole sen kunnian kelwolliset/ joka meitä kohtaan pitää ilmoitettaman.)

18. Λογίζομαι γὰρ ὅτι οὐκ ἄξια τὰ παθήματα τοῦ νῦν καιροῦ πρὸς τὴν μέλλουσαν δόξαν ἀποκαλυφθῆναι εἰς ἡμᾶς.

18. λογιζομαι γαρ οτι ουκ αξια τα παθηματα του νυν καιρου προς την μελλουσαν δοξαν αποκαλυφθηναι εις ημας 18. logizomai gar oti oυk aksia ta pathemata toυ nυn kairoυ pros ten melloυsan doksan apokalυfthenai eis emas

18 For* I reason that the sufferings of this current time are not worthy (of complaint) to the glory which is about to be revealed to us.

18. For I reckon that the sufferings of this present time are not worthy to be compared with the glory which shall be revealed in us.

18. Denn ich halte es dafür, daß dieser Zeit Leiden der Herrlichkeit nicht wert sei, die an uns soll offenbart werden.

18. Porque yo juzgo, que lo que en este tiempo se padece, no es digno de compararse con la gloria venidera que en nosotros ha de ser manifestada.

18 Ибо думаю, что нынешние временные страдания ничего не стоят в сравнении с тою славою, которая откроется в нас.

19 Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.

19 Sillä luomakunta odottaa hartaasti ikävöiden Jumalan lasten ilmestymistä.

19. Sillä ikävä luontokappaleen ikävöitsemys odottaa Jumalan lasten ilmoitusta,

19. Sillä ikäwä luondocappalden ikäwöidzemys odotta Jumalan lasten ilmoitusta.

19. Sille se ikeue loondocappalein odhotus odhottapi sen Jumalan Lasten ilmoituxen pereste. (Sillä se ikäwä luontokappalein odotus odottaapi sen Jumalan lasten ilmoitusten perästä.)

19. ἡ γὰρ ἀποκαραδοκία τῆς κτίσεως τὴν ἀποκάλυψιν τῶν υἱῶν τοῦ Θεοῦ ἀπεκδέχεται.

19. η γαρ αποκαραδοκια της κτισεως την αποκαλυψιν των υιων του θεου απεκδεχεται 19. e gar apokaradokia tes ktiseos ten apokalυpsin ton υion toυ theoυ apekdechetai

19 For* the earnest expectation of the creation is waiting for the revelation of the sons of God.

19. For the earnest expectation of the creature waiteth for the manifestation of the sons of God.

19. Denn das ängstliche Harren der Kreatur wartet auf die Offenbarung der Kinder Gottes.

19. Porque el continuo atalayar de la criatura espera la manifestación de los hijos de Dios;

19 Ибо тварь с надеждою ожидает откровения сынов Божиих,

20 Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle — ei omasta tahdostaan, vaan alistajan — kuitenkin toivon varaan,

20 Luomakunta on näet alistettu katoavaisuuteen — ei vapaaehtoisesti, vaan alistajan toimesta — toivon varaan,

20. Että luontokappale on turmeluksen alle annettu, ei mielellänsä, vaan sentähden, joka ne alle antanut on,

20. Että luondocappalet owat turmeluxen ala annetut wastoin oma tahtoans waan hänen tähtens joca ne alaandanut on toiwoxi.

20. Senwoxi ette Loondocappaleet/ ouat Turmeluxen alaheitetudh/ heiden tachtoins wastaan/ Waan hene' tehdhens/ ioca ne ombi alaheittenyt ydhen toiuon päle. (Sen wuoksi että luontokappaleet/ owat turmelukseen alas heitetyt/ heidän tahtoinsa wastaan/ Waan hänen tähtensä/ joka ne ompi alle heittänyt yhden toiwon päälle.)

20. τῇ γὰρ ματαιότητι ἡ κτίσις ὑπετάγη, οὐχ ἑκοῦσα, ἀλλὰ διὰ τὸν ὑποτάξαντα, ἐπ’ ἐλπίδι

20. τη γαρ ματαιοτητι η κτισις υπεταγη ουχ εκουσα αλλα δια τον υποταξαντα επ ελπιδι 20. te gar mataioteti e ktisis υpetage oυch ekoυsa alla dia ton υpotaksanta ep elpidi

20 For* the creation was subjected to futility, not voluntarily, but because of the one who subjected it, in hope

20. For the creature was made subject to vanity, not willingly, but by reason of him who hath subjected the same in hope,

20. Sintemal die Kreatur unterworfen ist der Eitelkeit ohne ihren Willen, sondern um deswillen, der sie unterworfen hat, auf Hoffnung.

20. Porque la criatura fué sujetada a vanidad, no de su voluntad, sino por causa de aquel que la sujetó,

20 потому что тварь покорилась суете не добровольно, но по воле покорившего ее, в надежде,

21 koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.

21 koska itse luomakuntakin tulee vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.

21. Toivossa, että myös itse luontokappale pitää turmeluksen orjuudesta vapaaksi tuleman, Jumalan lasten kunnian vapauteen.

21. Sillä luondocappalet pitä myös turmeluxen orjudesta wapaxi tuleman Jumalan lasten cunnialiseen wapauteen.

21. Sille ette Loondocappalet pite mös wapaxi tuleman sijte turmeludhen Oriudesta/ sihen Jumalan Lasten Cunnialisen wapautehen. (Sillä että luontokappaleet pitää myös wapaaksi tuleman siitä turmeluksen orjuudesta/ siihen Jumalan lasten kunnialliseen wapautehen.)

21. ὅτι καὶ αὐτὴ ἡ κτίσις ἐλευθερωθήσεται ἀπὸ τῆς δουλείας τῆς φθορᾶς εἰς τὴν ἐλευθερίαν τῆς δόξης τῶν τέκνων τοῦ Θεοῦ.

21. οτι και αυτη η κτισις ελευθερωθησεται απο της δουλειας της φθορας εις την ελευθεριαν της δοξης των τεκνων του θεου 21. oti kai aυte e ktisis eleυtherothesetai apo tes doυleias tes fthoras eis ten eleυtherian tes dokses ton teknon toυ theoυ

21 that even the creation itself will be made free away from the bondage of corruption into the freedom of the glory of the children of God.

21. Because the creature itself also shall be delivered from the bondage of corruption into the glorious liberty of the children of God.

21. Denn auch die Kreatur wird frei werden vom Dienst des vergänglichen Wesens zu der herrlichen Freiheit der Kinder Gottes.

21. Con esperanza de que también la misma criatura será librada de la servidumbre de corrupción, en la libertad gloriosa de los hijos de Dios.

21 что и сама тварь освобождена будет от рабства тлению в свободу славы детей Божиих.

22 Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;

22 Sillä tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja tuntee yhdessä synnytystuskaa tähän asti,

22. Sillä me tiedämme, että jokainen luontokappale huokaa ja ahdistetaan aina tähän asti meidän kanssamme.

22. Sillä me tiedämme että jocainen luondocappale huoca ja ikäwöidze aina tähänasti meidän cansamme.

22. Sille me tiedheme/ ette iocainen Loondocappale/ hocapi ia ikeueitze tehenasti meiden cansan. (Sillä me tiedämme/ että jokainen luontokappale/ huokaapi ja ikäwöitsee tähän asti meidän kanssan.)

22. οἴδαμεν γὰρ ὅτι πᾶσα ἡ κτίσις συστενάζει καὶ συνωδίνει ἄχρι τοῦ νῦν·

22. οιδαμεν γαρ οτι πασα η κτισις συστεναζει και συνωδινει αχρι του νυν 22. oidamen gar oti pasa e ktisis sυstenazei kai sυnodinei achri toυ nυn

22 For* we know that all creation groans and travails together (in pain) till now.

22. For we know that the whole creation groaneth and travaileth in pain together until now.

22. Denn wir wissen, daß alle Kreatur sehnt sich mit uns und ängstet sich noch immerdar.

22. Porque ya sabemos, que toda la creación gime a una, y a una está en dolores de parto hasta ahora.

22 Ибо знаем, что вся тварь совокупно стенает и мучится доныне;

23 eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksiottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

23 eikä ainoastaan se, vaan myös me itse, joilla on Hengen esikoislahja, mekin itse huokaamme sisimmässämme odottaen lapseksiottoa, ruumiimme lunastusta.

23. Mutta ei ainoastaan ne, vaan myös itse me, joilla hengen uutiset ovat, huokaamme itsellämme, odottain sitä lapseksi ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

23. Mutta ei ainoastans ne waan myös me joilla Hengen vdistus on huocamme idzelläm sitä lasten walidzemista ja odotamme meidän ruumisten lunastusta.

23. Mutta ei waiwoin ne/ Waan mös me itze/ ioilla ombi Hengen wdhistos/ hocamma mös itzellemme/ sen Lapsudhen ielken/ ia odhotamma meiden Rumijn Lunastusta. (Mutta ei waiwoin ne/ Waan myös me itse/ joilla ompi Hengen uudistus/ huokaamme myös itsellemme/ sen lapseuden jälkeen/ ja odotamme meidän ruumiin lunastusta.)

23. οὐ μόνον δέ, ἀλλὰ καὶ αὐτοὶ τὴν ἀπαρχὴν τοῦ Πνεύματος ἔχοντες καὶ ἡμεῖς αὐτοὶ ἐν ἑαυτοῖς στενάζομεν υἱοθεσίαν ἀπεκδεχόμενοι, τὴν ἀπολύτρωσιν τοῦ σώματος ἡμῶν.

23. ου μονον δε αλλα και αυτοι την απαρχην του πνευματος εχοντες και ημεις αυτοι εν εαυτοις στεναζομεν υιοθεσιαν απεκδεχομενοι την απολυτρωσιν του σωματος ημων 23. oυ monon de alla kai aυtoi ten aparchen toυ pneυmatos echontes kai emeis aυtoi en eaυtois stenazomen υiothesian apekdechomenoi ten apolυtrosin toυ somatos emon

23 But not only (they), but we ourselves also who have the first-fruit of the Spirit, even we ourselves are groaning in ourselves, waiting for (our) sonship, (that is), the redemption of our body.

23. And not only they, but ourselves also, which have the firstfruits of the Spirit, even we ourselves groan within ourselves, waiting for the adoption, to wit, the redemption of our body.

23. Nicht allein aber sie, sondern auch wir selbst, die wir haben des Geistes Erstlinge, sehnen uns auch bei uns selbst nach der Kindschaft und warten auf unsers Leibes Erlösung.

23. Y no solo ella, mas también nosotros mismos que tenemos las primicias del Espíritu, nosotros también gemimos dentro de nosotros mismos, esperando la adopción, es a saber, la redención de nuestro cuerpo.

23 и не только она , но и мы сами, имея начаток Духа, и мы в себе стенаем, ожидая усыновления, искупления тела нашего.

24 Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?

24 Sillä toivossa olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee toteutuneen, ei ole toivo. Sillä miksi kukaan toivoo sitä, minkä näkee?

24. Sillä me olemme toivossa vapahdetut. Mutta jos toivo näkyy, niin ei se ole toivo; sillä kuinka joku taitaa toivoa jota hän näkee?

24. Sillä me olemma jo wapadetut cuitengin toiwosa. Mutta jos toiwo näky nijn ei se ole toiwo: sillä cuinga jocu taita toiwo jonga hän näke?

24. Sille kylle me olema wapadhetut/ Wan se ombi Toiuossa. Mutta ios Toiuo näkypi/ ei hen ole toiuo/ Sille quinga iocu site taita toiuoa ionga hen näke? (Sillä kyllä me olemme wapahdetut/ Waan se ompi toiwossa. Mutta jos toiwo näkyypi/ ei hän ole toiwo/ Sillä kuinka joku sitä taitaa toiwoa jonka hän näkee?)

24. τῇ γὰρ ἐλπίδι ἐσώθημεν· ἐλπὶς δὲ βλεπομένη οὐκ ἔστιν ἐλπίς· ὃ γὰρ βλέπει τις, τί καὶ ἐλπίζει;

24. τη γαρ ελπιδι εσωθημεν ελπις δε βλεπομενη ουκ εστιν ελπις ο γαρ βλεπει τις τι και ελπιζει 24. te gar elpidi esothemen elpis de βlepomene oυk estin elpis o gar βlepei tis ti kai elpizei

24 For* we were saved in hope; but hope which is seen, is not hope; for* why does anyone even hope for what he sees?

24. For we are saved by hope: but hope that is seen is not hope: for what a man seeth, why doth he yet hope for?

24. Denn wir sind wohl selig, doch in der Hoffnung. Die Hoffnung aber, die man sieht, ist nicht Hoffnung; denn wie kann man des hoffen, das man sieht?

24. Porque en esperanza somos salvos: empero la esperanza que se ve, no es esperanza; porque lo que alguno ve, ¿cómo aun lo espera?

24 Ибо мы спасены в надежде. Надежда же, когда видит, не есть надежда; ибо если кто видит, то чего ему и надеяться?

25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.

25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin odotamme kärsivällisesti.

25. Mutta jos me sitä toivomme, jota emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydessä.

25. Mutta jos me sitä toiwomma jota en me näe nijn me odotamme sitä kärsimises.

25. Mutta ios me site toiuoma/ iota emme me näe/ Nin me site odhotamma kersimisen cansa. (Mutta jos me sitä toiwomme/ jota emme me näe/ Niin me sitä odotamme kärsimisen kanssa.)

25. εἰ δὲ ὃ οὐ βλέπομεν ἐλπίζομεν, δι’ ὑπομονῆς ἀπεκδεχόμεθα.

25. ει δε ο ου βλεπομεν ελπιζομεν δι υπομονης απεκδεχομεθα 25. ei de o oυ βlepomen elpizomen di υpomones apekdechometha

25 But if we hope for what we do not see, (then) we are waiting for (it) through endurance.

25. But if we hope for that we see not, then do we with patience wait for it.

25. So wir aber des hoffen, das wir nicht sehen, so warten wir sein durch Geduld.

25. Mas si lo que no vemos esperamos, por paciencia lo esperamos.

25 Но когда надеемся того, чего не видим, тогда ожидаем в терпении.

26 Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.

26 Samoin myös Henki auttaa heikkouttamme. Sillä emme tiedä, mitä meidän on rukoiltava niin kuin tulee rukoilla, mutta Henki itse rukoilee puolestamme sanomattomin huokauksin.

26. Mutta niin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme; sillä emmepä me tiedä mitään rukoilla niinkuin tulis, vaan Henki rukoilee meidän edestämme sanomattomilla huokauksilla.

26. JA myös Hengi autta meidän heickouttam. Sillä embä me tiedä mitän rucoilla nijncuin tulis waan Hengi rucoile meidän edestämme sanomattomilla huocauxilla.

26. Samalmoto mös Hengi autta meiden heickoutta. Sille eipe me tiedhe/ mite meiden pite rucoleman/ ninquin tulis/ Waan itze Hengi manapi hyue meiden edesten/ sanomattomilla Hocauxila. (Samalla muotoa myös Henki auttaa meidän heikkoutta. Sillä eipä me tiedä/ mita meidän pitää rukoileman/ niinkuin tulisi/ Waan itse Henki manaapi hywää meidän edestän/ sanomattomilla huokauksilla.)

26. Ὡσαύτως δὲ καὶ τὸ Πνεῦμα συναντιλαμβάνεται ταῖς ἀσθενείαις ἡμῶν· τὸ γὰρ τί προσευξώμεθα καθ’ ὃ δεῖ οὐκ οἴδαμεν, ἀλλ’ αὐτὸ τὸ Πνεῦμα ὑπερεντυγχάνει ὑπὲρ ἡμῶν στεναγμοῖς ἀλαλήτοις·

26. ωσαυτως δε και το πνευμα συναντιλαμβανεται ταις ασθενειαις ημων το γαρ τι προσευξωμεθα καθο δει ουκ οιδαμεν αλλ αυτο το πνευμα υπερεντυγχανει υπερ ημων στεναγμοις αλαλητοις 26. osaυtos de kai to pneυma sυnantilamβanetai tais astheneiais emon to gar ti proseυksometha katho dei oυk oidamen all aυto to pneυma υperentυgchanei υper emon stenagmois alaletois

26 Now likewise*, the Spirit is also jointly helping our weaknesses; for* we do not know what we are praying for, (that is) according to what is essential (for us); but the Spirit himself is petitioning on our behalf with unspeakable groans;

26. Likewise the Spirit also helpeth our infirmities: for we know not what we should pray for as we ought: but the Spirit itself maketh intercession for us with groanings which cannot be uttered.

26. Desgleichen auch der Geist hilft unsrer Schwachheit auf. Denn wir wissen nicht, was wir beten sollen, wie sich's gebührt; sondern der Geist selbst vertritt uns aufs beste mit unaussprechlichem Seufzen.

26. Y asimismo también el Espíritu a una ayuda nuestra flaqueza; porque no sabemos lo que hemos de pedir como conviene; mas el mismo Espíritu intercede por nosotros con gemidos indecibles.

26 Также и Дух подкрепляет нас в немощах наших; ибо мыне знаем, о чем молиться, как должно, но Сам Дух ходатайствует за нас воздыханиями неизреченными.

27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.

27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki* rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien puolesta.

27. Mutta joka sydämet tutkii, hän tietää, mitä Hengen mielessä on; sillä hän rukoilee pyhäin edestä Jumalan tahdon jälkeen.

27. Mutta joca sydämen cadzo hän tietä mitä Hengen mieles on: sillä hän rucoile Pyhäin edestä Jumalan mielen jälken.

27. Mutta se/ ioca sydhemen catzopi/ hen tiete mite Henge' mieles ombi/ Sille ette hen manapi pyhein edeste Jumalan mielisudhen ielkin. (Mutta se/ joka sydämen katsoopi/ hän tietää mitä Hengen mielesi ompi/ Sillä että hän manaapi pyhäin edestä Jumalan mielisyyden jälkeen.)

27. ὁ δὲ ἐρευνῶν τὰς καρδίας οἶδε τί τὸ φρόνημα τοῦ Πνεύματος, ὅτι κατὰ Θεὸν ἐντυγχάνει ὑπὲρ ἁγίων.

27. ο δε ερευνων τας καρδιας οιδεν τι το φρονημα του πνευματος οτι κατα θεον εντυγχανει υπερ αγιων 27. o de ereυnon tas kardias oiden ti to fronema toυ pneυmatos oti kata theon entυgchanei υper agion

27 and he who is searching the hearts knows what the mindset of the Spirit is, because he is petitioning on behalf of the holy-ones according to (the will of) God.

27. And he that searcheth the hearts knoweth what is the mind of the Spirit, because he maketh intercession for the saints according to the will of God.

27. Der aber die Herzen erforscht, der weiß, was des Geistes Sinn sei; denn er vertritt die Heiligen nach dem, das Gott gefällt.

27. Mas el que escudriña los corazones, sabe cual es el deseo del Espíritu, porque conforme a la voluntad de Dios intercede por los santos.

27 Испытующий же сердца знает, какая мысль у Духа, потомучто Он ходатайствует за святых по воле Божией.

28 Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.

28 Mutta tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niitten hyväksi, jotka Jumalaa rakastavat, niitten, jotka *Hänen aivoituksensa* mukaan ovat kutsutut.

28. Mutta me tiedämme niille, jotka Jumalaa rakastavat, kaikki kappaleet ynnä parhaaksi kääntyvän, niille, jotka aivoituksen jälkeen kutsutut ovat.

28. Mutta me tiedämme nijlle jotca Jumalata racastawat caicki cappalet parhaxi käändywän nijlle jotca aiwoituxen jälken cudzutut owat:

28. Mutta me tiedhemme ette ninen iotca Jumalata racastauat/ caiki cappalet parahin auttauat/ nimitten nijlle iotca Aighotuxen ielken cutzutut ouat. (Mutta me tiedämme että niiden jotka Jumalata rakastawat/ kaikki kappaleet parahin auttawat/ nimittäin niille jotka aiwotuksen jälkeen kutsutut owat.)

28. Οἴδαμεν δὲ ὅτι τοῖς ἀγαπῶσι τὸν Θεὸν πάντα συνεργεῖ εἰς ἀγαθόν, τοῖς κατὰ πρόθεσιν κλητοῖς οὖσιν·

28. οιδαμεν δε οτι τοις αγαπωσιν τον θεον παντα συνεργει εις αγαθον τοις κατα προθεσιν κλητοις ουσιν 28. oidamen de oti tois agaposin ton theon panta sυnergei eis agathon tois kata prothesin kletois oυsin

28 Now we know {F} that all things work together toward good, to those who love* God, to those who are an invited one according to (his) purpose.

28. And we know that all things work together for good to them that love God, to them who are the called according to his purpose.

28. Wir wissen aber, daß denen, die Gott lieben, alle Dinge zum Besten dienen, denen, die nach dem Vorsatz berufen sind.

28. Y sabemos, que todas las cosas obran juntamente para el bien de los que a Dios aman, es a saber , a los que conforme a su propósito son llamados.

28 Притом знаем, что любящим Бога, призванным по Его изволению, все содействует ко благу.

29 Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;

29 Sillä ne, jotka Hän on ennalta tuntenut, Hän on myös ennalta määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, jotta Hän olisi esikoinen monien veljien joukossa.

29. Sillä jotka hän on katsonut edes, ne hän on Poikansa kuvan kaltaiseksi säätänyt, että hän olis esikoinen monen veljen keskellä.

29. Sillä jotca hän on edescadzonut ne hän on Poicans cuwan caltaisexi säätänyt että hän olis esicoinen monen weljen keskellä.

29. Sille iotca hen on edeskatzonut/ ne hen ombi edessätenyt/ ette heiden pite oleman henen Poians Cuuan caltaiset/ Senpäle ette henen pite oleman se Esicoinen monein Weliein keskene. (Sillä jotka hän on edeskatsonut/ ne hän ompi edessäätänyt/ että heidän pitää oleman hänen Poikansa kuwan kaltaiset/ Sen päälle että hänen pitää oleman se esikoinen monien weljein keskenän.)

29. ὅτι οὓς προέγνω, καὶ προώρισε συμμόρφους τῆς εἰκόνος τοῦ υἱοῦ αὐτοῦ, εἰς τὸ εἶναι αὐτὸν πρωτότοκον ἐν πολλοῖς ἀδελφοῖς·

29. οτι ους προεγνω και προωρισεν συμμορφους της εικονος του υιου αυτου εις το ειναι αυτον πρωτοτοκον εν πολλοις αδελφοις 29. oti oυs proegno kai proorisen sυmmorfoυs tes eikonos toυ υioυ aυtoυ eis to einai aυton prototokon en pollois adelfois

29 Because, whom he knew beforehand, he also determined beforehand, one transformed to the image of his Son, *that* he himself might be the firstborn among many brethren;

29. For whom he did foreknow, he also did predestinate to be conformed to the image of his Son, that he might be the firstborn among many brethren.

29. Denn welche er zuvor ersehen hat, die hat er auch verordnet, daß sie gleich sein sollten dem Ebenbilde seines Sohnes, auf daß derselbe der Erstgeborene sei unter vielen Brüdern.

29. Porque a los que ántes conoció, también predestinó para que fuesen hechos conformes a la imágen de su Hijo, para que él sea el primogénito entre muchos hermanos.

29 Ибо кого Он предузнал, тем и предопределил быть подобными образу Сына Своего, дабы Он был первородным между многими братиями.

30 mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.

30 Mutta jotka Hän on ennalta määrännyt, ne Hän on myös kutsunut, ja jotka Hän on kutsunut, ne Hän on myös vanhurskauttanut. Mutta jotka Hän on vanhurskauttanut, ne Hän on myös kirkastanut.

30. Mutta jotka hän on säätänyt, ne hän on myös kutsunut, ja jotka hän kutsunut on, ne hän on myös vanhurskaiksi tehnyt, ja jotka hän vanhurskaiksi teki, ne hän on myös kunniallisiksi tehnyt.

30. Jotca hän on säätänyt ne hän on myös cudzunut ja jotca hän cudzunut on ne hän on myös wanhurscaxi tehnyt ja jotca hän wanhurscaxi teki ne hän on myös cunnialisexi tehnyt.

30. Mutta iotca he' on edessänyt/ ne hen ombi mös cutzunut. Ja ne iotca he' on cutzunut/ ne he' o'bi mös Wa'hurskauttanut. Mutta iotca he' wanhurskautti/ ne hen o'bi mös cunnialisexi tehnyt. (Mutta jotka hän on edessäätänyt/ ne hän ompi myös kutsuntu. Ja ne jotka hän on kutsunut/ ne hän ompi myös wanhurskauttanut. Mutta jotka hän wanhurskautti/ ne hän ompi myös kunnialliseksi tehnyt.)

30. οὓς δὲ προώρισε, τούτους καὶ ἐκάλεσε, καὶ οὓς ἐκάλεσε, τούτους καὶ ἐδικαίωσεν, οὓς δὲ ἐδικαίωσε, τούτους καὶ ἐδόξασε.

30. ους δε προωρισεν τουτους και εκαλεσεν και ους εκαλεσεν τουτους και εδικαιωσεν ους δε εδικαιωσεν τουτους και εδοξασεν 30. oυs de proorisen toυtoυs kai ekalesen kai oυs ekalesen toυtoυs kai edikaiosen oυs de edikaiosen toυtoυs kai edoksasen

30 and whom he determined beforehand, he also invited these and whom he invited, he also made these righteous and whom he made righteous, he also glorified these.

30. Moreover whom he did predestinate, them he also called: and whom he called, them he also justified: and whom he justified, them he also glorified.

30. Welche er aber verordnet hat, die hat er auch berufen; welche er aber berufen hat, die hat er auch gerecht gemacht, welche er aber hat gerecht gemacht, die hat er auch herrlich gemacht.

30. Y a los que predestinó, a estos también llamó; y a los que llamó, a estos también justificó; y a los que justificó, a estos también glorificó.

30 А кого Он предопределил, тех и призвал, а кого призвал, тех и оправдал; а кого оправдал,тех и прославил.

31 Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?

31 Mitä siis tähän sanomme? Jos Jumala on puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?

31. Mitäs me siis näihin sanomme? Jos Jumala on meidän edestämme, kuka voi meitä vastaan olla?

31. MItästä me sijs tähän sanomma? Jos Jumala on meidän edestäm cuca woi meitä wastan olla?

31. Miteste me sis tehen sanoma? Ette Jumala ombi meide' edesten/ Cuca woi meiden wastan olla? (Mitä tästä me siis tähän sanomme? Että Jumala ompi meidän edestän/ Kuka woi meidän wastaan olla?)

31. Τί οὖν ἐροῦμεν πρὸς ταῦτα; εἰ ὁ Θεὸς ὑπὲρ ἡμῶν, τίς καθ’ ἡμῶν;

31. τι ουν ερουμεν προς ταυτα ει ο θεος υπερ ημων τις καθ ημων 31. ti oυn eroυmen pros taυta ei o theos υper emon tis kath emon

31 Therefore what will we say to these things? If God (is working) on our behalf, who (is) against us?

31. What shall we then say to these things? If God be for us, who can be against us?

31. Was wollen wir nun hierzu sagen? Ist Gott für uns, wer mag wider uns sein?

31. ¿Qué, pues, diremos a estas cosas? Si Dios es por nosotros, ¿quién será contra nosotros?

31 Что же сказать на это? Если Бог за нас, кто против нас?

32 Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?

32 Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi Hänet alttiiksi meidän kaikkien puolesta, kuinka Hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin Hänen kanssaan?

32. Joka ei omaakaan Poikaansa armahtanut, vaan antoi hänen kaikkein meidän edestämme, eikös hän myös lahjoita meille kaikkia hänen kanssansa?

32. Joca ei omacan Poicans armahtanut waan andoi hänen caickein meidän edestäm Eiköstä hän myös anna meille caickia hänen cansans?

32. Joca ei mös ole henen oma Poicans armachtanut/ Waan on wlosandanut henen meiden caikein edeste/ Quingasta ei hen mös andaisi meille caikia henen cansansa? (Joka ei myös ole hänen omaa Poikaansa armahtanut/ Waan ulosantanut hänen meidän kaikkein edestä/ Kuinkaste ei hän myös antaisi meille kaikkia hänen kanssansa?)

32. ὅς γε τοῦ ἰδίου υἱοῦ οὐκ ἐφείσατο, ἀλλ’ ὑπὲρ ἡμῶν πάντων παρέδωκεν αὐτόν, πῶς οὐχὶ καὶ σὺν αὐτῷ τὰ πάντα ἡμῖν χαρίσεται;

32. ος γε του ιδιου υιου ουκ εφεισατο αλλ υπερ ημων παντων παρεδωκεν αυτον πως ουχι και συν αυτω τα παντα ημιν χαρισεται 32. os ge toυ idioυ υioυ oυk efeisato all υper emon panton paredoken aυton pos oυchi kai sυn aυto ta panta emin charisetai

32 Yet, he who did not spare his own Son, but gave him up on behalf of us all, how will he not also be granting to us all things together with him?

32. He that spared not his own Son, but delivered him up for us all, how shall he not with him also freely give us all things?

32. welcher auch seines eigenen Sohnes nicht hat verschont, sondern hat ihn für uns alle dahingegeben; wie sollte er uns mit ihm nicht alles schenken?

32. El que aun a su propio Hijo no perdonó, ántes le entregó por todos nosotros, ¿cómo no nos ha de dar también con él gratuitamente todas las cosas?

32 Тот, Который Сына Своего не пощадил, но предал Его за всех нас, как с Ним не дарует нам и всего?

33 Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.

33 Kuka *voi syyttää* Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.

33. Kuka tahtoo Jumalan valittuin päälle kantaa? Jumala on, joka tekee vanhurskaaksi.

33. Cuca tahto Jumalan walittuin päälle canda? Jumala teke wanhurscaxi.

33. Cuca tachto ninen Jumalan wloswalittudhen päle canda? Jumala ombi se/ ioca wanhurskautta. (Kuka tahtoo niiden Jumalan uloswalittujen päälle kantaa? Jumala ompi se/ joka wanhurskauttaa.)

33. τίς ἐγκαλέσει κατὰ ἐκλεκτῶν Θεοῦ; Θεὸς ὁ δικαιῶν·

33. τις εγκαλεσει κατα εκλεκτων θεου θεος ο δικαιων 33. tis egkalesei kata eklekton theoυ theos o dikaion

33 Who will accuse (anything) against God’s chosen? (It is) God who makes righteous.

33. Who shall lay any thing to the charge of God's elect? It is God that justifieth.

33. Wer will die Auserwählten Gottes beschuldigen? Gott ist hier, der da gerecht macht.

33. ¿Quién acusará contra los escogidos de Dios? Dios es el que los justifica.

33 Кто будет обвинять избранных Божиих?Бог оправдывает их .

34 Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.

34 Kuka on se, joka tuomitsee? Kristus [Jeesus] on se, joka on kuollut, vieläpä herätettykin. Ja Hän on Jumalan oikealla puolella, Hän myös rukoilee puolestamme.

34. Kuka on, joka tahtoo kadottaa? Kristus on kuollut. Ja, hän on myös herätetty ylös, on myös Jumalan oikialla kädellä, joka myös rukoilee meidän edestämme.

34. Cuca tahto cadotta? Christus on cuollut. Ja hän on myös ylösherätetty ja on Jumalan oikialla kädellä rucoilemas hywä meidän edestäm.

34. Cuca o'bi se ioca tachto cadotta? Christus on se/ ioca collut on. Ja palio ene'bi/ Hen ombi mös ylesheretetty/ Joca mös o'bi Jumalan oikealla Kädelle/ ia manapi hyue meiden edeste'. (Kuka ompi se joka tahtoo kadottaa? Kristus on se/ joka kuollut on. Ja paljon enempi/ Hän ompi myös ylös herätetty/ Joka myös ompi Jumalan oikealla kädella/ ja manaapi hywää meidän edestän.)

34. τίς ὁ κατακρινῶν; Χριστὸς ὁ ἀποθανών, μᾶλλον δὲ καὶ ἐγερθείς, ὃς καὶ ἔστιν ἐν δεξιᾷ τοῦ Θεοῦ, ὃς καὶ ἐντυγχάνει ὑπὲρ ἡμῶν.

34. τις ο κατακρινων χριστος ο αποθανων μαλλον δε και εγερθεις ος και εστιν εν δεξια του θεου ος και εντυγχανει υπερ ημων 34. tis o katakrinon christos o apothanon mallon de kai egertheis os kai estin en deksia toυ theoυ os kai entυgchanei υper emon

34 Who (is) the one who condemns? Christ (is) the one who died, but rather, who was also raised up (from the dead), who is at the right (hand) of God, who also is petitioning on our behalf.

34. Who is he that condemneth? It is Christ that died, yea rather, that is risen again, who is even at the right hand of God, who also maketh intercession for us.

34. Wer will verdammen? Christus ist hier, der gestorben ist, ja vielmehr, der auch auferweckt ist, welcher ist zur Rechten Gottes und vertritt uns.

34. ¿Quién es el que los condena? Cristo es el que murió: ántes el que también resucitó, el que también está a la diestra de Dios, el que también demanda por nosotros.

34 Кто осуждает? Христос Иисус умер, но и воскрес: Он и одесную Бога, Он и ходатайствует за нас.

35 Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?

35 Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Vaiva, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?

35. Kuka pitää meitä Kristuksen rakkaudesta eroittaman? vaivako, eli ahdistus, eli vaino, eli nälkä, eli alastomuus, eli hätä, eli miekka?

35. Cuca tahto meitä Jumalan rackaudesta eroitta? waiwaco eli ahdistus? eli waino? eli nälkä? eli alastomus? eli hätä? eli miecka?

35. Cuca tachto meite eroitta Jumalan Rackaudhesta? waiuaco eli adhistos/ eli wainous? eli nelke? eli alastus? eli häte? eli miecka? (Kuka tahtoo meitä eroittaa Jumalan rakkaudesta? waiwako eli ahdistus/ eli waino? eli nälkä? eli alastomuus? eli hätä? eli miekka?)

35. τίς ἡμᾶς χωρίσει ἀπὸ τῆς ἀγάπης τοῦ Χριστοῦ; θλῖψις ἢ στενοχωρία ἢ διωγμὸς ἢ λιμὸς ἢ γυμνότης ἢ κίνδυνος ἢ μάχαιρα;

35. τις ημας χωρισει απο της αγαπης του χριστου θλιψις η στενοχωρια η διωγμος η λιμος η γυμνοτης η κινδυνος η μαχαιρα 35. tis emas chorisei apo tes agapes toυ christoυ thlipsis e stenochoria e diogmos e limos e gυmnotes e kindυnos e machaira

35 Who will be separating us away from the love* of Christ? (Will) affliction or distress or persecution or famine or nakedness or peril or sword?

35. Who shall separate us from the love of Christ? shall tribulation, or distress, or persecution, or famine, or nakedness, or peril, or sword?

35. Wer will uns scheiden von der Liebe Gottes? Trübsal oder Angst oder Verfolgung oder Hunger oder Blöße oder Fährlichkeit oder Schwert?

35. ¿Quién nos apartará del amor de Cristo? ¿Tribulación? ¿o angustia? ¿o persecución? ¿o hambre? ¿o desnudez? ¿o peligro? ¿o espada?

35 Кто отлучит нас от любви Божией: скорбь, или теснота, или гонение, или голод, или нагота, или опасность, илимеч? как написано:

36 Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".

36 Niin kuin on kirjoitettu: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina."

36. Niinkuin kirjoitettu on: sinun tähtes me kuoletetaan yli päivää: me pidetään niinkuin teurastettavat lampaat.

36. Nijncuin kirjoitettu on: Sinun tähtes me cuoletetan yli päiwä me pidetän nijncuin teurastettawat lambat.

36. Ninquin kirioitettu ombi/ Sinun tedes me coletetame yli peiue/ Me pidetem ninquin Teuraxi techteuet La'baat. (Niinkuin kirjoitettu ompi/ Sinun tähtesi me kuoletamme yli päiwä/ Me pidetämme niinkuin teuraaksi tehtäwät lampaat.)

36. καθὼς γέγραπται ὅτι ἕνεκά σου θανατούμεθα ὅλην τὴν ἡμέραν· ἐλογίσθημεν ὡς πρόβατα σφαγῆς.

36. καθως γεγραπται οτι ενεκα σου θανατουμεθα ολην την ημεραν ελογισθημεν ως προβατα σφαγης 36. kathos gegraptai oti eneka soυ thanatoυmetha olen ten emeran elogisthemen os proβata sfages

36 Just-as it has been written, ‘Because of you we are slain the whole day. We were counted as sheep of (the) slaughter.’ {Psa 44:22}

36. As it is written, For thy sake we are killed all the day long; we are accounted as sheep for the slaughter.

36. wie geschrieben steht: "Um deinetwillen werden wir getötet den ganzen Tag; wir sind geachtet wie Schlachtschafe."

36. (Como está escrito: Por causa de tí somos muertos todos los dias: somos estimados como ovejas para el matadero:)

36 за Тебя умерщвляют нас всякий день, считают нас заовец, обреченных на заклание.

37 Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.

37 Mutta näissä kaikissa saavutamme mitä loistavimman voiton Hänen avullaan, joka on meitä rakastanut.

37. Mutta niissä kaikissa me voitamme hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.

37. Mutta nijsä caikisa me woitamme hänen cauttans joca meitä on racastanut.

37. Mutta nijsse caikissa me ylitzewoitamme/ henen cauttans/ ioca meite racastanut on. (Mutta niissä kaikissa me ylitse woitamme/ hänen kauttansa/ joka meitä rakastanut on.)

37. ἀλλ’ ἐν τούτοις πᾶσιν ὑπερνικῶμεν διὰ τοῦ ἀγαπήσαντος ἡμᾶς.

37. αλλ εν τουτοις πασιν υπερνικωμεν δια του αγαπησαντος ημας 37. all en toυtois pasin υpernikomen dia toυ agapesantos emas

37 But we are victorious in all these things through the one who loved* us.

37. Nay, in all these things we are more than conquerors through him that loved us.

37. Aber in dem allem überwinden wir weit um deswillen, der uns geliebt hat.

37. Ántes en todas estas cosas vencemos, y aun más, por aquel que nos amó.

37 Но все сие преодолеваем силою Возлюбившего нас.

38 Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,

38 Sillä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, eivät *voimat, eivät nykyiset, eivät tulevaiset',

38. Sillä minä olen vahva siitä, ettei kuolema, eikä elämä, eikä enkelit, eikä esivallat, eikä väkevyydet, eikä nykyiset, eikä tulevaiset,

38. Sillä minä olen wahwa sijtä ettei cuolema eikä elämä ei Engelit eikä Esiwallat ei wäkewydet eikä nykyiset taicka tulewaiset

38. Sille ette mine olen wissi sen päle/ Ette eikä Colema/ taicka Eleme/ Eikä Engelit taicka Esiuallat/ eli wäkewuydhet/ eikä nykyset taicka tuleuaiset/ eikä corckius eli syueys/ eikä iocu mw Loondocappale/ woi meite eroitta Jumalan rackaudhesta/ ioca ombi Christusesa Iesusesa meiden HErrasa. (Sillä että minä olen wissi sen päälle/ Että eikä kuolema/ taikka elämä/ eikä enkelit taikka esiwallat/ eli wäkewyydet/ eikä nykyiset taikka tulewaiset/ eikä korkeus eli sywyys/ eikä joku muu luontokappale/ woi meitä eroittaa Jumalan rakkaudesta/ joka ompi Kristuksessa Jesuksessa meidän Herrassa.)

38. πέπεισμαι γὰρ ὅτι οὔτε θάνατος οὔτε ζωὴ οὔτε ἄγγελοι οὔτε ἀρχαὶ οὔτε δυνάμεις οὔτε ἐνεστῶτα οὔτε μέλλοντα,

38. πεπεισμαι γαρ οτι ουτε θανατος ουτε ζωη ουτε αγγελοι ουτε αρχαι ουτε δυναμεις ουτε ενεστωτα ουτε μελλοντα 38. pepeismai gar oti oυte thanatos oυte zoe oυte aggeloi oυte archai oυte dυnameis oυte enestota oυte mellonta

38 For* I have confidence, that neither death, nor life, nor messengers, nor principalities, nor powers, nor present things, nor future things,

38. For I am persuaded, that neither death, nor life, nor angels, nor principalities, nor powers, nor things present, nor things to come,

38. Denn ich bin gewiß, daß weder Tod noch Leben, weder Engel noch Fürstentümer noch Gewalten, weder Gegenwärtiges noch Zukünftiges,

38. Por que estoy cierto que ni la muerte, ni la vida, ni ángeles, ni principados, ni potestades, ni lo presente, ni lo por venir,

38 Ибо я уверен, что ни смерть, ни жизнь, ни Ангелы, ни Начала, ни Силы, ни настоящее, ни будущее,

39 ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

39 ei korkeus, ei syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, Herrassamme.

39. Eikä korkeus, eikä syvyys, eli joku muu luontokappale taida meitä Jumalan rakkaudesta eroittaa, joka on Jesuksessa Kristuksessa, meidän Herrassamme.

ei corkeus eikä sywyys eli jocu muu luondocappale taida meitä Jumalan rackaudesta eroitta joca on Jesuxes Christuxes meidän HERrasam.

39. οὔτε ὕψωμα οὔτε βάθος οὔτε τις κτίσις ἑτέρα δυνήσεται ἡμᾶς χωρίσαι ἀπὸ τῆς ἀγάπης τοῦ Θεοῦ τῆς ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ τῷ Κυρίῳ ἡμῶν.

39. ουτε υψωμα ουτε βαθος ουτε τις κτισις ετερα δυνησεται ημας χωρισαι απο της αγαπης του θεου της εν χριστω ιησου τω κυριω ημων 39. oυte υpsoma oυte βathos oυte tis ktisis etera dυnesetai emas chorisai apo tes agapes toυ theoυ tes en christo iesoυ to kυrio emon

39 nor height, nor depth, nor some other created thing, will be able to separate us away from the love* of God, (which is) in Christ Jesus our Lord. {Footnotes: Rm 8:28: that to those who love* God, he is working all things toward good for those who are called according to his purpose.}

39. Nor height, nor depth, nor any other creature, shall be able to separate us from the love of God, which is in Christ Jesus our Lord.

39. weder Hohes noch Tiefes noch keine andere Kreatur mag uns scheiden von der Liebe Gottes, die in Christo Jesu ist, unserm HERRN.

39. Ni lo alto, ni lo bajo, ni ninguna otra criatura nos podrá apartar del amor de Dios, que es en Cristo Jesús, Señor nuestro.

39 ни высота, ни глубина, ни другая какая тварь не может отлучить нас от любви Божией во Христе Иисусе, Господе нашем.